NordenBladet — Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.Pääsääntöisesti jätesiirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa. Suomessa toimivaltainen viranomainen on Suomen ympäristökeskus Syke, joka myöntää jätteensiirtoluvat viennille Suomesta ja tuonnille Suomeen. Lupaharkinnassa on noudatettava EU:n jätteensiirtoasetusta ja jätelakia. Tuontia Suomeen on kasvattanut lisääntynyt jätteenpolttokapasiteettiJätteiden tuonti Suomeen on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Jätettä tuodaan sekä poltettavaksi että kaatopaikalle sijoitettavaksi esikäsittelyn jälkeen. Jäteperäisiä polttoaineita tuotiin Suomeen poltettavaksi 47 000 tonnia vuonna 2022. Määrä kasvoi 339 000 tonniin jo vuonna 2024. Suomessa jätteenpolttolaitoksissa on hyvää teknologiaa, jota ei ole kaikissa maissa saatavilla. Nykyään jätteenpolttokapasiteettia on enemmän kuin Suomessa syntyvän jätteen polttoon tarvittaisiin. Tämä lisää painetta tuoda jätettä ulkomailta, jotta polttokapasiteetti saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Tarvetta hankkia lisäpolttoainetta on lisännyt myös puuntuonnin väheneminen Venäjältä.Lupaviranomaisen on vaikea saada tietoa laittomasta toiminnasta Uusi jätteensiirtoasetus kiristää osin vaatimuksia toukokuun lopusta 2026 alkaen. Jätesiirtoluvan yhtenä edellytyksenä on, että jätesiirtoilmoituksen tekijä tai vastaanottaja ei ole syyllistynyt laittomaan siirtoon tai muuhun ympäristön tai ihmisen terveyden kannalta laittomaan toimintaan viiden edellisen vuoden aikana. Kielteinen lupapäätös edellyttää kuitenkin, että Suomen viranomaisella on tieto mahdollisesta tuomiosta. Käytännössä lähtömaan viranomaisen ei tulisi välittää jätesiirtoilmoituksia, joissa viejä on syyllistynyt laittomaan toimintaa, muille viranomaisille, kuten Sykelle. Uusi asetus velvoittaa viranomaisia myös tekemään enemmän yhteistyötä laittomiin jätesiirtoihin puuttumiseksi. Asetuksella on perustettu EU-laajuinen jätesiirtojen valvontaryhmä, johon Syke osallistuu. Lisäksi Euroopan komissio saa valtuudet tarkastaa rajat ylittäviä jätesiirtoja, joihin epäillään liittyvän laittomuuksia, ja se voi valtuuttaa tähän tehtävään Euroopan petostentorjuntaviraston sekä ryhtyä toimiin tilanteen parantamiseksi.Lisäksi jätteensiirtoasetus tiukentaa sääntelyä esimerkiksi tiettyjen hyödynnettäväksi siirrettävien vaarattomien jätteiden eli ns. vihreiden jätteiden osalta. Vihreistä siirroista on jatkossa ilmoitettava viranomaisille EU:n yhteisen jätesiirtotietojärjestelmän kautta. Jätteen välivarastoinnin pulmiin on puututtuLisääntynyt jätteen tuonti kasvattaa myös jätteen välivarastoinnin tarvetta jätteen tuontisatamissa. Jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin satamassa tulee olla ympäristölupa, ja viranomainen valvoo ympäristöluvan määräysten noudattamista. Jos havaitaan puutteita, valvontaviranomainen puuttuu asiaan valvonnallisin toimenpitein tai toiminnan ympäristövaikutusten poiketessa ennakoidusta tekee aloitteen ympäristöluvan muuttamiseksi. Viranomaiset ovat puuttuneet sekä Loviisan että Taalintehtaan satamien toimintaan siellä aiheutuneiden ympäristön roskaantumisen sekä haju- ja kärpäshaittojen vähentämiseksi. Kyseisten tapausten käsittely on kesken Lupa- ja valvontavirastossa. 

Jätteiden tuontia Suomeen ja jätteen käsittelyä valvotaan monin tavoin. Jätesiirtoja tehdään yhä enenevissä määrin maiden rajojen yli. Jätesiirtoihin liittyy myös lieveilmiöitä, jotka on EU:ssakin tunnistettu. EU:n jätteensiirtoasetuksessa määritellään edellytykset jätteiden siirroille, siirtojen rajoituksille ja kielloille. EU:n uusi jätteensiirtoasetus tulee voimaan toukokuussa 2026 ja siinä on uusia keinoja puuttua laittomiin jätesiirtoihin.

Lähde: ym.fi