NordenBladet — Poliisi on aloittanut esitutkinnan ampumaonnettomuudesta, joka sattui Vuosangassa Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoituksessa maanantaina. Poliisi on selvittänyt tapahtumien kulun pääpiirteittäin.Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoituksessa tapahtui ampumaonnettomuus maanantaina 16. tammikuuta 2023 Kuhmon Vuosangassa. Onnettomuudessa kadetti sai ampumavamman olkapäähänsä.Poliisi jatkaa esitutkintaa kuulusteluilla ja teknisellä tutkinnalla, eikä se tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.
Poliisi on aloittanut esitutkinnan ampumaonnettomuudesta, joka sattui Vuosangassa Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoituksessa maanantaina. Poliisi on selvittänyt tapahtumien kulun pääpiirteittäin.
Maanpuolustuskorkeakoulun ampumaharjoituksessa tapahtui ampumaonnettomuus maanantaina 16. tammikuuta 2023 Kuhmon Vuosangassa. Onnettomuudessa kadetti sai ampumavamman olkapäähänsä.
Poliisi on esitutkinnassa kuulustellut useita henkilöitä ja saanut tarkennettua tapahtumien kulun. Tekemiensä tutkintatoimien perusteella poliisi on saanut selville, että kyseessä oli tahaton aseen laukeaminen, jonka aiheutti liukastuminen.
Poliisi jatkaa esitutkintaa kuulusteluilla ja teknisellä tutkinnalla, eikä se tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää.
NordenBladet — Huumausaineiden salakuljetuksen ja levityksen pysäyttäminen käynnistettiin loppuvuodesta 2021, josta lähtien poliisi teki laajaa tiedonhankintaa ja yhteistoimintaa eri maissa. Helsingin poliisi ja Viron pohjoisen prefektuurin poliisi selvittivät epäiltyä rikoskokonaisuutta yhdessä.Operaatio alkoi, kun poliisi paljasti ja keskeytti Bandidos-rikollisryhmän huumerikoshankkeen vuodenvaihteessa 2021–2022. Poliisi tarkkaili hankkeeseen liittyviä henkilöitä ja pääsi jäljille epäillyistä rikoksista.– Esitutkinnassa takavarikoitiin muun muassa 100 000 euroa käteistä rahaa, jotka ryhmän jäsenet olivat piilottaneet maastoon. Rahat oli hankittu rikoksia tekemällä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen.Poliisi takavarikoi myös suuria määriä amfetamiinia, kokaiinia ja muita huumausaineita. Lisäksi epäiltyjen hallusta löytyi varastettuja työkoneita ja muuta omaisuutta.Operaation ensimmäisen vaiheen tuloksia käsiteltiin käräjäoikeudessa keväällä 2022. Useat henkilöt saivat yhteensä yli 50 vuotta vankeutta muun muassa törkeistä huumausainerikoksista ja törkeistä kätkemisrikoksista.Huumausainerikokset tehdään ulkomailta – vaikutukset ulottuvat SuomeenPoliisi jatkoi maahantuontiryhmän toiminnan selvittämistä. Kohdehenkilöitä tarkkailtiin Virossa, Suomessa ja muissa maissa vuoden 2022 aikana.Poliisi pysäytti ryhmän toiminnan elokuussa 2022, kun rikollisorganisaatio oli salakuljettamassa huumausaineita Espanjasta Suomeen. Viranomaiset ottivat kiinni salakuljettajia, asiakkaita ja ryhmän johtajia Suomessa sekä Virossa. Poliisi myös takavarikoi 60 kilon hasiserän, kun osa epäillyistä oli viemässä sitä rikollisryhmän jäsenille Päijät-Hämeeseen. Esitutkinnassa poliisi selvitti seitsemän huumeiden maahantuontierää, jotka oli kuljetettu Suomeen alkaen lokakuusta 2021. Rikollisorganisaatio oli tuonut 300 kiloa amfetamiinia levitettäväksi eri asiakasryhmille. Ryhmä oli laajentamassa toimintaansa, kun poliisi puuttui toimintaan.– Baltian huumausainerikollisuus ei ole kadonnut. Rikokset tehdään ja johdetaan ulkomailta, ja vaikutukset näkyvät Suomessa. Poliisi huomaa seuraukset esimerkiksi huumausainejuttuina maakunnissa. On tärkeää, että saamme rikosvastuuseen myös sellaiset henkilöt, jotka tekevät Suomeen suuntautuvia rikoksia ulkomailta, kertoo tutkinnanjohtaja Nikkanen.Suomen ja Viron poliisi tekevät jatkuvaa yhteistyötäHelsingin poliisilla on merkittävä rooli kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tämän takia poliisilaitos tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden maiden poliisiyksiköiden kanssa.– Yhteistyö ei tarkoita pelkkää reagointia vihjeisiin ja muiden viranomaisten pyyntöihin. Se on aktiivista rikostorjunnan suunnittelemista, jossa poliisiyksiköt sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista. Viro on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, sanoo Nikkanen.Myös Viron poliisin mukaan kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Rikollisuus ei tunne rajoja. – Hyvän yhteistyön ansiosta rikollisilla ei ollut mahdollisuutta piiloutua kansallisten rajojen taakse Viron ja Suomen yhteisoperaatiossa. Nyt epäiltyjen täytyy ottaa vastuu toiminnastaan. Vaikka tutkinta oli monimutkainen ja meidän oli otettava huomioon eri maiden oikeudelliset kehykset, virolaiset ja suomalaiset virkamiehet työskentelivät hyvin ammattimaisesti ja tekivät kovasti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Janek Pedask, joka työskentelee yhdyspoliisina Viron ja Suomen välillä.Vangittuna on edelleen 15 henkilöäVuonna 2022 poliisi paljasti myös huumausaineiden maahantuontihankkeen, jossa epäillyt salakuljettivat kannabista ja hasista Ruotsista Suomeen. Huumeet levitettiin Pohjanmaalta eri puolille Varsinais-Suomea ja pääkaupunkiseutua.Poliisi takavarikoi huumausaineita yli 100 kiloa. Esitutkinnasta vastasi Pohjanmaan poliisi, ja Pohjanmaan käräjäoikeus antoi tapauksesta ratkaisun joulukuussa 2022. Useita henkilöitä tuomittiin yhteensä yli 25 vuodeksi vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista.Epäillyn rikossarjan viimeinen kokonaisuus siirretään syyteharkintaan viimeistään 18. tammikuuta. Kyseessä on aiemmin kuvailtu salakuljetushanke Espanjasta ja Latviasta Suomeen. Poliisi epäilee erilaisista rikoksista 28 henkilöä, joista 15 on edelleen vangittuina. Epäillyt ovat pääosin Suomen ja Viron kansalaisia.
Huumausaineiden salakuljetuksen ja levityksen pysäyttäminen käynnistettiin loppuvuodesta 2021, josta lähtien poliisi teki laajaa tiedonhankintaa ja yhteistoimintaa eri maissa. Helsingin poliisi ja Viron pohjoisen prefektuurin poliisi selvittivät epäiltyä rikoskokonaisuutta yhdessä.
Operaatio alkoi, kun poliisi paljasti ja keskeytti Bandidos-rikollisryhmän huumerikoshankkeen vuodenvaihteessa 2021–2022. Poliisi tarkkaili hankkeeseen liittyviä henkilöitä ja pääsi jäljille epäillyistä rikoksista.
– Esitutkinnassa takavarikoitiin muun muassa 100 000 euroa käteistä rahaa, jotka ryhmän jäsenet olivat piilottaneet maastoon. Rahat oli hankittu rikoksia tekemällä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Nikkanen.
Poliisi takavarikoi myös suuria määriä amfetamiinia, kokaiinia ja muita huumausaineita. Lisäksi epäiltyjen hallusta löytyi varastettuja työkoneita ja muuta omaisuutta.
Operaation ensimmäisen vaiheen tuloksia käsiteltiin käräjäoikeudessa keväällä 2022. Useat henkilöt saivat yhteensä yli 50 vuotta vankeutta muun muassa törkeistä huumausainerikoksista ja törkeistä kätkemisrikoksista.
Huumausainerikokset tehdään ulkomailta – vaikutukset ulottuvat Suomeen
Poliisi jatkoi maahantuontiryhmän toiminnan selvittämistä. Kohdehenkilöitä tarkkailtiin Virossa, Suomessa ja muissa maissa vuoden 2022 aikana.
Poliisi pysäytti ryhmän toiminnan elokuussa 2022, kun rikollisorganisaatio oli salakuljettamassa huumausaineita Espanjasta Suomeen. Viranomaiset ottivat kiinni salakuljettajia, asiakkaita ja ryhmän johtajia Suomessa sekä Virossa. Poliisi myös takavarikoi 60 kilon hasiserän, kun osa epäillyistä oli viemässä sitä rikollisryhmän jäsenille Päijät-Hämeeseen.
Esitutkinnassa poliisi selvitti seitsemän huumeiden maahantuontierää, jotka oli kuljetettu Suomeen alkaen lokakuusta 2021. Rikollisorganisaatio oli tuonut 300 kiloa amfetamiinia levitettäväksi eri asiakasryhmille. Ryhmä oli laajentamassa toimintaansa, kun poliisi puuttui toimintaan.
– Baltian huumausainerikollisuus ei ole kadonnut. Rikokset tehdään ja johdetaan ulkomailta, ja vaikutukset näkyvät Suomessa. Poliisi huomaa seuraukset esimerkiksi huumausainejuttuina maakunnissa. On tärkeää, että saamme rikosvastuuseen myös sellaiset henkilöt, jotka tekevät Suomeen suuntautuvia rikoksia ulkomailta, kertoo tutkinnanjohtaja Nikkanen.
Suomen ja Viron poliisi tekevät jatkuvaa yhteistyötä
Helsingin poliisilla on merkittävä rooli kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Tämän takia poliisilaitos tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden maiden poliisiyksiköiden kanssa.
– Yhteistyö ei tarkoita pelkkää reagointia vihjeisiin ja muiden viranomaisten pyyntöihin. Se on aktiivista rikostorjunnan suunnittelemista, jossa poliisiyksiköt sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista. Viro on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista, sanoo Nikkanen.
Myös Viron poliisin mukaan kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Rikollisuus ei tunne rajoja.
– Hyvän yhteistyön ansiosta rikollisilla ei ollut mahdollisuutta piiloutua kansallisten rajojen taakse Viron ja Suomen yhteisoperaatiossa. Nyt epäiltyjen täytyy ottaa vastuu toiminnastaan. Vaikka tutkinta oli monimutkainen ja meidän oli otettava huomioon eri maiden oikeudelliset kehykset, virolaiset ja suomalaiset virkamiehet työskentelivät hyvin ammattimaisesti ja tekivät kovasti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo Janek Pedask, joka työskentelee yhdyspoliisina Viron ja Suomen välillä.
Vangittuna on edelleen 15 henkilöä
Vuonna 2022 poliisi paljasti myös huumausaineiden maahantuontihankkeen, jossa epäillyt salakuljettivat kannabista ja hasista Ruotsista Suomeen. Huumeet levitettiin Pohjanmaalta eri puolille Varsinais-Suomea ja pääkaupunkiseutua.
Poliisi takavarikoi huumausaineita yli 100 kiloa. Esitutkinnasta vastasi Pohjanmaan poliisi, ja Pohjanmaan käräjäoikeus antoi tapauksesta ratkaisun joulukuussa 2022. Useita henkilöitä tuomittiin yhteensä yli 25 vuodeksi vankeuteen törkeistä huumausainerikoksista.
Epäillyn rikossarjan viimeinen kokonaisuus siirretään syyteharkintaan viimeistään 18. tammikuuta. Kyseessä on aiemmin kuvailtu salakuljetushanke Espanjasta ja Latviasta Suomeen. Poliisi epäilee erilaisista rikoksista 28 henkilöä, joista 15 on edelleen vangittuina. Epäillyt ovat pääosin Suomen ja Viron kansalaisia.
NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi on päättänyt Loimaalla marraskuussa 2022 tapahtuneen liikenneonnettomuuden esitutkinnan. Onnettomuudessa sai surmansa paikkakuntalainen pariskunta.Poliisi tutki asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Tutkinta on päätetty, koska rikoksesta epäilty henkilö menehtyi onnettomuudessa, eikä asiassa voida siten nostaa syytteitä.Kahden nuoren aikuisen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui talvisella kelillä 26. marraskuuta kello 23 aikaan Hannunkadun ja Varastokujan risteyksessä Loimaalla.Kuljettajana toiminut mies menetti auton hallinnan, ja auto iskeytyi suurella nopeudella teollisuuskiinteistön seinään. Törmäys oli kova, ja vuonna 1994 käyttöönotettu onnettomuusauto syttyi välittömästi voimallisesti palamaan.
Lounais-Suomen poliisi on päättänyt Loimaalla marraskuussa 2022 tapahtuneen liikenneonnettomuuden esitutkinnan. Onnettomuudessa sai surmansa paikkakuntalainen pariskunta.
Poliisi tutki asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Tutkinta on päätetty, koska rikoksesta epäilty henkilö menehtyi onnettomuudessa, eikä asiassa voida siten nostaa syytteitä.
Kahden nuoren aikuisen kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui talvisella kelillä 26. marraskuuta kello 23 aikaan Hannunkadun ja Varastokujan risteyksessä Loimaalla.
Kuljettajana toiminut mies menetti auton hallinnan, ja auto iskeytyi suurella nopeudella teollisuuskiinteistön seinään. Törmäys oli kova, ja vuonna 1994 käyttöönotettu onnettomuusauto syttyi välittömästi voimallisesti palamaan.
– Esitutkinnan perusteella tapahtumasarjassa on ollut kyse kaahailusta. Autoa luistatettiin sivuluisussa yleisillä teillä ja eri katuosuuksilla ajettiin huomattavilla ylinopeuksilla. Kuljettajan ajotapa oli selvästi liikennesääntöjen vastaista, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Valtteri Kemppi.
Riskit toteutuivat peruuttamattomalla tavalla
Poliisi kohtaa valvonnassaan vastaavanlaista riskikäyttäytymistä valitettavan usein.
– Kaikkeen tämän tapaiseen lainvastaiseen käyttäytymiseen liittyy riskejä. Loimaan marraskuisessa tapauksessa riskit toteutuivat peruuttamattomalla tavalla, minkä seurauksena menehtyi kaksi paikkakuntalaista nuorta aikuista, Kemppi toteaa.
NordenBladet — Helsingin poliisilla on käynnissä esitutkinta tapauksesta, jossa 47-vuotiaan äidin epäillään yrittäneen murhata yläkouluikäisen lapsensa. Nainen vangittiin perjantaina 13. tammikuuta todennäköisin syin murhan yrityksestä epäiltynä.Epäilty teko tapahtui helsinkiläisessä hotellissa keskiviikkona 11. tammikuuta. Poliisi sai tiedon tapauksesta nopeasti, koska epäilty soitti itse hätäkeskukseen.Uhri voi olosuhteisiin nähden hyvin.Nainen ja lapsi ovat ulkomaan kansalaisia, ja he asuvat vakituisesti ulkomailla. Poliisi ei epäile, että tapaukseen liittyisi ulkopuolisia henkilöitä.– Tekotavasta tai muista epäillyn rikoksen olosuhteista ei tässä vaiheessa voi kertoa enempää. Poliisi selvittää edelleen, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut ja miksi. Tämänkään vuoksi muita esitutkinnassa jo selvinneitä asioita ei voida avata julkisuuteen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.Poliisi ei ole vielä päässyt kuulustelemaan rikoksesta epäilyä. Todistajia on tarkoitus kuulla pian. Esitutkinnan arvioitu valmistumisaika on maaliskuun lopussa. Poliisi tarkastelee tuolloin, kuinka suuri osa esitutkintamateriaalista on mahdollista jättää julkiseksi.
Helsingin poliisilla on käynnissä esitutkinta tapauksesta, jossa 47-vuotiaan äidin epäillään yrittäneen murhata yläkouluikäisen lapsensa. Nainen vangittiin perjantaina 13. tammikuuta todennäköisin syin murhan yrityksestä epäiltynä.
Epäilty teko tapahtui helsinkiläisessä hotellissa keskiviikkona 11. tammikuuta. Poliisi sai tiedon tapauksesta nopeasti, koska epäilty soitti itse hätäkeskukseen.
Uhri voi olosuhteisiin nähden hyvin.
Nainen ja lapsi ovat ulkomaan kansalaisia, ja he asuvat vakituisesti ulkomailla. Poliisi ei epäile, että tapaukseen liittyisi ulkopuolisia henkilöitä.
– Tekotavasta tai muista epäillyn rikoksen olosuhteista ei tässä vaiheessa voi kertoa enempää. Poliisi selvittää edelleen, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut ja miksi. Tämänkään vuoksi muita esitutkinnassa jo selvinneitä asioita ei voida avata julkisuuteen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.
Poliisi ei ole vielä päässyt kuulustelemaan rikoksesta epäilyä. Todistajia on tarkoitus kuulla pian.
Esitutkinnan arvioitu valmistumisaika on maaliskuun lopussa. Poliisi tarkastelee tuolloin, kuinka suuri osa esitutkintamateriaalista on mahdollista jättää julkiseksi.
NordenBladet — EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.Kansalaiset saavat jatkossa nykyistä enemmän tietoa veden kulutuksestaan ja veden laadusta. Talousvettä toimittavien laitosten on toimitettava asiakkailleen vuosittain tietoja veden kulutuksesta ja hinnasta ilman asiakkaan erillistä pyyntöä. Laitoksen asiakkaan, kuten esimerkiksi taloyhtiön, on välitettävä nämä tiedot talousveden loppukäyttäjille. Talousveden laatutiedot julkaistaan jatkossa Vesi.fi –verkkopalvelussa. Tietoja veden laadusta alkaa kertyä verkkosivulle sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia talousveden laadusta tehdään. Tutkimusten vuosittainen lukumäärä vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon laitos toimittaa vettä.Uudistus tehostaa riskinarviointia ja -hallintaaTalousveden laadun parantamista edistetään erityisesti tarkennetun riskinarvioinnin ja riskinhallinnan avulla. Laatuun vaikuttavia riskitekijöitä seurataan talousveden valmistukseen käytettävästä raakavedestä, talousveden toimitusketjusta ja hanavedestä. Myös talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa tarkennettiin uudistuksessa.Rakennusten vesilaitteistoille on jatkossa uutena asiana tehtävä veden laatua koskeva riskinarviointi, jotta pystyttäisiin torjumaan erityisesti Legionella-bakteeria. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle vakavan legionelloosi-keuhkokuumeen. Tapauksia tilastoidaan Suomessa keskimäärin 30 vuosittain. Riskinarviointivelvoite koskee ns. ensisijaisina tiloina käytettäviä rakennuksia, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat mm. uimahallit ja kylpylät, hotellit, sairaalat, sekä laitoshoitoa antavat yksiköt.Talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille kuten vesijohdoille laaditaan koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka tarkentuvat myöhemmin EU:n komission antamilla säädöksillä. Markkinavalvontaviranomainen valvoo jatkossa, että kaikki markkinoille saatettavat vedenjakeluketjussa käytettäviksi tarkoitetut tuotteet täyttävät hygieniavaatimukset. Muutoksilla pyritään varmistamaan, että uusissa vesilaitteistoasennuksissa käytettävät tuotteet ovat vaatimusten mukaisia eikä niistä liukene talousveteen terveydelle haitallisia aineita.Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaaEU:n juomavesidirektiivi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1998, ja sen uudelleen laadittu versio tuli voimaan 12.1.2021. Jäsenmailla oli kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Suomessa muutoksia tehtiin terveydensuojelu-, vesihuolto- ja ympäristönsuojelulakiin sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuun lakiin. Lisäksi direktiivi pantiin täytäntöön alempiasteisilla säädöksillä, jotka koskevat raakaveden ja talousveden laatua ja riskinarviointia, talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa, vesihuollon tietojärjestelmiä ja tiedottamista sekä rakennusten vesilaitteistoja. Muutokset koskevat sosiaali- ja terveysministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloja.Laki terveydensuojelulain muuttamisestaLaki vesihuoltolain muuttamisestaLaki ympäristönsuojelulain 222 §:n muuttamisestaLaki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 §:n muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisestaValtioneuvoston asetus vesihuollon tietojärjestelmästä ja tiedottamisestaValtioneuvoston asetus talousveden tuotantoketjun riskienhallinnasta ja omavalvonnastaValtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisestaYmpäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta LisätietoaTerveydensuojelulaki, talousveden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ja tuotteet: Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 315, [email protected]Vesihuoltolaki: Neuvotteleva virkamies Johanna Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 011, [email protected]Rakennusten vesilaitteistojen riskinarviointi: Erityisasiantuntija Tomi Marjamäki, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 027, etunimi.sukunimi(at)gov.fiYmpäristönsuojelulaki: Lainsäädäntöneuvos Erja Werdi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 312, [email protected]Markkinavalvonta: Ryhmäpäällikkö Paula Porkola, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), puh. 0295 052 081, [email protected]Vesi.fi-sivusto: Projektipäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 126, [email protected]
EU:n juomavesidirektiivi on pantu täytäntöön Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Lainsäädäntömuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Muutokset koskevat useaa eri lakia ja asetusta. Uudistuksen tärkein tavoite on turvata ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ja lisätä veden laadusta tiedottamista.
NordenBladet — Vuonna 2022 lupia haettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lupapalvelut ruuhkautuivat isoissa kasvukeskuksissa varsinkin kesällä.Vuosi 2022 oli poliisin lupapalveluille ennätyksellisen kiireinen, sillä lupia haettiin ja myönnettiin enemmän kuin koskaan ennen. Eniten vuoteen 2021 verrattuna kasvoi myönnettyjen passien määrä: Oulun poliisilaitos myönsi vuonna 2022 noin 76 600 passia, mikä on 90,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, jolloin Oulun poliisilaitos myönsi noin 40 200 passia.Kaikista myönnetyistä luvista henkilökorttien määrän kasvu oli maltillisin: Oulun poliisilaitos myönsi vuonna 2022 noin 30 100 henkilökorttia, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Lisäksi Oulun poliisilaitos myönsi 9 700 aselupaa, 1 500 turvallisuusalan lupaa, 1 200 muuta lupaa sekä teki noin 9 300 ajo-oikeuspäätöstä. Seuraavassa taulukossa on kerrottu lupalajeittain,kuinka monta lupaa Oulun poliisilaitos myönsi vuosina 2021 ja 2022 jakuinka paljon lupamäärä kasvoi vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021.Suuret lupamäärät aiheuttivat ruuhkia lupapalveluilleLupien suuret hakumäärät vaikuttivat luonnollisesti myös lupapalvelujen jonotusaikoihin. Ensimmäiset vapaat varausajat olivat pitkään viikkojen päässä, ja sen vuoksi moni tuli vuoronumerojonoon poliisiasemille. Oulun poliisilaitos selvisi passi- ja henkilökorttiruuhkasta kohtuullisesti.– Teimme erinomaisen tuloksen kovassa työpaineessa, ja siitä iso kiitos kuuluu lupahallinnon henkilökunnalle, toteaa Oulun poliisilaitoksen lupasektorin johtaja, ylikomisario Antero Aulakoski. Ruuhkat näkyivät erityisesti Oulun keskustan, Kajaanin ja Raahen poliisiasemilla. Pienemmillä paikkakunnilla, kuten Pudasjärvellä ja Kuhmossa, jonotusaika pysyi kohtuullisena. Oulun poliisilaitos kannustikin ihmisiä käymään tunnistautumassa vähemmän ruuhkaisilla poliisiasemilla.– Passihakemuksen voi jättää mihin tahansa poliisin lupapalvelupisteeseen, joten ohjasimme ihmisiä hoitamaan hakemusasioita muilla kuin ruuhkaisimmilla toimipisteillä omien mahdollisuuksiensa mukaan, Aulakoski jatkaa. Passia ja henkilökorttia hakeneilla riitti kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tukalaan tilanteeseen. Vaikka jonotusajat kasvoivat, pysyivät asiakkaat kuitenkin hyvällä mielellä ja ymmärsivät tilanteen.Nyt on hyvä aika hakea lupiaTällä hetkellä eletään poliisitoiminnallisesti vuoden rauhallisinta aikaa. Se näkyy lupapalveluissakin, joten nyt on otollisin aika lupa-asioiden hoitamiseen.Aulakoski kehottaa ihmisiä hakemaan lupia ja matkustusasiakirjoja hyvissä ajoin. Kannattaa selvittää, vaatiiko oma asia käyntiä poliisiasemalla vai voiko hakemuksen tehdä sähköisesti loppuun saakka. Ennakointi on erityisen tärkeätä matkustusasiakirjojen ja aselupien kohdalla.
Vuonna 2022 lupia haettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lupapalvelut ruuhkautuivat isoissa kasvukeskuksissa varsinkin kesällä.
Vuosi 2022 oli poliisin lupapalveluille ennätyksellisen kiireinen, sillä lupia haettiin ja myönnettiin enemmän kuin koskaan ennen. Eniten vuoteen 2021 verrattuna kasvoi myönnettyjen passien määrä: Oulun poliisilaitos myönsi vuonna 2022 noin 76 600 passia, mikä on 90,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, jolloin Oulun poliisilaitos myönsi noin 40 200 passia.
Kaikista myönnetyistä luvista henkilökorttien määrän kasvu oli maltillisin: Oulun poliisilaitos myönsi vuonna 2022 noin 30 100 henkilökorttia, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Lisäksi Oulun poliisilaitos myönsi 9 700 aselupaa, 1 500 turvallisuusalan lupaa, 1 200 muuta lupaa sekä teki noin 9 300 ajo-oikeuspäätöstä. Seuraavassa taulukossa on kerrottu lupalajeittain,
kuinka monta lupaa Oulun poliisilaitos myönsi vuosina 2021 ja 2022 ja
kuinka paljon lupamäärä kasvoi vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021.
Myönnetty lupa Määrä vuonna 2021 Määrä vuonna 2022 Vuosien 2021 ja 2022 välinen kasvu Passi 40 216 76 609 90,49 % Henkilökortti 28 787 30 050 4,39 % Aselupa 8 435 9 667 14,61 % Turvallisuusalan lupa 1 342 1 503 12,00 % Muu lupa 793 1 194 50,57 % Ajo-oikeuspäätös 7 525 9 323 23,89 %
Suuret lupamäärät aiheuttivat ruuhkia lupapalveluille
Lupien suuret hakumäärät vaikuttivat luonnollisesti myös lupapalvelujen jonotusaikoihin. Ensimmäiset vapaat varausajat olivat pitkään viikkojen päässä, ja sen vuoksi moni tuli vuoronumerojonoon poliisiasemille. Oulun poliisilaitos selvisi passi- ja henkilökorttiruuhkasta kohtuullisesti.
– Teimme erinomaisen tuloksen kovassa työpaineessa, ja siitä iso kiitos kuuluu lupahallinnon henkilökunnalle, toteaa Oulun poliisilaitoksen lupasektorin johtaja, ylikomisario Antero Aulakoski.
Ruuhkat näkyivät erityisesti Oulun keskustan, Kajaanin ja Raahen poliisiasemilla. Pienemmillä paikkakunnilla, kuten Pudasjärvellä ja Kuhmossa, jonotusaika pysyi kohtuullisena. Oulun poliisilaitos kannustikin ihmisiä käymään tunnistautumassa vähemmän ruuhkaisilla poliisiasemilla.
– Passihakemuksen voi jättää mihin tahansa poliisin lupapalvelupisteeseen, joten ohjasimme ihmisiä hoitamaan hakemusasioita muilla kuin ruuhkaisimmilla toimipisteillä omien mahdollisuuksiensa mukaan, Aulakoski jatkaa.
Passia ja henkilökorttia hakeneilla riitti kärsivällisyyttä ja ymmärrystä tukalaan tilanteeseen. Vaikka jonotusajat kasvoivat, pysyivät asiakkaat kuitenkin hyvällä mielellä ja ymmärsivät tilanteen.
Nyt on hyvä aika hakea lupia
Tällä hetkellä eletään poliisitoiminnallisesti vuoden rauhallisinta aikaa. Se näkyy lupapalveluissakin, joten nyt on otollisin aika lupa-asioiden hoitamiseen.
Aulakoski kehottaa ihmisiä hakemaan lupia ja matkustusasiakirjoja hyvissä ajoin. Kannattaa selvittää, vaatiiko oma asia käyntiä poliisiasemalla vai voiko hakemuksen tehdä sähköisesti loppuun saakka. Ennakointi on erityisen tärkeätä matkustusasiakirjojen ja aselupien kohdalla.
NordenBladet — Rattijuoppoja ja ajo-oikeudettomia.LAHTI: 70-luvulla syntynyt mies kuljetti Lahdessa, Mukkulan kaupungin osassa, henkilöautoa huumausaineen vaikutuksen alaisena. Seulonta alkometerkoe näytti nollaa mutta huumausaineen pikatesteri positiivista tulosta amfetamiinille. Kuljettajalla ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta.HÄMEENLINNA: Myös Hämeenlinnassa mieshenkilö kuljetti henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhalluskoe osoitti tulosta 1.15 mg/l eli selvästi törkeän rattijuopumuksen puolella. Verikoetta otettaessa meni tilanne alkuun painiksi, jonka johdosta poliisi joutui käyttämään voimakeinoja tilanteessa. Tilanne rauhoittui ja asiat saatiin hoidettua. RIIHIMÄKI: Mieskaksikko kokeili BMW vauhteja keskipäivällä Helsinginväylällä Riihimäellä. Ajoneuvolle mitattiin nopeudeksi 160 km/h sallitun ollessa 100 km/h, ylitystä siis 60 km/h. Lisäksi kuljettajalle suoritetussa huumausaineen pikatestissä positiiviset tulokset amfetamiinille, kannabikselle sekä bentsodiatsepiinille. Kuljettajalla ei myös ollut minkäänlaista ajo-oikeutta olemassa. Nimikkeinä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, huumausaineen käyttörikos sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
Rattijuoppoja ja ajo-oikeudettomia.
