NordenBladet — Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin, Ahvenanmaan ja Grönlannin sosiaali- ja terveysasioista vastaavat ministerit kerääntyvät virtuaalisesti yhteen jokavuotiseen kokoukseen 25.3. Suomea edustavat kokouksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit keskustelevat kokouksessa koronapandemiasta ja sen jälkeisestä jälleenrakennuksesta, hyvinvointitalouden edistämisestä sekä terveydenhuollon digitalisaatiosta.Hyvinvointitalous nostaa ihmisen keskiöönMinisterikokouksessa pureudutaan hyvinvointitalouteen, joka on yksi sosiaali- ja terveyssektorin teemoista Suomen puheenjohtajavuonna 2021 Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Se oli myös Suomen sosiaali- ja terveyssektorin pääteema EU-puheenjohtajakaudella 2019. Hyvinvointitalouden perusajatuksena on, että talouspolitiikassa ihmisten hyvinvointi nostetaan keskiöön. Tasapaino kestävän talouden ja hyvinvoinnin välillä on olennaista sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen varmistamiseksi. ”Haluamme luoda laajemman ymmärryksen siitä, että panostukset kansalaisten hyvinvointiin nähdään kestävää talouskasvua tukevana tekijänä. Kestävällä kasvulla voidaan vastavuoroisesti vahvistaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia”, ministeri Pekonen sanoo.Ministerit vaihtavat tietoa sosiaali- ja terveyssektorin hyvinvointitaloudellisista ratkaisuista ja keskustelevat siitä, miten hyvinvointitalousajattelua voisi hyödyntää koronaepidemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Koronakriisi on tuonut esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta ja rakenteellisia ongelmia. Näitä olisi tärkeä analysoida, jotta epidemian opeista voidaan saada tietopohjaa yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen ja kestävän kehityksen tueksi. Hyvinvointitalous on hyvä työkalu pohjoismaisen arvopohjan mukaiselle koronan jälkeisen ajan rakentamiselle.Tulevaisuuden tavoitteena on viedä hyvinvointitalousajattelua eteenpäin Pohjoismaissa. Ministerikokouksen myötä on tarkoitus ryhtyä selvittämään sitä, miten hyvinvointitaloudellista pohjoismaista yhteistyötä voisi vahvistaa. Tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin varaudutaan pohjoismaisella yhteistyölläToisena keskustelun aiheena on koronapandemia. Pohjoismaiden ministerit vaihtavat näkemyksiä ja oppeja koronaepidemian hoidosta, keinoista pyrkiä minimoimaan rajoitustoimien haittoja ja tulevaisuuden terveyskriiseihin varautumisesta. Pohjoismaisen varautumis- ja lääkeyhteistyön tiivistäminen auttaisi Pohjoismaita vastaamaan tulevaisuuden hyvinvointia uhkaaviin kriiseihin entistä paremmin. ”Koronan aikana olemme jakaneet muun muassa tietoa potilasmääristä, epidemiologisesta tilanteesta ja ennusteesta, sekä lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden varastotilanteesta. Tulevaisuutta varten on toimintaamme arvioitava: muutettava sitä, mikä ei toimi ja säilytettävä ne osat, jotka toimivat hyvin”, ministeri Kiuru sanoo. Terveydenhuollon ja hyvinvointipalveluiden digitaaliset ratkaisut keskustelussaKokouksen jälkeen seuraa vielä ministerikeskustelu terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen digitaalisista ratkaisuista osana Ruotsin Hoitoa ja hoivaa etänä -puheenjohtajuushankkeen päätöskonferenssia. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Suomen tänä vuonna käynnistyneen ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla” –hankkeen kanssa, jossa sujuvoitetaan liikkumista rajojen yli edistämällä viranomaisten välistä tiedon vaihtoa Pohjolassa ja Baltiassa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi