Tutkimus: Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen auttaisivat osaltaan Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa
NordenBladet — Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat tuoreen tutkimuksen mukaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja, vaikka metsien kokonaisnieluun verrattuna niiden vaikutukset ovatkin suhteellisen pieniä. Ilmaston kannalta hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien metsäkatoa eli metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kasvihuonepäästöjä vähentävien ja hiilinieluja vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa kaikilla toimialoilla. Myös maankäyttösektorilla tarvitaan siksi lisätoimia, ja niitä edellyttää myös maankäyttösektorin tilinpitoa koskeva EU:n LULUCF-asetus.
Vaikka metsityksen, metsäkadon ehkäisyn ja maatalousmaiden ilmastotoimien vaikutukset päästöihin ja nieluihin ovatkin pieniä suhteessa metsien kokonaisnieluun, toimet ovat kuitenkin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan perusteltuja. Metsäkadon vähentämisen ja metsityksen lisäämisen suhteellista merkitystä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa lisää se, että näihin liittyvien toimien vaikutukset huomioidaan kauden 2021–2030 tilinpidossa täysimääräisinä, toisin kuin metsänielut.
Metsäkadon vähentäminen erityisesti turvemailla on laskelmien mukaan ilmaston kannalta pääsääntöisesti hyödyllisempää kuin peltojen metsittäminen. Metsitys voi olla kannattavaa erityisesti maan pohjoisosan paksuturpeisilla alueilla. Niillä metsityksen taloudellinen ilmastohyöty, laskettuna metsittämisen aikaansaaman päästövähennyksen vuotuisarvona, vastaa peltojen keskimääräistä tilastoitua vuokratasoa.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii tehokkaita ohjauskeinoja
Pitkäaikaisiin päästövähennyksiin pääseminen maankäyttösektorilla edellyttää tehokkaiden ja EU:n ohjelmakausien yli ulottuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa. Metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen sekä kannustamalla maatalousyrittäjiä yhteistyöhön jo olemassa olevien peltojen hyödyntämisessä ensisijaisesti kivennäismailla.
Metsitystä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla. Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla. Metsityksen kohteina voisivat olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.
Jo nykyisinkin käytössä olevilla maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteillä voidaan pienentää maatalouden päästöjä. Merkittäviä vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa suuntaamalla lisätoimia nurmipeitteisen alan osuuden lisäämiseen turvemaapeltojen viljelyssä sekä säätösalaojittamalla niitä.
Luonnonvarakeskuksen toteuttama Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (MISA) -hanke oli osa valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).
Raportti: Maankäyttösektorin toimien mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Policy Brief -katsaus
Kuva: NordenBladet
Lähde: mmm.fi