NordenBladet — Business Finlandin malli koronatukien sisäiselle valvonnalle on kattava ja hyvin organisoitu. Business Finland on onnistunut hyvin tuensaajien ohjeistuksen ja neuvonnan selkeydessä ja riittävyydessä sekä viestinnässä. Sisäistä ohjeistusta ja viestintää on myös kehitetty jatkuvasti. Loppuraporttien käsittelyprosessi on tarkastushetkellä ollut riittävästi resursoitu, eikä käsittely ole ruuhkautunut.Tiedot käyvät ilmi Business Finlandin koronatukia koskevasta jatkotarkastuksesta, joka koskee rahoituksen maksamista, käyttöä sekä valvontaa. Tarkastuksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta BDO Audiator Oy. Tarkastus kattoi esiselvitysrahoituksen liiketoiminnan häiriötilanteisiin sekä kehittämisrahoituksen liiketoiminnan häiriötilanteisiin.Nyt valmistunut tarkastus on jatkoa toukokuussa 2020 valmistuneelle tarkastukselle, joka koski Business Finlandin myöntämien koronatukien hakemus- ja rahoituspäätösvaihetta. Paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin suositellaan jatkotoimiaTarkastus tehtiin Business Finlandin järjestelmiä hyödyntäen analyyttisten menetelmien sekä
otannan avulla. Otostarkastuksessa on käyty läpi 120 kappaletta hankkeiden loppuraportointiin ja maksatukseen liittyvää tapausta Lisäksi suoritettiin haastatteluja ja arvioitiin kirjallista aineistoa. Tarkastus osoittaa, että valvontaprosessi toimii. Otostarkastuksen perusteella tuensaajien kehittämistoimista ja rahoituksen todellisesta käytöstä ei pystytä ulkopuolisen tarkastuksen toimesta kaikilta osin varmistumaan. Business Finland on jo sopinut toimista, joilla tarkastuksessa suositeltua paikan päällä toteutettavien jälkitarkastusten resursointia vahvistetaan.Lisäksi tarkastuksessa suositellaan, että mikäli vastaava poikkeustilanteen rahoitusinstrumentti tarvitaan tulevaisuudessa nopeasti käyttöön, on myös huomioitava pitkän aikavälin seuraukset, kuten esimerkiksi vaikutukset markkinoiden ja kilpailun toimivuuteen. Viranomaisilla olisi myös syytä olla käytössä yhtenäiset menettelytavat, kuten yhteiset tietolähteet ja tietojärjestelmät avustusten kohdentamisessa.Business Finlandin koronatukien raportointi käynnissä – takaisinperintöjä hyvin vähänBusiness Finlandin koronatukien hakijamäärät kertovat niiden tarpeellisuudesta. Tarkastuksen perusteella myös takaisinperintöjä on hyvin vähän.Esiselvityshakemuksia tuli yhteensä 11 485 kappaletta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi noin 70 prosenttia eli 8 010 kappaletta. Hyväksytyistä hankkeista on loppuraportoitu (tilanne 18.2.2021) noin 80 prosenttia, eli 6 356 hanketta. Takaisinperintään johtaneita tapauksia on ollut hyvin vähän, 37 kappaletta, joka vastaa n. 0,6 prosenttia loppuraportoiduista hankkeistaKehityshankehakemuksia tuli yhteensä 17 331 kappaletta, joista hyväksyttiin rahoitettavaksi 69 prosenttia eli 11 982 kappaletta. Hyväksytyistä hankkeista on loppuraportoitu (tilanne 18.2.2021) noin viidennes, eli 2 505 hanketta. Takaisinperintään johtaneita tapauksia on ollut hyvin vähän, 14 kappaletta, joka vastaa 0,5 prosenttia loppuraportoiduista hankkeista.Koronatuista menossa tarkastukset Työ- ja elinkeinoministeriö teettää ulkopuoliset tarkastukset valtion varojen käytön oikeellisuudesta koronakriisissä. Tarkastuksissa arvioidaan Business Finlandin koronatukea, ELY-keskusten koronatukea, kuntien myöntämää yksinyrittäjän tukea ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen eli KEHA-keskuksen myöntämää ravintolatukea.Koronatukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset tutkitaan erikseenTarkastusten lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin koronatukien vaikutuksista. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Tarkastelussa on erityisesti, miten tuet kohdentuivat, ehkäisivätkö ne konkursseja, miten ne edistivät työllisyyttä ja millaisia vaikutuksia niillä oli uusiutumiseen ja tuottavuuteen. Hankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto, joka tekee omia itsenäisiä arviointeja sekä kilpailuttaa taustatutkimukselle toteuttajat. Koronatukien pitkän aikavälin vaikutuksista on luvassa tietoa vuosina 2021–2023 kahdessa erillisessä arvioinnissa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi