NordenBladet — Poliisi valvoi vesilinnustuksen metsästyskauden aloitusta yhdessä Pohjois-Karjalan rajavartioston, Metsähallituksen ja Tullin kanssa. Painotus valvonnassa oli Pohjois-Karjalan alueella.Valvontaan osallistui yhteensä noin 30 erävalvontaviranomaista. Sateisen ja kylmän sään vuoksi metsästäjiä oli liikkeellä tavanomaista vähemmän, mutta valvonnassa tavattiin noin sata metsästäjää maalla ja vesillä. Valvonnan kohteena olleista seikoista löytyi vain vähän huomautettavaa.– Vesilintujen metsästäjillä asiat olivat tänäkin vuonna pääsääntöisesti hyvin kunnossa. Muutamia sakkoja kirjoitettiin lähinnä aseiden kuljetukseen sekä ajoneuvon käyttöön liittyvistä vähäisistä rikkomuksista, kertoo komisario Jyrki Koskinen.Valvonnassa tavattiin yksi rattijuopumus. Poliisi pitää tätä vähäistä määrää erittäin positiivisena havaintona ja katsoo sen tukevan yleistä hyvää metsästyskulttuuria Itä-Suomessa.Poliisi kiittääkin metsästäjiä hyvin alkaneesta metsästyskaudesta ja vastuullisesta toiminnasta sekä toivottaa turvallisia jahtikokemuksia koko metsästyskauden ajaksi. Poliisi jatkaa valvontaa eri metsästysmuotoihin kohdennettuna kauden aikana.
Poliisi valvoi vesilinnustuksen metsästyskauden aloitusta yhdessä Pohjois-Karjalan rajavartioston, Metsähallituksen ja Tullin kanssa. Painotus valvonnassa oli Pohjois-Karjalan alueella.
Valvontaan osallistui yhteensä noin 30 erävalvontaviranomaista. Sateisen ja kylmän sään vuoksi metsästäjiä oli liikkeellä tavanomaista vähemmän, mutta valvonnassa tavattiin noin sata metsästäjää maalla ja vesillä. Valvonnan kohteena olleista seikoista löytyi vain vähän huomautettavaa.
– Vesilintujen metsästäjillä asiat olivat tänäkin vuonna pääsääntöisesti hyvin kunnossa. Muutamia sakkoja kirjoitettiin lähinnä aseiden kuljetukseen sekä ajoneuvon käyttöön liittyvistä vähäisistä rikkomuksista, kertoo komisario Jyrki Koskinen.
Valvonnassa tavattiin yksi rattijuopumus. Poliisi pitää tätä vähäistä määrää erittäin positiivisena havaintona ja katsoo sen tukevan yleistä hyvää metsästyskulttuuria Itä-Suomessa.
Poliisi kiittääkin metsästäjiä hyvin alkaneesta metsästyskaudesta ja vastuullisesta toiminnasta sekä toivottaa turvallisia jahtikokemuksia koko metsästyskauden ajaksi. Poliisi jatkaa valvontaa eri metsästysmuotoihin kohdennettuna kauden aikana.
NordenBladet — Poliisin tietoon tulee edelleen tapauksia, joissa rikolliset ovat huijanneet uhreilta suuria summia rahaa. Usein näihin huijauksiin liittyy turvatilit, joita ei oikeasti ole olemassa tai uhrille väitetään, että hänen pankkitiliä koskien on tehty lainahakemuksia ja niiden perumiseksi täytyy luovuttaa verkkopankkitunnukset.Yksi yleisimmistä viime aikoina esille tulleista huijaustavoista kulminoituu siihen, että uhriin otettaan yhteyttä esiintyen pankin edustajana ja kerrotaan hänen pankissa olevien varojen olevan vaarassa. Tilillä olevien rahojen pelastamiseksi ne pitää siirtää turvaan turvatilille tai uudelle perustettavalle tilille tai tililtä haetut lainahakemukset pitää perua antamalla verkkopankkitunnukset.Tällaisia turvatilejä ei ole eli kyseessä on rikollisten huijaus. Jos saat puhelun tai viestin, jossa rahojasi pyydetään siirtämään turvatilille, sulje puhelu tai hävitä viesti. Myös poliisin nimissä lähetettyjä huijausviestejä voi edelleen olla liikkeellä ja ne tunnistaa usein siitä, että niissä on mukana linkki. Poliisin lähettämissä viesteissä ei ole linkkejä, eikä poliisi tai pankit kysy koskaan kenenkään pankkitunnuksia viesteissä tai puheluissa. Rikolliset huijasivat rahaa luvaten suuria voittojaElokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa 40-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies oli saanut Facebookin Messeger – sekä Whatsapp -sovelluksissa yhteydenottoja usealta eri henkilöltä. Osa henkilöistä oli miehelle entuudesta tuttuja. Myöhemmin kävi ilmi, että näiden entuudestaan tuttujen henkilöiden profiilit olivat tekaistuja, eivätkä ne kuuluneet oikeasti kyseisille henkilöille.Näissä viesteissä oli luvattu miehelle voittorahaa ensin 250 000 euroa ja myöhemmin 350 000 euroa. Rahojen saamiseksi miehen piti lähettää näille viestien kirjoittajille pienempiä summia rahaa, jotta he saisivat kotiutettua voittorahat ensin itselleen ja sitten lapinlahtelaiselle miehelle. Mies oli lähettänyt näille viestittelijöille omalta pankkitililtään yhteensä noin 13 000 euron edestä rahaa siinä toivossa, että olisi myöhemmin saanut luvatut voittorahat, joita ei kuitenkaan kuulunut. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä petos. 8.8. poliisille ilmoitettiin huijauksesta, jossa 50-luvulla syntyneelle rääkkyläläiselle mielelle oli luvattu 131 000 euron lahjoitus. Lahjoituksen saadakseen miehen piti maksaa 28 690 euroa veroja tuosta summasta, jotta tilillä olevat rahat olisi saatu vapautettua. Mies ehti maksaa huijareille lähes 19 000 euroa, kunnes hän alkoi epäillä tulleensa huijatuksi. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena. Pohjoissavolaiset nainen ja mies menettivät molemmat kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroaNiin ikään elokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa sisäsavolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli menettänyt kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroa. Alkuun nainen oli sijoittanut mainosten houkuttamana kryptovaluuttatilille vain pienen summan, mutta koska tili näytti tuottavan hyvin, hän päätti laittaa sinne isomman summan. Sitten kävi ilmi, ettei voittoja saanutkaan nostettua itselleen, ellei maksaisi lisää vakuuksia. Rikolliset neuvoivat naista sijoituksissa koko ajan Whatsapp -sovelluksen kautta. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä petos.Kuopiolaista niin ikään 60-luvulla syntynyttä miestä oli lähestytty puhelimitse Singaporesta ja neuvottu sijoittamaan australialaiselle/eteläkorealaiselle kryptovaluutta-alustalle. Mies oli sijoittanut alkuun pienempiä summia, jotka olivat tuottaneet voittoa ja hän oli saanut myös kotiutettua voitot omalle pankkitililleen. Myöhemmin rahasummat kasvoivat ja yhteensä mies oli laittanut kryptotililleen yli 60 000 euroa. Siinä vaiheessa, kun hän olisi halunnut kotiuttaa rahoja häneltä oli vaadittu ID-tunnistautumista sekä yli 30 000 euron talletusta ja myöhemmin 27 prosentin veroa maksettavasta summasta. Myös tätä tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.Pankin nimissä esiintyen rikolliset huijasivat suuria summia6.8. joensuulaiselle 50-luvulla syntyneelle miehelle soitettiin pankin nimissä ja kerrottiin, että jonkun nimissä oli tullut lainahakemuksia ja hyväksyisikö mies nämä hakemukset. Sitten kerrottiin, että näitä lainahakemuksia olisi useita ja mies oli kertonut, ettei hän ole niitä tehnyt. Tämän jälkeen kaikki lainahakemukset piti kumota verkkopankkitunnuksilla. Tässä yhteydessä miehen tileiltä oli viety yhteensä lähes 15 000 euroa. Asiaa tutkitaan petoksena.Samana päivänä juukalainen nainen erehdytettiin luovuttamaan verkkopankkitunnukset puhelussa, jossa väitettiin, että hänen tililtään oli lähtenyt rahaa luvattomasti. Soittaja oli pyytänyt naiselta verkkopankkitunnukset ja kysellyt, missä pankissa hänen tilinsä oli. Tämän jälkeen soittaja oli kieltänyt naista avaamasta tietokonettaan seuraavan 48 tunnin aikana. Pari päivää myöhemmin selvisi, että naisen ja hänen puolison tileiltä oli viety rahaa yhteensä noin 30 000 euroa. Juttua tutkitaan törkeänä petoksena. 