NordenBladet — Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman toinen toimintavuosi 2025 vahvisti ohjelman asemaa vesien ja Itämeren suojelussa. Ohjelman vaikuttavuutta lisäsi valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu, eli toimia kohdennettiin lisääntyvästi maalle, missä kuormitus syntyy. Painopisteenä oli Saaristomeren valuma-alue. Ohjelmassa valmisteltiin myös uusia vesiensuojelukeinoja, kuten tuloksiin perustuva tuki viljelijöille peltojen korkean fosforipitoisuuden alentamiseksi Saaristomeren valuma-alueella.Ahti ohjelman budjetti oli noin 23 miljoonaa euroa vuonna 2025. Sillä rahoitettiin muun muassa konkreettisia vesien ja meren tilaa parantavia toimia, ravinteiden kierrätystä, peltojen kipsikäsittelyjä, tutkimus-, selvitys- ja kokeiluhankkeita, koulutusta sekä vesienhoidon asiantuntijoiden yhteistyön rakentamista. ”Ahti-ohjelma on tukenut monipuolisesti vesien ja meren tilaa parantavia toimia ympäri Suomen ja mahdollistanut tuhansien ihmisten osallistumisen muun muassa vesistöjen kunnostuksiin, koulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin. Ahti-ohjelman toimet tukevat myös tulevan kansallisen ennallistamissuunnitelmamme toteutusta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Vesien ja meren tilan parantaminen painottuu valuma-alueilleVuonna 2025 käynnistimme lähes 100 uutta vesien ja meren tilaa parantavaa hanketta, ja satoja hankkeita oli käynnissä eri puolella Suomea. Toimenpiteitä toteutettiin sekä vesistöissä että niitä ympäröivillä valuma-alueilla.
Jopa neljännes hankkeista teki konkreettisia toimia valuma-alueilla, esimerkiksi rakensi ravinteita ja muita epäpuhtauksia pidättäviä kosteikoita sekä erilaisia pintavalutuskenttiä ja suodatusrakenteita.Vesistökunnostusten painopiste siirtyykin yhä enemmän pienimuotoisista hankkeista kohti suunnitelmallisempaa, vaikuttavampaa ja kuormitusta valuma-alueella vähentävää toimintaa. Myös eroosiota ja virtaamia hillitsevät toimet sekä ennallistaminen yleistyivät vuonna 2025 käynnistyneissä hankkeissa. Vuonna 2025 päättyneiden 93:n hankkeen toteutukseen arvioitiin osallistuneen yli 480 tahoa, joista yli 110 oli yksityisiä maanomistajia. Vesienhoidon asiantuntijaverkostot ovat keskeisiä yhteistyön ja toiminnan aikaansaajia.Peltojen kipsikäsittelyt jatkavat Itämeren fosforikuormituksen vähentämistäJatkoimme kipsin toimittamista viljelijöille osana maatalouden vesiensuojelutoimia. Pelloille levitetty kipsi vähentää tehokkaasti kiintoaineksen ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin. Vuonna 2025 kipsiä levitettiin noin 16 300 hehtaarille, joista 3 800 hehtaaria Saaristomeren valuma-alueelle. Vuodesta 2019 lähtien kipsiä on levitetty noin 84 000 hehtaarille eli noin neljä kertaa Helsingin kokoiselle alueelle. Kipsikäsittelyjen arvioidaan vähentäneen Itämeren fosforikuormitusta vuosina 2019–2025 yhteensä noin 117 tonnia, mikä vastaa fosforimäärää, joka päätyy vuosittain vesistöihin kaikkien Suomen puhdistettujen yhdyskuntajätevesien mukana.Konkreettinen työ pääsi vauhtiin Saaristomeren valuma-alueellaSaaristomeri-ohjelmassa parannettiin vesiensuojelua erityisesti ravinnekuormituksen kannalta merkittävillä Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueilla ja Kemiönsaarella merialueineen.Elintarvikealan yritysten yhteistyöhanke Saaristomerellä vahvisti yritysten keskinäistä yhteistyötä ja lisäsi ymmärrystä vesivastuullisuudesta. Mukana oli 14 aktiivista yritystä. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on luoda ja käynnistää yhteinen toimintamalli, jolla vähennetään ravinnekuormitusta sopimustuottajien alueilla. Saaristomeren valuma-alueella lähdettiin testaamaan uutta tulosperusteisen avustuksen toimintamallia. Avustusta saavat viljelijät sitoutuvat peltojensa korkean fosforipitoisuuden alentamiseen. Lisäksi tuotetaan tietoa peltomaan ominaisuuksista.Työtä Saaristomeren valuma-alueen maatalouden poistamiseksi Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta jatkettiin. Arvion mukaan 17 vaaditusta 23:sta kohteen poistokriteeristä täyttyy. Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet työn vielä täyttymättömien kriteerien saavuttamiseksi.Ravinnekierto tehostui ja energiansäästöt kasvoivatTuimme noin 20 uutta hanketta, joissa edistetään ravinteiden kierrätystä ja vähennetään ravinnekuormitusta. Vuonna 2025 valmistui yhteensä 37 ravinteiden kierrätyksen ja jätevedenpuhdistamoiden energiatehokkuuden hanketta, joita tuettiin yhteensä noin 27,1 miljoonalla eurolla. Näiden hankkeiden myötä aiempaa laadukkaamman kierrätyksen piiriin saatiin 667 tonnia typpeä ja 171 tonnia fosforia vuodessa. Hankkeiden ansiosta vesistökuormitus väheni arviolta 84,6 tonnia typpeä ja 17,3 tonnia fosforia vuositasolla. Vesistökuormituksen pieneminen vastaa typen osalta Forssan kokoluokkaa olevan kaupungin asukkaiden tuottamien puhdistettujen jätevesien vuotuista typpikuormitusta. Valmistuneilla energiatehokkuushankkeilla saavutettiin huomattavia säästöjä: sähköenergiaa säästyi 17 800 MWh ja lämpöenergiaa 6 200 MWh vuodessa. Säästö sähköenergiassa vastaa noin tuhannen sähkölämmitteisen omakotitalon koko vuotuista sähkönkulutusta, ja säästö lämpöenergiassa vastaa noin 15–18 kerrostalon vuosittaista lämmitystä. Lisäksi ehkäistiin haitallisten aineiden pääsyä vesiin tukemalla tätä tavoitetta edistäviä hankkeita. Vesien tilan parantamisen Ahti-ohjelman tavoitteena on hallituskaudella 2023–2027 saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan, resurssit talteen ja käyttöön sekä ennallistaa Saaristomeren tilaa parantamalla alueen ravinteiden kierrätystä ja vähentämällä ravinteiden kuormitusta mereen. LisätietojaMaria Laamanen
ympäristöneuvos, ohjelmapäällikkö
p. 029 525 0359
[email protected]
Vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman toinen toimintavuosi 2025 vahvisti ohjelman asemaa vesien ja Itämeren suojelussa. Ohjelman vaikuttavuutta lisäsi valuma-aluelähtöinen vesiensuojelu, eli toimia kohdennettiin lisääntyvästi maalle, missä kuormitus syntyy. Painopisteenä oli Saaristomeren valuma-alue. Ohjelmassa valmisteltiin myös uusia vesiensuojelukeinoja, kuten tuloksiin perustuva tuki viljelijöille peltojen korkean fosforipitoisuuden alentamiseksi Saaristomeren valuma-alueella.
Lähde: ym.fi