LAHTI: 70-luvulla syntynyt mies kuljetti Lahdessa, Mukkulan kaupungin osassa, henkilöautoa huumausaineen vaikutuksen alaisena. Seulonta alkometerkoe näytti nollaa mutta huumausaineen pikatesteri positiivista tulosta amfetamiinille. Kuljettajalla ei myöskään ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. HÄMEENLINNA: Myös Hämeenlinnassa mieshenkilö kuljetti henkilöautoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhalluskoe osoitti tulosta 1.15 mg/l eli selvästi törkeän rattijuopumuksen puolella. Verikoetta otettaessa meni tilanne alkuun painiksi, jonka johdosta poliisi joutui käyttämään voimakeinoja tilanteessa. Tilanne rauhoittui ja asiat saatiin hoidettua. RIIHIMÄKI: Mieskaksikko kokeili BMW vauhteja keskipäivällä Helsinginväylällä Riihimäellä. Ajoneuvolle mitattiin nopeudeksi 160 km/h sallitun ollessa 100 km/h, ylitystä siis 60 km/h. Lisäksi kuljettajalle suoritetussa huumausaineen pikatestissä positiiviset tulokset amfetamiinille, kannabikselle sekä bentsodiatsepiinille. Kuljettajalla ei myös ollut minkäänlaista ajo-oikeutta olemassa. Nimikkeinä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, huumausaineen käyttörikos sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.
NordenBladet — Helsingin poliisi sai tiedon naisen ja lapsen kuolemista 25. maaliskuuta 2022. Poliisi teki tuolloin äidin ja pojan asuntoon tarkastuskäynnin, koska heihin ei oltu saatu yhteyttä.Pojasta oli tehty katoamisilmoitus. Huoli lapsesta heräsi, kun hän ei ilmestynyt kouluun.Lapsi ja äiti löydettiin asunnosta menehtyneenä. He olivat olleet kuolleena noin viikon. Poliisi joutui murtautumaan huoneistoon, koska asunto oli lukittu turvaketjulla ja -lukolla. Lapsessa ei ollut ulkoisen väkivallan merkkejä. Mikään ei viitannut siihen, että asunnossa olisi ollut naisen ja pojan lisäksi muita henkilöitä juuri ennen kuolemaa tai sen jälkeen.Tapausta alettiin tutkia murhana, koska poliisille heräsi epäilys, että lapsen äiti oli aiheuttanut lapsen kuoleman. Naisen osalta poliisi teki kuolemansyyntutkinnan, jonka sisältö on salassa pidettävää tietoa.Epäillyn rikoksen motiivi ei selvinnyt esitutkinnassaLapsen kuolinsyyksi todettiin myrkytys, joka johtui lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta. Asunnosta löytyi myrkytyksen aiheuttaneita lääkkeitä ja lääkkeiden pakkauksia.On epätodennäköistä, että lääkeaineet olisivat joutuneet lapsen elimistöön vahingossa. Poliisi siis epäilee edelleen, että nainen aiheutti pojan kuoleman.Esitutkinnassa ei selvinnyt motiivia epäillylle teolle. Tutkinnan aikana tehtiin lukuisia kuulusteluja. Kuulustelluilla ei ollut tietoa tai havaintoja teosta tai sen suunnittelusta, vaikka useat kuulustellut olivat tehneet muuten havaintoja asianosaisista.– Molemmat asunnossa tapahtuma-aikaan olleet ihmiset ovat kuolleet, joten emme ole esitutkinnassa saaneet selvitystä siitä, mitä ennen kuolemaa tapahtui tai mitkä asiat johtivat tähän surulliseen lopputulokseen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.Esitutkinta lopetettiin, kun kaikki tutkintatoimenpiteet oli tehty eikä asiaan ollut enää mahdollista saada lisäselvyyttä.Asiassa valmistunut esitutkintamateriaali on kokonaan salassa pidettävää, koska se sisältää valtaosin julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja. Tässä tiedotteessa on kerrottu kaikki sellaiset tutkinnassa selvinneet seikat, joille ei ole laissa määrättyä salassapitoperustetta.Rikosasia ei etene syyteharkintaan, koska rikoksesta epäilty on kuollut.
Helsingin poliisi sai tiedon naisen ja lapsen kuolemista 25. maaliskuuta 2022. Poliisi teki tuolloin äidin ja pojan asuntoon tarkastuskäynnin, koska heihin ei oltu saatu yhteyttä.
