Mainos:

​Filatov kannatti Euroopan neuvostossa ilmiantajien suojaa

NordenBladet —

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toivoo, että väärinkäytöksiä päivänvaloon tuovien ilmiantajien suojaa parannetaan kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Filatov puhui parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa tiistaina, kun käsittelyssä oli ranskalaisen kansanedustaja Sylvain Wasermanin raportti ”Improving theprotection of whistleblowers all over Europe”.

”On tärkeää, että ihminen, joka havaitse yhteisen edun vastaista toimintaa, väärinkäytöksiä tai laittomuuksia, voi turvallisesti ja nimettömänä ilmoittaa havainnoistaan. Ilmiantajat ovat paljastaneet muun muassa laillisesti kerätyn tiedon väärinkäyttöä, veronkiertoa ja monia muita yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta rapauttavia tekoja. Myös rahanpesu, ruokaturva, ympäristörikokset ja ydinturvallisuus voivat olla tällaisen ilmiannon kohteena”, Filatov totesi.

”Tietoyhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi muodostuu estää massamittainen henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttö ja muut vastaavat rikokset, joita on vaikea valvoa perinteisin keinoin. Siksi on löydettävä uusia välineitä. Yritykset ovat kansainvälisiä ja niiden toiminnot yrittävät valtakuntien rajat. Sen vuoksi on tärkeää etsiä yhtenäisiä pelisääntöjä sille, miten väärinkäytöksistä raportoivia henkilöitä suojataan eri maissa,” hän jatkoi.

Euroopan unionissa on valmisteilla ilmiantajien suojaa koskeva direktiivi, jolle alkusysäyksen antoi Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous suositellessaan vuonna 2010 ilmiantajien suojelua koskevan yleissopimuksen laatimista.

”Tämä on hyvä esimerkki Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen työn vaikuttavuudesta eli siitä, miten täällä käsittelemiemme raporttien ehdotukset voivat päätyä EU-direktiiviksi. Asia on ajankohtainen, mistä kertoo se, että ratkaisuja etsitään niin YK:ssa, OECD:ssä kuin G20-maidenkin kesken”, Filatov kertoi.

Tekeillä olevasta direktiivistä huolimatta raportissa pidetään edelleen kiinni ajatuksesta, että Euroopan neuvoston pitäisi laatia ilmiantajien suojelusta sitova yleissopimus. Filatov on samaa mieltä.

”Kaikki EN:n jäsenet eivät ole EU:n jäseniä, minkä vuoksi on tärkeää, että ilmiantajien suojelu etenee myös niissä.”

Ilmiantajalla tarkoitetaan henkilöä, joka raportoi tai paljastaa julkista intressiä uhkaavaa vai vahingoittavaa toimintaa koskevia tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa hoitaessaan työhönsä liittyviä tehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Englanninkielisen ”whistleblower” –termin suomennoksina on käytetty myös pilliinpuhaltajaa, paljastuksentekijää ja tietovuotajaa. 

”Meillä jokaisella on vastuu oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, mutta väärinkäytöksiin puuttumista pelätään. Siksi on tärkeää luoda mekanismeja, joilla laittomuuksista ilmoittaminen helpottuu”, Filatov sanoo.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaarinen yleiskokous on koolla 30.9.–4.10. Ranskan Strasbourgissa.

Lähde: Eduskunta.fi



error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory