NordenBladet — Itä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutukset 26.3.2025 Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä.AMPUMA-ASEKOULUTTAJAKOULUTUSItä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutuksen, joka pidetään keskiviikkona 26.3.2025 klo 9.00 alkaen Joensuun poliisiaseman kokoustilassa osoitteessa Pykäläkuja 1, 80100 Joensuu. Sama koulutus pidetään samanaikaisesti myös Kuopion pääpoliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Suokatu 44 B, 70101 Kuopio sekä Mikkelin poliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Hallituskatu 4, 50100 Mikkeli.Koulutus on tarkoitettu ampumaseurojen tai muiden yhdistyslain 4 §:n mukaisten yhdistysten valitsemille ampuma-aselain 45 e §:n tarkoittamille ampuma-asekouluttajille. Ennakkoilmoittautuminen koulutustilaisuuteen tulee tehdä poliisilaitoksen sähköpostisoitteeseen Joensuussa järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.pohjois-karjala.ita-suomi@poliisi.fi  sekä Kuopiossa järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.pohjois-savo.ita-suomi@poliisi.fi sekä Mikkelissä järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.etela-savo.ita-suomi@poliisi.fi  viimeistään 14.3.2025 mennessä.Koulutustilojen rajallisuuden vuoksi tilaisuuteen voi osallistua enintään kaksi henkilöä samasta yhdistyksestä. Ilmoittautumisen yhteydessä on annettava koulutukseen osallistuvan henkilön tiedot yhteystietoineen sekä yhdistyksen nimi, jonka kouluttajana tulee jatkossa toimimaan. Koulutuspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja koulutuspaikkoja on tarjolla jokaisessa paikassa enintään 14. Mahdollisia kysymyksiä ampuma-asekouluttajan tehtävään liittyen voi myös toimittaa etukäteen yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Mikäli koulutuspaikkoja jää avoimeksi, voidaan samasta seurasta ottaa koulutukseen myös useampi henkilö.Edellytykset:Ampuma-asekouluttajan tulee olla vähintään 20 vuoden ikäinen ja hänellä tulee olla kokemusta ampuma-aseista sekä hänellä tulee olla itsellään myös ampuma-aselupa tai -lupia (AseL 45 e §)Koulutukseen osallistujien täytyy ennen koulutuksen alkua suorittaa ampuma-asekouluttajakoulutuksen suoritemaksu 43 euroa (maksu perustuu sisäasiainministeriön asetukseen) Maksun voi suorittaa poliisiaseman lupapalveluiden asiakaspalvelussa etukäteen tai maksun voi suorittaa myös poliisin sähköisessä asiointipalvelussa (httsps://asiointi.poliisi.fi – palvelut yksityishenkilöille – ampuma-aseasiat), jossa lomakkeella valitaan minkä poliisilaitoksen koulutukseen osallistuu ja verkkosivulla vain maksetaan osallistuminen. Maksusta saa pdf-kuitin, jonka voi tulostaa mukaan. Kyseisen maksun voi myös suorittaa koulutuspäivän aamuna kyseisen poliisiaseman lupapalveluissa.Koulutukseen osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä sekä esitettävä kuitti suoritetusta suoritemaksusta koulutuspaikalla ennen koulutuksen alkamista.Lisätietoja tarvittaessa Joensuun lupapalvelusta p. 0295 415 338 tai Kuopion lupapalvelusta p. 0295 415 287 tai Mikkelin lupapalvelusta p. 0295 415 466 klo 13 – 15 välisenä aikana 

Itä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutukset 26.3.2025 Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä.

AMPUMA-ASEKOULUTTAJAKOULUTUS

Itä-Suomen poliisilaitos järjestää ampuma-asekouluttajakoulutuksen, joka pidetään keskiviikkona 26.3.2025 klo 9.00 alkaen Joensuun poliisiaseman kokoustilassa osoitteessa Pykäläkuja 1, 80100 Joensuu. Sama koulutus pidetään samanaikaisesti myös Kuopion pääpoliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Suokatu 44 B, 70101 Kuopio sekä Mikkelin poliisiaseman koulutustilassa osoitteessa Hallituskatu 4, 50100 Mikkeli.

Koulutus on tarkoitettu ampumaseurojen tai muiden yhdistyslain 4 §:n mukaisten yhdistysten valitsemille ampuma-aselain 45 e §:n tarkoittamille ampuma-asekouluttajille. 

Ennakkoilmoittautuminen koulutustilaisuuteen tulee tehdä poliisilaitoksen sähköpostisoitteeseen Joensuussa järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.pohjois-karjala.ita-suomi@poliisi.fi  sekä Kuopiossa järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.pohjois-savo.ita-suomi@poliisi.fi sekä Mikkelissä järjestettävän koulutuksen osalta lupahallinto.etela-savo.ita-suomi@poliisi.fi  viimeistään 14.3.2025 mennessä.

Koulutustilojen rajallisuuden vuoksi tilaisuuteen voi osallistua enintään kaksi henkilöä samasta yhdistyksestä. Ilmoittautumisen yhteydessä on annettava koulutukseen osallistuvan henkilön tiedot yhteystietoineen sekä yhdistyksen nimi, jonka kouluttajana tulee jatkossa toimimaan. Koulutuspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja koulutuspaikkoja on tarjolla jokaisessa paikassa enintään 14. Mahdollisia kysymyksiä ampuma-asekouluttajan tehtävään liittyen voi myös toimittaa etukäteen yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen. Mikäli koulutuspaikkoja jää avoimeksi, voidaan samasta seurasta ottaa koulutukseen myös useampi henkilö.

Edellytykset:

Ampuma-asekouluttajan tulee olla vähintään 20 vuoden ikäinen ja hänellä tulee olla kokemusta ampuma-aseista sekä hänellä tulee olla itsellään myös ampuma-aselupa tai -lupia (AseL 45 e §)

Koulutukseen osallistujien täytyy ennen koulutuksen alkua suorittaa ampuma-asekouluttajakoulutuksen suoritemaksu 43 euroa (maksu perustuu sisäasiainministeriön asetukseen) Maksun voi suorittaa poliisiaseman lupapalveluiden asiakaspalvelussa etukäteen tai maksun voi suorittaa myös poliisin sähköisessä asiointipalvelussa (httsps://asiointi.poliisi.fi – palvelut yksityishenkilöille – ampuma-aseasiat), jossa lomakkeella valitaan minkä poliisilaitoksen koulutukseen osallistuu ja verkkosivulla vain maksetaan osallistuminen. Maksusta saa pdf-kuitin, jonka voi tulostaa mukaan. Kyseisen maksun voi myös suorittaa koulutuspäivän aamuna kyseisen poliisiaseman lupapalveluissa.

Koulutukseen osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä sekä esitettävä kuitti suoritetusta suoritemaksusta koulutuspaikalla ennen koulutuksen alkamista.

Lisätietoja tarvittaessa Joensuun lupapalvelusta p. 0295 415 338 tai Kuopion lupapalvelusta p. 0295 415 287 tai Mikkelin lupapalvelusta p. 0295 415 466 klo 13 – 15 välisenä aikana
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisi muistuttaa, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa.- Kahden edellisen viikon aikana on itäsuomalaisilta onnistuttu huijaamaan isoja summia rahaa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. Leinonen tähdentää, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa. Poliisi, pankkien edustajat tai operaattorit eivät kysy asiakkailta pankkitunnuksia puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelualustoilla. Leinosen kertoo, että liikkeellä on paljon erilaisia huijauksia, joissa uhrille lähetetään tekstiviesti tai sähköpostia. Viesteissä tai posteissa kerrotaan, että vastaanottajalle on tulossa veronpalautusta tai vastaanottajalla on maksamaton sakko tai saapuva postilähetys tai operaattori on vaihtamassa asiakkaan SIM-korttia. Näissä viesteissä on mukana linkki, jonka kautta asiaa pyydetään hoitamaan. – Näitä viestien mukana tulevia linkkejä ei pidä mennä avaamaan, vaan viestit pitää poistaa, Leinonen neuvoo.   Leinosen mukaan liikkeellä on myös huijauspuheluita, joissa tarkoitus on jollain tavoin säikäyttää uhria, että hänen pankissa olevat rahat ovat vaarassa tai hänen nimissään on haettu lainoja. Tämän jälkeen järkyttyneelle uhrille uskotellaan, että rahojen pelastaminen tai lainojen peruuttaminen edellyttää sitä, että uhri luovuttaa verkkopankkitunnukset pankkivirkailijana tai poliisina esiintyvälle soittajalle. Esimerkkejä parin viime viikon aikana tapahtuneista huijauksista Pari viikkoa sitten kuopiolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun Norwegian pankin virkailijana esiintyneeltä mieheltä, joka oli kertonut, että naisen tiedoilla oli haettu lainoja. Miesääni oli kertonut, että Norwegian Bank oli saanut naisen nimissä tehtyjä lainahakemuksia ja ne pitäisi poistaa. Sitten puhelu oli yhdistetty Osuuspankkiin, jonka virkailijana esiintynyt henkilö oli saanut naisen vakuuttumaan, että kyseessä on oikea pankin virkailija. Puhelun aikana nainen oli antanut pankkivirkailijana esiintyneelle omat verkkopankkitunnuksensa ja sen jälkeen hänen tililtään oli viety noin 50 000 euroa.Samoihin aikoihin joensuulaiselta niin ikään 60-luvulla syntyneeltä naiselta huijattiin puhelimessa Norwegian pankin ja Osuuspankin virkailijoina esiintymällä verkkopankkitunnukset. Naisen sekä hänen miehensä tileiltä vietiin yhteensä 65 000 euroa. Viikko sitten maanantaina mikkeliläinen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja kertoi tässäkin huijauksessa olevansa Norwegian pankista. Tämän jälkeen huijaus eteni, kuten aiemmassa tapauksessa ja naisen sekä hänen miehensä tileiltä oli viety yhteensä yli 65 000 euroa. Lisäksi heidän nimissä oli nostettu luottoja yli 10 000 euron edestä. Samana päivänä 40-luvulla syntynyt kuopiolainen nainen sai puhelun Oulun Osuuspankin virkailijana esiintyneeltä mieshenkilöltä, joka oli vakuuttavalla ja painostavalla esiintymisellä saanut naiselta hänen verkkopankkitunnukset. Naisen tililtä oli viety 49 000 euroa.Viime viikon torstaina yläsavolainen 70-luvulla syntynyt nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa miehelle, joka oli esiintynyt Helsingin Osuuspankin virkailijana. Naisen pankkitunnuksilla oli pääsy myös joidenkin muiden henkilöiden tileille ja huijarit saivat saaliikseen yhteensä lähes 89 000 euroa. Tässä tapauksessa uhrilta huijattuja varoja saatiin takaisin noin 40 000 euroa. Tämän viikon maanantaina joensuulainen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun mieheltä, joka esiintyi Resuspankin virkailijana. Tässäkin huijauksessa kerrottiin uhrille, että hänen nimissään oli tehty lainahakemuksia ja puhelu yhdistettiin Osuuspankkiin. Osuuspankin virkailijana esiintynyt mies oli saanut naiselta verkkopankkitunnukset, jonka jälkeen naisen omalta tililtä sekä hänen hallinnoimilta kahdelta eri yhdistyksen tileiltä oli viety noin 50 000 euroa. Näitä kaikkia edellä mainittuja tapauksia tutkitaan törkeinä petoksina tai törkeinä maksuvälinepetoksina.Mikäli epäilet antaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, toimi näinOle heti yhteydessä omaan pankkiisi ja tee asiasta mahdollisimman nopeasti rikosilmoitus. Mitä nopeammin poliisi saa tiedon huijauksesta, niin sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on pysäyttää huijareiden rahansiirrot ja saada näin osa tai jopa kokonaan huijattu rahasumma palautetuksi.   

Poliisi muistuttaa, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa.

– Kahden edellisen viikon aikana on itäsuomalaisilta onnistuttu huijaamaan isoja summia rahaa, kertoo rikoskomisario Juha Leinonen Itä-Suomen poliisista. 

Leinonen tähdentää, että omia verkkopankkitunnuksia tai luottokorttitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelukanavissa. Poliisi, pankkien edustajat tai operaattorit eivät kysy asiakkailta pankkitunnuksia puhelimessa, sähköpostilla, tekstiviestillä tai keskustelualustoilla. 

Leinosen kertoo, että liikkeellä on paljon erilaisia huijauksia, joissa uhrille lähetetään tekstiviesti tai sähköpostia. Viesteissä tai posteissa kerrotaan, että vastaanottajalle on tulossa veronpalautusta tai vastaanottajalla on maksamaton sakko tai saapuva postilähetys tai operaattori on vaihtamassa asiakkaan SIM-korttia. Näissä viesteissä on mukana linkki, jonka kautta asiaa pyydetään hoitamaan. 

– Näitä viestien mukana tulevia linkkejä ei pidä mennä avaamaan, vaan viestit pitää poistaa, Leinonen neuvoo.   
Leinosen mukaan liikkeellä on myös huijauspuheluita, joissa tarkoitus on jollain tavoin säikäyttää uhria, että hänen pankissa olevat rahat ovat vaarassa tai hänen nimissään on haettu lainoja. Tämän jälkeen järkyttyneelle uhrille uskotellaan, että rahojen pelastaminen tai lainojen peruuttaminen edellyttää sitä, että uhri luovuttaa verkkopankkitunnukset pankkivirkailijana tai poliisina esiintyvälle soittajalle. 

Esimerkkejä parin viime viikon aikana tapahtuneista huijauksista 

Pari viikkoa sitten kuopiolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun Norwegian pankin virkailijana esiintyneeltä mieheltä, joka oli kertonut, että naisen tiedoilla oli haettu lainoja. Miesääni oli kertonut, että Norwegian Bank oli saanut naisen nimissä tehtyjä lainahakemuksia ja ne pitäisi poistaa. Sitten puhelu oli yhdistetty Osuuspankkiin, jonka virkailijana esiintynyt henkilö oli saanut naisen vakuuttumaan, että kyseessä on oikea pankin virkailija. Puhelun aikana nainen oli antanut pankkivirkailijana esiintyneelle omat verkkopankkitunnuksensa ja sen jälkeen hänen tililtään oli viety noin 50 000 euroa.

Samoihin aikoihin joensuulaiselta niin ikään 60-luvulla syntyneeltä naiselta huijattiin puhelimessa Norwegian pankin ja Osuuspankin virkailijoina esiintymällä verkkopankkitunnukset. Naisen sekä hänen miehensä tileiltä vietiin yhteensä 65 000 euroa. 

Viikko sitten maanantaina mikkeliläinen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja kertoi tässäkin huijauksessa olevansa Norwegian pankista. Tämän jälkeen huijaus eteni, kuten aiemmassa tapauksessa ja naisen sekä hänen miehensä tileiltä oli viety yhteensä yli 65 000 euroa. Lisäksi heidän nimissä oli nostettu luottoja yli 10 000 euron edestä. 

Samana päivänä 40-luvulla syntynyt kuopiolainen nainen sai puhelun Oulun Osuuspankin virkailijana esiintyneeltä mieshenkilöltä, joka oli vakuuttavalla ja painostavalla esiintymisellä saanut naiselta hänen verkkopankkitunnukset. Naisen tililtä oli viety 49 000 euroa.

Viime viikon torstaina yläsavolainen 70-luvulla syntynyt nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa miehelle, joka oli esiintynyt Helsingin Osuuspankin virkailijana. Naisen pankkitunnuksilla oli pääsy myös joidenkin muiden henkilöiden tileille ja huijarit saivat saaliikseen yhteensä lähes 89 000 euroa. Tässä tapauksessa uhrilta huijattuja varoja saatiin takaisin noin 40 000 euroa. 

Tämän viikon maanantaina joensuulainen 50-luvulla syntynyt nainen sai puhelun mieheltä, joka esiintyi Resuspankin virkailijana. Tässäkin huijauksessa kerrottiin uhrille, että hänen nimissään oli tehty lainahakemuksia ja puhelu yhdistettiin Osuuspankkiin. Osuuspankin virkailijana esiintynyt mies oli saanut naiselta verkkopankkitunnukset, jonka jälkeen naisen omalta tililtä sekä hänen hallinnoimilta kahdelta eri yhdistyksen tileiltä oli viety noin 50 000 euroa. 

Näitä kaikkia edellä mainittuja tapauksia tutkitaan törkeinä petoksina tai törkeinä maksuvälinepetoksina.

Mikäli epäilet antaneesi verkkopankkitunnuksesi huijarille, toimi näin

Ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja tee asiasta mahdollisimman nopeasti rikosilmoitus. Mitä nopeammin poliisi saa tiedon huijauksesta, niin sitä paremmat mahdollisuudet poliisilla on pysäyttää huijareiden rahansiirrot ja saada näin osa tai jopa kokonaan huijattu rahasumma palautetuksi.  
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Lapinjärvellä, Porlammintiellä tapahtui tänään noin kello 12.40 liikenneonnettomuus, jossa kuorma-auto suistui tieltä ja kaatui kyljelleen tien vieressä kulkevan puron päälle13.40 Poliisi on paikan päällä ohjaamassa liikennettä. Paikalla on myös useita pelastuksen ja sairaanhoidon yksiköitä.Tilanne aiheuttaa Porlammintiellä liikennehaitaa. Alueella liikkuvia kehotetaan käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä.Uutista päivitetään ja voit seurata päivityksiä osoitteessa poliisi.fi 

Lapinjärvellä, Porlammintiellä tapahtui tänään noin kello 12.40 liikenneonnettomuus, jossa kuorma-auto suistui tieltä ja kaatui kyljelleen tien vieressä kulkevan puron päälle

13.40 Poliisi on paikan päällä ohjaamassa liikennettä. Paikalla on myös useita pelastuksen ja sairaanhoidon yksiköitä.

Tilanne aiheuttaa Porlammintiellä liikennehaitaa. Alueella liikkuvia kehotetaan käyttämään vaihtoehtoisia kulkureittejä.

Uutista päivitetään ja voit seurata päivityksiä osoitteessa poliisi.fi

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — EU:n Itämeren alueen poliisiviranomaiset kokoontuivat Helsingissä keskiviikkona 12.2.2025 vahvistamaan yhteistyötä merellisten häiriötilanteiden varalta.Kokouksen isännöi Suomen poliisi, ja siihen osallistui edustajia kaikista Itämeren alueen EU-jäsenvaltioista, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta sekä Norjasta.Viime vuosina Itämeren alueella on tapahtunut useita merelliseen infrastruktuuriin kohdistuneita häiriöitä ja poikkeustilanteita, jotka ovat korostaneet viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kansainvälisten yhteistyövälineiden tarjoamia keinoja, kuten Prümin yhteistyötä.− On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on selkeä yhteinen ymmärrys siitä, miten voimme yhdessä vastata merellisiin häiriötilanteisiin ja varmistaa alueen turvallisuuden. Tämän päivän kokous vahvisti, että yhteistyöhön on vahva tahto ja että meillä on käytettävissämme tehokkaita toimintamalleja, joita voimme edelleen kehittää, totesi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kokouksen päätteeksi.Sisäministeri Mari Rantanen toi tervehdyksen kokoukseen. Hän korosti sitä, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa viranomaisten tulee voida toimia ja rajat ylittävän yhteistyön tulee olla sujuvaa.Kokouksen aikana osanottajat jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista häiriötilanteista, kuten merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvista vaurioista ja mahdollisista hybridiuhista. Keskusteluissa korostettiin tarvetta parantaa tiedonvaihtoa, yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteisiä käytäntöjä tilanteisiin, joissa lainvalvontatoimet ovat tarpeen merialueilla.Osallistujat sitoutuivat jatkamaan tiivistä yhteistyötä ja vahvistamaan keskinäistä viestintää.

EU:n Itämeren alueen poliisiviranomaiset kokoontuivat Helsingissä keskiviikkona 12.2.2025 vahvistamaan yhteistyötä merellisten häiriötilanteiden varalta.

Kokouksen isännöi Suomen poliisi, ja siihen osallistui edustajia kaikista Itämeren alueen EU-jäsenvaltioista, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta sekä Norjasta.

Viime vuosina Itämeren alueella on tapahtunut useita merelliseen infrastruktuuriin kohdistuneita häiriöitä ja poikkeustilanteita, jotka ovat korostaneet viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kansainvälisten yhteistyövälineiden tarjoamia keinoja, kuten Prümin yhteistyötä.

− On ensiarvoisen tärkeää, että meillä on selkeä yhteinen ymmärrys siitä, miten voimme yhdessä vastata merellisiin häiriötilanteisiin ja varmistaa alueen turvallisuuden. Tämän päivän kokous vahvisti, että yhteistyöhön on vahva tahto ja että meillä on käytettävissämme tehokkaita toimintamalleja, joita voimme edelleen kehittää, totesi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kokouksen päätteeksi.

Sisäministeri Mari Rantanen toi tervehdyksen kokoukseen. Hän korosti sitä, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa viranomaisten tulee voida toimia ja rajat ylittävän yhteistyön tulee olla sujuvaa.

Kokouksen aikana osanottajat jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään erilaisista häiriötilanteista, kuten merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvista vaurioista ja mahdollisista hybridiuhista. Keskusteluissa korostettiin tarvetta parantaa tiedonvaihtoa, yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteisiä käytäntöjä tilanteisiin, joissa lainvalvontatoimet ovat tarpeen merialueilla.

Osallistujat sitoutuivat jatkamaan tiivistä yhteistyötä ja vahvistamaan keskinäistä viestintää.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ja alueen koulujen yhteistyö on ollut hyvää jo pitkään. Lisää puhtia toiminta sai heti tammikuun alussa, kun valtakunnallinen koulupoliisitoiminta käynnistyi. Partiot ovat pelkästään alkuvuoden aikana tavanneet jo satoja alueen koululaisia.Poliisille on suunnattu vuodeksi 2025 lisärahoitusta koulupoliisitoimintaan. Poliisi on tarttunut mahdollisuuteen aktiivisesti. Lounais-Suomen poliisilaitos valmistelee parhaillaan valtakunnallisia virtuaalioppitunteja, ja muut poliisiyksiköt ovat aloittaneet, tai pikemminkin jatkaneet, yhteistyötä koulujen kanssa kouluvierailujen sekä konsultaatioavun kautta.Länsi-Uudellamaalla ensimmäiset partiot jalkautuivat alueen kouluille heti tammikuun alussa, ja tähän asti näitä vierailuja on alkuvuoden aikana tehty jo noin 75. Poliisi on lisäksi jakanut kaikkiin alueen kaupunkeihin ja kuntiin tietoa siitä, miten koulut voivat olla yhteydessä poliisin eri asioissa.− Alueen koulut ovat jo pitkään olleet meille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja tänä vuonna yhteistyö syventyy entisestään, kertoo ennalta estävää toimintoa sekä nuorisorikostutkintaa johtava komisario Hannu Väänänen.Tavoitteena luottavaiset välit sekä oppilaisiin että henkilöstöönPoliisit ovat vierailleet kouluissa jo ennen nyt käynnissä olevaa hanketta. Vierailuja tosin ei ole voitu tehdä niin paljon kuin olisi ollut tarvetta, ja ajoittain on poliisin vierailu johtuu edelleen koulussa tapahtuneiden tilanteiden selvittämisestä.Isossa kuvassa komisario Väänänen kuitenkin toivoo, että poliisin lisääntyvä näkyminen kouluissa tuntuisi niin oppilaista kuin henkilökunnasta normaalilta, eikä herättäisi kenessäkään pelkoa.− Tavoitteenamme on, että partioiden näkymisen kautta meille, oppilaille ja opettajille syntyisi luottavaiset välit. Tätä kautta lapset ja nuoret uskaltaisivat turvautua poliisin, jos tilanne sitä joskus vaatii, Väänänen toivoo.Mistä asioista poliisi ja oppilaat ovat alkuvuoden aikana keskustelleet?− Kun itse kävin koululla tammikuun lopussa liikenne- ja lupavalvonnan päällystökollegan kanssa, lapset kyselivät muun muassa poliisin varusteista, poliisin ammatista yleensä ja poliisikoulusta. Usein huomasi, että lasten kautta tieto poliisin läsnäolosta lähti nopeasti koulussa liikkeelle viesteinä. Heillä oli paljon kerrottavaa tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja yllättävän monet lapset kertoivat vanhempiensa toimineen aiemmin kotimaassaan poliisitehtävissä, Väänänen sanoo. Luonnollisesti lasten ja nuorten maailman ilmiöt herättivät keskustelua poliisin kanssa. Yksittäisillä lapsilla oli viehtymystä katujengimaailmaan.− Tämän aihepiirin tulevaisuuden valinnoista keskustelimme muutaman lapsen kanssa pidempään. Tähän myös kiteytyy koulupoliisitoiminnan mahdollisuudet. Jos lapsi uskaltaa jutella näistä asioista kanssamme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin, Väänänen sanoo. 

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen ja alueen koulujen yhteistyö on ollut hyvää jo pitkään. Lisää puhtia toiminta sai heti tammikuun alussa, kun valtakunnallinen koulupoliisitoiminta käynnistyi. Partiot ovat pelkästään alkuvuoden aikana tavanneet jo satoja alueen koululaisia.

Poliisille on suunnattu vuodeksi 2025 lisärahoitusta koulupoliisitoimintaan. Poliisi on tarttunut mahdollisuuteen aktiivisesti. Lounais-Suomen poliisilaitos valmistelee parhaillaan valtakunnallisia virtuaalioppitunteja, ja muut poliisiyksiköt ovat aloittaneet, tai pikemminkin jatkaneet, yhteistyötä koulujen kanssa kouluvierailujen sekä konsultaatioavun kautta.

Länsi-Uudellamaalla ensimmäiset partiot jalkautuivat alueen kouluille heti tammikuun alussa, ja tähän asti näitä vierailuja on alkuvuoden aikana tehty jo noin 75. Poliisi on lisäksi jakanut kaikkiin alueen kaupunkeihin ja kuntiin tietoa siitä, miten koulut voivat olla yhteydessä poliisin eri asioissa.

− Alueen koulut ovat jo pitkään olleet meille tärkeitä yhteistyökumppaneita, ja tänä vuonna yhteistyö syventyy entisestään, kertoo ennalta estävää toimintoa sekä nuorisorikostutkintaa johtava komisario Hannu Väänänen.

Tavoitteena luottavaiset välit sekä oppilaisiin että henkilöstöön

Poliisit ovat vierailleet kouluissa jo ennen nyt käynnissä olevaa hanketta. Vierailuja tosin ei ole voitu tehdä niin paljon kuin olisi ollut tarvetta, ja ajoittain on poliisin vierailu johtuu edelleen koulussa tapahtuneiden tilanteiden selvittämisestä.

Isossa kuvassa komisario Väänänen kuitenkin toivoo, että poliisin lisääntyvä näkyminen kouluissa tuntuisi niin oppilaista kuin henkilökunnasta normaalilta, eikä herättäisi kenessäkään pelkoa.

− Tavoitteenamme on, että partioiden näkymisen kautta meille, oppilaille ja opettajille syntyisi luottavaiset välit. Tätä kautta lapset ja nuoret uskaltaisivat turvautua poliisin, jos tilanne sitä joskus vaatii, Väänänen toivoo.

Mistä asioista poliisi ja oppilaat ovat alkuvuoden aikana keskustelleet?

− Kun itse kävin koululla tammikuun lopussa liikenne- ja lupavalvonnan päällystökollegan kanssa, lapset kyselivät muun muassa poliisin varusteista, poliisin ammatista yleensä ja poliisikoulusta. Usein huomasi, että lasten kautta tieto poliisin läsnäolosta lähti nopeasti koulussa liikkeelle viesteinä. Heillä oli paljon kerrottavaa tulevaisuuden suunnitelmistaan, ja yllättävän monet lapset kertoivat vanhempiensa toimineen aiemmin kotimaassaan poliisitehtävissä, Väänänen sanoo. 

Luonnollisesti lasten ja nuorten maailman ilmiöt herättivät keskustelua poliisin kanssa. Yksittäisillä lapsilla oli viehtymystä katujengimaailmaan.

− Tämän aihepiirin tulevaisuuden valinnoista keskustelimme muutaman lapsen kanssa pidempään. Tähän myös kiteytyy koulupoliisitoiminnan mahdollisuudet. Jos lapsi uskaltaa jutella näistä asioista kanssamme, meillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvissä ajoin, Väänänen sanoo.
 

