Selvitys: Purkumateriaalien kiertotalous vaatii tuotehyväksynnän kehittämistä ja tietotaidon kasvattamista
NordenBladet — Rakentaminen on hyvin materiaali-intensiivinen sektori ja kiertotalouden edistämisen avainalueita. Purkumateriaaleissa arvioidaan olevan huomattavaa määrällistä ja laadullista lisähyödyntämispotentiaalia. 16. helmikuuta julkaistu selvitys osoittaa, etteivät betonielementit, tiili, teräs ja käsittelemätön sahatavara ole nykytiedon pohjalta uudelleenkäytön kannalta erityisen ongelmallisia raaka-aineita.Betonin, tiilen, teräksen ja käsittelemättömän sahatavaran uudelleenkäyttö voi olla mahdollista turvallisuuden tai terveellisyyden näkökulmasta. Purettujen rakennusosien uudelleenkäyttöön liittyy tällä hetkellä kuitenkin isoja haasteita niiden kelpoisuuden osoittamisen menettelyn epäselvyydestä johtuen. Purkumateriaalien käyttö jopa pilottikohteissa on estynyt CE-merkinnän puutteeseen.Raportin suosituksissa otetaan kantaa lyhyen ja pitkän aikavälin sääntelyn kehitystarpeisiin, tietopohjan vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä markkinoiden kehittämiseen ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.Nykyisen sääntelyn selkeyttäminen auttaa nopeastiNykyisen sääntelyn selkeyttämisellä ja viranomaisten tulkintojen kehittämisellä voidaan parantaa tilannetta ja sujuvoittaa uudelleenkäytettävien purkumateriaalien tuotehyväksynnän prosesseja. Hyväksyttämisprosessia varten tarvitaan jatkossa kansalliset yhtenäiset ohjeet rakenteelliselle kuntotutkimukselle, uudelleenkäytettävien purkumateriaalien haitta-aineiden ja epäpuhtauksien tutkimukselle sekä tutkimustulosten tulkitsemiselle. EU:ssa säädeltyjen aineiden kohdalla asia vaatii EU-tasolla tehtävää tarkastelua.EU:n sääntelyllä pitkäaikaisia vaikutuksia tuotteiden hyväksyntäänEU:n rakennustuoteasetuksen uudistuksen tulee mahdollistaa myös uudelleenkäytettävien rakennusosien tuotehyväksynnän ja kelpoistamisen periaatteiden luomisen. Näiden pohjalta voitaisiin kehittää tuotekohtaiset tekniset hyväksyntäkriteerit. Sen lisäksi tulisi mahdollistaa uudelleenkäytettävien rakennusosien käyttö myös muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Tämä luo tilaa innovaatioille ja on siksi kannustettavaa.Sääntelyn kehitystoimenpiteet vaativat lisää tutkimuksia, nykyistä vahvempaa tietopohjaa ja osaamisen kehittämistä koko arvoketjun toimijoille. Yksityisen- ja julkisen sektorin toimijoiden aktiivisen vuoropuhelu on keskeinen keino tunnistaa sääntelyn kipupisteitä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä sääntelyn kehitystarpeista ja purkumateriaalien kiertotalousmarkkinoiden mahdollisuuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Purkumateriaalien kelpoisuus (Purater) -hanke toteutettiin Ramboll Finland Oy:n asiantuntijoiden johdolla yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
