NordenBladet – Kuressaare (viroksi Kuresaar 1918–1933, Kuressaare 1933–1952 ja 1988– sekä Kingissepa 1952–1988, ennen saksaksi ja ruotsiksi Arensburg) on Saarenmaan kuntaan kuuluva kaupunki Virossa, Saarenmaan saaren etelärannikolla. Se on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki ja Saarenmaan kunnan pääpaikka. Kaupunki sijaitsee Riianlahden rannalla. Kuressaaressa asuu noin kolmasosa koko Saarenmaan maakunnan asukkaista. Kaupungin virallinen nimi, saksalais-ruotsalainen Arensburg, muutettiin Viron itsenäistyttyä vuonna 1918 nimeksi Kuressaare, ja vuosina 1952–1988 kaupungin virallinen nimi oli Kingissepa Kuressaaressa syntyneen Viktor Kingisseppin mukaan.
Kuressaarelle palautettiin vuonna 1990 ensimmäisenä Viron kaupunkina itsehallinnollinen asema. Kaupungista on jälleen tullut kylpyläkaupunki, ja siellä on terveyshoitoloita ja hotelleja sekä huvivenesatama. Piispanlinnan vallihaudat sekä matalan ja lämpimän veden vuoksi Vauvarannaksi (Titerand) kutsuttu uimaranta on kunnostettu.
Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Kuressaare menetti itsenäisen asemansa, kun siitä tuli koko saaren kattavan Saarenmaan kunnan osa.
Kuressaare syntyi piispanlinnan ympärille, joka nykyään on Kuressaaren merkittävin matkailunähtävyys. Ensimmäinen maininta nimellä Arensburg on vuodelta 1381. Linnan valli ja vallihauta rakennettiin 1300-luvulla. Viimeinen piispa myi linnansa ja koko Saarenmaan Tanskalle 1559. Kaupunginoikeudet se sai 1563, ja 1645 se siirtyi Ruotsin hallintaan. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä sai kaupungin hallintaansa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi suosittu lomakeskus. Viimeisenkin muodollisen sotilaallisen merkityksensä Piispanlinna menetti 1836, kun se poistettiin Venäjän keisarikunnan sotilaallisten linnoitusten luettelosta. Nykyään piispanlinna on museo- ja tapahtumatila, jossa järjestetään myös konsertteja. Puolustustornin ylimmässä kerroksessa on näköalatornina toimiva kesäkahvila.
1800-luvun loppupuolella linnoituksen ympärille rakennettiin puisto, jossa on lehmuksia, kastanjoita ja jalavia sekä punapyökkejä. Puistossa on 1800-luvulla rakennettu ja myöhemmin peruskorjattu seurahuone, jossa on kahvila, baari ja konserttisali, jonka edustalla kesäisin järjestetään konsertteja.
Puiston tieltä hävitettiin vanhan kirkon rauniot ja kirkon alle haudattujen vainajien muistoksi pystytettiin kalkkiliuskemuistomerkki, jossa on myös vanhoja hautakiviä. Muistomerkissä on Friedrich Schillerin lause Wirke Gutes, du nährest der Menscheit göttliche Pflanze (Hyvillä töillä ravitset ihmiskunnan pyhää taimea). Puiston vieressä on 1800-luvulla rakennetussa talossa toimii Linnakodanikumuseeum, aikakaudelle tyypillinen rakennus, joka toimii museona.
Vallimaa tänavilla on Johannes Aavikin kotimuseo. Johannes Aaviik oli kielitieteilijä, kun taas hänen veljenpoikansa Joosep Aavik musiikinopettaja, urkutaiteilija, kapellimestari ja säveltäjä.
Suur Tõllin ja Piretin patsas
Kuressaaressa on Tõllustella tai Tõllilla asuneen hiiden, Suur Tõllin, patsas. Kansanperinteen mukaan Suur Tõll asui Saarenmaalla ja hänen veljensä Leigar Hiidenmaalla.
Kuressaaren pääkatu on Lossi tänav, joka kulkee piispanlinnan puistolta keskustaan 1600-luvulla rakennetulle raatihuoneelle ja sen vierellä olevalla vaakahuoneelle, joka myös on rakennettu 1600-luvulla. Raatihuoneella toimii turistineuvontapaikka ja vaakahuoneen vieressä on tori, jolla myydään matkamuistoja. Torilla on myös kalatiski.
Tie jatkuu Kuivastu maanteena. Keskustassa on paljon kalkkiliuskekivestä rakennettuja rakennuksia 1700-luvun ja 1800-luvun tyyliin. Samasta kivestä on myös tehty kahden metrin korkuisia, tontteja rajaavia aitoja.
Kuressaareen ei ole maantieyhteyttä, mutta Virtsu–Kuivastu-laivayhteyden avulla saarelle on autoliikennettä.
Kuressaaren lentoasemalta on säännöllinen lentoliikenne Tallinnaan (9 viikoittaista lentoa vuonna 2014). Finnair lensi kesinä 2005–2006 Kuressaareen reittilentoja ja kesällä 2008 tilauslentoja. Viron ja Neuvostoliiton 1939 tukikohtasopimuksen perusteella Neuvostoliitto muutti Kuressaaren lentokentän sotilaslentoasemaksi, yhdeksi niistä sotilaslentoasemista, joilta se suoritti talvisodan aikana pommituksia Suomen valtioalueelle.
Liivinlahdella kolmen kilometrin päässä Kuressaaren kaupungista sijaitsee Roomassaaren satama, josta voi matkustaa kuuden kilometrin päähän Abrukan saarelle, jonka matkailunähtävyys on lehtometsä. Saarella on noin 40 asukasta, lomakoti ja leirintäalue.
Vuonna 1939 Saksa evakuoi Roomassaaren satamasta noin 500 baltiansaksalaisia matkustajalaiva Adlerilla. 1. heinäkuuta 1941 neuvostoliittolaiset karkoittivat 697 virolaista muualle Neuvostoliittoon maahan ennen kuin hyökkäävät saksalaiset ehtivät alueelle. Tästä karkoituksesta on satamassa muistomerkki, jonka teksti suomeksi käännettynä on Täältä alkoi 1. heinäkuuta 1941 tie kaukaiselle maalle. Syyskuussa 1944 neuvostoliittolaisten tehdessä paluutaan tuhannet virolaiset siviilit ja muualta tulleet siviilit pakenivat Roomassaaren satamasta lähteneissä aluksissa.
NordenBladet – Daily Mail kokosi vähemmän tunnettua tietoa lentomatkustamisesta. Lähde on kuitenkin mitä asiantuntevin, nimittäin lentäjät itse.
1. Koneissa on usein vikoja
Lentokoneisiin voi tulla vikoja yllättävänkin usein. Ohjaamossa voi esimerkiksi olla sähkökatkoja tai osa moottoreista sammua kesken lennon. Useimmiten viat kuitenkin korjataan jo ennen liikkeelle lähtöä, tai niistä mahdollisesti aiheutuvat ongelmat pystytään ratkaisemaan niin, että lento sujuu ongelmitta.
2. Lasku voi olla töyssyinen tarkoituksella
Lähes jokainen lentomatkustaja on joskus kokenut töyssyisen laskun, eikä tuo epämukavuus aina johdu lentäjän virhearviosta. Joskus lentäjien on laskeuduttava esimerkiksi sääolojen vuoksi rajusti, ettei kone luisu kiitotieltä. Esimerkiksi sateella vesiliirron riski on muuten suuri.
3. Lentäjät nukkuvat lennoilla
Autoilijat nukahtavat joskus rattiin. Ja samoin voi käydä myös lentäjille. Vuonna 2012 Britanniassa tehdyn kyselytutkimuksen jopa yli puolet lentäjistä on joskus nukahtanut lentäessään. Toisaalta pitkillä lennoilla nukkuminen on myös sallittua – tosin tauoilla. Niillä on mukana useampia lentäjiä, joten jokainen pilotti saa mahdollisuuden myös levätä ja nukkua urakan aikana. Tätä varten koneessa on omat erityiset taukotilansa.
4. Aamulennot tasaisimpia
Turbulenssia inhoavien kannattaa lentää aamuisin, sillä silloin sitä esiintyy vähiten. Esimerkiksi ukkosmyrskyjä on yleensä enemmän iltapäivisin, yöksi sää usein selkenee. Siksi aamuisin on tavallisesti tyynintä. Lisäksi lämpötila on viileämpi, jolloin maan pinnasta ylöspäin nouseva kuuma ilma ei pääse tuottamaan turbulenssia.
5. Lentäjät syövät eri ateriat
Lentäjille tarjoillaan usein joko erityisesti miehistöä varten varattua ruokaa, tai ruokaa jota jaetaan ykkösluokassa. Ruokamyrkytyksen riskin vuoksi kapteeni ja perämies syövät yleensä eri annokset. Jotkut lentäjät ottavat koneeseen mukaan omat eväänsä.
6. Salamaniskut tavallisia
Lähes jokaiseen lentokoneeseen on iskenyt salama. Niin voi käydä jopa kerran vuodessa. Yleensä salamaniskusta ei kuitenkaan aiheudu pahempia vaurioita.
7. Happinaamarit toimivat vain vartin
Korkealla ilmassa tapahtuvissa hätätilanteissa on vain muutama sekunti aikaa pukea päälleen happinaamari. Eikä sen antama apu kestä kauaa: naamarista virtaa happea vain noin viidentoista minuutin ajan. Vartin pitäisi kuitenkin riittää siihen, että lentäjät saavat ohjattua koneen matalammalle korkeuksiin, joissa ei lisähappea tarvita.
NordenBladet – Toisinaan törmää sellaiseen käsitykseen, että islamilaisessa yhteiskunnassa nainen on alistetussa asemassa. Outona esimerkkinä olemme lukeneet uutisista, että Saudi-Arabiassa naiset saivat oikeuden ajaa yksin autolla vasta hiljattain. Itse en tuosta oikeudesta juuri perusta, ainakin jos vaimo on ajamassa, mutta hienoahan aina on, jos ihmisillä on tasavertaiset oikeudet.
Ovatko sitten naiset islamilaisessa yhteiskunnassa vähemmän onnellisia kuin meillä täällä pohjoisessa? Vaikeahan sitä on saada tietää tai mitata, mutta en pidä sitä uskottavana. Luultavasti isoäidit, äidit, tyttäret ja sisaret ovat perheissään yhtä arvostettuja ja rakastettuja kaikkialla.
Mutta se tasa-arvosta ja onnellisuudesta. Sitä paitsi Marokko on islamilaiseksi yhteiskunnaksi vapaa, siinä mielessä kuin meillä vapaudella tarkoitetaan. Kirjoitan marokkolaisesta katukuvasta, ennen kaikkea miesnäkökulmasta.
Marokossa on nimittäin paljon ihailtavaa ja esikuvaksi sopivaa. Tämä voi yllättää lukijan. Miehillä on siistit, lyhyet hiukset, ja sellaisia epäsiistejä tukkia, joita saatamme Suomessa nähdä edelleenkin 1970-luvun muistona jopa arvokkaassa iässä olevilla miehillä, ei näe. Marokkolaiset pukeutuvat arvokkaasti ja siististi. Rikkinäisiä vaatteita ei juuri katukuvassa näy, paitsi totaalisen köyhillä, joilla ei muita vaatteita ole. Tahallaan rikkinäisissä vaatteissa kulkevia ei näy, luultavasti sellaisen esiintymisen estää marokkolaisten luontainen arvokkuus.
Katukuvassa ei myöskään näe naisia, jotka pukeutuisivat nykyisen eurooppalaisen – sanoisin alkeellisen – tavan mukaan siten, että alusvaatteet ovat näkyvissä joko yläpäästä tai alapäästä tai jopa molemmista. Se on valitettavasti tänään osa eurooppalaista katukuvaa. En voi käsittää miksi. Tuskinpa on olemassa sellaista miestä, joka haluaisi tyttöystävänsä tai vaimonsa kulkevan julkisella paikalla alusvaatteet näkyvillä. Puhumattakaan siitä, että oma tytär tai äiti esiintyisi siten. Jos on niin – mitä en usko – että marokkolainen nainen ei pukeudu tässä suhteessa samoin kuin eurooppalainen sisarensa siitä syystä, että mies sen kieltää, niin silloin täytyy sanoa, että miehen asema islamilaisessa yhteiskunnassa on ihailtava. Mutta kuten sanottu, en usko, että islaminuskoisen naisen asiallisen pukeutumisen selittää ankara mies, vaan pikemminkin heidän oma arvokkuutensa, joka estää vajoamasta nykyiselle eurooppalaiselle tasolle.
Muistanette, että länsimaisessa maailmassa oli muutamia vuosia sitten muotia järjestää ns. lutkamarsseja. Niiden ”loistava” viesti oli: ”Voin pukeutua miten haluan, siitä ei saa tehdä päätelmiä”. Niinpä nähtiin satojen onneksi etupäässä nuorten huorahtavasti pukeutuneiden naisten kulkueita. Jopa Tarja Halosen kerrotaan osallistuneen mainitun suurenmoisen sanoman levittämiseen. No, ilotyttö pukeutuu omalla tavallaan juuri siksi, että siitä tehtäisiin oikea päätelmä, nimittäin se, että hän on (tietyin ehdoin) saatavilla. Ja nyt siis eurooppalainen nainen pukeutuu samaan tapaan, mutta siitä ei muka saa päätellä mitään. Kuitenkin tiedämme, että ihmisen vaatteet viestivät aina kantajastaan hyvin paljon. Ei ole ihme, että uudet Eurooppaan toisenlaisesta kulttuurista tulleet pakolaiset/siirtolaiset olettavat kaduilla liikkuvan vapaata riistaa.
Marokossa pukeutuminen viestii ihmisten arvokkuudesta. Ihailtava katukuva, täytyy nykyeurooppalaisuutta häveten tunnustaa.
Lue myös: Palasia Marokosta… Vähän kamelista
Vastaa lähteitä käyttämättä ja pitempään ajattelematta kysymyksiin: Syövätkö jääkarhut pingviinejä? Onko Grönlannissa pingviinejä? Kyllä vai ei? Onko Etelämantereella jääkarjuja? On vai ei ole? Vastaukset voi etsiä Wikipediasta… Aiheeseen Marokko – tiedämme, että Marokossa on kameleita. Mutta… ovatko ne yksikyttyräisiä vai kaksikyttyräisiä, vai onko siellä molempia? Onko kameleita vielä muitakin?
Palasia Marokosta… Vähäsen Fezistä ja fetsistä
Fez (kirjoitetaan myös Fès tai Feš) on marokkolainen miljoonakaupunki, jonka kahdesta vanhasta kaupungista toinen, Fez al Balia, on Unescon maailmanperintöluetteloon merkitty ehdottomasta käymisen arvoinen medina. Fezissä on myös sikäläisen tulkinnan mukaan maailman vanhin yliopisto. Kuten tiedämme, arabien saavutukset joillakin tieteenaloilla – esimerkiksi matematiikassa ja tähtitieteessä – olivat aikoinaan maailmassa uraauurtavia, ja joka on Espanjassa käydessään tutustunut hiekkarantojen lisäksi maan historiaan, tietää, että varsinkin Andalusiassa arabihallinnon aika oli alueen kukoistusaikaa. Mutta se tällä kertaa arabien saavutuksista ja Fezin kaupungista.
NordenBladet – Klaukkala (ruots. Klövskog) on kylä Nurmijärven kunnan eteläosassa Valkjärven lähistöllä. Se on kunnan suurin taajama, jossa on kaupunkimaisia piirteitä.
Klaukkalan asukasluku lähialueineen on lähes 20 000, ja Nurmijärven taajamista se kasvaa nopeimmin. Klaukkalan väkiluku alkoi nousta 1960-luvulla, jolloin se ylitti asukasluvullisesti Nurmijärven päätaajaman, Kirkonkylän. 1970-luvulla Klaukkala kasvoi myös suuremmaksi kuin Rajamäki, joka oli siihen asti asukasluvultaan Nurmijärven taajamista suurin. Nykyäänkin Klaukkalaan muuttaa asukkaita ennen kaikkea pääkaupunkiseudulta, sillä maaseututaajama puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta houkuttelee etenkin lapsiperheitä. 2000-luvun alussa Klaukkalaan rakennettiin paljon omakotitaloja, mutta tilanne on muuttunut, koska jopa kolme neljäsosaa uusista taloista on kerros-, rivi-, ja paritaloja. Klaukkalasta on matkaa Espoon, sekä Vantaan rajalle noin 5 km ja Helsinkiin alle 30 km. Sen halki kulkee seututie 132 Hämeenlinnanväylältä Lopelle. Väestönkasvun kasvattamat liikennemäärät tuottavat ongelmia, josta esimerkkinä toimii erittäin ruuhkainen Klaukkalantie, jota käyttää noin 16 000 ajoneuvoa/vrk. Ratkaisua ongelmaan haetaan Klaukkalan ohitustiellä, jonka urakka kilpailutetaan 2018. Tien arvioitu valmistumisaika on syksyllä 2021. Suunnitteilla on myös mahdollinen raideliikenneyhteys Helsinkiin, todennäköisesti jatkona Vantaankosken radalle. Vuonna 2017 alkoi Viirinlaakson rakentaminen. Viirinlaaksoon nousee mm. seitsemän kerrostaloa ja uusi matkakeskus. Sinne rakennetaan myös poikkeusluvan saanut 10-kerroksinen Klaukkalan ”maamerkki”, jonka alakertaan tulee Matkahuollon toimipiste, jonka yhteydessä ovat matkakeskuksen odotustilat, sekä ravintola. Klaukkalalaisten keskuudessa on mm. sosiaalisessa mediassa levinnyt ajatuksia siitä, että Klaukkala voitaisiin liittää joko Espooseen tai Vantaaseen, johtuen asukkaiden tyytymättömyydestä Nurmijärven kunnan päätöksiin. Myös monien rakennustöiden myöhästyminen ärsyttää alueen asukkaita.
Klaukkalan keskustan ilmettä hallitsevat kerrostalot, vanhat liikerakennukset ja Vaskomäki – suuri kallio keskellä taajamaa. Klaukkalan keskustaa ollaan kaavoittamassa uudelleen vanhan S-Marketin ja linja-autoaseman alueelta. HOK-Elanto neuvottelee yhteistyössä kunnan kanssa tonttien tulevaisuudesta, ja samalla selvitetään Vaskomäen muuttamista puistoalueeksi. Nykyään Klaukkalan keskustan painopiste siirtymässä hieman uuden matkakeskuksen, ja Viirinlaakson rakentamisen myötä. Myös urheilualueen läheisyyteen on nousemassa uusia kerrostaloja, joten Klaukkalan yleisilme on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Klaukkalan keskusta saa tulevaisuudessa uusia kerrostaloja vielä ainakin Viirinlaakson vieressä sijaitsevaan Kyijynpuistoon.
Klaukkalan palvelut ovat väestön lisääntymisen myötä alkaneet kehittyä vauhdilla. Virkistymismahdollisuuksia tarjoavat Klaukkalan urheilualue, Monikko, useat lenkkipolut, uimaranta, sekä jäähalli ja yksityinen tennishalli. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kevään-kesän 2018 aikana kuntoportaat. Kuntoportaisiin tulee 337 askelmaa, ja sen korkeusero tulee olemaan 51 metriä.
Päivittäistavarakauppoja Klaukkalassa on neljä. Taajamassa on myös pikaruokaloita ja ravintoloita.
Klaukkalan palveluvalikoimaan kuuluu terveysasema, kirjasto, optikoita, kaksi kunnan hammashoitolaa ja yksityinen hammaslääkäri, sekä rautakauppa K-Rauta ja Tokmanni. Lemmikeille Klaukkalassa on eläinlääkäriasema Taikatassu sekä eläintarvikeliikeet Musti ja Mirri ja Halikatti. Klaukkalassa sijaitsee myös Kauppakeskus Viiri. Tällä hetkellä Klaukkalassa on vain yksi apteekki, mutta toinen on suunnitteilla. Klaukkalan ainoan apteekin kuormitus alkaa käydä liian suureksi, sillä sen on palveltava yli 17 000 asukasta.
Pian Klaukkalaan saadaan myös uusi matkakeskus Viirinlaakson rakentamisen myötä. Klaukkalasta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, Hyvinkäälle, sekä muualle Nurmijärvelle. Bussiliikennettä Nurmijärvellä hoitaa Korsisaari
Taajamassa sijaitsee myös teollisuusalue Järvihaka.
Klaukkalassa on useita peruskouluja, joista suurin on ala- ja yläasteena toimiva Isoniitun koulu. Muita kouluja ovat esimerkiksi Urheilupuiston koulu, Harjulan koulu, Syrjälän koulu, Lepsämän koulu, Klaukkalan koulu, Mäntysalon koulu, Haikalan koulu, Metsäkylän koulu, Isoniittu ja Valkjärven koulu sekä ruotsinkielinen Vendlaskolan. Klaukkalassa on myös yksi Nurmijärven kolmesta lukiosta: Arkadian Yhteislyseo. Urheilualueen vieressä sijaitsee vuonna 2017 valmistunut monitoimitalo Monikko. Monitoimitaloa käyttää mm. Nurmijärven tanssiopisto. Mahdollisena nähtävyytenä voidaan mainita vuonna 2004 valmistunut Klaukkalan kirkko. Kylässä sijaitsee myös vuonna 1995 valmistunut, hirsistä rakennettu ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.
Usein Klaukkalan nimen merkitystä on pohdittu. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog ”metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog ”Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh vuonna 1527, Klockskoby vuonna 1540, Klöckeskoby vuonna 1544, Klaukala hemmi vuonna 1835 ja Klaukkala vuonna 1866.
[mappress mapid=”4″]
Klaukkalan nimen historia
Välillä hieman kevyempää tietoa kesken kuntarakennehässäkän. Aina välillä kysytään mistä nimi Klaukkala, ruotsiksi Klövskog oikein tulee. Useasta lähteestä kerätyn tiedon perusteella nimi tulee talonnimestä, johon sisältyy varhaisen isännän nimi, kansanomainen muunnos pyhimyksennimestä Nikolaus. Ilmeisesti talon nimi on alkuaan suomea ja sen isäntää on kutsuttu Klaukaksi. Jo 1540 kylästä mainitaan Klaukka-niminen talo (Klauko 1710). Ruotsinkielisessä nimessä jälkiosalla skog ”metsä” on korvattu suomen kielen -la-johdin: Klöckeskog ”Klaukan metsätalo”. Kylästä käytettyjä nimiä historiasta ovat myös Klöckeskoogh 1527, Klockskoby 1540, Klöckeskoby 1544, Klaukala hemmi 1835 ja Klaukkala by 1866.
Nurmijärvion Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaanmaakunnassa. Kunnassa asuu 42 305 ihmistä. Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 116,9 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,5%. Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.
Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.
Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu yli 17 000 asukasta. Muita taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin. Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on toinen kahdesta Helsingin seudun kunnasta, joilla ei ole ruotsinkielistä nimeä, toinen on Mäntsälä.
Joukkoliikenne
Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon on rakenteilla matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL- lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan. Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.
Rakennuksia
Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo, Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri.
Esihistoria
Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Asuinpaikkalöydöistä suurin osa ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin keskivaiheille (n. 4 500 – 3 500 eKr). Asuinpaikat sijaitsivat silloisen meren, jokien ja järvien rannoilla.
Nurmijärven alue ilman Hyvinkäätä Litorinameren loppupuolella vuoden 2 000 paikkeilla eKr. Vesistöjen rantaviivat noudattavat 40 metrin korkeuskäyrää. Karttaan on merkitty esihistorialliset asuin- ja löytöpaikat. (Nurmijärven kunta, Kiinteistö- ja mittaustoimi)
Eräalueena
Nurmijärven alue oli keskiajalle tultaessa hämäläisten erämaa-aluetta vailla vakinaista asutusta. Hämeeseen, Janakkalan seudulle oli kehittynyt huomattava asutuskeskus, joka toimi turkisten keruu- ja kauppapaikkana. Sen asukkaat oppivat tuntemaan Nurmijärven alueen metsät ja joet kulkiessaan rannikolle.
Nurmijärven asuttaminen
Kartta vuodelta 1751Hallinnon kiinteyttämiseksi ja valtakunnan olojen vakiinnuttamiseksi alettiin myös Nurmijärven erämaita keskiajalla asuttaa. 1300-luvun loppupuolelta alkaen tänne tuli hämäläisiä pohjoisesta ja rannikolta jonkin verran ruotsinkielistä väestöä. 1400-luvun puolivälissä asutusta oli jo niin paljon, että voitiin puhua kylistä, mutta asutustoiminta jatkui edelleen vilkkaana runsaan sadan vuoden ajan.
Asutuskauden loppupuolella (1540) Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 115 taloa. Asukkaita oli arvioiden mukaan vajaa tuhat. Selvästi eniten (20) taloja oli Kirkonkylässä.
Vuonna 1751 signeeratussa kartassa näkyy kaksi Nurmijärven vanhinta ja tärkeintä kulkuväylää: Vantaanjoki ja Helsingin ja Hämeenlinnan välinen maantie. ( F.J.Nordencreutz, kartta Hyvinkään kaupunginkirjastossa)
Itsenäinen seurakunta
1558 perustettiin Helsingin pitäjän alainen Nurmijärven kappeliseurakunta, joka itsenäistyi vuonna 1605. Hallinnollisesti pitäjä oli jakaantunut kolmen pitäjän kesken: Helsingin pitäjän, Lopen ja Vihdin. Koska Nurmijärvellä ei ollut omaa nimismiestä, nurmijärveläiset kävivät kolmen eri käräjäkunnan käräjillä ja maksoivat veronsa eri puolilla pitäjää hieman eri laskutapojen mukaan. Pitäjän väkiluku oli noin 650.
Kartanot
Nurmijärven alueelle syntyi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa kolme kartanoa: Numlahti 1590-luvulla, Kytäjä 1630-luvulla ja Raala 1640-luvulla. Numlahden kartanossa harjoitettiin alusta alkaen pienimuotoista teollisuutta. Läheinen Kuhakoski teki mahdolliseksi mylly- ja sahatoiminnan. Myöhemmin kartano omisti myös sähkölaitoksen sekä tiilitehtaan ja meijerin. Raalan kartanosta kehittyi Adlercreutzin suvun omistuksessa 1800-luvulla Uudenmaan huomattavimpia torpparikartanoita.
Kartanoiden välityksellä nurmijärveläiset tutustuivat vuosien varrella moniin uusiin asioihin ja vaikuttaviin persoonallisuuksiin. Ensimmäisen automobiilin Suomessa osti Kytäjän kartanon isäntä Hjalmar Linder vuonna 1900. Hänen Renault-avovaununsa ranskalaisine kuljettajineen oli pitkään ihmettelyn kohde.
Raalan kartanoa pidetään Aleksis Kiven ”Seitsemän veljeksen” Viertolan kartanon esikuvana. Stenvalleilla oli kartanoon monia yhteyksiä. Kartanon pehtorin pojat olivat Aleksiksen leikkitovereita Helsingin yläalkeiskoulussa. Isä Erik Stenvall ja pojat Emanuel ja Alpertti räätälöivät viikkokausia kartanossa. Juhani meni naimisiin kartanon pehtorin tyttären kanssa, Emanuel nai kartanon sisäkön ja asettui Raalaan asumaan.
Tuloja metsistä Nurmijärven talonpojat alkoivat 1700-luvun alusta laajemmin käyttää metsiä hyväkseen. Helsingin porvarit olivat ryhtyneet käymään puutavarakauppaa ulkomaiden, lähinnä Hollannin, kanssa ja he tarvitsivat lähialueilta hyvien kulkumatkojen päästä puutavaraa myyntiin. Nurmijärveltä löytyi sopivia, joidenkin tietojen mukaan Uudenmaan parhaita metsiä. Myytävät hollantilaiset tukit, pelkat, olivat neliskulmaisiksi veistettyjä tukkeja, joita käytettiin laiturien, laivojen ja talojen rakentamiseen.
1700-luvulaa sahatavaran myynti voitti alaa tukkikaupalta. Raalan kartanon saha Nukarinkosken rannalla oli valtakunnallisestikin merkittävä, sillä sinne hankittiin ensimmäisenä Suomessa tehokkaat hollantilaiset terät. Tällaisilla sahanterillä samasta puumäärästä saatiin useampia lautoja ja nopeammin kuin aikaisemmin.
Omaksi pitäjäksi
Nurmijärven hallintopitäjä muodostettiin 1775. Siitä lähtien pitäjässä oli oma nimismies ja se oli kaikin puolin jakamaton kokonaisuus. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin 1471.
Nurmijärven rosvot Vuoden 1822 aikana liikkui Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä laajalti tunnettu, pelätty ja raaka rikollisjoukko, jota kutsuttiin Nurmijärven rosvoiksi. Ydinjoukkoon kuului alun perin 13 miestä, joista 6 oli kotoisin Nurmijärveltä. Päämieheksi kohosi Nummenpään Pihtimäen talon poika, kirvesmies Mikko Södergård, jonka vaikutuksesta Nurmijärvestä tuli joukon tärkein toiminta- ja tukialue. Kopla keräsi ryöstöretkillään huikeita omaisuuksia.
Suunnitelmallisesti toimineen rosvojoukon kiinniottamiseen tarvittiin lopulta liki 700 venäläissotilasta. Asukkaita Nurmijärvellä oli tuolloin noin 4 000. Rikollisten kiinniottamista vaikeutti tukijoukkojen runsaus. Rikosten tutkinta ja tuomitseminen olivat aikoinaan Suomen suurimpia rikosjuttuja.
Pääkaupunki työllistää
Helsingin rakennuskaudet 1800-luvulla merkitsivät kukoistuskautta puutavarakaupassa Keski-Uudellamaalla, myös Nurmijärvellä. Kaikki kynnelle kykenevät ryhtyivät sahureiksi. Eniten lautoja pitäjässä tehtiin Palojoen ja Siippoon kylissä, joissa saha ”porasi” muistitiedon mukaan joka talossa. Muista kylistä vietiin Helsinkiin enemmän karkeampia rakennustarvikkeita: hirsiä, parruja ja piiruja. Puutavaran myynti oli merkittävin yksittäinen ansiotulojen lähde nurmijärveläisille. 1830-luvun tilastojen mukaan noin 50 % ansiotuloista tuli puutavaran myynnistä ja lisäksi 22 % puutavaraan liittyvästä rahdinkuljetuksesta sahoilta.
1800-luvun lopulta alkaen Helsingin laajeneva teollisuus ja palvelut tarvitsivat yhä enemmän työvoimaa. Myös Nurmijärveltä lähdettiin rakennustyömiehiksi, palvelijattariksi ja muihin kasvavan kaupungin tarjoamiin töihin. Yhä useammin myös naiset alkoivat muuttaa. Vuonna 1900 Pitkänsillan pohjoispuolella, johon monet muualta tulleista työläisistä asettuivat, asui 305 Nurmijärvellä syntynyttä. Nurmijärven asukasluku oli tuolloin 9359.
Teollisuutta Nurmijärven ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopussa. Tärkeimmät niistä olivat Rajamäen hiivatehdas ja Hyvinkään villatehdas. Pienemmistä teollisuuslaitoksista merkittävimpiä olivat Kytäjän viinatehdas ja Kirkonkylässä toiminut Koposen lääketehdas, joka oli laatuaan Suomen ensimmäinen.
Nykyisin Rajamäkenä tunnettu kylä alkoi kasvaa muutaman talon ryhmittymästä omaksi kyläkseen Rajamäen hiivatehtaan (Hyvinkään tehtaan Osakeyhtiö) perustamisen (1888) jälkeen. Tehdas kasvoi pian Suomen suurimmaksi hiivatehtaaksi ja viinanpolttimoksi. Toisen maailmansodan aikana tehtaalla valmistettiin sodassa käytettyjä polttopulloja ”Molotovin coctaileja”. Nykyään Altia Oyj:n nimellä toimivan tehtaan yksi tunnetuimmista tuotteista on Rajamäen etikka.
Rajamäen tehtaiden arkkitehtuuriin kiinnitettiin alusta saakka huomiota. Tehdasrakennukset yhdessä työväen asuinrakennusten, kirkon, koulujen ja muiden julkisten rakennusten kanssa muodostavat yhden Suomen korkeatasoisimmista teollisista ympäristöistä.
Apteekkari Albin Koponen perusti 1899 Nurmijärvelle Suomen ensimmäisen lääketehtaan, Nurmijärven apteekin lääkelaboratoorin, myöhemmin Lääkelaboratorio Alb. Koposen. Tehtaan päätuotteita olivat ”Filisiini” ja ”Filicon” -nimiset lapamatolääkkeet, jotka valmistettiin kivikkoalvejuuren juurakoista. Tämä saniainen on nykyisin Nurmijärven nimikkokasvi. Tehtaan toiminta loppui Nurmijärvellä vuonna 1964.
Apteekkari Koponen oli paitsi apteekkari ja lääketehtailija myös keksijä ja insinööri. Suurin osa alkuaikoina tehtaalla käytetyistä laitteista olivat hänen itsensä suunnittelemia ja paikan päällä valmistettuja, samoin etiketit ja rasiat. Filisiinikapselirasian etiketin alakulmassa on kuva Koposen suunnittelemasta eetteriuuttauslaitteesta.
Muutoksia aluerajoissa Hyvinkäästä tuli rautateiden rakentamisen jälkeen solmukohta, jonka ympärille muodostui asutustaajama. Väkimäärän kasvaessa seurakunnalliset, sosiaaliset ja kunnalliset tarpeet lisääntyivät ja niiden hoitaminen oli työlästä etäällä sijaitsevassa Nurmijärven keskuksessa. Alueen asukkaat halusivat itsenäistyä ja Hyvinkää erosi omaksi kunnakseen emäpitäjästään Nurmijärvestä 1917. Eron jälkeen Nurmijärven väkiluku oli n. 7500.
Nurmijärvi luovutti alueitaan myös Tuusulan pitäjälle. Siippoon kylän asukkaiden piiristä lähti vuonna 1929 aloite kylän liittämisestä Tuusulaan, liitos tapahtui vuonna 1931.
Lisää asukkaita ja teollisuutta
1940-luvulta alkaen osa Helsingissä töissä käyvistä asettui asumaan Nurmijärvelle. Asutuksen painopiste kunnassa alkoi vähitellen muuttua. Rajamäki oli 1960-luvulle saakka kunnan suurin taajama. 1960-luvulla Kirkonkylän ja Klaukkalan asukasmäärät alkoivat voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1960 Klaukkala ohitti Kirkonkylän väestömäärän ja vuonna 1970 Rajamäen. 1970-luku oli Nurmijärvelläkin kaupunkimaisen rakentamisen alkua. Erityisesti Klaukkalasta kehittyi vähitellen kaupunkimainen lähiö.
Vuonna 1940 Nurmijärven kunnan väkiluku oli noin 7 900, 1950 noin 10 500, 1970 noin 16 500, 1980 noin 22 000 ja 1990 noin 28 000. Vuoden 2004 alussa kunnassa oli noin 36 000 asukasta.
1960-luvulla kuntaan alkoi tulla lisää teollisuutta. Monet yritykset muuttivat Nurmijärvelle Helsingistä. Sijoittumisen tärkeimpiä syitä olivat työvoiman saanti, hyvät kulkuyhteydet, kunnan luovuttamat tontit ja pääkaupunkiseudun läheisyyden tuomat markkina-alueet. Nykyisin Nurmijärvi on väestömäärältään Suomen suurin maalaiskunta.
Koulutus
Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), 2 yhtenäiskoulua, 1 erityiskoulu ja kolme yläkoulua.
Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota ja yksi ammattikoulu. Kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu on yksityinen, kaksi muuta ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Ammattikoulu sijaitsee Perttulassa.
Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö.
Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.
Terveys
Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.
Liikunta
Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, jäähallin ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäkeen on tulossa kuntoportaat kevään-kesän 2018 aikana. Kuntoportaissa tulee olemaan 337 askelmaa, ja korkeusero tulee olemaan 51 metriä. Nurmijärven urheiluseuroja ovat mm. Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Urheilualueita/kenttiä löytyy Klaukkalasta, Kirkonkylältä ja Rajamäestä.
Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.
Nurmijärvellä sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK), joka sijaitsee Hanko-Hyvinkää-tien varrella. Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.
Kaupalliset palvelut
Nurmijärveltä löytyy muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Kuntaan oli/on suunnitteilla kauppakeskuksia Rajamäen Kylänpäähän ja Klaukkalan Viirinlaaksoon. Kylänpään kauppakeskuksen rakennustyöt aloitettiin aitaamalla rakennusalue loppukesästä 2017. Kylänpään kauppakeskukseen tulee kaksi päätoimijaa, S-Market ja K-Supermarket sekä 6-8 pienempää liikettä, muun muassa Hesburger ja Kotipizza. Kylänpään kauppakeskuksen pinta-ala tulee olemaan noin 4800 neliömetriä. Viirinlaaksoon oli alunperin suunnitteilla Prisma, mutta HOK-Elanto vetäytyi hankkeesta, ja avasi uuden S-Marketin Brunniin. Viirinlaaksoon on tällä hetkellä rakenteilla kunnallistekniikkaa ja matkakeskus. Kauppakeskuksesta ei ole vielä tietoa. Kuitenkin kunnan kaupalliset palvelut ovat parantuneet väestönkasvun myötä.