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Pohjanmaan poliisilaitos varoittaa poliisin nimissä tehdyistä huijaussoitoista.Poliisin saamien tietojen mukaan henkilöitä on lähestytty puhelimitse yksityisestä numerosta, ja soittaja on esitellyt itsensä Vaasan poliisiksi. Soittaja on väittänyt, että poliisilla on tutkittavana rikosasia ja että henkilön nimissä on yritetty nostaa lainaa. Huijari on yrittänyt saada puhelun vastaanottajalta pankkitunnuksia useaan otteeseen.

Pohjanmaan poliisilaitos varoittaa poliisin nimissä tehdyistä huijaussoitoista.

Poliisin saamien tietojen mukaan henkilöitä on lähestytty puhelimitse yksityisestä numerosta, ja soittaja on esitellyt itsensä Vaasan poliisiksi. Soittaja on väittänyt, että poliisilla on tutkittavana rikosasia ja että henkilön nimissä on yritetty nostaa lainaa. Huijari on yrittänyt saada puhelun vastaanottajalta pankkitunnuksia useaan otteeseen.

Poliisi muistuttaa, että poliisi ei koskaan kysy pankkitunnuksia, maksukorttitietoja tai muita luottamuksellisia tietoja puhelimitse. Mikäli saat epäilyttävän puhelun poliisiksi esittäytyvältä henkilöltä, älä anna mitään henkilökohtaisia tietojasi ja lopeta puhelu.

Mahdollisista huijaussoitoista voi tehdä ilmoituksen poliisille.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Itä-Uudenmaan poliisi joutui lopettamaan ihmisen hengelle ja terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttaneen suden 3.2. 2025 illalla noin kello 17.50 Lapinjärvellä. SRVA antoi tilanteessa suurriistavirka-apua poliisin pyynnöstä.Sudesta oli tullut useita kirjattuja ilmoituksia hätäkeskukseen sekä riistanhoitoyhdistyksen kirjaamina TASSU-rekisteriin. – Kyseisestä sudesta jouduttiin tekemään lopetuspäätös. Susi ei osoittanut lajille ominaista arkuutta ihmisiä kohtaan, vaan oli useiden karkotuksien jälkeen lähestynyt ihmisiä alle kymmenen metrin etäisyydelle toistuvasti. Kyseisen yksilön katsottiin täysin menettäneen luontaisen ihmisarkuuden ja sen todettiin aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen erävalvontapäällystövastaava komisario Olavi Merihaara.Tässä tapauksessa käyttäytymiseltään täysin poikkeavan suden lopettaminen oli välttämätön ja ainoa oikea toimenpide ihmisen hengen ja terveyden suojelemiseksi.Lopetettu eläin on toimitettu ruokavirastolle tutkimuksiin.  Uutista muokattu 13.2 kello 10:28. Susi jouduttu lopettamaan 3.2.2025.

Itä-Uudenmaan poliisi joutui lopettamaan ihmisen hengelle ja terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttaneen suden 3.2. 2025 illalla noin kello 17.50 Lapinjärvellä. SRVA antoi tilanteessa suurriistavirka-apua poliisin pyynnöstä.

Sudesta oli tullut useita kirjattuja ilmoituksia hätäkeskukseen sekä riistanhoitoyhdistyksen kirjaamina TASSU-rekisteriin. 

– Kyseisestä sudesta jouduttiin tekemään lopetuspäätös. Susi ei osoittanut lajille ominaista arkuutta ihmisiä kohtaan, vaan oli useiden karkotuksien jälkeen lähestynyt ihmisiä alle kymmenen metrin etäisyydelle toistuvasti. Kyseisen yksilön katsottiin täysin menettäneen luontaisen ihmisarkuuden ja sen todettiin aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen erävalvontapäällystövastaava komisario Olavi Merihaara.

Tässä tapauksessa käyttäytymiseltään täysin poikkeavan suden lopettaminen oli välttämätön ja ainoa oikea toimenpide ihmisen hengen ja terveyden suojelemiseksi.

Lopetettu eläin on toimitettu ruokavirastolle tutkimuksiin.
 

