Digitalisaation tavoitteena on elämäntilannelähtöinen sosiaaliturva
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitean kokouksen pääteemana oli 31.1.2022 sosiaaliturvan digitalisaatio pitkällä aikavälillä.Sosiaaliturvan toimeenpanon ongelmiin vastaaminen edellyttää kokonaissuunnittelua, jossa tavoitteet asetetaan asiakkaan tarpeiden näkökulmasta ja jossa lainsäädäntöä, toimintamalleja ja tietojärjestelmiä kehitetään elämäntilannelähtöisesti. Sosiaaliturvakomitea on myös linjannut, että tulevaisuudessa sosiaaliturvan toimeenpanijat voisivat ennakoivasti tunnistaa henkilöiden palvelutarpeita ja pyrkiä kohdentamaan heille palveluja hyödyntämällä tietovarantoja ja data-analytiikkaa. Sosiaaliturvaetuuksien saaminen kuitenkin perustuisi ensisijaisesti sosiaaliturvan käyttäjän omaan aloitteellisuuteen. ”Nykyisin eri organisaatiot katsovat asiakkaiden tilanteita omista näkökulmistaan, johtuen osin heille asetetuista erilaisista tavoitteista. Toimijoilla on erilliset asiakirjamallit, tietorakenteet, sähköiset asiointipalvelut ja asiakasrekisterit. Samasta asiakkaasta kerätään tietoja eri paikoissa ja pahimmillaan tiedot ovat keskenään ristiriitaisia.Digitalisaation mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja toimeenpanon ohjausta. Tarvitaan hallintoa, ohjausta, asiakastietojen käsittelyä, tietopohjaa ja tietojärjestelmiä koskevaa uutta sääntelyä ja koordinointia. Digitalisaation tavoitteena tulee olla aidosti elämäntilannelähtöinen sosiaaliturva”, toteaa sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuutta ja digitalisaation hyödyntämistä selvittävän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Markku Heinäsenaho. Tiedon sujuvalla liikkumisella on asiakkaan saaman palvelun laadun näkökulmasta keskeinen merkitys. Viranomaisten tietoaineistojen laadukas ja yhdenmukainen tiedonhallinta tukee hyvää hallintoa. Lainsäädäntö ei anna viranomaisille rajoittamatonta pääsyä toisen viranomaisen tietovarantoihin ja niissä oleviin tietoaineistoihin. ”Tulevaisuudessa meillä kenties on digitaalinen identiteetti tai ’lompakko’, jonka avulla käytämme eri viranomaispalveluita. EU- ja kansallista lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan muun muassa automaattisen päätöksenteon ja tekoälyn hyödyntämisen osalta. Iso kysymys onkin, miten sosiaaliturvan asiakastietojen käsittelystä tulisi säätää?” kysyi hallintojaoston sihteeri, lakimies Teija Hautera esitellessään tiedonhallintaa ja tietosuojaa.Sosiaaliturvakomitea keskusteli muun muassa yksilöiden välisistä eroista digitaidoissa ja teknologiaan suhtautumisessa sekä elämäntilanteiden tai vaikkapa sairauksien merkityksestä sähköisten palvelujen käyttötaidoissa ja -halussa. Tarvittaessa saatavan henkilökohtaisen neuvonnan merkitys nousi esiin monissa puheenvuoroissa. ”Digitalisaation tarkoituksena ei ole syrjäyttää ketään, vaan tarjota digitaalista palvelua sitä haluaville. Parhaassa tapauksessa näin tehostuu myös resurssien käyttö”, toteaa Markku Heinäsenaho. Valmistelu jatkuu kolmen teeman parissa: Sosiaaliturvan toimeenpanon ja tiedonhallinnan kokonaissuunnitteluProaktiivinen ohjaus ja neuvonta sekä ennakoiva resurssien kohdentaminenElämäntilannelähtöiset sähköisen asioinnin palvelutLue lisää:Sosiaaliturvan toimeenpanon monimutkaisuutta ja digitalisaation hyödyntämistä selvittävä asiantuntijaryhmäLapset ja perheet sosiaaliturvauudistuksessa
Sosiaaliturvakomitea keskusteli lyhyesti myös lasten ja perheiden huomioimisesta sosiaaliturvauudistuksessa. Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmän työ käynnistyy 1.2.2022. Ryhmä alkaa selvittää lasten ja perheiden etuusjärjestelmän kokonaisuutta, mukaan lukien palveluita ja elatuslainsäädäntöä ja tuottaa komitealle tarvittavaa tietoa keskeisistä uudistustarpeista sekä mahdollisista ratkaisuehdotuksista. Samanaikaisesti toteutetaan Lasten osallisuus sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa -hanke, joka tuottaa lapsille tietoa sosiaaliturvauudistuksesta sekä kuulee ja osallistaa lapsia sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun.Lasten ja perheiden sosiaaliturva ja palvelut -työryhmä
Sosiaaliturvakomitea sai tilannekatsauksen selvitystyöhön, joka koskee sosiaaliturvan vaihtoehtoisia järjestämistapoja, kuten perustuloa, negatiivista tuloveroa, perustiliä, perusturvaetuuksien yhdistämistä ja syyperusteista järjestelmää. Selvitystyötä varten on perustettu työryhmä, jonka työ käynnistyi joulukuussa 2021. Vaihtoehtoiset järjestämistavat ovat komitean työkokouksen aiheena 14.2.2022.Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavat -työryhmäLisäksi komitea keskusteli kevään 2022 työsuunnitelmasta ja vuonna 2023 julkaistavan välimietinnön rakenteesta (ks. Liite 3: Diaesitys).Komitean alustava työsuunnitelma, kevät 2022: Työkokous 14.2.2022 Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavatNegatiivisen tuloveron kokeiluAsumisen tuet ja asuntopolitiikka, asumistuen yksilöllistäminenHaku- ja maksuajatKokous 21.3.2022 KannustinloukutEri maiden työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksetAsumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuusElonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva -tietokooste (STN-ohjelmat)Työkokous 25.4.2022 Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen (työttömyysturva, työkyvyttömyysetuudet ja toimeentulotuki)Sosiaaliturvan vaihtoehtoiset järjestämistavatKokous 23.5.2022 Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminenToimeentulotuki perusturvan täydentäjänäNegatiivisen tuloveron kokeiluKokous 6.6.2022 Työttömyysturva (osittaisen työskentelyn tukeminen, yrittäjyys)Etuus- ja palvelupolun toimimattomuusKokousmateriaali 31.1.2022:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (29.11.2021) Liite 2 Muistio: Sosiaaliturvan digitalisaation mahdollisuudet pitkällä aikavälillä Liite 3 Diaesitys
Lähde: Valtioneuvosto.fi
