Kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
NordenBladet — Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon Pariisissa käynnissä olevassa kokouksessaan 15.12.2021. Lisäksi nimettiin pohjoismainen limisaumaveneperinne, jota Suomi haki luetteloitavaksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa. Suomessa aineettomaan kulttuuriperintöön liittyvistä asioista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sopimuksen toimeenpanosta Museovirasto, joka myös koordinoi hakemusprosesseja.Suomen ensimmäinen kohde luetteloissa on saunaperinne, joka nimettiin joulukuussa 2020. Nyt luettelo täydentyy kaustislaisella viulunsoitolla. Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Vuonna 1968 perustetut Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on nykyään suomalaisen kansanmusiikin sekä alueellisesti että kansanvälisesti merkittävin tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 4000 harrastaja- ja ammattilaisesiintyjää.Suomi on mukana myös pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa yhteispohjoismaisessa kohteessa. Limisaumavene on tuhansien vuosien ajan käytössä ollut pohjoismainen puuvenetyyppi, jolla on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa. Edelleenkin suomalaisilla mökkirannoilla on satojatuhansia kalastukseen ja soutamiseen tarkoitettuja limisaumatekniikalla tehtyjä puuveneitä. Toisaalta ammattiveistäjiä on Suomessa vain noin 50.
Perinne lisättiin luetteloon Pariisin-kokouksessa 14.12.2021. Hakemusta on koordinoinut Norja, ja mukana ovat olleet kaikki Pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukaan lukien. – Aineeton kulttuuriperintö on monella tapaa perusta kulttuureillemme. Unescon luettelo kuvaa hyvin sen suurta moninaisuutta. Suomen osalta kaustislainen viulunsoittoperinne istuu luetteloon täydellisenä esimerkkinä elävästä ja hyvinvoivasta kulttuuriperinnöstämme jo aiemmin valitun saunaperinteen kumppaniksi. Ihmiskunta jakaa myös lukuisia yhteisiä osaamisia ja taitoja, kuten yhteispohjoismainen limisaumavenerakennusperinne hyvin osoittaa. Iloitsen aineettoman kulttuuriperinnön saamasta yhä kasvavasta huomiosta ja arvostuksesta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, joka on myös koordinoinut molempia hakemusprosesseja. Kohteiden suojelusta raportoidaan Unescolle joka kuudes vuosi. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.
Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi esittävää taidetta, käsityötaitoja, suullista perinnettä, sosiaalisen elämän tapoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen käynnissä olevaa Unescon kokousta yhteensä 584 kohdetta 131 maasta. Tänä vuonna käsittelyssä on 60 hakemusta. Suomessa esimerkkejä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
