NordenBladet — Henkilöauton kuljettaja törmäsi kahteen tietä ylittäneeseen jalankulkijaan Karistossa. Hämeenlinnassa matkailuauton kuljettajan epäillään menettäneen auton hallinnan päihtyneen matkustajan tartuttua auton hallintalaitteisiin.LAHTI:Poliisi sai maanantaina iltapäivällä ilmoituksen Karistossa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa auto oli törmännyt jalankulkijaan. Paikalla selvisi, että henkilöautoa kuljettanut iäkäs nainen oli törmännyt kahteen, suojatietä pitkin ajorataa ylittäneeseen, jalankulkijaan. Pyörätuolilla liikkunut henkilö ja häntä työntänyt henkilö olivat ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin, kun henkilöauton kuljettaja oli törmännyt heihin melko hiljaisella nopeudella. Tuntemattomasta syystä auton kuljettaja ei ollut havainnut jalankulkijoita ajoissa. Pyörätuolilla liikkunut henkilö sai törmäyksen seurauksena sairaalahoitoa vaativia vammoja. Autoa kuljettanutta naista epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta. Poliisipartio sai tiistaina aamuyöllä ilmoituksen, jonka mukaan mies oli rikkonut kerrostalon alaoven lasin Hennalassa. Paikalle saapunut poliisipartio havaitsi, että alaoven lasi oli rikottu rappurallilla. Porraskäytävän ylätasanteelta löytyi makaamasta hieman alle 50-vuotias mies, joka myönsi rikkoneensa lasin päästäkseen sisään. Vahingonteosta epäilty mies kuljetettiin loppuyöksi poliisin suojiin.HÄMEENLINNA:Poliisi sai maanantai-iltana ilmoituksen Lammilla tapahtuneesta matkailuauton ulosajosta. Paikalla poliisipartiolle selvisi, että matkailuauto oli suistunut Lahden Valtatiellä vastaantulijoiden kaistan yli ojaan pysyen kuitenkin pyörillään. Auton matkustajana olleen miehen epäillään tarttuneen auton hallintalaitteisiin, minkä vuoksi auton kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan. Matkustajana ollut mies puhalsi alkometriin selvästi rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.JANAKKALA:Poliisipartio pysäytti Tervakoskella henkilöauton, jonka kuljettajaksi osoittautui hieman yli 20-vuotias kortiton mies. Miehelle suoritetun puhalluskokeen tulos jäi alle rangaistavuuden rajan, mutta hänelle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen. Miehen hallusta löytyi huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja autosta lisäksi luvattomia ampuma-aseen patruunoita. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä lievästä ampuma-aserikoksesta. Auton matkustajana olleelta mieheltä löytyi vähäinen määrä epäiltyä huumausainetta, minkä vuoksi häntä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta.
Henkilöauton kuljettaja törmäsi kahteen tietä ylittäneeseen jalankulkijaan Karistossa. Hämeenlinnassa matkailuauton kuljettajan epäillään menettäneen auton hallinnan päihtyneen matkustajan tartuttua auton hallintalaitteisiin.
LAHTI:
Poliisi sai maanantaina iltapäivällä ilmoituksen Karistossa tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa auto oli törmännyt jalankulkijaan. Paikalla selvisi, että henkilöautoa kuljettanut iäkäs nainen oli törmännyt kahteen, suojatietä pitkin ajorataa ylittäneeseen, jalankulkijaan. Pyörätuolilla liikkunut henkilö ja häntä työntänyt henkilö olivat ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin, kun henkilöauton kuljettaja oli törmännyt heihin melko hiljaisella nopeudella. Tuntemattomasta syystä auton kuljettaja ei ollut havainnut jalankulkijoita ajoissa. Pyörätuolilla liikkunut henkilö sai törmäyksen seurauksena sairaalahoitoa vaativia vammoja. Autoa kuljettanutta naista epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta.
Poliisipartio sai tiistaina aamuyöllä ilmoituksen, jonka mukaan mies oli rikkonut kerrostalon alaoven lasin Hennalassa. Paikalle saapunut poliisipartio havaitsi, että alaoven lasi oli rikottu rappurallilla. Porraskäytävän ylätasanteelta löytyi makaamasta hieman alle 50-vuotias mies, joka myönsi rikkoneensa lasin päästäkseen sisään. Vahingonteosta epäilty mies kuljetettiin loppuyöksi poliisin suojiin.
HÄMEENLINNA:
Poliisi sai maanantai-iltana ilmoituksen Lammilla tapahtuneesta matkailuauton ulosajosta. Paikalla poliisipartiolle selvisi, että matkailuauto oli suistunut Lahden Valtatiellä vastaantulijoiden kaistan yli ojaan pysyen kuitenkin pyörillään. Auton matkustajana olleen miehen epäillään tarttuneen auton hallintalaitteisiin, minkä vuoksi auton kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan. Matkustajana ollut mies puhalsi alkometriin selvästi rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä rattijuopumuksesta.
JANAKKALA: Poliisipartio pysäytti Tervakoskella henkilöauton, jonka kuljettajaksi osoittautui hieman yli 20-vuotias kortiton mies. Miehelle suoritetun puhalluskokeen tulos jäi alle rangaistavuuden rajan, mutta hänelle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen. Miehen hallusta löytyi huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja autosta lisäksi luvattomia ampuma-aseen patruunoita. Miestä epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä lievästä ampuma-aserikoksesta. Auton matkustajana olleelta mieheltä löytyi vähäinen määrä epäiltyä huumausainetta, minkä vuoksi häntä epäillään huumausaineen käyttörikoksesta.
NordenBladet — Pelastaja kuoli onnettomuudessa Hailuodon jäätiellä helmikuussa. Asiassa ei ole todennäköisiä perusteita epäillä rikosta, joten poliisi ei aloita esitutkintaa tapauksesta.Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastaja menehtyi Hailuodon jäätiellä sattuneessa onnettomuudessa 15. helmikuuta 2022. Onnettomuus tapahtui jäätiellä noin kolmen kilometrin päässä Hailuodosta. Pelastuslaitos oli hälytetty apuun, kun työkone oli juuttunut jäihin jäätielinjan viereen. Irrottaakseen työkoneen yksi pelastajista meni peruuttamaan konetta sen oviaukkoon. Työkone vajosi avantoon ja pelastaja sen mukana.
Pelastaja kuoli onnettomuudessa Hailuodon jäätiellä helmikuussa. Asiassa ei ole todennäköisiä perusteita epäillä rikosta, joten poliisi ei aloita esitutkintaa tapauksesta.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastaja menehtyi Hailuodon jäätiellä sattuneessa onnettomuudessa 15. helmikuuta 2022. Onnettomuus tapahtui jäätiellä noin kolmen kilometrin päässä Hailuodosta. Pelastuslaitos oli hälytetty apuun, kun työkone oli juuttunut jäihin jäätielinjan viereen. Irrottaakseen työkoneen yksi pelastajista meni peruuttamaan konetta sen oviaukkoon. Työkone vajosi avantoon ja pelastaja sen mukana.
Aluehallintovirasto on tehnyt selvityksiä tapaturmaan liittyen, eikä asiassa ole todennäköisiä perusteita epäillä työturvallisuusrikosta. Näin ollen poliisi ei toimita asiassa esitutkintaa.
NordenBladet — Linkin kautta antamiesi tietojen avulla huijari voi viedä rahasi.Sisä-Suomen poliisille on tehty useita ilmoituksia rikoksista, joissa ilmoittaja on myynyt tuotetta verkon kauppapaikalla ja on tullut huijatuksi.Ostajana esiintyvä huijari haluaa ostaa tuotteen kuriiripalvelulla, joka esimerkiksi noutaa tuotteen myyjän kotoa. Ostaja tarjoutuu maksamaan lähetyskulut kuljetuspalvelun kautta ja jakaa myyjälle linkin aidohkolta näyttävään palveluun, jonne tulee syöttää tietoja palvelun käyttöön saamiseksi. Sivusto pyytää syöttämään pankki- tai maksukortin tiedot järjestelmään. Tämän jälkeen rikolliset veloittavat tililtä tai kortilta niin paljon kuin ehtivät, eikä ostajaa enää tavoita. Rahoja ei yleensä enää saa takaisin.Kauppapaikka voi olla Tori.fi tai Facebookin Marketplace. Myyjällä on ollut ilmoituksessa puhelinnumero näkyvillä ja häneen otetaan yhteyttä tyypillisesti WhatsAppin kautta.Vinkkejä huijauksen tunnistamiseen ja välttämiseen:- jos sinulta pyydetään verkossa tai puhelimessa pankkitietoja tai mitä tahansa henkilökohtaisia tietoja, älä anna niitä- jos sinua pyydetään avaamaan linkki, älä avaa sitä- suomalainen puhelinnumero ei takaa ostajan hyviä aikeita, numero voi olla saatu näyttämään suomalaiselta ja tekijä on oikeasti ulkomailla- kankea suomen kieli voi kertoa kääntäjän tai botin käytöstä, mikä on yleistä huijauksissa- aito kuljetuspalvelu ei kysy pankkitietoja- kun ostajan tarjoama hinta tai toimintatapa tuntuu liian helpolta ja hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole totta.
Linkin kautta antamiesi tietojen avulla huijari voi viedä rahasi.
Sisä-Suomen poliisille on tehty useita ilmoituksia rikoksista, joissa ilmoittaja on myynyt tuotetta verkon kauppapaikalla ja on tullut huijatuksi.
Ostajana esiintyvä huijari haluaa ostaa tuotteen kuriiripalvelulla, joka esimerkiksi noutaa tuotteen myyjän kotoa. Ostaja tarjoutuu maksamaan lähetyskulut kuljetuspalvelun kautta ja jakaa myyjälle linkin aidohkolta näyttävään palveluun, jonne tulee syöttää tietoja palvelun käyttöön saamiseksi. Sivusto pyytää syöttämään pankki- tai maksukortin tiedot järjestelmään. Tämän jälkeen rikolliset veloittavat tililtä tai kortilta niin paljon kuin ehtivät, eikä ostajaa enää tavoita. Rahoja ei yleensä enää saa takaisin.
Kauppapaikka voi olla Tori.fi tai Facebookin Marketplace. Myyjällä on ollut ilmoituksessa puhelinnumero näkyvillä ja häneen otetaan yhteyttä tyypillisesti WhatsAppin kautta.
Vinkkejä huijauksen tunnistamiseen ja välttämiseen:
– jos sinulta pyydetään verkossa tai puhelimessa pankkitietoja tai mitä tahansa henkilökohtaisia tietoja, älä anna niitä – jos sinua pyydetään avaamaan linkki, älä avaa sitä – suomalainen puhelinnumero ei takaa ostajan hyviä aikeita, numero voi olla saatu näyttämään suomalaiselta ja tekijä on oikeasti ulkomailla – kankea suomen kieli voi kertoa kääntäjän tai botin käytöstä, mikä on yleistä huijauksissa – aito kuljetuspalvelu ei kysy pankkitietoja – kun ostajan tarjoama hinta tai toimintatapa tuntuu liian helpolta ja hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole totta.
NordenBladet — Poliisi etsii Mikkelissä hoitokodista kadonnutta 89-vuotiasta miestä. Mies on kadonnut Visulahden alueelta.Miehellä oli katoamishetkellä yllään musta ruutupaita ja mustat housut sekä jalassa sandaalit. Mies liikkuu ilman apuvälineitä. Alla on kuva kadonneesta.Havainnot miehestä pyydetään ilmoittamaan hätänumeroon 112.
Poliisi etsii Mikkelissä hoitokodista kadonnutta 89-vuotiasta miestä. Mies on kadonnut Visulahden alueelta.
Miehellä oli katoamishetkellä yllään musta ruutupaita ja mustat housut sekä jalassa sandaalit. Mies liikkuu ilman apuvälineitä. Alla on kuva kadonneesta.
NordenBladet — Netin kautta toimiven osto- ja myyntipalstojen myyjille lähetetty hyvin aidon näköinen postin linkkiPoliisille on tullut enenevissä määrin ilmoituksia huijauslinkeistä, jonka kautta saatu tilitiedot ja sen jälkeen tyhjennetty tili. Myyjään ottaa yhteyttä ostaja netissä toimivien osto- ja myyntipalstojen kautta, ja keskustelun jälkeen laittaa hyvin aidonnäköisen kuvan, jossa on linkki. Linkki vie sivustolle, jossa pyydetään verkkopankin käyttäjätunnus ja salasana tai turvaluku tai pankki-/luottokortin tiedot ja kortin turvaluku. On myös tapauksia, missä pyydetty molemmat. Keskustelut käydään suomen kielellä, mutta osittain huonolla suomella ja linkissäkin on kirjoitusvirhe. Poliisi muistuttaa olemaan tarkkana, minne ja kenelle tili-/korttitietoja annetaan.
Netin kautta toimiven osto- ja myyntipalstojen myyjille lähetetty hyvin aidon näköinen postin linkki
Poliisille on tullut enenevissä määrin ilmoituksia huijauslinkeistä, jonka kautta saatu tilitiedot ja sen jälkeen tyhjennetty tili. Myyjään ottaa yhteyttä ostaja netissä toimivien osto- ja myyntipalstojen kautta, ja keskustelun jälkeen laittaa hyvin aidonnäköisen kuvan, jossa on linkki. Linkki vie sivustolle, jossa pyydetään verkkopankin käyttäjätunnus ja salasana tai turvaluku tai pankki-/luottokortin tiedot ja kortin turvaluku. On myös tapauksia, missä pyydetty molemmat.
Keskustelut käydään suomen kielellä, mutta osittain huonolla suomella ja linkissäkin on kirjoitusvirhe. Poliisi muistuttaa olemaan tarkkana, minne ja kenelle tili-/korttitietoja annetaan.
NordenBladet — Nuijamaan kirkon seinää sytytettiin palamaan aamulla 12.6.2022. Teosta epäiltynä on otettu kiinni yksi henkilö.Kaakkois-Suomen poliisi on edistynyt Nuijamaan kirkon tulipalon tutkinnassa. Palo oli sytytetty rakennuksen ulkopuolelta. Valvontakameratallenteiden perusteella palon oli sytyttänyt yksin liikkunut henkilö, jonka poliisi on ottanut kiinni eilen iltapäivällä.Epäilty, noin. 30-vuotias mies, on tällä hetkellä pidätettynä. Häntä epäillään todennäköisin syin tuhotyöstä. Epäiltyä on kuulusteltu ja hän on ollut yhteistyöhaluinen, mutta jossain määrin muistamaton tapahtumien kulusta. Tekoon ei epäillä liittyvän uskonnollisia, poliittisia tai ideologisia motiiveja.
Nuijamaan kirkon seinää sytytettiin palamaan aamulla 12.6.2022. Teosta epäiltynä on otettu kiinni yksi henkilö.
Kaakkois-Suomen poliisi on edistynyt Nuijamaan kirkon tulipalon tutkinnassa. Palo oli sytytetty rakennuksen ulkopuolelta. Valvontakameratallenteiden perusteella palon oli sytyttänyt yksin liikkunut henkilö, jonka poliisi on ottanut kiinni eilen iltapäivällä.
Epäilty, noin. 30-vuotias mies, on tällä hetkellä pidätettynä. Häntä epäillään todennäköisin syin tuhotyöstä. Epäiltyä on kuulusteltu ja hän on ollut yhteistyöhaluinen, mutta jossain määrin muistamaton tapahtumien kulusta. Tekoon ei epäillä liittyvän uskonnollisia, poliittisia tai ideologisia motiiveja.
NordenBladet — Lapin poliisilaitoksella riitti tehtäviä viime viikonloppuna Rovaniemellä ja Ranualla. Erityisesti poliisia työllisti liikennetehtävät ja pahoinpitelyt.Perjantai-iltana tuli useita ilmoituksia holtittomasti kuljetettavasta vesiskootterista Rovaniemen edustan jokialueella. Lopulta vesiskootteri kippasi nurin ja kyydissä olleet kaksi henkilöä joutuivat veden varaan. Toisella kyydissä olleella ei ollut liivejä ja hän lähti uimaan kohti rantaa. Hänen onnekseen rannalla tapahtumia seurannut sivullinen toimi ripeästi ja heitti pelastusrenkaan veden varassa olijalle. Joen vesi on tähän aikaan vuodesta erittäin kylmää, joten pitkään veden varassa oleva on todellisessa vaarassa. Poliisi kiittää reippaasta toiminnasta!Rovaniemen länsipuolella tapahtui perjantaina kuolemaan johtanut onnettomuus. Mönkijää kuljettanut henkilö kuoli mönkijän ajauduttua ulos tieltä. Asian selvittäminen jatkuu kuolemansyyn selvittämisenä poliisissa eikä asiasta tiedoteta enempääRovaniemen teollisuusalueella pidettiin lisäksi perjantain ja lauantain välisenä yönä mopomiitti, joka aiheutti vakavaa meluhäiriötä alueella asuville. Poliisipartiot menivät paikalle ja totesivat, että paikalle oli kokoontunut kymmeniä mopoja, joiden ajo oli holtitonta ja vaarallista sekä sivullisille että heille itselleen. Katuajotapahtumissa esiin tulevat häiriöt ovat valtakunnallinen ilmiö. Näiden yhteydessä poliisi on huomannut myös piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja yleistä turvallisuutta kohtaan. Poliisi tulee jatkossakin kohdentamaan valvontaa mopomiitteihin mutta kehottaa myös vanhempia ja aikuisia keskustelemaan nuorten kanssa ajotapaan ja liikenneturvallisuuteen liittyvistä asenteista. Muuten viikonloppua värittivät useat pahoinpitelyt joukossa tai kahden henkilön kesken, häiriötehtävät yleisillä paikoilla ja asunnoissa sekä liikennetehtävät. Sekä järjestyspoliisi että rikostutkijat saivat urakoida selvittäessään tapahtumien kulkua, joita kovin montaa sävytti runsas alkoholin käyttö.
Lapin poliisilaitoksella riitti tehtäviä viime viikonloppuna Rovaniemellä ja Ranualla. Erityisesti poliisia työllisti liikennetehtävät ja pahoinpitelyt.
Perjantai-iltana tuli useita ilmoituksia holtittomasti kuljetettavasta vesiskootterista Rovaniemen edustan jokialueella. Lopulta vesiskootteri kippasi nurin ja kyydissä olleet kaksi henkilöä joutuivat veden varaan. Toisella kyydissä olleella ei ollut liivejä ja hän lähti uimaan kohti rantaa. Hänen onnekseen rannalla tapahtumia seurannut sivullinen toimi ripeästi ja heitti pelastusrenkaan veden varassa olijalle. Joen vesi on tähän aikaan vuodesta erittäin kylmää, joten pitkään veden varassa oleva on todellisessa vaarassa. Poliisi kiittää reippaasta toiminnasta!
Rovaniemen länsipuolella tapahtui perjantaina kuolemaan johtanut onnettomuus. Mönkijää kuljettanut henkilö kuoli mönkijän ajauduttua ulos tieltä. Asian selvittäminen jatkuu kuolemansyyn selvittämisenä poliisissa eikä asiasta tiedoteta enempää
Rovaniemen teollisuusalueella pidettiin lisäksi perjantain ja lauantain välisenä yönä mopomiitti, joka aiheutti vakavaa meluhäiriötä alueella asuville. Poliisipartiot menivät paikalle ja totesivat, että paikalle oli kokoontunut kymmeniä mopoja, joiden ajo oli holtitonta ja vaarallista sekä sivullisille että heille itselleen.
Katuajotapahtumissa esiin tulevat häiriöt ovat valtakunnallinen ilmiö. Näiden yhteydessä poliisi on huomannut myös piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja yleistä turvallisuutta kohtaan. Poliisi tulee jatkossakin kohdentamaan valvontaa mopomiitteihin mutta kehottaa myös vanhempia ja aikuisia keskustelemaan nuorten kanssa ajotapaan ja liikenneturvallisuuteen liittyvistä asenteista.
Muuten viikonloppua värittivät useat pahoinpitelyt joukossa tai kahden henkilön kesken, häiriötehtävät yleisillä paikoilla ja asunnoissa sekä liikennetehtävät. Sekä järjestyspoliisi että rikostutkijat saivat urakoida selvittäessään tapahtumien kulkua, joita kovin montaa sävytti runsas alkoholin käyttö.
NordenBladet — Poliisi on jatkanut eilen Puumalassa palaneen kesäasunnon palonsyyn selvittämistä.Palon sattuessa mökillä oli kymmenen nuorta aikuista viettämässä viikonloppua. Mökissä olleista yksi menehtyi tulipalon seurauksena ja muutama sai suurempia palovammoja.
Poliisi on jatkanut eilen Puumalassa palaneen kesäasunnon palonsyyn selvittämistä.
Palon sattuessa mökillä oli kymmenen nuorta aikuista viettämässä viikonloppua. Mökissä olleista yksi menehtyi tulipalon seurauksena ja muutama sai suurempia palovammoja.
Tulipalon epäillään saaneen alkunsa päämökistä, joka tuhoutui palossa täydellisesti. Poliisi on tehnyt tänään palopaikalla palonsyyntutkintaa ja sen mukaan palolle ei suoraan voida sanoa selkeää syttymissyytä tässä vaiheessa tutkintaa. Poliisi jatkaa tapahtumien ja palonsyyn selvittämistä muun muassa puhuttamalla ja kuulemalla asianosaisia.
NordenBladet — Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä. Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa.Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta. Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias. – Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta. – Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.Ryöstöjen lukumäärät vaihtelevat vuosittain Kuva 1. Alaikäisten ryöstörikollisuus näkyy erityisesti suurten poliisilaitosten alueilla.Poliisin tilastoissa alaikäisten ryöstörikosten lukumäärät vaihtelevat paljon vuosittain. Vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että uusia ikäluokkia kasvaa ikään, jossa rikosaktiivisuus lisääntyy. Toiseksi yksi ikäluokka siirtyy joka vuosi täysi-ikäisten tilastoihin. Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle on kirjattu 65 ryöstörikosilmoitusta tammi-huhtikuussa 2022. Yllä olevassa tilastossa (Kuva 1.) luku on kuitenkin vain 48 tapausta. Syynä erotukseen on, että poliisin tilastoissa alaikäisyys näkyy vain silloin, jos rikosilmoitukseen on merkitty alaikäinen epäilty.– Rikosilmoituksia on kirjattu nimenomaan nuorisoryhmälle, koska rikosilmoituksen tiedoista pystyy päättelemään, että epäillyt ovat todennäköisesti alaikäisiä, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Ryöstörikosten määrä on kasvanut Helsingin alueella kevään aikana. Poliisi on kirjannut toukokuussa lähes 20 rikosilmoitusta, jotka eivät näy yllä olevassa tilastokuvassa.Poliisin tilastojen hahmottamista vaikeuttaa se, että luvut tilastoissa kasvavat, kun tapaukseen on merkitty useita epäiltyjä. Jos poliisi kirjaa yhteen rikosilmoitukseen neljä epäiltyä, myös luku tilastossa lisääntyy neljällä. Esimerkiksi taannoinen piikki alle 15-vuotiaiden törkeissä ryöstöissä johtui osaksi siitä, että rikosilmoitukseen oli kirjattu molemmille asianomistajille nimikkeinä omat törkeät ryöstöt. Ryöstössä oli lähes 10 epäiltyä. Kyse oli siis yhdestä rikosilmoituksesta, joka kuitenkin nosti lukumäärää tilastossa 20:llä. Valtakunnallisesti Suomessa selvitetään yleensä vuosittain noin puolet kaikista ryöstörikoksista. Tällä hetkellä nuorisoryhmän rikosilmoituksista noin kahteen kolmasosaan on kirjattu ainakin yksi epäilty, joten tilanne on siltä osin suhteellisen hyvä. Alaikäisten ryöstörikoksilla ei ole suoraa yhteyttä katujengeihinViime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon niin sanotuista katujengeistä. Katuryöstöjä tekevät alaikäiset liittyvät harvemmin katujengi-ilmiöön.Ryöstöistä epäillyt eivät ole järjestäytyneet samalla tavalla kuin katujengien jäsenet, vaikka ryöstelijöitä saattaa yhdistää esimerkiksi asuinalue. Katujengit eivät myöskään yleensä muodostu alaikäisten ryhmittymien ympärille, ja esimerkiksi taannoin neljästätoista katujengioikeudenkäynnissä tuomitusta vain yksi oli alaikäinen.Ryöstöihin osallistuvilla lapsilla on kuitenkin riski ajautua helpommin jengien jäseneksi kuin nuorilla, jotka eivät tee rikoksia. Lisäksi alaikäisen riski liittyä katujengiin on selvästi korkeampi kuin osallistuminen perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toimintaan.– Syynä tähän on esimerkiksi katujengien vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, minkä perusteella nuoret voivat alkaa ihannoimaan jengien toimintaa. On esimerkiksi suhteellisen yleistä, että huumausainekauppaa tekevien lasten puhelimista löytyy laite-etsinnässä kuvia rahatukoista ja jengeille tyypillisiä poseerauksia eri rekvisiitan kanssa, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Hatkaaminen on yksi syy rikoskierteen jatkumiseenRyöstöistä epäillyt alaikäiset ovat usein niin sanotusti hatkassa, eli poistuneet ilman lupaa lastensuojelulaitoksesta tai jättäneet palaamatta sinne. Esimerkiksi vuonna 2021 pelkästään Helsingissä kirjattiin 600 virka-apupyyntöä sen takia, että lapsi oli hatkannut.– Toissa vuonna luku oli noin 800, mutta vaikka luku on laskusuunnassa, on se edelleen aivan liian suuri ja säteilee poliisin toimintaan, sanoo rikoskomisario Marko Forss.Lastensuojelulaista löytyy keinoina esimerkiksi liikkumisvapaudenrajoitus (LVR) ja erityisen huolenpidon jakso (EHO). LVR ei toimi poliisin näkökulmasta, koska lapsi voi hatkata yhä uudelleen ilman tiukennusta rajoitustoimeen. EHO-jaksoilta nuoret karkaavat harvemmin, mutta pääseminen kyseiselle jaksolle on hidasta ja paikkoihin on yleensä useiden kuukausien jonot.– Lastensuojelun resurssit ja keinot puuttua lasten hatkaamiseen, päihdekierteeseen tai terveyttä vahingoittavaan käyttäytymiseen näyttäytyvät osittain tehottomina meidän suuntaamme. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa toimii muutoin hyvin. Valitettavasti osa lapsista joudutaan vangitsemaan rikoskierteen takia, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta EHO-paikkaan. Esimerkiksi Virossa tuomioistuin voi vangitsemisen sijaan määrätä lapsen koulukotiin, jolla pystytään yleensä välttämään vangitseminen, kertoo rikoskomisario Marko Forss.Poliisi pystyy puuttumaan nuorten hatkaamiseen, päihteidenkäyttöön ja mahdolliseen rikoskierteeseen pakkokeinoilla. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia keinoja, ja päätavoitteena on aina oltava rikosten ennalta estäminen. Sosiaaliviranomaisen ja erilaisten sidosryhmien tehtävä on tarjota pitkäaikaista tukea, joskin poliisin ennalta estävä toiminto voi tehdä myös pidempiaikaista toimintaa nuoren rinnalla. Esimerkiksi Aseman Lapset ry on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä.Poliisi voi määrätä nuoren matkustuskieltoon. Tuomioistuin päättää tehostettuun matkustuskieltoon määräämisestä ja viimesijaisesta vaihtoehdosta, eli vangitsemisesta.– Voidaan vielä erikseen painottaa, että kyseessä ei ole rangaistukset, vaan pakkokeinoilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittämistä tai katkaisemaan rikoskierre. Siinä mielessä ne rinnastuvat lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimiin rikoskierteen katkaisemiseen liittyen, toteaa Marko ForssMatkustuskiellon molemmissa muodoissa voidaan määrätä erilaisia rajoituksia lapselle. Tehostettu matkustuskielto eroaa perusmuotoisesta siten, että lapsen sijaintia valvotaan sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla. Matkustuskiellon molemmissa muodoissa on mahdollista määrätä, että lapsen täytyy pysyä tai pysyä poissa tietyltä alueelta. Lisäksi lapselle voidaan määrätä asunnossa pysymisvelvoite kotona tai lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi kello 18–06 väliseksi ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus poliisiasemalle ja kieltää yhteydenpito rikokseen liittyviin henkilöihin. Jos lapsi rikkoo kieltoja, voidaan hänet pidättää ja vangita.Edellä kuvailtu matkustuskieltojen toimintamalli on osoittautunut poliisin näkökulmasta useassa tapauksessa tehokkaaksi tavaksi saada alaikäinen rauhoittumaan lastensuojelulaitokseen.Nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto tekevät yhteistyötäHelsingin poliisin nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto (EET) auttavat toisiaan nuorten asioiden selvittämisessä. Tavoitteena on päästä puuttumaan alaikäisten väliseen rikollisuuteen entistä paremmin. – Rikoksesta epäiltyjä alaikäisiä nuoria, mutta myös rikosten uhreja, otetaan moniammatillisen Ankkuritiimin asiakkaaksi. Tiimissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan ja poliisien tavoite on löytää ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä tarvittavan avun löytämiseksi yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten tekemien rikosten vähentämiseen, kertoo komisario Katja Nissinen ennalta estävästä toiminnosta.Ennalta estävän toiminnon partiot jalkautuvat nuorten keskuuteen paikoille, jossa nuoret viettävät paljon aikaa ja joissa ryöstörikoksiakin on tapahtunut. Usein ryöstöt sijoittuvat ilta-aikaan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Ryöstöjä tapahtuu silti ympäri Helsinkiä, ja poliisi valvoo nuorten tilannetta samalla, kun ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaupungilla.Osa EET:n poliiseista työskentelee sosiaalisessa mediassa, ja heillä on niin kutsutut virkaprofiilit. Poliisin on tärkeää olla kaupungin lisäksi läsnä kanavissa, joissa nuoret kuluttavat vapaa-aikaansa. Somepoliisit viestivät nuorille esimerkiksi alaikäisten keskuudessa ajankohtaisista rikosilmiöistä ja rikosten seurauksista.
Alaikäisten ryöstörikollisuus on yksi eniten Helsingin poliisin nuorisoryhmää työllistävistä rikoslajeista. Esitutkinnan vaativuus johtuu esimerkiksi siitä, että tapauksissa on yleensä useita epäiltyjä. Lisäksi alaikäisten kohdalla pakkokeinojen käyttökynnys on täysi-ikäisiä korkeampi, joten esitutkintaa ei välttämättä pystytä turvaamaan pidättämisellä tai vangitsemisella samaan tapaan kuin täysi-ikäisten kanssa.
Ryöstö on rikoksena vakava. Ryöstörikoksen tunnusmerkistö täyttyy, kun epäilty käyttää väkivaltaa tai uhkaa sillä ja anastaa samalla uhrilta omaisuutta.
Perusmuotoisesta ryöstöstä voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen. Törkeäksi ryöstön voi tehdä esimerkiksi uhrille aiheutetut vakavat vammat, raaka tekotapa tai teräaseen käyttö. Törkeän tekomuodon rangaistushaarukka on kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen vankeutta.
Kohteena nuorten ryöstöissä ovat yleensä toiset alaikäiset. Nuoret ryöstävät ikätovereiltaan muun muassa käteistä rahaa, erilaisia vaatteita ja asusteita, puhelimia, kuulokkeita sekä muuta helposti päältä vietävää omaisuutta. Joskus epäillyt sopivat uhrien kanssa tavaroiden tai huumausaineiden kaupasta verkossa tai somessa ja anastavat tuotteet tai rahat myyntitilanteessa.
Tyypillisesti nuoret tekevät ryöstöjä ryhmässä, kun taas täysi-ikäiset suorittavat ryöstön yleensä yksin. Ryhmässä ryösteleviä nuoria yhdistää esimerkiksi kieli- tai kulttuuritausta, lastenkotitausta tai asuinalue. Lähes aina epäilty on poika.
Suuri osa ryöstörikoksia tekevistä nuorista on 15–17-vuotiaita. Joissakin harvoissa tapauksissa epäilty voi olla jopa alle 12-vuotias.
– Toisinaan nuoret käyttävät ryöstöissä apuna fyysistä väkivaltaa, mutta tavallisempaa on pelkkä uhkaaminen. Törkeäksi tekomuodon tekee yleensä se, että teossa on käytetty uhkaamiseen teräasetta. Näitä on noin viidesosa kaikista ryöstöistä, sanoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisin nuorisoryhmästä.
Ryöstörikosten tutkinnassa alkaa olla tyypillistä, ettei asianomistaja, todistaja tai kanssaepäilty halua kertoa asiasta. Yleensä syynä on pelko kostosta tai ”vasikan” maineen saamisesta.
– Henkilön velvollisuus kertoa tapauksesta on asemasta riippuen erilainen. Siinä missä rikoksesta epäilty saa vaieta koko esitutkinnan ajaksi ja asianomistaja kertoa vain sen minkä haluaa, todistajan täytyy kertoa totuudenmukaisesti kaikki rikosepäilystä tiedossa olevat seikat, toteaa Forss.