7.8. joensuulainen 40-luvulla syntynyt mies sai ensin tekstiviestin tilikaappauksesta ja heti sen perään puhelun, jonka soittaja kertoi olevansa Osuuspankista. Soittaja oli kertonut, että miehen tililtä oltiin siirtämässä 350 euron summaa ulkomaille. Mies oli kertonut, ettei hän ole Osuuspankin asiakas, jolloin soittaja oli kertonut olevansa pankkien yhteisestä rikosten selvityskeskuksesta ja siksi hoitaa toistenkin pankkien asioita. Rahojen pelastamiseksi soittajalle oli pitänyt antaa pankkitunnukset, jotka mies oli luovuttanut, ja tämän jälkeen miehen tililtä oli viety 12 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena. Samana päivänä 60-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies sai puhelun henkilöltä, joka kertoi olevansa pankkien luottojen valvoja. Soittaja oli kysellyt mieheltä, että oliko tämä tehnyt lainahakemuksia, joita kuulemma näkyi järjestelemässä useita hänen tilejään koskien ja hakijoina olivat olleet eri nimiset henkilöt. Mies oli kieltänyt tehneensä lainahakemuksia ja sitten puhelu oli yhdistetty muka Säästöpankiin, jossa miehen tilit olivat.Säästöpankin edustajana esiintynyt miesääni oli pyytänyt miestä tunnistautumaan verkkopankkiin lainojen mitätöintiä varten. Kaikki lainahakemukset oli pitänyt kuitata erikseen ja miehen pankkisovellukseen oli tullut jokaisen kohdalta oma vahvistuspyyntö. Todellisuudessa mitään lainahakemuksia ei ollut, vaan vahvistuspyynnöt koskivat rikollisten tilisiirtoja miehen tileiltä rikollisten tileille. Mies menetti huijauksessa yhteensä noin 160 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.18.8. savonlinnalainen 60-luvulla syntynyt mies kertoi saaneensa aiemmin puhelun, jonka soitta oli esiintynyt Osuuspankin turvayksikön henkilönä. Soittaja oli aluksi kysellyt mieheltä nettiyhteyksien toimivuudesta ja pankkitilin toimivuudesta. Sitten soittaja oli kertonut, että kysymys on vakavasta miehen pankkitiliin liittyvästä asiasta. Lopulta soittaja oli saanut vakuutettua miehen niin, että hän oli uskonut tilinsä tarvitsevat korjaustoimia ja hän oli lopulta luovuttanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Miehen tililtä oli siirretty rikollisten tilille lähes 7 000 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena. Samana päivänä poliisille ilmoitettiin, että 40-luvulla syntynyt savonlinnalainen nainen oli saanut 15.8. puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin työntekijäksi. Hyvää ja selkeää Suomea puhunut miesääni oli kertonut, että naisen tililtä oltiin siirtämässä kahta isoa summaa Brasiliaan ja sen vuoksi heidän tarvitsee tehdä toimenpiteitä rahojen suojaamiseksi. Nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa soittajalle ja vahvistanut tämän jälkeen hänen puhelimeensa tulleet vahvistuskoodit. Naisen ja hänen puolison tileiltä oli siirretty laittomasti noin 25 000 euroa rikollisten tileille. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena. 19.8. savonlinnalainen 50-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli kertonut, että naisen pankkitilille on päässyt kalasteluvirus. Tilillä olevien rahojen turvaamiseksi naisen raha piti siirtää ”turvatilille”. Nainen oli antanut soittajalle pankkitunnuksensa, jonka jälkeen hänen tililtään oli viety noin 6 000 euroa. Tapausta tutkitaan petosrikoksena. Joensuulainen nainen ilmoitti poliisille menettäneensä rakkauspetoksessa rahaa noin 70 000 euroa17.8. joensuulainen 70-luvulla syntynyt nainen teki poliisille rikosilmoituksen ja kertoi, että hän oli joutunut rakkauspetoksen uhriksi. Nainen oli tutustunut Tinder-palvelussa mieheen, joka oli opettanut naista sijoittamaan. Aluksi nainen oli sijoittanut pienempiä summia ja myöhemmin isompia summia. Yhteensä nainen oli menettänyt näihin sijoituksiin lähes 70 000 euroa. Sähköpostin mukana olleen linkin avaaminen ja kirjautuminen pankkitunnuksilla vei lähes 29 000 euroa8.8. varkautelainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut sähköpostiin viestin, jossa kerrottiin poliisilla olevan hänelle tärkeä viesti suomi.fi -palvelussa. Nainen oli avannut postissa olleen linkin ja kirjautunut sen kautta omilla verkkopankkitunnuksilla. Huijaus paljastui, kun naisen poika oli ottanut yhteyttä ja kertonut, että hänen tililtään oli siirretty varoja. Rikolliset olivat ehtineet siirtää naisen, hänen miehen ja pojan tileiltä yhteensä lähes 29 000 euroa ennen kuin tilit saatiin suljettua. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.Törkeänä maksuvälinepetoksena tutkitaan myös tapausta, jossa eteläsavolaisen yrityksen tililtä oli tehty tämän viikon alussa yli 200 000 euron luvaton tilisiirto. Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltäÄlä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijausMobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisenMobiilivarmenteen tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaaVaroja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin. Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuiltaTulitko huijatuksi -tunne yleisimmät petosrikollisuuden ilmiöt – PoliisiHyvää ajankohtaista tietoa huijauksista saat seuraamalla Kyberturvallisuuskeskuksen nettisivuilla olevia uutisia ja tiedotteitaTraficomin Kyberturvallisuuskeskus | Kyberturvallisuuskeskus
Poliisin tietoon tulee edelleen tapauksia, joissa rikolliset ovat huijanneet uhreilta suuria summia rahaa. Usein näihin huijauksiin liittyy turvatilit, joita ei oikeasti ole olemassa tai uhrille väitetään, että hänen pankkitiliä koskien on tehty lainahakemuksia ja niiden perumiseksi täytyy luovuttaa verkkopankkitunnukset.
Yksi yleisimmistä viime aikoina esille tulleista huijaustavoista kulminoituu siihen, että uhriin otettaan yhteyttä esiintyen pankin edustajana ja kerrotaan hänen pankissa olevien varojen olevan vaarassa. Tilillä olevien rahojen pelastamiseksi ne pitää siirtää turvaan turvatilille tai uudelle perustettavalle tilille tai tililtä haetut lainahakemukset pitää perua antamalla verkkopankkitunnukset.
Tällaisia turvatilejä ei ole eli kyseessä on rikollisten huijaus. Jos saat puhelun tai viestin, jossa rahojasi pyydetään siirtämään turvatilille, sulje puhelu tai hävitä viesti.
Myös poliisin nimissä lähetettyjä huijausviestejä voi edelleen olla liikkeellä ja ne tunnistaa usein siitä, että niissä on mukana linkki. Poliisin lähettämissä viesteissä ei ole linkkejä, eikä poliisi tai pankit kysy koskaan kenenkään pankkitunnuksia viesteissä tai puheluissa.
Rikolliset huijasivat rahaa luvaten suuria voittoja
Elokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa 40-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies oli saanut Facebookin Messeger – sekä Whatsapp -sovelluksissa yhteydenottoja usealta eri henkilöltä. Osa henkilöistä oli miehelle entuudesta tuttuja. Myöhemmin kävi ilmi, että näiden entuudestaan tuttujen henkilöiden profiilit olivat tekaistuja, eivätkä ne kuuluneet oikeasti kyseisille henkilöille.
Näissä viesteissä oli luvattu miehelle voittorahaa ensin 250 000 euroa ja myöhemmin 350 000 euroa. Rahojen saamiseksi miehen piti lähettää näille viestien kirjoittajille pienempiä summia rahaa, jotta he saisivat kotiutettua voittorahat ensin itselleen ja sitten lapinlahtelaiselle miehelle. Mies oli lähettänyt näille viestittelijöille omalta pankkitililtään yhteensä noin 13 000 euron edestä rahaa siinä toivossa, että olisi myöhemmin saanut luvatut voittorahat, joita ei kuitenkaan kuulunut. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä petos.
8.8. poliisille ilmoitettiin huijauksesta, jossa 50-luvulla syntyneelle rääkkyläläiselle mielelle oli luvattu 131 000 euron lahjoitus. Lahjoituksen saadakseen miehen piti maksaa 28 690 euroa veroja tuosta summasta, jotta tilillä olevat rahat olisi saatu vapautettua. Mies ehti maksaa huijareille lähes 19 000 euroa, kunnes hän alkoi epäillä tulleensa huijatuksi. Tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Pohjoissavolaiset nainen ja mies menettivät molemmat kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroa
Niin ikään elokuun alussa poliisille ilmoitettiin tapauksesta, jossa sisäsavolainen 60-luvulla syntynyt nainen oli menettänyt kryptovaluuttahuijauksessa yli 60 000 euroa. Alkuun nainen oli sijoittanut mainosten houkuttamana kryptovaluuttatilille vain pienen summan, mutta koska tili näytti tuottavan hyvin, hän päätti laittaa sinne isomman summan. Sitten kävi ilmi, ettei voittoja saanutkaan nostettua itselleen, ellei maksaisi lisää vakuuksia. Rikolliset neuvoivat naista sijoituksissa koko ajan Whatsapp -sovelluksen kautta. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä petos.
Kuopiolaista niin ikään 60-luvulla syntynyttä miestä oli lähestytty puhelimitse Singaporesta ja neuvottu sijoittamaan australialaiselle/eteläkorealaiselle kryptovaluutta-alustalle. Mies oli sijoittanut alkuun pienempiä summia, jotka olivat tuottaneet voittoa ja hän oli saanut myös kotiutettua voitot omalle pankkitililleen. Myöhemmin rahasummat kasvoivat ja yhteensä mies oli laittanut kryptotililleen yli 60 000 euroa. Siinä vaiheessa, kun hän olisi halunnut kotiuttaa rahoja häneltä oli vaadittu ID-tunnistautumista sekä yli 30 000 euron talletusta ja myöhemmin 27 prosentin veroa maksettavasta summasta. Myös tätä tapausta tutkitaan törkeänä petoksena.
Pankin nimissä esiintyen rikolliset huijasivat suuria summia
6.8. joensuulaiselle 50-luvulla syntyneelle miehelle soitettiin pankin nimissä ja kerrottiin, että jonkun nimissä oli tullut lainahakemuksia ja hyväksyisikö mies nämä hakemukset. Sitten kerrottiin, että näitä lainahakemuksia olisi useita ja mies oli kertonut, ettei hän ole niitä tehnyt. Tämän jälkeen kaikki lainahakemukset piti kumota verkkopankkitunnuksilla. Tässä yhteydessä miehen tileiltä oli viety yhteensä lähes 15 000 euroa. Asiaa tutkitaan petoksena.
Samana päivänä juukalainen nainen erehdytettiin luovuttamaan verkkopankkitunnukset puhelussa, jossa väitettiin, että hänen tililtään oli lähtenyt rahaa luvattomasti. Soittaja oli pyytänyt naiselta verkkopankkitunnukset ja kysellyt, missä pankissa hänen tilinsä oli. Tämän jälkeen soittaja oli kieltänyt naista avaamasta tietokonettaan seuraavan 48 tunnin aikana. Pari päivää myöhemmin selvisi, että naisen ja hänen puolison tileiltä oli viety rahaa yhteensä noin 30 000 euroa. Juttua tutkitaan törkeänä petoksena.
7.8. joensuulainen 40-luvulla syntynyt mies sai ensin tekstiviestin tilikaappauksesta ja heti sen perään puhelun, jonka soittaja kertoi olevansa Osuuspankista. Soittaja oli kertonut, että miehen tililtä oltiin siirtämässä 350 euron summaa ulkomaille. Mies oli kertonut, ettei hän ole Osuuspankin asiakas, jolloin soittaja oli kertonut olevansa pankkien yhteisestä rikosten selvityskeskuksesta ja siksi hoitaa toistenkin pankkien asioita. Rahojen pelastamiseksi soittajalle oli pitänyt antaa pankkitunnukset, jotka mies oli luovuttanut, ja tämän jälkeen miehen tililtä oli viety 12 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
Samana päivänä 60-luvulla syntynyt lapinlahtelainen mies sai puhelun henkilöltä, joka kertoi olevansa pankkien luottojen valvoja. Soittaja oli kysellyt mieheltä, että oliko tämä tehnyt lainahakemuksia, joita kuulemma näkyi järjestelemässä useita hänen tilejään koskien ja hakijoina olivat olleet eri nimiset henkilöt. Mies oli kieltänyt tehneensä lainahakemuksia ja sitten puhelu oli yhdistetty muka Säästöpankiin, jossa miehen tilit olivat.
Säästöpankin edustajana esiintynyt miesääni oli pyytänyt miestä tunnistautumaan verkkopankkiin lainojen mitätöintiä varten. Kaikki lainahakemukset oli pitänyt kuitata erikseen ja miehen pankkisovellukseen oli tullut jokaisen kohdalta oma vahvistuspyyntö. Todellisuudessa mitään lainahakemuksia ei ollut, vaan vahvistuspyynnöt koskivat rikollisten tilisiirtoja miehen tileiltä rikollisten tileille. Mies menetti huijauksessa yhteensä noin 160 000 euroa. Tapaus on tutkinnassa törkeänä petoksena.
18.8. savonlinnalainen 60-luvulla syntynyt mies kertoi saaneensa aiemmin puhelun, jonka soitta oli esiintynyt Osuuspankin turvayksikön henkilönä. Soittaja oli aluksi kysellyt mieheltä nettiyhteyksien toimivuudesta ja pankkitilin toimivuudesta. Sitten soittaja oli kertonut, että kysymys on vakavasta miehen pankkitiliin liittyvästä asiasta. Lopulta soittaja oli saanut vakuutettua miehen niin, että hän oli uskonut tilinsä tarvitsevat korjaustoimia ja hän oli lopulta luovuttanut soittajalle verkkopankkitunnuksensa. Miehen tililtä oli siirretty rikollisten tilille lähes 7 000 euroa. Tapausta tutkitaan petoksena.
Samana päivänä poliisille ilmoitettiin, että 40-luvulla syntynyt savonlinnalainen nainen oli saanut 15.8. puhelun, jonka soittaja oli esiintynyt Osuuspankin työntekijäksi. Hyvää ja selkeää Suomea puhunut miesääni oli kertonut, että naisen tililtä oltiin siirtämässä kahta isoa summaa Brasiliaan ja sen vuoksi heidän tarvitsee tehdä toimenpiteitä rahojen suojaamiseksi. Nainen oli antanut verkkopankkitunnuksensa soittajalle ja vahvistanut tämän jälkeen hänen puhelimeensa tulleet vahvistuskoodit. Naisen ja hänen puolison tileiltä oli siirretty laittomasti noin 25 000 euroa rikollisten tileille. Tapaus on tutkinnassa törkeänä maksuvälinepetoksena.
19.8. savonlinnalainen 50-luvulla syntynyt nainen oli saanut puhelun tuntemattomasta numerosta ja soittaja oli kertonut, että naisen pankkitilille on päässyt kalasteluvirus. Tilillä olevien rahojen turvaamiseksi naisen raha piti siirtää ”turvatilille”. Nainen oli antanut soittajalle pankkitunnuksensa, jonka jälkeen hänen tililtään oli viety noin 6 000 euroa. Tapausta tutkitaan petosrikoksena.
Joensuulainen nainen ilmoitti poliisille menettäneensä rakkauspetoksessa rahaa noin 70 000 euroa
17.8. joensuulainen 70-luvulla syntynyt nainen teki poliisille rikosilmoituksen ja kertoi, että hän oli joutunut rakkauspetoksen uhriksi. Nainen oli tutustunut Tinder-palvelussa mieheen, joka oli opettanut naista sijoittamaan. Aluksi nainen oli sijoittanut pienempiä summia ja myöhemmin isompia summia. Yhteensä nainen oli menettänyt näihin sijoituksiin lähes 70 000 euroa.
Sähköpostin mukana olleen linkin avaaminen ja kirjautuminen pankkitunnuksilla vei lähes 29 000 euroa
8.8. varkautelainen 60-luvulla syntynyt nainen oli saanut sähköpostiin viestin, jossa kerrottiin poliisilla olevan hänelle tärkeä viesti suomi.fi -palvelussa. Nainen oli avannut postissa olleen linkin ja kirjautunut sen kautta omilla verkkopankkitunnuksilla. Huijaus paljastui, kun naisen poika oli ottanut yhteyttä ja kertonut, että hänen tililtään oli siirretty varoja. Rikolliset olivat ehtineet siirtää naisen, hänen miehen ja pojan tileiltä yhteensä lähes 29 000 euroa ennen kuin tilit saatiin suljettua. Tapausta tutkitaan törkeänä maksuvälinepetoksena.
Törkeänä maksuvälinepetoksena tutkitaan myös tapausta, jossa eteläsavolaisen yrityksen tililtä oli tehty tämän viikon alussa yli 200 000 euron luvaton tilisiirto.
Näin voit parhaiten suojautua kalasteluhyökkäykseltä
Älä käytä pankkitunnuksiasi tai korttitietojasi teksti- tai sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tarkasti mitä olet varmistamassa pankkitunnuksillasi.
Pankki, poliisi tai kukaan muukaan laillinen toimija ei soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai pyydä siirtämään varojasi turvatilille.
Mobiilivarmennehuijauksissa varoitusmerkit ovat samat kuin muissa pankki- ja verkkohuijauksissa eli viestissä pyydetään toimimaan nopeasti ja klikkaamaan viestissä olevaa linkkiä tai linkkejä tai syöttämään PIN-koodi.
Mobiilivarmennepalvelu ei lähetä tunnistautumispyyntöä yllättäen eli sellainen pyyntö on aina huijaus
Mobiilivarmenteeseen kannattaa aktivoida häirinnänestokoodi, joka estää väärien pyyntöjen lähettämisen
Mobiilivarmenteen tunnistautumispyynnön tapahtumatunniste tulee aina tarkastaa
Varoja siirtäessäsi – tee se ilman painostusta tai kiirettä. Ole erityisen varovainen, jos siirto liittyy kryptovaluuttaan tai henkilölle, jota et ole fyysisesti tavannut. Tilin alussa olevat FI kirjaimet tarkoittavat Suomen maatunnusta.
Jos joudut petoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee tämän jälkeen mahdollisimman nopeasti tapahtuneesta rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, niin sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
Rikosuhripäivystyksestä saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea myös tietoverkkorikosasioissa.
Lisää tietoa petosrikoksista löytyy poliisin nettisivuilta
NordenBladet — Koko perheen tapahtuma Poliisin päivä järjestetään tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja Ylivieskassa. Tapahtumassa pääsee jututtamaan poliiseja ja tutustumaan poliisin käyttämään kalustoon.Perinteistä valtakunnallista Poliisin päivää vietetään lauantaina 30.8.2025 Oulussa ja Ylivieskassa. Tänä vuonna päivän teemana on kohtaamisia kouluissa ja kaduilla. Teeman kautta poliisi haluaa muistuttaa, että poliisille voi aina tulla juttelemaan ja poliisi on läsnä siellä, missä ihmisetkin eli kouluissa, kaduilla ja verkossa.
Koko perheen tapahtuma Poliisin päivä järjestetään tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja Ylivieskassa. Tapahtumassa pääsee jututtamaan poliiseja ja tutustumaan poliisin käyttämään kalustoon.
Perinteistä valtakunnallista Poliisin päivää vietetään lauantaina 30.8.2025 Oulussa ja Ylivieskassa. Tänä vuonna päivän teemana on kohtaamisia kouluissa ja kaduilla. Teeman kautta poliisi haluaa muistuttaa, että poliisille voi aina tulla juttelemaan ja poliisi on läsnä siellä, missä ihmisetkin eli kouluissa, kaduilla ja verkossa.
Oulussa Poliisin päivän juontaa aito Toripolliisi Allu Alatalo
Oulussa Poliisin päivää vietetään Kauppatorilla Toripoliisi -patsaan ympäristössä 30.8. klo 10-14. Tapahtuman juontaa elävä toripoliisi Allu Alatalo, joka haastattelee paikalla olevia poliiseja ja poliisiharjoittelijoita.
Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös poliisin käyttämään kalustoon. Paikalla on perinteinen poliisimaija, moottoripyörä ja panssaroitu poliisiauto.
Lapsille on jaossa ilmapalloja ja poliisiaiheisia värityskuvia. Tapahtuman aikana kukitetaan myös Toripoliisi-patsas OSAO:n opiskelijoiden tekemällä kukkaseppeleellä.
Ylivieskassa luvassa poliisikoiranäytöksiä
Ylivieskassa Poliisin päivä järjestetään Kasarmintorilla 30.8. klo 11-14.
Tapahtuman aikana järjestetään poliisikoiranäytökset klo 12 ja klo 13. Lisäksi tapahtumassa esitellään poliisin kalustoa. Jututtamaan pääsee myös eri tehtävissä työskenteleviä poliiseja ja poliisiharjoittelijoita.
Kolottaville kahvihampaille on päivän aikana kahvitarjoilu. Lapsille on jaossa ilmapalloja ja poliisiaiheisia värityskuvia.
NordenBladet — Lapin poliisilaitos varoittaa Metan sosiaalisen median alustoilla olevista petollisista mainoksista. Moni on tullut antaneeksi maksukorttinsa tiedot suoraan rikollisille.Lapin poliisilaitokselle on kirjattu poikkeuksellisen paljon rikosilmoituksia lievistä petoksista. Petoksissa henkilö on klikannut Facebookin tai Instagramin mainosta, jossa on ollut hyvä tarjous esimerkiksi merkkivaatteista, työkalupakeista, ruohonleikkureita tai Marimekon tuotteista. Mainoksen klikkaaminen on johtanut petolliseen, mutta luotettavan näköiseen verkkokauppaan, joka tosiasiallisesti onkin kalastelusivu. Kalastelusivun tarkoituksena on saada uhri syöttämään maksukortintietonsa sivustolle. Yleensä tämä tapahtuu niin sanotun maksutapahtuman yhteydessä. Eli uhri syöttää maksukorttinsa tiedot sivulle siinä luulossa, että hän on ostamassa haluamaansa tuotetta. Tosiasiallisesti uhrien maksukorttien tiedot menevätkin rikollisille, jotka joko myyvät näitä korttitietoja eteenpäin tai käyttävät niitä omiin ostoksiin.Tunnista vaaran paikatHälytyskellojen pitäisi soida, kun mainoksissa näkyvillä tuotteilla on tuntuva alennus tai niissä mainostetaan poistomyyntiä tai loppuunmyyntiä. Rikolliset yrittävät alhaisilla hinnoilla houkutella uhria klikkaamaan mainosta.Tarkista, onko verkko-osoitteessa kirjoitusvirheitä tai kummallisuuksia, mikäli klikkasit mainosta. Onko esimerkiksi verkko-osoite Zalandon sijaan Zaiando tai Zailando?Hae lisätietoa verkko-osoitteesta internetistä. Yleensä huijauksiin on jo haksahtanut joku aikaisemmin ja usein nämä uhrit haluavat varoittaa tällaisista sivustoista muita internetin käyttäjiä. Monet brändit tiedottavat myös omilla sivuillaan heidän nimissään liikkuvista huijauksista. Mikäli tietoa ei löydy, voi sekin olla vaaran merkki, sillä tunnetuista ja turvallisista verkkokaupoista tai brändeistä löytyy internetistä runsaasti tietoa.Ota selvää, mikä verkkokaupan tai brändin oikea verkko-osoite on. Onko verkko-osoite sama, jonne päädyit mainoksen kautta? Lisäksi internetissä on paljon palveluita, jotka arvioivat sivustojen luotettavuutta sivuston julkisten tietojen, iän ja käyttäjäkokemusten perusteella. Käytä näitä.Mikäli koet internetissä surffaamisen hankalaksi, kysy puolisolta, ystävältä, lapselta tai lapsenlapselta, osaisiko hän auttaa sinua.Ilmoita välittömästi pankillesi, mikäli huomaat maksukortiltasi menneen veloituksia, joita et tunnista!
Lapin poliisilaitos varoittaa Metan sosiaalisen median alustoilla olevista petollisista mainoksista. Moni on tullut antaneeksi maksukorttinsa tiedot suoraan rikollisille.
Lapin poliisilaitokselle on kirjattu poikkeuksellisen paljon rikosilmoituksia lievistä petoksista. Petoksissa henkilö on klikannut Facebookin tai Instagramin mainosta, jossa on ollut hyvä tarjous esimerkiksi merkkivaatteista, työkalupakeista, ruohonleikkureita tai Marimekon tuotteista.
Mainoksen klikkaaminen on johtanut petolliseen, mutta luotettavan näköiseen verkkokauppaan, joka tosiasiallisesti onkin kalastelusivu.
