Suomi nosti Etyjissä esiin rauhanvälityksen ja vierastaistelijat

NordenBladet —

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta nosti Luxemburgissa maanantaina päättyneessä yleiskokouksen täysistunnossa esiin rauhanvälityksen sekä konfliktialueilta palaavien vierastaistelijoiden muodostaman terrorismin uhan.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila (ps.) kysyi hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtajalta, Slovakian ulkoministeri Miroslav Lajčákilta tämän näkemystä vierastaistelijoiden muodostamasta turvallisuusuhasta, mistä yleiskokous myös päätöslauselmassaan ilmaisi huolensa. Lajčák totesi vastauksessaan terrorismin torjunnan olevan yksi Slovakian puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ja että asiasta keskusteltiin korkean tason konferenssissa Bratislavassa maalikuussa.

”Keskustelua on, edistystä ei. Näin on valitettavasti todettava”, Lajčák sanoi.

Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korosti puheenvuorossaan kansanedustajien vastuuta pitkittyneiden konfliktien ratkaisussa.

”Olemme torstaista lähtien puhuneet täällä lukuisista pitkittyneistä konflikteista Etyjin alueella, muun muassa Vuoristo-Karabahin kriisistä, jossa vihdoin on näkyvissä valoa tunnelin päässä sen jälkeen, kun Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ja Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev maaliskuussa tapasivat ensimmäistä kertaa. Erityisen hyvä oli kuulla, että molemmissa maissa tunnistetaan tarve konkreettisiin toimiin kansalaisten mielialojen valmistelemiseksi rauhaan. Kansanedustajat ovat tässä avainroolissa”, Koskinen totesi.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet ja sotineet Azerbaidžanin rajojen sisäpuolella sijaitsevan armenialaisenemmistöiden alueen hallinnasta Neuvostoliiton romahtamisesta lähtien, ja konflikti kyti jo 1900-luvun alussa. 

”Vuoristo-Karabahin konfliktia käsittelevän Etyjin Minskin-ryhmän jäsenenä Suomi tukee kaikkia pyrkimyksiä rauhaan. Rauhanvälitys on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja toivomme, että sekä Etyj että sen parlamentaarinen yleiskokous vahvistavat rauhanvälitystyötään. Suomen painopisteitä rauhanvälityksessä ovat syrjimättömyys, paikallinen omistajuus, naisten asema, kansalaisyhteiskunta sekä kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu”, Koskinen päätti. 

Pia Kauma (kok.) Suomen valtuuskunnasta käsitteli omassa puheenvuorossaan myös rauhanvälitystä käyttäen esimerkkinä Ahvenanmaata, joka sata vuotta sitten oli hyvää vauhtia luisumassa kohti pitkittynyttä konfliktia Suomen ja Ruotsin kiistellessä sen hallinnasta. 

”Ratkaisu neuvoteltiin silloisen Kansainliiton johdolla 1921. Suomi sai alueen itselleen, Ruotsi demilitarisoinnin kautta takuut siitä, ettei Ahvenanmaa ole sille turvallisuusuhka, ja ahvenanmaalaiset saivat itsehallinnon ja kansainvälisen yhteisön takuut ruotsin kielen ja ahvenanmaalaisen kulttuurin säilymisestä. Ahvenanmaalaiset eivät olisi halunneet itsehallintoa, eikä yksikään kiistan kolmesta osapuolesta ollut lainkaan tyytyväinen ratkaisuun. Mutta lopulta Ahvenanmaasta on tullut menestystarina”, Kauma kertoi yli 50 Etyjin osallistujamaan kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalle. 

Kauma korosti, ettei Ahvenanmaa luonnollisestikaan suoraan kelpaa malliksi Etyjin alueen nykyisten konfliktien ratkaisuun, mutta hän toivoi sen esimerkin toimivan innostuksen ja inspiraation lähteenä.

”Se, miten Ahvenanmaan aluekiista aikanaan ratkaistiin, on osaltaan ollut luomassa Itämeren alueelle rauhaa ja vakautta. Suomen ja suomalaiset se on saanut lujasti uskomaan rauhanvälityksen mahdollisuuksiin”, Kauma päätti.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous oli koolla Luxemburgissa 4.–8. heinäkuuta. 

Lähde: Eduskunta.fi