NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ehdottaa, että Suomi ja Ruotsi laatisivat yhteisen teollisuuspoliittisen strategian vihreän siirtymän edistämiseksi. Keskustelu voitaisiin Lintilän mukaan avata ensi vuonna järjestettävällä huippukokouksella, johon osallistuisi maiden politiikan ja elinkeinoelämän johto.
”Aion ottaa tämän ehdotuksen esille, kun Ruotsin hallitustilanne selkeytyy.  Suomi ja Ruotsi eivät ole vihreän siirtymän saralla pelkästään kilpailijoita, vaan myös kumppaneita. Esimerkiksi fossiilittoman teräksen valmistus on molemmille maille kansallisesti tärkeä asia” Mika Lintilä korosti. Ministeri Lintilä esitti ajatuksena 24.11.2021 ajankohtaiseminaarissa, jossa keskusteltiin toimialojen vähähiilisyyden tiekarttojen toimeenpanosta ja ilmasto- ja energiapolitiikan uusista haasteista suomalaisen teollisuuden näkökulmasta. Ministerin mukaan vihreä siirtymä on maailmantalouden vahvin kasvun ja investointien ajuri. Tähän maailmaan teollisuuden vähähiilitiekartat osuvat erinomaisesti, ja niiden toimeenpano tulee olemaan suomalaisen teollisuuden kilpailuetu.”Tiekartat näyttävät suunnan ja kertovat reitin. Valtion tehtävä on tukea sitä, että yritykset voivat panna tiekartat toimeksi. Tärkeintä on kuitenkin vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, joka kannustaa yrityksiä tarvittaviin mittaviin ilmastoinvestointeihin. Sanon suoraan, että murroksen mittakaava on niin suuri, että mikään julkinen raha ei siihen riitä.” Lintilä tiivisti. Lintilän mukaan energian hintojen nousun juurisyyt ovat muualla kuin ilmastopolitiikassa. Se ei ole syy lykätä Suomen ilmastotavoitteita. ”Jos nykyisestä energian hinnan noususta voi tehdä jonkin johtopäätöksen, se on, että fossiilisista irrottautumiseksi pitää painaa kaasua eikä jarrua”, Lintilä totesi. ”Talven aikana lausunnoille lähtevä ilmasto- ja energiastrategia piirtää kuvaa, miten tämän saavutamme. Sen pääkohtia linjasimme jo budjettiriihessä. Uusi nosto hallitukselta on, että yritysten hiilikädenjäljen vahvistaminen nostetaan läpileikkaavaksi teemaksi strategiassa”. kertoi Lintilä. ”Hiilikädenjälkemme kasvattaminen on välttämätön pari hiilineutraaliustavoitteellemme. Näin varmistamme, että etukeno kääntyy vientituloiksi, työpaikoiksi ja investoinneiksi Suomessa, ja että vaikutuksemme on kokoamme suurempi”, Lintilä linjasi. Seminaarin juontaja, johtava asiantuntija Jyrki Alkio TEM:stä muistutti, että tämä syksy on osoittanut niin kotimaassa, EU:ssa kuin kansainvälisestikin, että ilmastoratkaisuille on yhä enemmän tarvetta. ”Toimialan tiekartat auttoivat meitä ymmärtämään, mitä vihreä siirtymä edellyttää eri teollisuudenaloilta ja yhteiskunnan sektoreilta. Ne ovat osoittaneet myös innovaatiotoiminnan merkityksen – uusien ilmastomyönteisten tuotteiden ja palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla. Suomalaisyrityksillä on jo tarjota ratkaisuja, joilla on merkittävä kädenjälki, eli päästöjä vähentävä vaikutus maailmalla”, Alkio totesi.”Suomalainen vähähiilisyyden tiekarttatyö ja tiekartat ovat herättäneet kiinnostusta laajalti eri puolilla Eurooppaa. Tiekartat ovat kiinnostaneet myös Euroopan komissiota, joka on kehittänyt meidän tiekarttatyöstämme oman versionsa. Tiekarttojen sijaan komissio puhuu siirtymäväylistä (transition pathways), mutta taustalla on joka tapauksessa Suomessa kehitetty toimintatapa” Alkio arvioi.Paneelikeskustelun teemana oli teollisuuden mahdollisuudet ilmastohaasteen ratkaisussa. TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen muistutti, että Suomen vähäpäästöinen energiajärjestelmä on jo enemmän osa ratkaisua kuin osa ilmasto-ongelmaa. ”Koko yhteiskunnan kattava puhdas siirtymä on silti vaativa prosessi ja edellyttää suuria panostuksia. Ilmastotoimien painopiste siirtyy lähivuosina energiaa käyttäviin toimialoihin, jotta hiilineutraalius vuonna 2035 on mahdollinen”, Huttunen totesi.”Haasteena on ajoittaa investoinnit oikein. Monien uusien teknologioiden kannattavuus on vielä kehittymässä tai testaamatta, eikä kansainvälisessä kilpailussa ole varaa kalliisiin huteihin. Valtion tuet demonstraatiohankkeille ovat oiva keino loiventaa riskejä, vaikka viime kädessä vastuu jää yrityksille. Valtiovallan tehtävä on pitää yritysten toimintaympäristö ja sääntely vakaina”, Huttunen muistutti. Ilmastotekoja nyt! -seminaarin järjestivät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

Lähde: Valtioneuvosto.fi