Kulttuuri
Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.
Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta.
Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.
[mappress mapid=”3″]
Avainsanat: Klaukkala, matkailu, matkablogi, matkabloggaaja, Nurmijärvi kartta, Nurmijärvi Helsinki, Nurmijärvi uimaranta, Nurmijärvi kunnanjohtaja, Nurmijärvi sähkö, Vurmijärvi vaakuna, Nurmijärven virastotalo, Rajamäen kirkko, Kiljavan sairaala, Rajamäen uimahalli, Klaukkalan kirkko, Seitsemän veljeksen koulu, Urheilupuiston koulu, Isoniitun koulu, Klaukkalan koulu, Syrjälän koulu, Harjulan koulu, Arkadian yhteislyseo. Nurmijärven yhteiskoulu, koulutuskuntayhtymä Keuda, Klaukkalan terveysasema, Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, monitoimitalo Monikko, Klaukkalan jäähalli, Nurmijärven kirkko, Rajamäen terveysasema, kauppakeskus Viiri, Taaborinvuoren kesäteatteri, Tietoa kunnasta, Nurmijärven kunta, Nurmijärven uutiset, Nurmijärven opisto, opiskelu, kurssit, Klövskog, Aleksis Kiven tie, visit Nurmijärvi, visit Klaukkala, tourist attraction, map
NordenBladet – Fez (kirjoitetaan myös Fès tai Feš) on marokkolainen miljoonakaupunki, jonka kahdesta vanhasta kaupungista toinen, Fez al Balia, on Unescon maailmanperintöluetteloon merkitty ehdottomasta käymisen arvoinen medina. Fezissä on myös sikäläisen tulkinnan mukaan maailman vanhin yliopisto. Kuten tiedämme, arabien saavutukset joillakin tieteenaloilla – esimerkiksi matematiikassa ja tähtitieteessä – olivat aikoinaan maailmassa uraauurtavia, ja joka on Espanjassa käydessään tutustunut hiekkarantojen lisäksi maan historiaan, tietää, että varsinkin Andalusiassa arabihallinnon aika oli alueen kukoistusaikaa. Mutta se tällä kertaa arabien saavutuksista ja Fezin kaupungista.
Fez on nimittäin muutakin kuin mainittu mielenkiintoinen kaupunki. Se on perinteinen päähine, suomeksi nimellä fetsi. Nimensä se on saanut Fezin kaupungin mukaan, mutta on sieltä levinnyt hyvin laajaan käyttöön islamilaisessa maailmassa. Tyypillinen fetsi on punainen tai viininpunainen ja siinä on musta tupsu. Marokossa sukupuoliroolit ovat perinteisesti paikoillaan, myös pukeutumisessa – fetsi on miesten päähine. Marokossa sitä näkee käytettävän perinteisen hupullisen ja maahan ulottuvan kaftaanin kanssa, mutta myös länsimaisen puvun ja solmion kanssa.
Kuten sanottu, fetsi on islamilaisen maailman tunnus, sitä käytetään Marokosta Indonesiaan saakka. Sitä on myös vastustettu. Kun Kemal Atatürk halusi 1920-luvulla länsimaistaa Turkkia, hän kielsi fetsin käytön. Päähine oli paikallisille ilmeisen tärkeä, sillä kielto aiheutti laajaa mellakointia ja jopa fetsien salakuljetusta. Turkista fetsi saatiin häviämään, mutta sittemmin se on esiintynyt varsinaisen Euroopankin puolella, tosin kiinnostavina kuriositeetteina. Fetsejä näkee esimerkiksi Espanjan kansallispäivän paraateissa, joissa erilaisten joukko-osastojen joukossa esiintyvät myös maan palkituimmat joukot, Afrikassa vuonna 1911 perustetut Regularesit. Heidän ylvästä, hidasta marssiaan ilmehtivät valkoiset viitat ja punaiset fetsit. Nämä joukot palvelevat edelleenkin Espanjalle kuuluvilla alueilla Marokon rannikolla. Kun mainituksi tuli, että fetsi on miesten päähine, niin tässä onkin heti poikkeus – Regulares joukoissa on myös naisia ja tietysti hekin käyttävät fetsiä. Regulareseitakin oudompi fetsin esiintyminen nähtiin toisen maailmansodan aikana, jolloin bosnialaisilla SS-joukoilla oli päähineinä fetsit, otsalla SS-tunnukset.
Maassa maan tavalla, jos ei halua heti kaukaa näyttää turistilta. Marokossa pukeutuminen on kuitenkin suhteellisen vapaata, eikä katukuvaan välttämättä pidä sulautua. Joka fetsin haluaa, voi sijoittaa laadukkaampaan tuotteeseen isommankin summan, mutta basaarista tavallisen kansalaisen fetsin saa parilla eurolla. Hauska matkamuisto tai tuliainen kohtuuhintaan.
___________________________
Fetsi (turk. fes) on lieriömäinen, tasakattoinen päähine. Fetsin nimi on tullut Marokon Fez-nimisestä kaupungista, jossa päähine on alun perin kehitetty. Fetsin käyttö levisi osmanien valtakunnan myötä joihinkin itäisen ja eteläisen Välimeren maihin. Fetsi on tehty perinteisesti punaisesta villakankaasta, ja siinä on musta tupsu. 1800-luvulla fetsi oli suosittu päähine osmanien keskuudessa, mutta myöhemmin sen suosio on hiipunut.
Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Atatürk kielsi 30. elokuuta 1925 fetsin käytön feodalistisena. Kielto aiheutti useita mellakoita ja fetsien salakuljetusta, mutta 1930-luvulla fetsi oli jo lähes kadonnut käytöstä Turkissa
Fès (myös Fes, Fez tai Feš, arab. فاس) on Marokon kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 2013 siellä oli 1 079 091 asukasta. Fèsissä on kaksi medinaa eli vanhankaupungin aluetta, ja niistä suurempaa, Fès al Balia, pidetään maailman suurimpana autottomana kaupunkialueena. Fès Al Bali on Unescon maailmanperintökohde.
Fès on perustettu 800-luvulla. Se kukoisti marinidien dynastian aikana, jolloin se oli Marokon pääkaupunki.
Fèsin talous on edelleen hyvin perinteistä: tekstiilejä, käsiteollisuutta, maataloustuotteiden jalostusta. Fès on antanut nimensä punaiselle tasakattoiselle pyöreälle päähineelle fetsille.
Kuva: Al-Karaouine (The University of al-Qarawiyyin), Fes, Morocco Teksti: Risto Teinonen Lähde: Ohmygossip.fi
OHMYGOSSIP – Ei ole tärkeää, lähdetkö toiseen maahan opiskelemaan, töihin vai vapaaehtoistyöntekijäksi, tarvitset siihen joka tapauksessa majoituspaikan. Tutki mitä tarkalleen tulee tehdä ja miten löytää majoitus ulkomailla oleskelun ajaksi. Esittelemme Euroopan nuorisoportaalin jakamia hyviä vinkkejä.
Verkkosivustolta Sinun Eurooppasi löydät kaikki tiedot siitä, millaiset sinun oikeutesi ja velvollisuutesi ovat, kun siirryt asumaan toiseen maahan. Jos opiskelet, työskentelet tai vasta etsit työtä, sinun tulee toiseen maahan muuttaessasi täyttää tietyt muodollisuudet.
Miten ja mistä etsiä asuinpaikkaa, se riippuu suuresti maasta ja kaupungista, minne muutat, joten on tärkeää saada tietoa paikan päältä. Ota yhteyttä Eurodeskin paikallisiin yhteistyökumppaneihin, jotka voivat olla sinulla paikan päällä apuna. Ulkomailla asuessa on myös tärkeää ottaa yhteyttä oman maan lähetystöön, sieltäkin voi saada apua.
Ulkomailla asujien yhteisöt
Todennäköisesti et ole uudessa asuinmaassasi ainoa ulkomaalainen. Monet ulkomailla asujien ryhmittymät koko maailmassa voivat auttaa sinua majoituksen, työpaikan, kalusteiden ja tilaisuuksien löytämisessä ja antaa hyödyllisiä vinkkejä.
Just Landed: valitse maa, tutustu muihin siellä asuviin ulkomaalaisiin ja saa tietää, mitä ulkomailla asumiseen tarvitset. Expatriates.com: katso kaupungistasi tai alueeltasi postitettuja ilmoituksia tai lisää oma ilmoituksesi. InterNations: löydä muut ulkomaalaiset yli 390 kaupungista koko maailmassa. Saat hyödyllistä tietoa ja voit osallistua kuukausittain järjestettäviin tilaisuuksiin.
Lyhytaikainen majoitus Euroopassa
Matkan ohjelma on valmis, matkalaukut pakattuina, liput ostettu, mutta entä majoitus? Tutki, missä voisit matkallasi majoittua edullisesti.
1) Hostellit
Edullista majoitusta etsittäessä hyvänä vaihtoehtona hotelleille ovat hostellit. Esittelemme tässä suosituimpia verkkosivustoja hostellin löytämiseen.
European Hostels: etsi parhaat ja edullisimmat majoituspaikat siinä kaupungissa, jossa vierailet. Tältä sivustolta löydät myös hyödyllisiä matkailusuosituksia. European Hostel Guide: tietoa (myös kuvia) hostelleista koko Euroopassa ja linkkejä hostellien sivustoille. Hostel World: etsi ja varaa hostelleita koko maailmassa, etsi parhaat tarjoukset. Katso myös arvostelut, reppumatkailijoiden matkaoppaita ja -suosituksia. Hostels.com: valitse matkakohteesi ja löydä 35.000 hostellin joukosta sopivin. Muista tutustua kaupunkien matkaoppaisiin ja otsikkoon ”Travel Features”. Hostelling International: nuorisohotellit ovat hyvä ja edullisempi tapa tutustua maahan. Valitse yli 4.000 nuorisohotellista koko maailmassa. Hostel Bookers: löydä hostelli tai edullinen hotelli yli 3500 matkakohteesta kautta maailman. Katso myös matkablogia, luetteloa inspiroivista matkakohteista ja matkaoppaita varmistaaksesi itsellesi paras mahdollinen matka.
Neuvoja hostellissa majoittujille
Mikäpä olisi vielä parempi keino muuttaa matka lompakkoystävällisemmäksi ja tutustua uusiin ihmisiin, kuin hostellissa yöpyminen? Tästä löydät joitakin ohjeita siitä, miten hostellissa majoittumisen voi muuttaa mahdollisimman miellyttäväksi. Vaikka joissakin hostelleissa on olemassa yksityisiäkin huoneita tai pienempiä makuusaleja, sinun tulee tavallisesti jakaa kylpyhuone ja käymälä muiden vieraiden kanssa. Yksityisyyttä ei kannata hostellilta odottaa. Toisin kuin hotellit hostellit tarjoavat kuitenkin hyvän mahdollisuuden seurusteluun ja uusien ihmisten tapaamiseen. Ja jos et pidä uusista tuttavista, niin hostellista poistuessasi voit heidät yksinkertaisesti unohtaa. Kaikki riippuu sinusta!
Paras tapa jäädä hostellissa henkiin on olla rauhallinen ja rento ja aloittaa muiden ihmisten kanssa keskustelu. Aloita hostellin työntekijöistä: he ovat todennäköisesti paikallisia, jotka voivat suositella sinulle, millaisia nähtävyyksiä käydä katsomassa, minne mennä syömään ja millaisissa vapaa-ajanviettopaikoissa käydä. Voit löytää muiden hostellivieraiden joukosta itsellesi matka- tai juhlintaseuraa, saada arvokkaita matkasuosituksia tai vain kuunnella toisten tarinoita kertoa omiasi.
Jotta kaikki menisi sujuvasti, annamme tässä myös joitakin vinkkejä siitä, mitä tavaroita pakatessa tulisi ottaa huomioon:
a) Kukaan ei halua seistä suihkussa muiden ihmisten hiuksissa tai saada jalkasientä, joten ota mukaasi rantasandaalit. Ei tietenkään upouusia nahkasandaaleja, vaan halvat muoviset jalkineet, joita vesi ja saippua eivät vahingoita.
b) Pelko siitä, että joku voi varastaa tavaroitasi, voi viedä yöunen ja pilata koko loman. Puhumattakaan siitä, että sellaista todella tapahtuisi. Hanki sitä varten matkalaukkuusi, reppuusi tai käsilaukkuusi lukko tai kiinnitä tavarat vuoteeseesi. Pidä lompakkosi, passisi, puhelimesi ja muut arvokkaammat esineesi tyynyn alla tai muualla kehon lähellä.
c) Ei ole kovin miellyttävää, jos jonkun kuorsaus pitää sinut hereillä koko yön. Kaikilla on mukavampaa, kun otat melun vaimennukseen mukaasi korvatulpat (PS: jos olet itse kuorsaaja, mutta haluat silti yöpyä hostellissa, löydät paljon ystäviä, kun annat huonetovereillesi korvatulpat).
d) Ota mukaasi oma pyyhe ja mahdollisuuden mukaan myös lakanat ja makuupussi. Joissakin hostelleissa ne ovat saatavina, mutta joissakin taas ei, tai sitten ne eivät ole erityisen puhtaita. Pyyhkeiden ja lakanoiden lainaamisesta pitää tavallisesti myös maksaa.
e) Joku huonetoveri voi yöllä juhlimasta tullessaan luulla, että hänen tulee välttämättä sytyttää huoneessa kaikki valota — juuri silloin, kun sinun pitäisi herätä aamulla aikaisin ehtiäksesi lentokoneeseen. Unimaski voi pelastaa sinut ei-toivotulta heräämiseltä.
Ja lopetukseksi vielä jotain tärkeää: lue ennen hostellin varaamista, mitä siellä jo käyneet siitä kirjoittavat. Se on paras tapa välttää epämiellyttäviä yllätyksiä.
2) Leirintäalueet
Jos suosit luonnonläheisyyttä, sinulle voi sopia edullinen mahdollisuus – telttailu.
EuroCampings: yksityiskohtaista tietoa Euroopan leirintäalueista, jotta voit telttailla tyylikkäästi koko Euroopassa. Mahdollista etsiä maan, alueen, paikan, leirintäalueen nimen tai palveluiden ja rakennelmien mukaan. Interhike: neuvoja telttailuun ja retkeilyyn kaikkialla Euroopassa. Käytä karttaa löytääksesi valitsemasi alueen leirintäalueet.
3) Asunnon vuokraaminen tai alivuokraaminen
Jos suosit kotoisempaa ilmapiiriä, voit vuokrata huoneen tai koko asunnon tai jopa antaa alivuokralle oman asuntosi siksi ajaksi, kun olet itse poissa.
Airbnb: huoneet, asunnot, laivat ja jopa talot puun latvassa – vuokraa majoituspaikka yli 34.000 kaupungista ja 192 maasta. Matkakustannusten vähentämiseksi voit antaa oman asuntoja vuokralle siksi ajaksi, kun olet matkalla.
4) Talonvaihto
Jos olet avoin ja valmis ottamaan kotiisi vieraita vastaan, sinulla on mahdollisuus viettää joitakin päiviä jonkun toisen kotona.
Belodged.com: verkkoympäristö, jonka jäsenet voivat etsiä majoitusten jonkun toisen jäsenen kotona tai vain katsoa matkustussuosituksia seuraavasta matkakohteestaan. Hospitality Club: liity klubiin tutustuaksesi ystävällisiin ihmisiin ja löytääksesi majoituksen mistä päin maailmaa tahansa. Couchsurfing: löydä paikalliset, joiden luona majoittua, eli 100.000 kaupungista kautta maailman; ala majoittajaksi ja tarjoa matkailijoille yöpymismahdollisuutta kotonasi tai löydä oma kaupunkisi uudelleen tapaamalla siellä vierailevia matkailijoita ja paikallisia alueellasi järjestettävissä tilaisuuksissa. Knok: matkaile ja majoitu maksutta yli 30.000 kodissa 159 maassa. Sisältää myös kotivakuutuksen.
Jos kaikki muut mahdollisuudet epäonnistuvat, sinulla on hyvin aikainen lento tai pitkä odotus lentojen välillä tai haluat vain lisätä matkaasi vähän jännitystä, voit myös viettää yön lentokentällä? Verkkosivustolta Guide to Sleeping in Airports löydät vierailijoiden arvioita, nukkumiseen parhaiden ja huonoimpien lentoasemien listat ja ohjeet lentokentällä yöpymiseen.
OHMYGOSSIP – 5 maailman kauneinta puistoa, joissa voi ihailla keväistä kukkamerta!
1. Kenroku-en, Japani
1600-luvulla japanilaisten ylhäisöön kuuluneiden henkilöiden perustamaa puutarhaa pidetään koko Japanin kauneimpana. Puistomaastossa on tekolampia, kumpuja ja monta pientä teehuonetta. Kauneimmillaan se on luumupuiden kukkimisen aikaan maalis-huhtikuussa, hieman myöhemmin puhkeavat kukkaan myös tuhannet puistoon istutetut kurjenmiekat.
2. Keukenhofin puutarhat, Hollanti
Tulppaaniparatiisi, joka ei kaipaa pohjoismaalaisille esittelyä, ja jossa keväisin puhkeaa kukkaan yli 7.000 kukkaa.
3. Jardim Botânico de Curitiba, Brasilia
Puiston kiehtovin ja eniten elämyksiä tarjoava osa on Garden of Sensations, jossa ihmiset kulkevat kiinnisidotuin silmin aistiakseen aromeja paremmin.
4. Brooklynin kasvitieteelliset puutarhat, New York
Vuonna 1910 perustetun puiston vaikuttavin osa on bonsaimuseo.
5. Butchart Gardens, Kanada
Vancuverin saarella sijaitsevassa puistossa on yli miljoona kasvilajia.
Kuva: Jardim Botânico de Curitiba, Brasilia (OHMYGOSSIP)
OHMYGOSSIP – Ei ole oleellista, minne tai kenen kanssa matkalle lähdet, kunhan teet sen turvallisesti. Tästä löydät joitakin neuvoja siihen, ettei matkasi loppuisi huonosti.
1. Ajattele terveyttäsi: muista ottaa mukaan eurooppalainen sairausvakuutuskortti (EHIC). Lataa itsellesi Eurooppalaisen sairausvakuutuskortin maksuton matkapuhelinsovellus, joka auttaa sinua ottamaan yhteyttä vierailtavan maan auttavaan viranomaiseen. Jos matkustat Euroopan ulkopuolelle tai maahan, jossa Eurooppalainen sairausvakuutuskortti ei ole voimassa, hanki itsellesi ehdottomasti matkavakuutus. Voisit ottaa mukaan myös tärkeimmät ensiapuvälineet, kuten siteitä, jodia, desinfioivia pyyhkeitä.
Hätätilanteessa soita missä tahansa EU-maassa maksuttomaan numeroon 112. Niissä vastaajat puhuvat eri kieliä maasta riippuen.
Ennen eksoottiseen kohteeseen matkustamista sinun tulisi käydä lääkärissä, antaa tarvittaessa rokottaa itsesi ja saada tietoa terveydensuojelukeinoista.
2. Tunne omat oikeutesi: ei ole tärkeää, matkustatko EU:ssa junalla, lentokoneella, bussilla vai laivalla, sillä mikäli sattuu kulkuneuvojen myöhästymisiä, perumisia tai sinulla on liikkumiseen liittyviä erikoistarpeita, EU:n matkustajaoikeudet suojaavat sinua. Lataa itsellesi matkustajaoikeuksia koskeva matkapuhelinsovellus.
3. Älä säilytä kaikkea rahaasi samassa paikassa: älä pidä matkalla ollessasi kaikkea käteistä rahaasi ja pankkikortteja samassa paikassa, vaan pane ainakin yksi kortti ja osa käteisestä rahasta toiseen paikkaan, mieluummin muualle kuin taskuun. Jos kadotat jonkin luottokorteistasi tai se varastetaan, ilmoita siitä poliisille ja ota ensi tilassa yhteyttä kortin antaneeseen pankkiin, jotta kortti suljettaisiin.
4. Älä säilytä lompakkoasi takataskussa: välttääksesi taskuvarkaiden uhriksi sattumista säilytä lompakkoasi etu- tai sisätaskussa, parhaassa tapauksessa sellaisessa, jonka voi sulkea.
5. Tee asiakirjoistasi sähköinen kopio: skannaa matka-asiakirjasi (henkilötodistus, passi, viisumi) ja lähetä ne sähköpostiosoitteeseesi. Näin saat ne käsiisi aina, jos alkuperäiset sattuisivat katoamaan. Jos henkilötodistuksesi tai passisi katoaa tai jos se varastetaan, ota yhteyttä poliisiin ja lähimpään konsulaattiin tai lähetystöön.
6. Ole tarkkana tuntemattomien henkilöiden suhteen: aseta vieraiden luottamiselle tietyt rajat, esim. älä mene heidän kanssaan vaarallisiin kaupunginosiin tai ota heiltä vastaan ruokaa tai juomaa. Älä myöskään ota vierailta vastaan paketteja tai lahjoja.
7. Älä ylpeile varakkuudellasi: on itsestään selvää, että oletpa missä tahansa (ja varsinkin tuntemattomissa paikoissa), ei ole järkevää käyttää kalliita koruja ja vaatteita tai pitää näkyvillä isoa ja kallista kameraa. Joten pyri välttämään turhaa huomiota, ettet sattuisi varasten uhriksi.
8. Älä jätä tavaroitasi ilman valvontaa: on myös aivan selvää, että julkisessa tilassa ollessa ei kannata jättää laukkujaan jalkojensa eteen tai tuolin selkänojaan roikkumaan. Matkaillessasi sinun tulisi kiinnittää matkalaukkuihin nimesi ja yhteystietosi ja valvoa niitä, kunnes olet luovuttanut ne lentokoneeseen vietäviksi.
9. Älä ryhdy vastarintaan: jos satut tilanteeseen, jossa sinut aiotaan ryöstää, anna lompakkosi, rannekellosi, puhelimesi tms. Kos yrität vastustaa, on vaara, että loukkaannut.
10. Ole varovainen, kun käytät luottokorttiasi: julkisissa tietokoneissa (esim. internet-kahviloissa) voi olla näppäimenpainalluksesi tallentava ohjelma, joka mahdollistaa sen, että joku toinen voi käyttää salasanojasi.
11. Ole yhteydessä: ota ehdottomasti säännöllisesti yhteyttä perheeseesi, jotta kotona oltaisiin tietoisia matkasuunnitelmistasi. Näin läheiset tietävät, mistä sinua etsiä siinä tapauksessa, että jotain sattuisi. Yhteydessä oleminen on nyt aiempaa helpompaa, koska puhelimen ja internetin käytön hinnat ulkomailla ovat lähes kaikkialla halventuneet.
12. Tee esityö: lue matkakohteestasi, jotta olisit tietoinen mahdollisista turvallisuusongelmista, paikallisista tavoista, alueista, joita sinun tulisi välttää jne.
13. Käytä joukkoliikennettä järkevästi: ole varovainen paikoissa, joissa on paljon väkeä, kuten metroissa, rautatieasemilla, hisseissä, turismikohteiden läheisyydessä, toreilla ja muissa paikoissa, joissa on paljon kansaa. Älä herätä huomiota itseesi äläkä käyttäydy, kuin olisit eksynyt. Anna itsestäsi itsevarma vaikutelma silloinkin, kun olet oikeasti eksynyt. Myös epävirallisten taksien käyttöä kannattaa välttää.
Kaikkien turvallisen matkailun neuvojen lisäksi muista tärkein – käytä tervettä järkeä!
Kuva: NordenBladet Lähde: NordenBladet.ee
Avainsanat: turvallinen matka, turvallinen matkakohde lapsiperheille, turvallinen matkakohde, turvallinen matkakohde yksin matkustavalle, turvallinen matkalaukku, turvallinen matkailu, turvallinen matkailumaa, turvallinen matkatoimisto, turvallinen matkapuhelin, turvallista matkaa, turvallista matkaa aalloilla elämän. turvallista matkaa aalloilla, turvallista matkaa englanniksi, turvallista matkaa in english, halpa ja turvallinen matkakohde, turvallista matkaa kanssa hyvän ystävän, turvallinen käsilaukku matkalle, matkusta turvallisesti, eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EHIC. EU:n matkustajaoikeudet, matkustaja-alus turvallisuus, matkustaminen, matkustusturvallisuus, turvallisuus. matkailu, matkailuelinkeino, matkailuauto, matkailuautot, matkailumessut, matkailu messut, matkailuala, matkailuauto vuokraus, matkailualan perustutkinto, matkailu avartaa, matkailuvaunu, matkailuvaunut, matkailuauto b kortti, matkailuvaunu b-kortti, matkailualan työpaikat, matkailu suomessa, matkailu uutiset, matkailu ala, matkailu suomi, matkailu elokuvat, matkailu työpaikat, caravan matkailu, matkailu ja ravitsemisala, matkailublogi, matkailu artikkeli, matkailu avartaa englanniksi, matkailu foorumi, cityshoppari matkailu, matkailu avoimet työpaikat, matkailu äkkilähdöt, älypää matkailu, äkäslompolo matkailu, matkailu ja majoitus, matkailu blogilista, matkailu diilit. matkailu englanniksi, matkailu elinkeinona, matkailu finland, matkailu helsinki, matkailu ilmastonmuutos, matkailu ja ravintola-alan tes palkka, matkailu ja palveluliiketoiminta, matkailu ja ravintola ala. matkailu ja terveys, matkailu kotimaassa, matkailu koulutus, matkailu keskustelu, matkailu kiinnostaa lapsiarkea enemmän, matkailu lehti, matkailu lasten kanssa, matkailulehdet, matkailu lainsäädäntö, matkailumainos, matkailumarkkinointi, matkailu nähtävyydet, matkailu opiskelu, matkailuohjelma, matkailu pohjanmaa, matkailu suomessa kesällä
NordenBladet – Ahvenanmaa (viroksi Ahvenamaa, ruotsiksi Åland) on yli 6500 saaresta koostuva Itämeren saaristo, joka muodostaa itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan. Maakunnan väestö on ruotsinkielinen ja ainoa virallinen kieli on ruotsin kieli. Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, paitsi osa Märketin saaresta, ja on autonominen. Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö, kansalaisuus ja omat postimerkit. Suurin saari on Ahvenanmanner. Sitä ympäröivät pienemmät saaret. Etelään jää Ahvenanmeri, länteen Ahvenanrauma ja pohjoiseen Pohjanlahti. Idässä rajaa Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä ei luonnossa voi erottaakaan.
Matkoilla on usein liian vähän aikaa ja siksi tulee päättää, mitä ottaa ja mitä jättää. Esittelemme teille 10 kiinnostavaa kohdetta, joissa tällä upealla saarella kannattaa ehdottomasti käydä. Aloitamme Maarianhaminasta.
Badhusberget, Marianhamina
Kaunein näkymä Maarianhaminaan avautuu kaupungin vanhan vesitornin juurelta Badhusbergetiltä. Kukkulan päälle pääsee myös autolla. Täältä ylhäältä näette sekä kimaltelevaa merta, keskikaupungin vanhat villat, kirkon, matkustajasataman sekä purjelaivan Pommern. Näköalatasanne sijaitsee Maarianhaminan länsipuolella, melko lähellä satamaa.
https://www.youtube.com/watch?v=zLglJ3vMGX4
Museolaiva Pommern
Ainutlaatuinen yli sata vuotta vanha neljämastoinen parkkilaiva, joka on säilynyt alkuperäisessä muodossa. Maailmansotien välisenä aikana Pommern oli yksi Gustaf Eriksonille kuuluneista suurista purjelaivoista. Tämä ahvenanmaalainen laivanvarustaja oli aikoinaan maailman suurimman purjelaivaston omistaja. Laivan kansilla on näyttelyitä, lisäksi voi katsella dokumenttifilmin Pommernista. Museolaivan vieressä sijaitsee myös Ahvenanmaan merimuseo, jossa kaiken muun ohella voi nähdä myös oikean merirosvolipun.
Pommern (alkuperäiseltä nimeltään Mneme; rakennettu vuonna 1903 Skotlannissa) on neljämastoinen purje- ja museolaiva, jota pidetään yhtenä Ahvenanmaan tunnuksista. Laiva on Ahvenanmaan Länsisatamassa ja avoinna vieraille alkuperäisessä muodossaan. Laiva rakennettiin kauppalaivaksi vuonna 1903 Skotlannissa. Sillä tuotiin salpietaria Etelä-Afrikasta, sittemmin kuljetettiin viljaa Australiasta Englantiin ja Irlantiin ja puutavaraa Suomesta ja Etelä-Afrikasta Australiaan. Laivaan mahtui 49.000 viljasäkkiä. Vuonna 1923 laivan kapteeni Gustav Erikson osti laivan Kreikalta ja se tuotiin Ahvenanmaalle. Vuonna 1939 Pormmern teki viimeisen merimatkansa. Toisesta maailmansodasta lähtien laiva on ollut laiturissa Maarianhaminan satamassa. Vuonna 1952 Eriksonin perilliset lahjoittivat laivan kaupungille, joka restauroi sen.
Finströmin kirkko Finströmin keskiaikainen kirkko sijaitsee Ahvenanmaan pääsaaren sydämessä, 5 km päässä Godbystä. Kirkon suojelupyhimys on Pyhä Mikael. Keskiaikaiset freskot ovat säilyneet. Reformaation aikana me kalkittiin peittoon ja nyt ne ovat taas puhdistetut kalkin alta näkyviin. Erittäin arvokkaita ovat keskiaikaiset puiset pyhimysveistokset. Kaunis kirkkomaa ja ympäristö.
Borgboda
Kylä Saltvikissä. Idan mökki: voitte maksutta tutustua Ida Janssonin hieman surulliseen elämäntarinaan ja hänen torppaansa. Maksuksi kastakaa pelargonioita! Viikinkilinnoitus: Borgboda on Ahvenanmaan kuudesta viikinkilinnoituksesta suurin. Mäelle vievän tien varressa on kiinnostavia puuveistoksia, joiden inspiroijana on ollut viikinkien mytologia. Linnoituksesta itsestään on säilynyt vain muurin jalusta. Mäen päältä on kaunis näkymä! Puuveistokset osoittavat tien näköalapaikalle.
Getabergen – Getan mäet
Ahvenanmaalla on kaksi suurempaa mäkeä, ne ovat Orrdalsklint ja Getan vuori. Orrdalsklint on Ahvenanmaan korkein kallio, 128 m merenpinnan yläpuolella. Mäeltä avautuva mahtava näkymä pääsaarta ympäröiville pikkusaarille korvaa mäelle nousun ponnistukset. Getan vuori on Ahvenanmaan toiseksi korkein kukkula, 99 m merenpinnasta. Hyvin kirkkaalla säällä voi nähdä jopa Ruotsin rannikolla asti. Näköalatorni, minigolf, kahvila, erittäin hyvä ravintola, leirintämökit. Lisäksi retkipolku, joka kulkee kivikon ja Getagrottan-luolan kautta. Seuratkaa huolellisesti kallioiden merkintöjä, ettette eksy!
Bomarsundin linnoituksen rauniot
1800-luvun ensimmäisellä puolella Venäjän tsaarivaltion perustama linnoitus, joka tuhottiin Krimin sodan aikana vuonna 1854. Päälinnoituksessa on kennonmuotoinen punagraniittinen ulkomuuri. Autolla pääsee kahden mäen huipulla olevan suojatornin raunioille, josta avautuu jälleen verraton näkymä – Djävulsberget ja Notvikstornet. Lue lisäksi artikkeli Bomarsundista. Enemmän tietoa ja videoita sekä tietokoneella hahmotellun alkuperäisen linnoituksen kuvauksen näette TÄSTÄ.
Kastelholm
Kastelholm on Ahvenanmaan tärkein matkailukohde, koska sinne on keskittynyt monta suosituinta nähtävyyttä. Kastelholmin linna on Ahvenanmaan ainoa keskiaikainen linna. Se on kunnostettu vain osittain. Linnan lisäksi voi maksutta vierailla Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, joka esittelee Ahvenanmaan 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria. Lisäksi siellä on vankilamuseo Vita Björn. Vanhassa sellirakennuksessa voi tutustua siihen, miltä vankisellit ovat eri aikoina Suomessa näyttäneet. Lisätietoa ja videoita Kastelholmista löydätte TÄSTÄ.
Färjsundet
Godbyn lähellä sijaitsevassa Färjsundetissa on eräät Ahvenanmaan kauneimmista näkymistä. Tällä on graniittikallion läpi louhittu maantietunneli. Maantie syöksyy tunnelista suoraan korkealle sillalle, ja tunnelin kohdalla avaralla kalliomäellä on kahvila ja näköalatorni. Färjsundetin silta yhdistää keskenään Finströmin ja Saltvikin kunnat.
Käringsund
Käringsund on kaunis merenrannan kylä saaren läntisimmässä kunnassa Eckerössä. Riistasafari (Gamla Käringsundsvägen, 22270 Eckerö) on elämys koko perheelle. 45 minuutin aikana voi nähdä erilaisia kaurislajeja, villisikoja ja strutseja. Suosittelemme lämpimästi! Kylän vanhat puuvajat ja laituri sekä sen vieressä oleva luonnollinen purjehdussatama ovat sisäistä rauhaa tarjoava näkymä. Kylässä sijaitsee sopivasti myös metsästys- ja kalastusmuseo.
Matka saaristossa
Kun jo Ahvenanmaalle on tultu, ei saa jättää käyttämättä mahdollisuutta tutustua todelliseen saaristoympäristöön. Sinne teidät kuljettavat saaristolautat. Yksi alueista, joilla on villeintä luontoa ja monien suosikki on Ahvenanmaan kaakkoisnurkassa sijaitseva Kökar. Fransiskaanimunkit perustivat Hamnön saarelle 1400-luvulla luostarin. Luostarin kappelin rauniot sijaitsevat nykyisen 1700-luvulta peräisin olevan kirkon vieressä. Jos aikaa on vähän, Ahvenanmaan pääsaarelta voi ajaa lautalle Föglön saarelle ja viettää pari tuntia tai enemmän Degerbyssä. Lauttoja sinne kulkee taajaan ja matka kestää vain 25 minuuttia.
OHMYGOSSIP – Silloinkin kun olet liikematkalla, voi siltä palattuasi olla jotenkin parempi tunne. Huffington Post on koonnut viisi syytä siihen, miksi matkustelu on hyvää myös terveydelle ja auttaa voimaan paremmin. Loma – se on huolista etäämpänä oloa, pöydän äärestä pois pääsemistä, aktiivista liikuntaa ilman, että itse huomaisitkaan, sillä kaikki ympärillä oleva on uutta ja kiinnostavaa. Kunnon loma sisältää myös yhden miellyttävän matkan sekä sielun että kehon raikastamiseen.
1. Lataat tunne-elämääsi ja lisäät empatiakykyäsi
Loma, erityisesti veden lähellä, veden rannalla, päällä tai alla auttaa palauttamaan tunne-elämän kuntoa ja vesi on myös hyvä luovuuden kehittäjä ja palauttaja. Joten ota itsellesi loma, jolla voit olla myös veden lähellä.
2. Saat kadonneen fyysisen kuntosi takaisin
Vaikka toimistotuoleilla istujat pyrkivätkin illalla vielä nopeasti vähän treenaamaan, on aktiivinen loma vielä parempi ja nopeampi tapa parantaa omaa kuntoaan huomaamatta. Matkalla liikutaan paljon, fyysinen rasitus on tavallisesti suurempaa kuin töissä ja joka päivä kävellään pitkiä matkoja. Tyypillinen kaupunkiloma merkitsee esimerkiksi yli 12 kilometrin kävelyä päivässä, usein vielä huomattavasti enemmän. Lisäksi kannattaa valita kiinnostavia aktiivisia puuhia – kajakkimelontaa, pyöräilyä, vuoristoretkiä jne. Tavallisesti uusissa ja kiinnostavissa paikoissa lomaillessa väsymystä ei tajua ennen kuin vasta illalla.
3. Stressi vähenee ja uudet kokemukset torjuvat murheelliset ajatukset pois
Lääkärit suosittelevat: ota lomaa ja matkaile, jos stressi vaivaa. Uusissa paikoissa on aivan uudet tunteet, jatkuvasti toistuvat huolet unohtuvat. Uudet ihmiset, uudet tunteet ja uudet kokemukset auttavat saamaan henkisen tasapainon nopeasti kuntoon.
4. Nuku ja lepää
Terveyteen vaikuttaa erittäin hyvin myös kunnollinen uni ja lepo, josta syystä matkalle pitää ottaa aikaa mukaan. Aikuinen voisi nukkua vähintään seitsemän tuntia, joten älä kiirehdi joka aamu seuraavaan bussiin aloittaaksesi aamuvarhaisella matkan uuteen kohteeseen.
5. Pitkä matka vaikuttaa myönteisesti myös usean kuukauden ajan
Jos lomailet vähintään kerran vuodessa pitemmän ajan ja teet usean viikon matkan, sen vaikutus on myös pitempi ja autat itseäsi voimaan paremmin jos et useita kuukausia, niin aikakin viikkoja loman jälkeen.