Uutista muokattu 13.2 kello 10:28. Susi jouduttu lopettamaan 3.2.2025.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Vuoden 2025 Stadin Skoude on Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa työskentelevä ylikonstaapeli Janne Jansson. Helsingin poliisilaitos palkitsee vuosittain laitoksen ansioituneen poliisin Stadin Skoude -palkinnolla.Stadin Skoude -palkinnon saaja julkistettiin Helsingin poliisilaitoksen perinnepäivän juhlassa 13. helmikuuta 2025. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti ylikonstaapeli Janne Jansson, joka työskentelee Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa valvonnan kenttäjohtajana ja runkovuoron johtajana.– Valvontaa tehdään siellä, missä häiriöitä esiintyy. Jos erityisiä häiriöitä ei ole, valvontaa suunnataan muihin tehtäviin, Jansson kertoo.Kaupunkilaisille ero hälytys- ja valvontatehtävissä toimivien poliisipartioiden välillä ei juuri näy, mutta tehtävät eroavat toisistaan käytännössä. Hälytystoiminnan poliisipartiot hoitavat saamiaan hälytystehtäviä sekä oma-aloitteisia tehtäviä. Valvontapartiot taas nimensä mukaisesti valvovat Helsingin yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Työtä tehdään yhdessä poliisilaitoksen muiden yksiköiden kanssa, sillä valvontapartiot suorittavat lisäksi maassaolon ja maahantulon edellytysten valvontaa ja ovat läsnä valtiovierailuissa, mielenilmauksissa sekä yleisötilaisuuksissa.– Ja jos kiireinen hälytystehtävä tulee, lähimmän partion periaatteella menemme paikalle samalla lailla kuin hälytyspartiotkin, Jansson kertoo.Koko poliisinuransa Helsingin poliisilaitoksella viettänyt Jansson ehti ajaa hälytyspartiossa eteläisessä Helsingissä lähes 20 vuotta. Vuodesta 2020 hän on toiminut valvontatehtävissä. Jansson pitää työstään, sillä päivät eivät ole toistensa kaltaisia.– Tehtäväkenttä on tosi laaja ja sehän valvonnasta on tehnytkin mielenkiintoisen. Moni vastavalmistunut poliisi voi ajatella, että valvonta on ihan plääh, mutta tässä pääsee tekemään monipuolisesti asioita.Viranomaisyhteistyö tarjoaa kehittymismahdollisuuksiaValvontaa tehdään myös erilaisiin teemoihin kuten liikenneturvallisuuteen tai anniskelupaikkoihin liittyen. Teemavalvontoja tehdään usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi anniskelupaikkojen valvonnassa mukana voi olla aluehallintoviraston, Helsingin kaupungin, Verohallinnon tai pelastuslaitoksen asiantuntijoita.Yhteistyö antaa Janssonin mukaan puolin ja toisin: tehtävillä oppii toisten toimintatavoista ja saa vinkkejä oman työn parantamiseen.– Tietysti kentällä työskennellessä saa myös usein herätteitä siihen, mitä uutta voisi opetella vielä tarkemmin tai paremmin. Erityisesti maahantulon ja maassaolon edellytysten valvonnassa on tärkeää kehittää itseään jatkuvasti ja perehtyä ajankohtaiseen tietoon, jotta valvonta pysyy tehokkaana ja vaikuttavana.Viranomaisyhteistyö on suuressa roolissa myös maahantulon ja maassa olon edellytysten valvontaa.– Näiden valvonnassa keskeisessä roolissa ovat lisäksi rajat ylittävän rikollisuuden torjunta sekä laittoman maahantulon ehkäisy. Näissä merkittävin yhteistyökumppani meille on Rajavartiolaitos. Tiivis viranomaisyhteistyö Schengen-alueella edistää ja tukee sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä, Jansson sanoo.Jatkuvasti uutta opittavaaUusien asioiden opiskelu ja itsensä kehittäminen on ollut Janssonille aina tärkeää. Ennen poliisin uraa hän toimi vapaapalokunnassa, jossa koulutukset ja kurssit olivat osa harrastusta. Nykyään hän opiskelee asioita mielellään sekä töissä että vapaa-ajalla.Saamansa palkinnon perusteluissa Janssonin kuvaillaankin olevan uudistuksiin positiivisesti suhtautuva poliisi, joka kehittää itsensä lisäksi vuoronsa toimintaa. Esimiehenä hän haluaa kannustaa myös ryhmäläisiään opiskelemaan.– Varsinkin valvonnassa ammatillisen osaamisen pohja kannattaa pitää mahdollisimman laajana. Vaikka et välttämättä osaisi kaikkea, osaat kuitenkin tunnistaa asioita, kysyä neuvoa oikeasta paikasta ja hoitaa asian osaltasi loppuun. Jos teet pitkän uran poliisin palveluksessa, työ antaa enemmän, kun se on monipuolista, Jansson sanoo.Turvallisuuteen voi vaikuttaa jalkautumallaKaupungin arjessa valvontatyö näyttäytyy tyypillisimmin katukuvaan jalkautuneina poliisipartioina. Janssonin mukaan valvontaa tekevän poliisin paras mahdollisuus vaikuttaa alueen turvallisuuteen onkin astua autosta ulos ja nostaa katse ylös.– Tässä matka on tärkeä. Ei vaikkapa rautatieasemille mennä maisemia katsomaan, vaan valvomaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään rikollisuutta. Jalkautumalla valvontakohteeseen voidaan parhaiten vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja ihmisten turvallisuuden tunteeseen, hän toteaa.Kaikessa monipuolisuudessaan Helsingin turvallisuuden valvonta on intensiivistä työtä. Vuorojen päätteeksi pukukaapin oven suljettuaan Jansson suuntaa mielellään kotinsa lähimetsään koirien kanssa.– Voi istua vaikka kannon päälle ja miettiä, mitä sitä tekisi seuraavaksi. Se on hyvää vastapainoa työlle, Jansson toteaa.

Vuoden 2025 Stadin Skoude on Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa työskentelevä ylikonstaapeli Janne Jansson. Helsingin poliisilaitos palkitsee vuosittain laitoksen ansioituneen poliisin Stadin Skoude -palkinnolla.

Stadin Skoude -palkinnon saaja julkistettiin Helsingin poliisilaitoksen perinnepäivän juhlassa 13. helmikuuta 2025. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti ylikonstaapeli Janne Jansson, joka työskentelee Hälytys- ja valvontayksikön Valvontatoiminnossa valvonnan kenttäjohtajana ja runkovuoron johtajana.

– Valvontaa tehdään siellä, missä häiriöitä esiintyy. Jos erityisiä häiriöitä ei ole, valvontaa suunnataan muihin tehtäviin, Jansson kertoo.

Kaupunkilaisille ero hälytys- ja valvontatehtävissä toimivien poliisipartioiden välillä ei juuri näy, mutta tehtävät eroavat toisistaan käytännössä. Hälytystoiminnan poliisipartiot hoitavat saamiaan hälytystehtäviä sekä oma-aloitteisia tehtäviä. Valvontapartiot taas nimensä mukaisesti valvovat Helsingin yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Työtä tehdään yhdessä poliisilaitoksen muiden yksiköiden kanssa, sillä valvontapartiot suorittavat lisäksi maassaolon ja maahantulon edellytysten valvontaa ja ovat läsnä valtiovierailuissa, mielenilmauksissa sekä yleisötilaisuuksissa.

– Ja jos kiireinen hälytystehtävä tulee, lähimmän partion periaatteella menemme paikalle samalla lailla kuin hälytyspartiotkin, Jansson kertoo.

Koko poliisinuransa Helsingin poliisilaitoksella viettänyt Jansson ehti ajaa hälytyspartiossa eteläisessä Helsingissä lähes 20 vuotta. Vuodesta 2020 hän on toiminut valvontatehtävissä. Jansson pitää työstään, sillä päivät eivät ole toistensa kaltaisia.