Kalastelusivun tarkoituksena on saada uhri syöttämään maksukortintietonsa sivustolle. Yleensä tämä tapahtuu niin sanotun maksutapahtuman yhteydessä. Eli uhri syöttää maksukorttinsa tiedot sivulle siinä luulossa, että hän on ostamassa haluamaansa tuotetta. Tosiasiallisesti uhrien maksukorttien tiedot menevätkin rikollisille, jotka joko myyvät näitä korttitietoja eteenpäin tai käyttävät niitä omiin ostoksiin.
Tunnista vaaran paikat
Hälytyskellojen pitäisi soida, kun mainoksissa näkyvillä tuotteilla on tuntuva alennus tai niissä mainostetaan poistomyyntiä tai loppuunmyyntiä. Rikolliset yrittävät alhaisilla hinnoilla houkutella uhria klikkaamaan mainosta.
Tarkista, onko verkko-osoitteessa kirjoitusvirheitä tai kummallisuuksia, mikäli klikkasit mainosta. Onko esimerkiksi verkko-osoite Zalandon sijaan Zaiando tai Zailando?
Hae lisätietoa verkko-osoitteesta internetistä. Yleensä huijauksiin on jo haksahtanut joku aikaisemmin ja usein nämä uhrit haluavat varoittaa tällaisista sivustoista muita internetin käyttäjiä. Monet brändit tiedottavat myös omilla sivuillaan heidän nimissään liikkuvista huijauksista. Mikäli tietoa ei löydy, voi sekin olla vaaran merkki, sillä tunnetuista ja turvallisista verkkokaupoista tai brändeistä löytyy internetistä runsaasti tietoa.
Ota selvää, mikä verkkokaupan tai brändin oikea verkko-osoite on. Onko verkko-osoite sama, jonne päädyit mainoksen kautta?
Lisäksi internetissä on paljon palveluita, jotka arvioivat sivustojen luotettavuutta sivuston julkisten tietojen, iän ja käyttäjäkokemusten perusteella. Käytä näitä.
Mikäli koet internetissä surffaamisen hankalaksi, kysy puolisolta, ystävältä, lapselta tai lapsenlapselta, osaisiko hän auttaa sinua.
Ilmoita välittömästi pankillesi, mikäli huomaat maksukortiltasi menneen veloituksia, joita et tunnista!
NordenBladet — Poliisille on kuluvan vuoden aikana tehty useita rikosilmoituksia huijauksista, joissa henkilö on jonkun toisen kehotuksesta ostanut Apple-lahjakortteja jopa tuhansilla euroilla. Tapaukset ovat olleet usein joko rakkaushuijauksia tai niin kutsuttuja toimitusjohtajapetoksia. Huijausviestejä on monenlaisia, mutta huijauksen voi tunnistaa kiinnittämällä huomiota tiettyihin seikkoihin.Päijäthämäläisen yhdistyksen hallituksessa toimiva henkilö sai elokuussa aikaisin aamulla yhdistyksen puheenjohtajan nimissä lähetetyn sähköpostiviestin. Viestissä puheenjohtaja pyysi viestin saajaa hankkimaan Apple-lahjakortteja 1000 eurolla mahdollisimman nopeasti jostain lähellä olevasta liikkeestä. Viestissä pyydettiin myös pitämään pyyntö salassa, sillä lahjakorteilla palkittaisiin yhdistyksen ansioituneita jäseniä – kuten esimerkiksi tämän huijausyrityksen uhri, jolle kyseinen viesti lähetettiin.Koska puheenjohtajan viesti oli tullut eri sähköpostiosoitteesta kuin aiemmin, henkilö ihmetteli, oliko puheenjohtaja vaihtanut sähköpostiosoitetta. Viestin lähettäjänä näkyi kuitenkin puheenjohtajan nimi, joten viestin saanut henkilö ei tarkistanut asiaa vaan lähti pyynnön mukaisesti ostamaan lahjakortteja.Onnekseen viestin saanut henkilö meni ostamaan lahjakortteja liikkeeseen, joissa samankaltaisiin huijausyrityksiin oli törmätty useamman kerran. Liikkeen myyjä jututti ostajaa, osasi epäillä huijausta ja kieltäytyi myymästä lahjakortteja.Myöhemmin ilmeni, että kyseisen yhdistyksen toinenkin hallituksen jäsen oli saanut samana päivänä vastaavan viestin yhdistyksen puheenjohtajan nimissä. Viestin johdosta hallituksen jäsen oli ollut yhteydessä puheenjohtajaan, jolloin huijaus oli paljastunut.Tietoverkossa tapahtuvat huijaukset ovat poliisin arkeaPoliisille on kuluvan vuoden aikana tehty useita rikosilmoituksia tapauksista, joissa henkilö on toisen kehotuksesta ostanut tai hänet on yritetty saada ostamaan Apple-lahjakortteja jopa useilla tuhansilla euroilla. Huijauksen uhrit ovat usein iäkkäitä yksityishenkilöitä mutta uhreina on ollut myös yhtiöihin ja julkisyhteisöihin liittyviä henkilöitä.- Tapaukset ovat tyypillisesti tunteisiin vetoavia rakkaushuijauksia tai niin kutsuttuja toimitusjohtajapetoksia, joissa vedotaan yhtiön tai yhteisön hallinnolliseen hierarkiaan, kertoo rikoskomisario Juha Pirkkalainen Hämeen poliisilaitokselta.Huijauksiin liittyy lähes poikkeuksetta jonkinlainen veruketarina, jolla ostaja saadaan hankkimaan lahjakortit. Lisäksi huijauksiin on tyypillisesti yhdistetty kiire, sijaisjärjestely tai jonkun puolesta toimiminen. Ostamisen jälkeen lahjakortit toimitetaan eteenpäin ja rahavirrat saadaan ohjautumaan rikollisten tiliyhteyksille.Miten tunnistat huijauksen? Miten suojautua huijauksilta?Kuka tahansa voi joutua huijausyrityksen kohteeksi.- Huijausviestejä on monenlaisia ja niiden tunnistaminen voi olla paikoin vaikeaakin. Niissä on kuitenkin usein samankaltaisia piirteitä ja elementtejä, rikoskomisario Pirkkalainen valottaa.Kun kiinnittää huomiota muutamiin tyypillisimpiin seikkoihin, teot jäävät usein yrityksiksi eikä taloudellisia vahinkoja pääse syntymään.Tarkista sähköpostiviestin lähettäjän sähköpostiosoiteSähköpostiviestin lähettäjän nimitieto on varsin helppo luoda mille nimelle tahansa. Nimitietoa tärkeämpi tieto onkin viestin lähettäjän sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoite on muuttunut tai se vaikuttaa muuten erikoiselta tai oudolta, varmista viestin oikeellisuus oletetulta viestin lähettäjältä esimerkiksi soittamalla.Varmista pyynnön oikeellisuus oletetulta viestin lähettäjältäHuijausviesteissä käytetään usein erikoisia ilmaisuja. Aiemmin kerrotussa tapauksessa sähköpostiin oli kirjoitettu esimerkiksi ”Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut terveenä”. Viesteissä vedotaan usein myös kiireeseen.Jos viestin kirjoitusasu tai sen sisältämä pyyntö vaikuttaa erikoiselta tai erilaiselta aiempaan verrattuna, on asia hyvä varmistaa viestin oletetulta lähettäjältä.Laita verkkosivuille vain tarpeelliset yhteystiedotMoni yhtiö, ammatinharjoittaja ja yhdistys haluaa ymmärrettävästi olla helposti tavoitettavissa. On kuitenkin hyvä miettiä, onko verkkosivulle järkevää laittaa monen eri henkilön yhteystiedot vai riittäisikö esimerkiksi vain yksi sähköpostiyhteystieto. Mitä useamman toimijan yhteystiedot ovat helposti saatavilla, sitä helpompaa huijareiden on saada huijausyrityksensä onnistumaan.Huomioi yrityksen ja yhteisön sijaisjärjestelytLomat ja muut henkilöpoistumat aiheuttavat usein sijaisjärjestelyjä yrityksissä ja yhteisöissä. Huijausyritykset saattavat mennä helpommin läpi, jos sijainen on kokematon eikä tiedä yrityksen tai yhteisön sisäisiä käytäntöjä. Luottamuksellinen asema ja tehtävät, jotka sisältävät yrityksen tai yhteisön varojen käsittelyä, mahdollistavat myös varojen väärinkäyttämisen. Varsinkin tämän kaltaisiin tehtäviin on sijaiset valittava ja koulutettava huolellisesti.Toimi järkevästi, älä anna tunteiden viedäJos saadun viestin sisältämä lupaus tuntuu liiankin hyvältä tai hyödyn saaminen todella helpolta, kyseessä on usein jonkinlainen huijaus. Vanha sanonta ”liian hyvää ollakseen totta” on hyvä pitää mielessä, sillä tämän kaltaisissa tapauksissa se usein pitää paikkansa.Älä klikkaa linkkiäJos viesti sisältää linkin ja herää pienikin epäilys, että kyseessä on huijaus, älä klikkaa linkkiä. Pyri ensin varmistamaan viestin aitous muun muassa edellä mainituin keinoin. Jos ilmenee, että kyseessä on huijausyritys, poista viesti ja mahdollisuuksien mukaan estä käyttäjä. Älä avaa linkkiä, jos et ole ehdottoman varma viestin aitoudesta ja sen lähettäjästä.
Poliisille on kuluvan vuoden aikana tehty useita rikosilmoituksia huijauksista, joissa henkilö on jonkun toisen kehotuksesta ostanut Apple-lahjakortteja jopa tuhansilla euroilla. Tapaukset ovat olleet usein joko rakkaushuijauksia tai niin kutsuttuja toimitusjohtajapetoksia. Huijausviestejä on monenlaisia, mutta huijauksen voi tunnistaa kiinnittämällä huomiota tiettyihin seikkoihin.
Päijäthämäläisen yhdistyksen hallituksessa toimiva henkilö sai elokuussa aikaisin aamulla yhdistyksen puheenjohtajan nimissä lähetetyn sähköpostiviestin. Viestissä puheenjohtaja pyysi viestin saajaa hankkimaan Apple-lahjakortteja 1000 eurolla mahdollisimman nopeasti jostain lähellä olevasta liikkeestä. Viestissä pyydettiin myös pitämään pyyntö salassa, sillä lahjakorteilla palkittaisiin yhdistyksen ansioituneita jäseniä – kuten esimerkiksi tämän huijausyrityksen uhri, jolle kyseinen viesti lähetettiin.
Koska puheenjohtajan viesti oli tullut eri sähköpostiosoitteesta kuin aiemmin, henkilö ihmetteli, oliko puheenjohtaja vaihtanut sähköpostiosoitetta. Viestin lähettäjänä näkyi kuitenkin puheenjohtajan nimi, joten viestin saanut henkilö ei tarkistanut asiaa vaan lähti pyynnön mukaisesti ostamaan lahjakortteja.
Onnekseen viestin saanut henkilö meni ostamaan lahjakortteja liikkeeseen, joissa samankaltaisiin huijausyrityksiin oli törmätty useamman kerran. Liikkeen myyjä jututti ostajaa, osasi epäillä huijausta ja kieltäytyi myymästä lahjakortteja.
Myöhemmin ilmeni, että kyseisen yhdistyksen toinenkin hallituksen jäsen oli saanut samana päivänä vastaavan viestin yhdistyksen puheenjohtajan nimissä. Viestin johdosta hallituksen jäsen oli ollut yhteydessä puheenjohtajaan, jolloin huijaus oli paljastunut.
Tietoverkossa tapahtuvat huijaukset ovat poliisin arkea
Poliisille on kuluvan vuoden aikana tehty useita rikosilmoituksia tapauksista, joissa henkilö on toisen kehotuksesta ostanut tai hänet on yritetty saada ostamaan Apple-lahjakortteja jopa useilla tuhansilla euroilla. Huijauksen uhrit ovat usein iäkkäitä yksityishenkilöitä mutta uhreina on ollut myös yhtiöihin ja julkisyhteisöihin liittyviä henkilöitä.
– Tapaukset ovat tyypillisesti tunteisiin vetoavia rakkaushuijauksia tai niin kutsuttuja toimitusjohtajapetoksia, joissa vedotaan yhtiön tai yhteisön hallinnolliseen hierarkiaan, kertoo rikoskomisario Juha Pirkkalainen Hämeen poliisilaitokselta.
Huijauksiin liittyy lähes poikkeuksetta jonkinlainen veruketarina, jolla ostaja saadaan hankkimaan lahjakortit. Lisäksi huijauksiin on tyypillisesti yhdistetty kiire, sijaisjärjestely tai jonkun puolesta toimiminen. Ostamisen jälkeen lahjakortit toimitetaan eteenpäin ja rahavirrat saadaan ohjautumaan rikollisten tiliyhteyksille.
Miten tunnistat huijauksen? Miten suojautua huijauksilta?
Kuka tahansa voi joutua huijausyrityksen kohteeksi.
– Huijausviestejä on monenlaisia ja niiden tunnistaminen voi olla paikoin vaikeaakin. Niissä on kuitenkin usein samankaltaisia piirteitä ja elementtejä, rikoskomisario Pirkkalainen valottaa.
Kun kiinnittää huomiota muutamiin tyypillisimpiin seikkoihin, teot jäävät usein yrityksiksi eikä taloudellisia vahinkoja pääse syntymään.
Sähköpostiviestin lähettäjän nimitieto on varsin helppo luoda mille nimelle tahansa. Nimitietoa tärkeämpi tieto onkin viestin lähettäjän sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoite on muuttunut tai se vaikuttaa muuten erikoiselta tai oudolta, varmista viestin oikeellisuus oletetulta viestin lähettäjältä esimerkiksi soittamalla.
Varmista pyynnön oikeellisuus oletetulta viestin lähettäjältä
Huijausviesteissä käytetään usein erikoisia ilmaisuja. Aiemmin kerrotussa tapauksessa sähköpostiin oli kirjoitettu esimerkiksi ”Toivottavasti tämä viesti tavoittaa sinut terveenä”. Viesteissä vedotaan usein myös kiireeseen.
Jos viestin kirjoitusasu tai sen sisältämä pyyntö vaikuttaa erikoiselta tai erilaiselta aiempaan verrattuna, on asia hyvä varmistaa viestin oletetulta lähettäjältä.
Laita verkkosivuille vain tarpeelliset yhteystiedot
Moni yhtiö, ammatinharjoittaja ja yhdistys haluaa ymmärrettävästi olla helposti tavoitettavissa. On kuitenkin hyvä miettiä, onko verkkosivulle järkevää laittaa monen eri henkilön yhteystiedot vai riittäisikö esimerkiksi vain yksi sähköpostiyhteystieto. Mitä useamman toimijan yhteystiedot ovat helposti saatavilla, sitä helpompaa huijareiden on saada huijausyrityksensä onnistumaan.
Huomioi yrityksen ja yhteisön sijaisjärjestelyt
Lomat ja muut henkilöpoistumat aiheuttavat usein sijaisjärjestelyjä yrityksissä ja yhteisöissä. Huijausyritykset saattavat mennä helpommin läpi, jos sijainen on kokematon eikä tiedä yrityksen tai yhteisön sisäisiä käytäntöjä.
Luottamuksellinen asema ja tehtävät, jotka sisältävät yrityksen tai yhteisön varojen käsittelyä, mahdollistavat myös varojen väärinkäyttämisen. Varsinkin tämän kaltaisiin tehtäviin on sijaiset valittava ja koulutettava huolellisesti.
Toimi järkevästi, älä anna tunteiden viedä
Jos saadun viestin sisältämä lupaus tuntuu liiankin hyvältä tai hyödyn saaminen todella helpolta, kyseessä on usein jonkinlainen huijaus. Vanha sanonta ”liian hyvää ollakseen totta” on hyvä pitää mielessä, sillä tämän kaltaisissa tapauksissa se usein pitää paikkansa.
Älä klikkaa linkkiä
Jos viesti sisältää linkin ja herää pienikin epäilys, että kyseessä on huijaus, älä klikkaa linkkiä. Pyri ensin varmistamaan viestin aitous muun muassa edellä mainituin keinoin. Jos ilmenee, että kyseessä on huijausyritys, poista viesti ja mahdollisuuksien mukaan estä käyttäjä. Älä avaa linkkiä, jos et ole ehdottoman varma viestin aitoudesta ja sen lähettäjästä.
