NordenBladet — Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.Suomen maa- ja kallioperässä esiintyvät happamat sulfaattimaat ja rikkipitoiset mustaliuskemuodostumat ovat merkittävä riski vesistöille, ympäristölle ja rakenteille, sillä ne voivat aiheuttaa happamuutta ja vapauttaa haitallisia metalleja. Haittoja syntyy erityisesti silloin, kun maata kuivataan tai muokataan. Riskiä happamuuskuormitukselle ja metallien liukenemiselle vesistöihin lisäävät maankuivatus, maankäytön muutokset ja ilmastonmuutos. Happamia sulfaattimaita esiintyy etenkin rannikkoalueilla, kun taas mustaliuskeita löytyy eri puolilta maata. Vuosille 2026–2036 päivitetyn strategian tavoitteena on vähentää happamista sulfaattimaista ja mustaliuskeista aiheutuvia haittoja. Strategian liitteenä julkaistaan toimintaohjelma riskien tunnistamisen, haittojen ennaltaehkäisyn ja vahinkojen estämisen vahvistamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa strategiaa ovat olleet valmistelemassa tutkimuslaitokset, hallinto ja eri alojen toimijat. Strategiassa painotetaan ennakoivaa happamuusriskien hallintaa, jossa riskit tunnistetaan ajoissa ja haittojen syntyä ehkäistään. Keskeistä on happamien maiden riskien ottaminen huomioon kaikessa maaperää muokkaavassa maankäytössä. Kokonaisvaltaisella valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla vähennetään riskiä happaman kuormituksen syntymiselle. Uutena painotuksena otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon alueiden käyttö, kuten kaavoitus ja rakentaminen. Lisäksi metsätalouden toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja niiden hallintaa on korostettu aiempaa enemmän. Metsätaloudessa painotetaan matalaa kuivatussyvyyttä, pohjaveden pinnan hallintaa ja voimakkaan maanmuokkauksen välttämistä. Maataloudessa haittojen hallinta perustuu erityisesti pohjaveden pinnan säätelyyn, esimerkiksi säätösalaojitukseen ja veden viivyttämiseen. Lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet ja ajantasaiset ohjeistukset ohjaavat ottamaan huomioon happamien sulfaattimaa-alueiden ja mustaliuskealueiden ympäristöriskit ja vähentämään niistä aiheutuvia haittoja.Linkit Strategia: Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien haittojen vähentäminen vuoteen 2036
Happamien sulfaattimaiden ja mustaliuskeiden aiheuttamien ympäristö- ja vesistöhaittojen ehkäisyssä siirrytään kohti kokonaisvaltaisempaa riskienhallintaa. Strategiassa vuosille 2026–2036 maanmuokkaus ja pohjaveden pinnan säätely eri toimialoilla ovat tärkeässä asemassa haittojen ennaltaehkäisyssä.
Lähde: ym.fi