– Tehtäväkenttä on tosi laaja ja sehän valvonnasta on tehnytkin mielenkiintoisen. Moni vastavalmistunut poliisi voi ajatella, että valvonta on ihan plääh, mutta tässä pääsee tekemään monipuolisesti asioita.

Viranomaisyhteistyö tarjoaa kehittymismahdollisuuksia

Valvontaa tehdään myös erilaisiin teemoihin kuten liikenneturvallisuuteen tai anniskelupaikkoihin liittyen. Teemavalvontoja tehdään usein yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Esimerkiksi anniskelupaikkojen valvonnassa mukana voi olla aluehallintoviraston, Helsingin kaupungin, Verohallinnon tai pelastuslaitoksen asiantuntijoita.

Yhteistyö antaa Janssonin mukaan puolin ja toisin: tehtävillä oppii toisten toimintatavoista ja saa vinkkejä oman työn parantamiseen.

– Tietysti kentällä työskennellessä saa myös usein herätteitä siihen, mitä uutta voisi opetella vielä tarkemmin tai paremmin. Erityisesti maahantulon ja maassaolon edellytysten valvonnassa on tärkeää kehittää itseään jatkuvasti ja perehtyä ajankohtaiseen tietoon, jotta valvonta pysyy tehokkaana ja vaikuttavana.

Viranomaisyhteistyö on suuressa roolissa myös maahantulon ja maassa olon edellytysten valvontaa.

– Näiden valvonnassa keskeisessä roolissa ovat lisäksi rajat ylittävän rikollisuuden torjunta sekä laittoman maahantulon ehkäisy. Näissä merkittävin yhteistyökumppani meille on Rajavartiolaitos. Tiivis viranomaisyhteistyö Schengen-alueella edistää ja tukee sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä, Jansson sanoo.

Jatkuvasti uutta opittavaa

Uusien asioiden opiskelu ja itsensä kehittäminen on ollut Janssonille aina tärkeää. Ennen poliisin uraa hän toimi vapaapalokunnassa, jossa koulutukset ja kurssit olivat osa harrastusta. Nykyään hän opiskelee asioita mielellään sekä töissä että vapaa-ajalla.

Saamansa palkinnon perusteluissa Janssonin kuvaillaankin olevan uudistuksiin positiivisesti suhtautuva poliisi, joka kehittää itsensä lisäksi vuoronsa toimintaa. Esimiehenä hän haluaa kannustaa myös ryhmäläisiään opiskelemaan.

– Varsinkin valvonnassa ammatillisen osaamisen pohja kannattaa pitää mahdollisimman laajana. Vaikka et välttämättä osaisi kaikkea, osaat kuitenkin tunnistaa asioita, kysyä neuvoa oikeasta paikasta ja hoitaa asian osaltasi loppuun. Jos teet pitkän uran poliisin palveluksessa, työ antaa enemmän, kun se on monipuolista, Jansson sanoo.

Turvallisuuteen voi vaikuttaa jalkautumalla

Kaupungin arjessa valvontatyö näyttäytyy tyypillisimmin katukuvaan jalkautuneina poliisipartioina. Janssonin mukaan valvontaa tekevän poliisin paras mahdollisuus vaikuttaa alueen turvallisuuteen onkin astua autosta ulos ja nostaa katse ylös.

– Tässä matka on tärkeä. Ei vaikkapa rautatieasemille mennä maisemia katsomaan, vaan valvomaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään rikollisuutta. Jalkautumalla valvontakohteeseen voidaan parhaiten vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja ihmisten turvallisuuden tunteeseen, hän toteaa.

Kaikessa monipuolisuudessaan Helsingin turvallisuuden valvonta on intensiivistä työtä. Vuorojen päätteeksi pukukaapin oven suljettuaan Jansson suuntaa mielellään kotinsa lähimetsään koirien kanssa.

– Voi istua vaikka kannon päälle ja miettiä, mitä sitä tekisi seuraavaksi. Se on hyvää vastapainoa työlle, Jansson toteaa.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Poliisipartio tavoitti epäillyn rattijuopon Porin Koivulassa keskiviikkonaLounais-Suomen poliisipartio sai keskiviikko iltana hätäkeskukselta ilmoituksen ajoneuvosta, jonka kuljettaja on mahdollisesti päihtynyt. Partio pysäytti kyseisen ajoneuvon Säästäjänkadulla. Kuljettajana oli ajokiellossa oleva mies, joka puhalsi seulonta-alkometriin nolla promillea. Hänelle tehty huumepikatesti osoitti kuitenkin positiivisen tuloksen kannabikselle. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

Poliisipartio tavoitti epäillyn rattijuopon Porin Koivulassa keskiviikkona

Lounais-Suomen poliisipartio sai keskiviikko iltana hätäkeskukselta ilmoituksen ajoneuvosta, jonka kuljettaja on mahdollisesti päihtynyt. Partio pysäytti kyseisen ajoneuvon Säästäjänkadulla. Kuljettajana oli ajokiellossa oleva mies, joka puhalsi seulonta-alkometriin nolla promillea. Hänelle tehty huumepikatesti osoitti kuitenkin positiivisen tuloksen kannabikselle. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

NordenBladet — Ylivieskan taajamassa poliisi valvoi liikennettä keskiviikko iltana. Valvonnassa poliisi pysäytti tarkastusta ja puhallusratsiaa varten ajoneuvon. Kuljettaja puhalsi alkometriin lukeman 0,25 mg/l.Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin ajokieltoon. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 mg alkoholia.  

Ylivieskan taajamassa poliisi valvoi liikennettä keskiviikko iltana. Valvonnassa poliisi pysäytti tarkastusta ja puhallusratsiaa varten ajoneuvon. Kuljettaja puhalsi alkometriin lukeman 0,25 mg/l.

Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja hänet määrättiin ajokieltoon. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 mg alkoholia.  

]]>

Lähde: Poliisi.fi