NordenBladet — Tänään päättyneessä Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokouksessa kuultiin hyviä uutisia: otsonikerrosta heikentävän CFC-11-kaasun pitoisuudet ilmakehässä ovat palanneet vuonna 2018 havaittua päästökriisiä edeltävälle laskevalle uralle. Kokouksessa päätettiin selvittää, miten seurantaverkostoa laajennetaan, jotta päästöjä voidaan seurata ja siten ehkäistä jatkossa kattavammin ja tehokkaammin.Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavatOtsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan 33. osapuolikokous pidettiin virtuaalisesti 23.–29. lokakuuta. Kokouksen kuumin aihe oli maailmanlaajuisen seurantaverkon parantamiseen tähtäävä Suomen luonnostelema EU:n päätösesitys.Kokouksessa päätetiin, että Montrealin pöytäkirjan tiedeyhteisöä ja otsonisihteeristöä pyydetään tekemään esitys, jolla maailmanlaajuisen seurantaverkoston katvealueet saadaan katettua. Lisäksi arvioidaan seurantaverkoston parannuksien kustannuksia.Vuonna 2018 havaittu laajamittainen päästökriisi osoitti, että päästöjä voidaan kontrolloida ja saada kuriin vain riittävän kattavan seurantaverkoston avulla. Tällä hetkellä Montrealin pöytäkirjan säätelemien otsonikerrosta heikentäviä aineiden ja fluorihiilivetyjen maailmanlaajuisessa kontrolloitujen aineiden seurantajärjestelmässä on hyvin laajoja aukkoja. Kokouksessa esitettiin tutkimustietoja, joiden mukaan kielletyn CFC-11-kaasun laiton tuotanto ja käyttö vaikuttavat nyt loppuneen, mutta valppaus on jatkossakin välttämätöntä.”Vuoden 2018 tapauksessa oli onnekasta, että päästölähteet olivat riittävän lähellä olemassa olevia seuranta-asemia”, sanoo projektipäällikkö Tapio Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Maailman onnistuneimpana ympäristösopimuksena pidetyn Montrealin pöytäkirjan menestystarinan jatkuminen edellyttää, että seurannassa olevat aukot saataisiin paikattua.”
Lähde: Valtioneuvosto.fi