Ryöstöjen lukumäärät vaihtelevat vuosittain
Kuva 1. Alaikäisten ryöstörikollisuus näkyy erityisesti suurten poliisilaitosten alueilla.
Poliisin tilastoissa alaikäisten ryöstörikosten lukumäärät vaihtelevat paljon vuosittain. Vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että uusia ikäluokkia kasvaa ikään, jossa rikosaktiivisuus lisääntyy. Toiseksi yksi ikäluokka siirtyy joka vuosi täysi-ikäisten tilastoihin.
Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmälle on kirjattu 65 ryöstörikosilmoitusta tammi-huhtikuussa 2022. Yllä olevassa tilastossa (Kuva 1.) luku on kuitenkin vain 48 tapausta. Syynä erotukseen on, että poliisin tilastoissa alaikäisyys näkyy vain silloin, jos rikosilmoitukseen on merkitty alaikäinen epäilty.
– Rikosilmoituksia on kirjattu nimenomaan nuorisoryhmälle, koska rikosilmoituksen tiedoista pystyy päättelemään, että epäillyt ovat todennäköisesti alaikäisiä, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Ryöstörikosten määrä on kasvanut Helsingin alueella kevään aikana. Poliisi on kirjannut toukokuussa lähes 20 rikosilmoitusta, jotka eivät näy yllä olevassa tilastokuvassa.
Poliisin tilastojen hahmottamista vaikeuttaa se, että luvut tilastoissa kasvavat, kun tapaukseen on merkitty useita epäiltyjä. Jos poliisi kirjaa yhteen rikosilmoitukseen neljä epäiltyä, myös luku tilastossa lisääntyy neljällä.
Esimerkiksi taannoinen piikki alle 15-vuotiaiden törkeissä ryöstöissä johtui osaksi siitä, että rikosilmoitukseen oli kirjattu molemmille asianomistajille nimikkeinä omat törkeät ryöstöt. Ryöstössä oli lähes 10 epäiltyä. Kyse oli siis yhdestä rikosilmoituksesta, joka kuitenkin nosti lukumäärää tilastossa 20:llä.
Valtakunnallisesti Suomessa selvitetään yleensä vuosittain noin puolet kaikista ryöstörikoksista. Tällä hetkellä nuorisoryhmän rikosilmoituksista noin kahteen kolmasosaan on kirjattu ainakin yksi epäilty, joten tilanne on siltä osin suhteellisen hyvä.
Alaikäisten ryöstörikoksilla ei ole suoraa yhteyttä katujengeihin
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu paljon niin sanotuista katujengeistä. Katuryöstöjä tekevät alaikäiset liittyvät harvemmin katujengi-ilmiöön.
Ryöstöistä epäillyt eivät ole järjestäytyneet samalla tavalla kuin katujengien jäsenet, vaikka ryöstelijöitä saattaa yhdistää esimerkiksi asuinalue. Katujengit eivät myöskään yleensä muodostu alaikäisten ryhmittymien ympärille, ja esimerkiksi taannoin neljästätoista katujengioikeudenkäynnissä tuomitusta vain yksi oli alaikäinen.
Ryöstöihin osallistuvilla lapsilla on kuitenkin riski ajautua helpommin jengien jäseneksi kuin nuorilla, jotka eivät tee rikoksia. Lisäksi alaikäisen riski liittyä katujengiin on selvästi korkeampi kuin osallistuminen perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toimintaan.
– Syynä tähän on esimerkiksi katujengien vahva näkyvyys sosiaalisessa mediassa, minkä perusteella nuoret voivat alkaa ihannoimaan jengien toimintaa. On esimerkiksi suhteellisen yleistä, että huumausainekauppaa tekevien lasten puhelimista löytyy laite-etsinnässä kuvia rahatukoista ja jengeille tyypillisiä poseerauksia eri rekvisiitan kanssa, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Hatkaaminen on yksi syy rikoskierteen jatkumiseen
Ryöstöistä epäillyt alaikäiset ovat usein niin sanotusti hatkassa, eli poistuneet ilman lupaa lastensuojelulaitoksesta tai jättäneet palaamatta sinne. Esimerkiksi vuonna 2021 pelkästään Helsingissä kirjattiin 600 virka-apupyyntöä sen takia, että lapsi oli hatkannut.
– Toissa vuonna luku oli noin 800, mutta vaikka luku on laskusuunnassa, on se edelleen aivan liian suuri ja säteilee poliisin toimintaan, sanoo rikoskomisario Marko Forss.
Lastensuojelulaista löytyy keinoina esimerkiksi liikkumisvapaudenrajoitus (LVR) ja erityisen huolenpidon jakso (EHO). LVR ei toimi poliisin näkökulmasta, koska lapsi voi hatkata yhä uudelleen ilman tiukennusta rajoitustoimeen.
EHO-jaksoilta nuoret karkaavat harvemmin, mutta pääseminen kyseiselle jaksolle on hidasta ja paikkoihin on yleensä useiden kuukausien jonot.
– Lastensuojelun resurssit ja keinot puuttua lasten hatkaamiseen, päihdekierteeseen tai terveyttä vahingoittavaan käyttäytymiseen näyttäytyvät osittain tehottomina meidän suuntaamme. Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa toimii muutoin hyvin. Valitettavasti osa lapsista joudutaan vangitsemaan rikoskierteen takia, koska lapsella ei ole ollut mahdollisuutta EHO-paikkaan. Esimerkiksi Virossa tuomioistuin voi vangitsemisen sijaan määrätä lapsen koulukotiin, jolla pystytään yleensä välttämään vangitseminen, kertoo rikoskomisario Marko Forss.
Poliisi pystyy puuttumaan nuorten hatkaamiseen, päihteidenkäyttöön ja mahdolliseen rikoskierteeseen pakkokeinoilla. Ne ovat yleensä lyhytaikaisia keinoja, ja päätavoitteena on aina oltava rikosten ennalta estäminen.
