NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.MAL-sopimusten tarkoituksena on tukea Suomen suurimpien kaupunkiseutujen kasvua ja kehitystä edistämällä kestävää yhdyskuntarakennetta, sitä tukevaa liikennejärjestelmää, tarpeiden mukaista asuntotuotantoa sekä elinvoimaista elinkeinoelämää. Vuosittaiset valtion ja kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimusten seurantakokoukset pidettiin touko–kesäkuun vaihteessa. Valtion ja Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset ovat voimassa 13.12.2024–31.12.2035. Sopimuksiin kirjattuja konkreettisia toimenpiteitä toteutetaan vuosien 2024–2027 aikana, minkä jälkeen on tarkoitus neuvotella uusista toimenpiteistä. Asuntomarkkinoiden haastavassa tilanteessa muun rakentamisen merkitys korostuu Asuntorakentaminen on laskenut kaikilla MAL-seuduilla, ja sopimuksissa esitetyistä asuntotuotannon tavoitetasoista on jääty jälkeen. Tämä johtuu erityisesti vapaarahoitteisen asuntotuotannon laskusta. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus on noussut suhteellisesti isoimmaksi osaksi uudisrakentamista. Asuntomarkkinoiden haastava tilanne on vaikuttanut erityisesti kerrostalotuotantoon. Rakennetuista asunnoista valtaosa on sijoittunut edelleen alueille, joilla on hyvät kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen edellytykset. Tältä osin seuduilla on onnistuttu erinomaisesti edistämään MAL-sopimusten tavoitteiden mukaisen kestävän yhdyskuntarakenteen edellytyksiä. Rakennusalan näkökulmasta seuduilla on korostunut muu rakennustuotanto ja infrarakentaminen. Vantaalla on käynnissä Helsingin seudun suurin yksittäinen investointi, Vantaan ratikka, jonka toteutukseen on osoitettu MAL-rahoitusta. Hanke etenee hankesuunnitelman mukaisesti, ja rakentaminen on aloitettu. Vaikeasta tilanteesta huolimatta MAL-seuduilla pyritään luomaan edellytykset asuntotuotannon elpymiselle, ja asumiseen osoitettavien tonttien kaavoitusta on jatkettu siten, että kaikilla MAL-seuduilla on kaavavarantoa väestönkasvun tarpeisiin vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Kestävän liikkumisen edellytykset vahvistuvat MAL-seutujen joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Seurantakokouksissa seudut esittivät toiveen siitä, että joukkoliikenteen kehittämisen mahdollisuudet varmistetaan myös tulevaisuudessa, jotta hyvä kehitys voi jatkua. Seurantakokouksissa keskusteltiin muun muassa monipuoliseen joukkoliikenteeseen perustuvan liikennejärjestelmän merkityksestä kuntien kestävälle kehittämiselle ja kasvulle. Tampereen, Turun ja Oulun seudut, joilla joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet eniten, suunnittelevat 2030-luvun alussa alkavaa lähijunaliikennettä. Myös Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduilla käyttäjämäärät ovat kasvussa. Kaupunkiseutujen sisäisessä joukkoliikenteessä raideinvestointien lisäksi myös linja-autoliikenne nähdään tärkeänä joukkoliikenteen muotona. Huomion arvoista on myös, että Turun seudulla on tehty merkittävä raitiotiepäätös, joka luo vahvan perustan seudun kestävän liikkumisen ja maankäytön kehittämiselle. Seurantakokouksissa heräteltiin keskustelua tulevan kauden tavoitteista Seurantakokouksissa käytiin alustavaa keskustelua seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteista, jotka koskisivat vuosia 2028–2039. Kaikilla MAL-sopimusseuduilla ilmaistiin vahva toive jatkaa sopimusmenettelyä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne osallistuivat Helsingin seudun seurantakokoukseen. Ministeri Multala korosti, että MAL-sopimukset ja niiden seuranta ovat tärkeä väline seudun ja valtion yhteistyölle. Ministeri Multala totesi, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta MAL-sopimusten suuria linjoja ei ole tarpeen muuttaa. Ministerin mukaan sopimusten keskeisiä tavoitteita tulisi vahvistaa, eli edistää sopimusmenettelyn avulla riittävää asuntotuotantoa ja sujuvaa liikkumista kaupunkiseutujen sisällä kuntarajat ylittäen. Myös seudut toivoivat, että seuraavalla MAL-sopimuskaudella sovittavilla toimenpiteillä keskityttäisiin edistämään sopimusten ydintä, eli kestävää kaupunkiliikennettä ja yhdyskuntarakennetta sekä riittävää asuntotuotantoa. Seudut toivoivat, että sopimuksissa huomioitaisiin nykyistä sopimuskautta kattavammin maankäytön ja asumisen keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä segregaatiota. Ministeri Ranne huomautti, että julkisen talouden näkymät ovat haastavat, ja seuraavan kauden rahoituksen määrä voi poiketa tälle kaudelle sovitusta. Yhteistyössä tulisi tunnistaa kaikkein tärkeimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Ministeri painotti myös, että erityisesti haastavissa teemoissa, kuten raskaan liikenteen palvelualueiden toteuttamisessa, on edettävä aktiivisesti. Keskustelua seuraavan kauden suuntalinjoista ja ajankohtaisista MAL-asioista jatketaan seutujen ja valtio-osapuolen edustajille elokuussa järjestettävässä yhteisessä keskustelutilaisuudessa. Lisätietoja
Anna-Leena Seppälä (tavoitettavissa 24.6. asti ja 27.7. eteenpäin)
Rakennusneuvos
Ympäristöministeriö
puh. 0295 250 242
[email protected] Ruusa Degerman (tavoitettavissa 24.6. asti, 6.-10.7. ja 27.7. eteenpäin )
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö
puh. 0295 250 406
[email protected] Edgar Pyhälä (tavoitettavissa 3.7. asti ja 17.8. eteenpäin)
Erityisasiantuntija
Liikenne- ja viestintäministeriö
puh. 0295 342 211
[email protected]
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt kaikilla seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla hyvin. Nykysopimusten toimien rinnalla kaupunkiseuduilla pohditaan jo seuraavan MAL-sopimuskauden tavoitteita.
Lähde: ym.fi