NordenBladet — Valtioneuvoston asettama parlamentaarinen ohjausryhmä ja asiantuntijatyöryhmä luovuttivat tänään oikeusministerille ehdotuksensa uudesta avoimuusrekisterilaista. Niin kutsutun lobbarirekisterin tavoitteena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta.Rekisteristä löytyvillä tiedoilla kansalaiset sekä vaikuttamistoiminnan kohteet saisivat jatkossa kattavammin tietoa valtion tason päättäjiin vaikuttavista toimijoista sekä näiden intresseistä.Rekisteröitäväksi lobbaukseksi katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien suunnitelmallinen tai pitkäjänteinen vaikutustoiminta, jossa pitämällä yhteyttä poliittisiin päättäjiin ja virkamiehiin pyritään edistämään vaikuttamista harjoittavan intressejä. Rekisteröiväksi konsulttitoiminnaksi taas katsottaisiin oikeushenkilöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien asiakkaille tarjottava vaikuttamistoiminnan neuvonta.Uudessa avoimuusrekisterilaissa on tarkoitus velvoittaa lobbausta ja siihen liittyvää konsulttitoimintaa harjoittavat oikeushenkilöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, myös kansainväliset toimijat, rekisteröitymään sähköiseen avoimuusrekisteriin. Soveltamisalalle kolme vaihtoehtoaMietinnössä esitetään rekisterille soveltamisalan laajuuden osalta kolmea eri vaihtoehtoa: (i) koko valtionhallinto, (ii) eduskunta, ministeriöt ja valtion virastot tai (iii) eduskunta ja ministeriöt.Avoimuusrekisteri on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kansallista demokratiaohjelmaa (Demokratiaohjelma 2025), joka kokoaa yhteen hallitusohjelman lukuisat kansalaisyhteiskuntaa ja osallisuutta edistävät toimet. Avoimuusrekisteristä annettavan lain on määrä tulla voimaan vuonna 2023.Avoimuusrekisterimietintö on lausunnolla Lausuntopalvelu.fi:ssä 31.1.2022 saakka.
Lähde: Valtioneuvosto.fi