Sosiaaliviranomaisen ja erilaisten sidosryhmien tehtävä on tarjota pitkäaikaista tukea, joskin poliisin ennalta estävä toiminto voi tehdä myös pidempiaikaista toimintaa nuoren rinnalla. Esimerkiksi Aseman Lapset ry on tehnyt Helsingin poliisilaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä.
Poliisi voi määrätä nuoren matkustuskieltoon. Tuomioistuin päättää tehostettuun matkustuskieltoon määräämisestä ja viimesijaisesta vaihtoehdosta, eli vangitsemisesta.
– Voidaan vielä erikseen painottaa, että kyseessä ei ole rangaistukset, vaan pakkokeinoilla pyritään turvaamaan rikoksen selvittämistä tai katkaisemaan rikoskierre. Siinä mielessä ne rinnastuvat lastensuojelulain mukaisiin rajoitustoimiin rikoskierteen katkaisemiseen liittyen, toteaa Marko Forss
Matkustuskiellon molemmissa muodoissa voidaan määrätä erilaisia rajoituksia lapselle. Tehostettu matkustuskielto eroaa perusmuotoisesta siten, että lapsen sijaintia valvotaan sähköisesti jalkaan asennettavalla pannalla.
Matkustuskiellon molemmissa muodoissa on mahdollista määrätä, että lapsen täytyy pysyä tai pysyä poissa tietyltä alueelta. Lisäksi lapselle voidaan määrätä asunnossa pysymisvelvoite kotona tai lastensuojelulaitoksessa esimerkiksi kello 18–06 väliseksi ajaksi. Lisäksi voidaan määrätä ilmoittautumisvelvollisuus poliisiasemalle ja kieltää yhteydenpito rikokseen liittyviin henkilöihin. Jos lapsi rikkoo kieltoja, voidaan hänet pidättää ja vangita.
Edellä kuvailtu matkustuskieltojen toimintamalli on osoittautunut poliisin näkökulmasta useassa tapauksessa tehokkaaksi tavaksi saada alaikäinen rauhoittumaan lastensuojelulaitokseen.
Nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto tekevät yhteistyötä
Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja ennalta estävä toiminto (EET) auttavat toisiaan nuorten asioiden selvittämisessä. Tavoitteena on päästä puuttumaan alaikäisten väliseen rikollisuuteen entistä paremmin.
– Rikoksesta epäiltyjä alaikäisiä nuoria, mutta myös rikosten uhreja, otetaan moniammatillisen Ankkuritiimin asiakkaaksi. Tiimissä työskentelevien sosiaalityöntekijöiden, psykiatrisen sairaanhoitajan ja poliisien tavoite on löytää ratkaisuja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä tarvittavan avun löytämiseksi yhteistyössä nuoren ja hänen perheensä kanssa. Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä pystytään tehokkaasti vaikuttamaan nuorten tekemien rikosten vähentämiseen, kertoo komisario Katja Nissinen ennalta estävästä toiminnosta.
Ennalta estävän toiminnon partiot jalkautuvat nuorten keskuuteen paikoille, jossa nuoret viettävät paljon aikaa ja joissa ryöstörikoksiakin on tapahtunut. Usein ryöstöt sijoittuvat ilta-aikaan joukkoliikenneasemille ja kauppakeskuksiin. Ryöstöjä tapahtuu silti ympäri Helsinkiä, ja poliisi valvoo nuorten tilannetta samalla, kun ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaupungilla.
Osa EET:n poliiseista työskentelee sosiaalisessa mediassa, ja heillä on niin kutsutut virkaprofiilit. Poliisin on tärkeää olla kaupungin lisäksi läsnä kanavissa, joissa nuoret kuluttavat vapaa-aikaansa. Somepoliisit viestivät nuorille esimerkiksi alaikäisten keskuudessa ajankohtaisista rikosilmiöistä ja rikosten seurauksista.
NordenBladet — Imatralla Meltolan kaupunginosassa 26.5.2022 palaneen omakotitalon syttymissyyn tutkinta on valmistunut. Tutkinnassa esiinnousseiden asioiden perusteella asiassa aloitetaan esitutkinta.Poliisi on tutkinut Imatralla Meltolan kaupunginosassa toukokuun lopussa sattuneen omakotitalon tulipalon syttymissyytä. Palossa tuhoutui omakotitalo ja sen irtaimisto. – Tutkinnassa on noussut esille asioita, joiden takia poliisi on päättänyt aloittaa asiassa esitutkinnan. Tutkintanimikkeenä asiassa on varomaton käsittely, kertoo rikoskomisario Harri Horttanainen. Asiaan liittyvien tutkinnallisten ja arkaluonteisten seikkojen takia poliisi ei tiedota asiasta enempää.
Imatralla Meltolan kaupunginosassa 26.5.2022 palaneen omakotitalon syttymissyyn tutkinta on valmistunut. Tutkinnassa esiinnousseiden asioiden perusteella asiassa aloitetaan esitutkinta.
Poliisi on tutkinut Imatralla Meltolan kaupunginosassa toukokuun lopussa sattuneen omakotitalon tulipalon syttymissyytä. Palossa tuhoutui omakotitalo ja sen irtaimisto.
– Tutkinnassa on noussut esille asioita, joiden takia poliisi on päättänyt aloittaa asiassa esitutkinnan. Tutkintanimikkeenä asiassa on varomaton käsittely, kertoo rikoskomisario Harri Horttanainen.
Asiaan liittyvien tutkinnallisten ja arkaluonteisten seikkojen takia poliisi ei tiedota asiasta enempää.