NordenBladet — Hämeenlinnan Lammilla syttyi tulipalo kerrostalossa torstain ja perjantain välisenä yönä. Poliisi epäilee asiassa rikosta.Hämeenlinnan Lammilla Lamminraitilla sijaitsevassa kerrostalossa syttyi tulipalo torstaina 21.8. juuri ennen puolta yötä. Poliisi epäilee, että palo sytytettiin tahallaan.Tulipalon takia kerrostalon kaikki asukkaat evakuoitiin asunnoista eivätkä he yöllä päässeet palaamaan takaisin asuntoihinsa. Useat asunnot kärsivät savuvahinkoja ja osassa asuntoja on myös vesivahinkoja. Asunto, josta tulipalo sai alkunsa, tuhoutui tämän hetken tiedon mukaan täysin.Hämeen poliisi on ottanut tulipaloon liittyen kiinni yhden henkilön. Tapahtumasta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä tuhotyö.Tapahtuman esitutkinta on alkuvaiheessa eikä poliisi kommentoi asiaa tässä vaiheessa tämän enempää.
Hämeenlinnan Lammilla syttyi tulipalo kerrostalossa torstain ja perjantain välisenä yönä. Poliisi epäilee asiassa rikosta.
Hämeenlinnan Lammilla Lamminraitilla sijaitsevassa kerrostalossa syttyi tulipalo torstaina 21.8. juuri ennen puolta yötä. Poliisi epäilee, että palo sytytettiin tahallaan.
Tulipalon takia kerrostalon kaikki asukkaat evakuoitiin asunnoista eivätkä he yöllä päässeet palaamaan takaisin asuntoihinsa. Useat asunnot kärsivät savuvahinkoja ja osassa asuntoja on myös vesivahinkoja. Asunto, josta tulipalo sai alkunsa, tuhoutui tämän hetken tiedon mukaan täysin.
Hämeen poliisi on ottanut tulipaloon liittyen kiinni yhden henkilön. Tapahtumasta on kirjattu rikosilmoitus rikosnimikkeellä tuhotyö.
Tapahtuman esitutkinta on alkuvaiheessa eikä poliisi kommentoi asiaa tässä vaiheessa tämän enempää.
NordenBladet — Poliisi haluaa painottaa, että nuoret kuljettajat eivät aina ole valmiita vastuulliseen ajamiseen. Jo 17-vuotiaana B-luokan ajokorttiin oikeuttavan ikäpoikkeusluvan tulisi olla aidosti poikkeuksellinen, ei nuorille rutiininomaisesti myönnettävä. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat huolestuttavan kehityksen 17-vuotiaiden tieliikennekuolemissa.Vuosina 2019–2024 liikenteessä 17-vuotiaita henkilö- ja pakettiauton kuljettajia kuoli 13, kun edeltävällä kuuden vuoden jaksolla 2013–2018 vastaavia kuolemia oli vain yksi. Kuolemat 17-vuotiailla ovat selvästi yleistyneet juuri autoilun osalta – muissa liikkumismuodoissa samanlaista nousua ei ole havaittavissa. Kaikkiaan vuosina 2019–2024 tieliikenteessä 17-vuotiaita kuoli 34, kun vuosina 2013–2018 heitä kuoli 20.Samanaikaisesti viime vuosina 17-vuotiaiden liikennerikokset ovat kasvaneet jyrkästi ja lähestyvät jo 18–20-vuotiaiden nuorten liikennerikollisuuden tasoa ikäryhmän koko huomioiden. Nuorilla korostuvat erityisesti liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset, jotka tyypillisesti liittyvät ylinopeudella ajamiseen.Ylinopeudet ovat keskeinen kuolonkolarien taustatekijä myös nuorten kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Onnettomuustietoinstituutin tietojen mukaan lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on ajettu reilua ylinopeutta kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa. Nuorten riskikäyttäytyminen kumpuaa usein kypsymättömyydestä, asenteista ja sosiaalisesta paineesta. Pieni, mutta vaarallinen riskiryhmä aiheuttaa suhteettoman osan vakavista onnettomuuksista.Tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi poikkeusluvan rajoittamisella erityistilanteisiin, yöajokiellolla, matkustajamäärän rajoittamisella ja kokeneen apukuljettajan edellyttämisellä. Myös ajoterveys ja relevantti rikoshistoria tulisi ottaa huomioon ajo-oikeutta myönnettäessä.Turvallinen liikenne ei synny vain liikennesäännöistä – se vaatii välittämistä ja kulttuuria, jossa turvallisuus menee näyttämisenhalun ja kiireen edelle.
Poliisi haluaa painottaa, että nuoret kuljettajat eivät aina ole valmiita vastuulliseen ajamiseen. Jo 17-vuotiaana B-luokan ajokorttiin oikeuttavan ikäpoikkeusluvan tulisi olla aidosti poikkeuksellinen, ei nuorille rutiininomaisesti myönnettävä. Tilastokeskuksen tilastot osoittavat huolestuttavan kehityksen 17-vuotiaiden tieliikennekuolemissa.
Vuosina 2019–2024 liikenteessä 17-vuotiaita henkilö- ja pakettiauton kuljettajia kuoli 13, kun edeltävällä kuuden vuoden jaksolla 2013–2018 vastaavia kuolemia oli vain yksi. Kuolemat 17-vuotiailla ovat selvästi yleistyneet juuri autoilun osalta – muissa liikkumismuodoissa samanlaista nousua ei ole havaittavissa. Kaikkiaan vuosina 2019–2024 tieliikenteessä 17-vuotiaita kuoli 34, kun vuosina 2013–2018 heitä kuoli 20.
Samanaikaisesti viime vuosina 17-vuotiaiden liikennerikokset ovat kasvaneet jyrkästi ja lähestyvät jo 18–20-vuotiaiden nuorten liikennerikollisuuden tasoa ikäryhmän koko huomioiden. Nuorilla korostuvat erityisesti liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokset, jotka tyypillisesti liittyvät ylinopeudella ajamiseen.
Ylinopeudet ovat keskeinen kuolonkolarien taustatekijä myös nuorten kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa. Onnettomuustietoinstituutin tietojen mukaan lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on ajettu reilua ylinopeutta kaikkia ikäluokkia tarkasteltaessa. Nuorten riskikäyttäytyminen kumpuaa usein kypsymättömyydestä, asenteista ja sosiaalisesta paineesta. Pieni, mutta vaarallinen riskiryhmä aiheuttaa suhteettoman osan vakavista onnettomuuksista.
Tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi poikkeusluvan rajoittamisella erityistilanteisiin, yöajokiellolla, matkustajamäärän rajoittamisella ja kokeneen apukuljettajan edellyttämisellä. Myös ajoterveys ja relevantti rikoshistoria tulisi ottaa huomioon ajo-oikeutta myönnettäessä.
Turvallinen liikenne ei synny vain liikennesäännöistä – se vaatii välittämistä ja kulttuuria, jossa turvallisuus menee näyttämisenhalun ja kiireen edelle.
