Lainsäädäntöhankkeita valmisteltava ja seurattava nykyistä huolellisemmin – virkamiesvalmistelu tarvitsee enemmän aikaa ja tukea

NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää kolmivuotiskauden päättyessä huomiota lainsäädäntöhankkeiden pitkään kaareen. Onnistunut lainsäädäntö edellyttää huolellista valmistelua, vaihtoehtojen pohdintaa ja laadukkaita vaikutusarvioita, mutta myös lain toimivuuden seurantaa. Hallituksen tulisi asettaa realistiset tavoitteet hallituskaudelle, jotta lainsäädäntösuunnitelma on toteutettavissa. Lisäksi virkamiesvalmistelulle on varattava riittävästi aikaa ja tukea vaikutusarviointien laadintaan. Vaikutusarviointien taso on parantunut jonkin verran kolmen vuoden aikana.

Lainsäädännön arviointineuvoston ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy huhtikuussa 2019. Pääministeri Sipilän hallitus päätti arviointineuvoston nimittämisestä kolme vuotta sitten. Neuvostoa voi pitää tarpeellisena, koska lainvalmistelun laadun parantamiseen oli vuosien ajan kiinnitetty huomiota. Hallituksen päätös oli rohkea, koska samalla se loi tahon, joka arvioi hallituksen työtä analyyttisesti eli myös kriittisesti.

Arviointineuvoston työssä kaksi merkittävintä vahvuutta ovat olleet arviointineuvoston itsenäinen ja riippumaton asema ja kokonaisvaltainen vaikutusarviointien tarkastelu. Itsenäisyys suhteessa poliittisiin toimijoihin ja hallintoon ovat antaneet mahdollisuuden näkemysten vapaaseen esittämiseen. Kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoittaa sitä, että neuvosto on arvioinut esitysten vaikutusarvioita laaja-alaisesti (taloudelliset vaikutukset, vaikutukset viranomaisiin, ympäristövaikutukset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset). Arviointineuvosto on antanut vuosittain lausuntoja noin 10 prosentista hallituksen esitysluonnoksia. Lausunnot ovat julkisia.

Lainvalmisteluprosessit ovat yleensä pitkiä, jolloin monen eri osion on onnistuttava, jotta lainsäädäntö on toimivaa. On tärkeää pohtia vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi, kustannusten ja hyötyjen mittaluokkaa ja arvioida vaikutuksia laaja-alaisesti. Yhtä tärkeää on lain huolellinen toimeenpano ja jälkiseuranta, jonka kehittämiseksi arviointineuvosto on tehnyt aloitteen. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan tarkasteltavina olleiden vaikutusarviointien taso on jonkin verran noussut kolmen vuoden aikana. Kokonaisuutena lainsäädäntöhankkeiden luotsaamisessa alusta loppuun on kuitenkin petrattavaa. Hallituksen ja ministeriöiden johdon rooli on tässä olennainen.

Arviointineuvosto on joutunut kiinnittämään huomiota poliittisen valmistelun ja virkavalmistelun sekoittumiseen. Hyvän lainvalmisteluun kuuluu, että hallitus päättää tavoitteista ja virkavalmistelussa etsitään vaihtoehtoiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos poliittiset toimijat ottavat itselleen virkavalmisteluun kuuluvia asioita, virkamiesten mahdollisuudet vaihtoehtoisten ratkaisujen monipuoliseen arviointiin heikkenevät.

Lähde: vnk.fi