Työryhmä käsitteli myös henkilöstön edustajan tiedonsaantioikeuksia ja palkkakartoituksen sisältöä palkka-avoimuuden näkökulmasta.

Palkka-avoimuus on yksi keino palkkatasa-arvon edistämiseen. Nykytilanteessa yksityisen sektorin työntekijä ei syrjintäepäilytilanteessa voi saada tietoa toisen työntekijän palkasta ilman hänen suostumustaan. Asia voidaan nähdä ongelmallisena työntekijän oikeussuojan näkökulmasta. Euroopan komission läpinäkyvyyssuositus linjaa palkka-avoimuuden tärkeäksi keinoksi syrjinnän torjumisessa ja tasa-arvon edistämisessä.

Työryhmä käsitteli palkkauksen avoimuuteen liittyviä muutostarpeita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli arvioida lainsäädännöllisiä keinoja palkka-avoimuuden vahvistamiseksi ja kirjata niitä koskevat perustelut.

Näkemykset palkka-avoimuuden kehittämisestä jakaantuivat työryhmässä. Loppuraporttiin on koottu työryhmän osapuolten näkemykset palkka-avoimuutta koskevan lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista perusteluineen sekä työryhmässä esitetyt kehittämisehdotukset.

Lokakuussa 2018 julkaistussa palkka-avoimuusselvityksessä selvityshenkilö, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi lainsäädännön kehittämistarpeita, ja työryhmän työ perustui palkka-avoimuusselvityksen kehittämisehdotuksiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Työryhmän toimikausi oli 8.1.-15.3.2019