NordenBladet — Suomessa elävistä suurpedoista erityisesti karhu ja susi aiheuttavat säännöllisesti tehtäviä poliisille. Kyseessä on tilanteet, joissa karhun tai suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisten hengelle tai turvallisuudelle. Poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, jossa tehtävässä poliisilla on poliisilaissa säädettyä toimivaltaa kohdistaa eläimiin toimenpiteitä vaaran poistamiseksi, viimesijaisena keinona jopa lopettaa eläin. Lopettamista edeltävinä toimenpiteinä poliisi voi antaa eläimen karkotusmääräyksiä.Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2022 poliisi teki yhteensä yhdeksän karkotus- tai lopetusmääräystä tilanteissa, joissa karhun katsottiin aiheuttavan vaaraan ihmisten turvallisuudelle. Vuoden 2022 jälkeen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa siten, että vuonna 2023 kyseisiä päätöksiä tehtiin poliisissa 14 ja viime vuonna 38 kappaletta. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta. Suden lopettamismääräyksiä tehtiin poliisissa koko vuonna 2024 22 kpl, tänä vuonna niitä on jouduttu tekemään elokuun puoliväliin mennessä jo 36 kpl.− Lukumääräisesti näitä päätöksiä ei ole paljoa, mutta prosentuaalinen kasvu on suuri. Lisäksi on huomattava, että karhun ohella myös susi on aiheuttanut aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi enemmän yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä poliisitehtäviä, toteaa poliisitar-kastaja Tuomo Korhonen. Poliisin tulkinta tilanteesta on se, että poliisille aiheutuneiden tehtävämäärien kasvu johtuu suurpetokantojen kasvusta ja suurpetojen ihmisarkuuden vähenemisestä. Keskeisin syy suurpetokantojen kasvuun lienee kannanhoidollisen metsästyksen keskeytyminen viime vuosien aikana. Esimerkiksi karhuja ei ole metsästetty vuoden 2023 jälkeen.Poliisissa tilanne nähdään hankalana. Poliisi ei ole riistaviranomainen eikä sen tehtäviin kuulu riistakantojen hallinta tai säätely. − Poliisin velvollisuutena on toimia tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Suurpetojen kantojen tulisi kuitenkin poliisin näkemyksen mukaan olla kannanhoidollisin toimenpitein niin hy-vin hallinnassa, että kyseisiä tehtäviä tulisi poliisin hoidettavaksi vain aivan poikkeuksellisesti, toteaa poliisiyli-tarkastaja Vesa Pihajoki.Suurpetojen ihmisarkuus tulee säilyttääSuomen suurpetokantaa tulee kannanhoidollisin toimenpitein säädellä ja säilyttää niiden ihmisarkuus, jotta ennalta ehkäistäisiin tarvetta poliisin toimenpiteille. Mikäli ihmisarkuus esimerkiksi karhulta vähenee tai häviää, kuten nyt näyttää olevan käymässä, tulevat ne todennäköisesti liikkumaan yhä enenevissä määrin ihmisasutuksien läheisyydessä aiheuttaen konkreettisia vaaratilanteita ja lisääntyvää turvattomuutta ihmisissä. Poliisihallitus on säännönmukaisesti lausunnois-saan kannattanut karhujen kuten myös muiden suurpetojen, erityisesti suden, kannanhoidollista metsästystä. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä ennalta ehkäistäisiin suurpetojen aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita. Ammattitaitoinen metsästäjäkunta takaa hyvän yhteistyönRiistanhoitoyhdistykset ylläpitävät valmiutta avustaa poliisiviranomaisia muun muassa suurpetojen jäljestämis-, lopettamis- tai karkottamistilanteissa. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta. Poliisin omat resurssit eivät missään tapauksessa yksin riitä näiden tilanteiden hoitamiseen. Poliisihallitus pitää välttämättömänä kaikkia niitä toimia, joilla metsästäjien osaamista ja taitoa myös suurpetojen metsästykseen liittyen voidaan ylläpitää. Suurriistavirka-apu eli SRVA-yhteistyö metsästäjien ja poliisin välillä on äärimmäisen tärkeää ja yhteiskunnalli-sesti merkittävää toimintaa.
Suomessa elävistä suurpedoista erityisesti karhu ja susi aiheuttavat säännöllisesti tehtäviä poliisille. Kyseessä on tilanteet, joissa karhun tai suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa ihmisten hengelle tai turvallisuudelle. Poliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, jossa tehtävässä poliisilla on poliisilaissa säädettyä toimivaltaa kohdistaa eläimiin toimenpiteitä vaaran poistamiseksi, viimesijaisena keinona jopa lopettaa eläin. Lopettamista edeltävinä toimenpiteinä poliisi voi antaa eläimen karkotusmääräyksiä.
Poliisin antamat karhun ja suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2022 poliisi teki yhteensä yhdeksän karkotus- tai lopetusmääräystä tilanteissa, joissa karhun katsottiin aiheuttavan vaaraan ihmisten turvallisuudelle. Vuoden 2022 jälkeen määrät ovat olleet tasaisessa kasvussa siten, että vuonna 2023 kyseisiä päätöksiä tehtiin poliisissa 14 ja viime vuonna 38 kappaletta. Tänä vuonna päätöksiä on karhuun liittyen jouduttu tekemään jo elokuun puoliväliin mennessä 49 kappaletta. Suden lopettamismääräyksiä tehtiin poliisissa koko vuonna 2024 22 kpl, tänä vuonna niitä on jouduttu tekemään elokuun puoliväliin mennessä jo 36 kpl.
− Lukumääräisesti näitä päätöksiä ei ole paljoa, mutta prosentuaalinen kasvu on suuri. Lisäksi on huomattava, että karhun ohella myös susi on aiheuttanut aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi enemmän yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä poliisitehtäviä, toteaa poliisitar-kastaja Tuomo Korhonen.
Poliisin tulkinta tilanteesta on se, että poliisille aiheutuneiden tehtävämäärien kasvu johtuu suurpetokantojen kasvusta ja suurpetojen ihmisarkuuden vähenemisestä. Keskeisin syy suurpetokantojen kasvuun lienee kannanhoidollisen metsästyksen keskeytyminen viime vuosien aikana. Esimerkiksi karhuja ei ole metsästetty vuoden 2023 jälkeen.
Poliisissa tilanne nähdään hankalana. Poliisi ei ole riistaviranomainen eikä sen tehtäviin kuulu riistakantojen hallinta tai säätely.
− Poliisin velvollisuutena on toimia tilanteissa, joissa suurpeto aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Suurpetojen kantojen tulisi kuitenkin poliisin näkemyksen mukaan olla kannanhoidollisin toimenpitein niin hy-vin hallinnassa, että kyseisiä tehtäviä tulisi poliisin hoidettavaksi vain aivan poikkeuksellisesti, toteaa poliisiyli-tarkastaja Vesa Pihajoki.
Suurpetojen ihmisarkuus tulee säilyttää
Suomen suurpetokantaa tulee kannanhoidollisin toimenpitein säädellä ja säilyttää niiden ihmisarkuus, jotta ennalta ehkäistäisiin tarvetta poliisin toimenpiteille. Mikäli ihmisarkuus esimerkiksi karhulta vähenee tai häviää, kuten nyt näyttää olevan käymässä, tulevat ne todennäköisesti liikkumaan yhä enenevissä määrin ihmisasutuksien läheisyydessä aiheuttaen konkreettisia vaaratilanteita ja lisääntyvää turvattomuutta ihmisissä. Poliisihallitus on säännönmukaisesti lausunnois-saan kannattanut karhujen kuten myös muiden suurpetojen, erityisesti suden, kannanhoidollista metsästystä. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä ennalta ehkäistäisiin suurpetojen aiheuttamia uhka- ja vaaratilanteita.
Ammattitaitoinen metsästäjäkunta takaa hyvän yhteistyön
Riistanhoitoyhdistykset ylläpitävät valmiutta avustaa poliisiviranomaisia muun muassa suurpetojen jäljestämis-, lopettamis- tai karkottamistilanteissa. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta. Poliisin omat resurssit eivät missään tapauksessa yksin riitä näiden tilanteiden hoitamiseen. Poliisihallitus pitää välttämättömänä kaikkia niitä toimia, joilla metsästäjien osaamista ja taitoa myös suurpetojen metsästykseen liittyen voidaan ylläpitää. Suurriistavirka-apu eli SRVA-yhteistyö metsästäjien ja poliisin välillä on äärimmäisen tärkeää ja yhteiskunnalli-sesti merkittävää toimintaa.
NordenBladet — Nivalassa kuljettaja jäi kiinni muutamaa minuuttia ennen iltakahdeksaa, Iissä heti klo 20 jälkeen.Nivalassa kuljettajan puhallustulos oli 0,87mg/l, Iissä 0,86mg/l. Molemmissa tapauksissa kuljettajat olivat ajo-oikeudettomia.
Nivalassa kuljettaja jäi kiinni muutamaa minuuttia ennen iltakahdeksaa, Iissä heti klo 20 jälkeen.
Nivalassa kuljettajan puhallustulos oli 0,87mg/l, Iissä 0,86mg/l. Molemmissa tapauksissa kuljettajat olivat ajo-oikeudettomia.
NordenBladet — Tiedotimme viime viikolla kahdesta Kouvolasta löytyneestä vainajasta, joiden henkilöllisyyttä poliisi selvittää. Poliisi on saanut vahvistettua, että toinen vainajista on juhannuksena kadonneeksi ilmoitettu mies.Kadonnut mies löytyi menehtyneenä 7. päivä elokuuta. Poliisipartio löysi vainajan poliisikoiran avulla maastosta. Poliisi ei epäile kuolemaan liittyvän rikosta. Asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittämisenä, joka on lain mukaan salassa pidettävää tietoa, eikä asiasta ole enempää tiedotettavaa.
Tiedotimme viime viikolla kahdesta Kouvolasta löytyneestä vainajasta, joiden henkilöllisyyttä poliisi selvittää. Poliisi on saanut vahvistettua, että toinen vainajista on juhannuksena kadonneeksi ilmoitettu mies.
Kadonnut mies löytyi menehtyneenä 7. päivä elokuuta. Poliisipartio löysi vainajan poliisikoiran avulla maastosta.
Poliisi ei epäile kuolemaan liittyvän rikosta. Asiaa tutkitaan kuolemansyyn selvittämisenä, joka on lain mukaan salassa pidettävää tietoa, eikä asiasta ole enempää tiedotettavaa.