Pojasta oli tehty katoamisilmoitus. Huoli lapsesta heräsi, kun hän ei ilmestynyt kouluun.
Lapsi ja äiti löydettiin asunnosta menehtyneenä. He olivat olleet kuolleena noin viikon. Poliisi joutui murtautumaan huoneistoon, koska asunto oli lukittu turvaketjulla ja -lukolla.
Lapsessa ei ollut ulkoisen väkivallan merkkejä. Mikään ei viitannut siihen, että asunnossa olisi ollut naisen ja pojan lisäksi muita henkilöitä juuri ennen kuolemaa tai sen jälkeen.
Tapausta alettiin tutkia murhana, koska poliisille heräsi epäilys, että lapsen äiti oli aiheuttanut lapsen kuoleman. Naisen osalta poliisi teki kuolemansyyntutkinnan, jonka sisältö on salassa pidettävää tietoa.
Epäillyn rikoksen motiivi ei selvinnyt esitutkinnassa
Lapsen kuolinsyyksi todettiin myrkytys, joka johtui lääkeaineiden yhteisvaikutuksesta. Asunnosta löytyi myrkytyksen aiheuttaneita lääkkeitä ja lääkkeiden pakkauksia.
On epätodennäköistä, että lääkeaineet olisivat joutuneet lapsen elimistöön vahingossa. Poliisi siis epäilee edelleen, että nainen aiheutti pojan kuoleman.
Esitutkinnassa ei selvinnyt motiivia epäillylle teolle. Tutkinnan aikana tehtiin lukuisia kuulusteluja. Kuulustelluilla ei ollut tietoa tai havaintoja teosta tai sen suunnittelusta, vaikka useat kuulustellut olivat tehneet muuten havaintoja asianosaisista.
– Molemmat asunnossa tapahtuma-aikaan olleet ihmiset ovat kuolleet, joten emme ole esitutkinnassa saaneet selvitystä siitä, mitä ennen kuolemaa tapahtui tai mitkä asiat johtivat tähän surulliseen lopputulokseen, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.
Esitutkinta lopetettiin, kun kaikki tutkintatoimenpiteet oli tehty eikä asiaan ollut enää mahdollista saada lisäselvyyttä.
Asiassa valmistunut esitutkintamateriaali on kokonaan salassa pidettävää, koska se sisältää valtaosin julkisuuslain perusteella salassa pidettäviä tietoja. Tässä tiedotteessa on kerrottu kaikki sellaiset tutkinnassa selvinneet seikat, joille ei ole laissa määrättyä salassapitoperustetta.
Rikosasia ei etene syyteharkintaan, koska rikoksesta epäilty on kuollut.
NordenBladet — Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.Haitta-aineet päätyvät hulevesiin ilmalaskeuman kautta esimerkiksi liikenteestä, liukkauden torjunnasta, rakentamisesta ja lannoittamisesta. Päästöjä tulee myös kaupunkien infrastruktuurin rakenteista, kuten rakennusten materiaaleista ja asfaltista.Rakennustyömaiden aiheuttama kuormitus on ajoittain erittäin intensiivistä. Kiintoaineskuormitus muutaman kuukauden rakennusvaiheen ajalta voi olla yhtä suuri kuin 10 vuoden kuormitus rakennetulta alueelta.Aineita tulee myös luonnollisista lähteistä, joista merkittävin on kallio- ja maaperä. Maaperän ainesosat voivat päätyä hulevesiin erityisesti eroosion, kasvillisuuden vähenemisen ja ojituksen kautta. Hulevesien vähentämiseen kiinnitettävä huomiotaTiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön koordinoiman Vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä Kuntaliiton yhteistyössä teettämästä selvityksestä. Selvitys täydentää osaltaan Kuntaliiton vuoden 2012 Hulevesiopasta tuottaen uutta ja täydentävää tietoa hulevesien laadunhallintaan. Selvitys osoittaa, että hulevesien syntyyn ja käsittelyyn pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Hulevedet ovat arvioitua likaantuneempia ja niiden määrä tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen aiheuttaman sateisuuden lisääntyessä.Selvitys käsittelee taajama-alueiden valumavesiä lukuun ottamatta teollisuusalueiden hulevesiä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on kannustaa muun muassa rakennus- ja infra-alaa ja kuntia ennaltaehkäisemään hulevesien likaantumista tai määrää sekä käsittelemään hulevesiä paremmin.Hulevesien likaantumista kannattaa ennaltaehkäistä tai likaantuneiden hulevesien määrää vähentää niiden syntypaikalla – hulevesirakenteiden rakentaminen on aina kalliimpaa. Myös jokainen kansalainen voi vaikuttaa siihen, ettei hulevesien matkassa päädy vesistöihin haitta-aineita, kuten roskia, tupakantumppeja ja auton pesuvesiä.Hulevedet heikentävät veden ja pohjaveden tilaa ja määrääHulevesien määrä vaihtelee vuodenajan mukaan ja sen myötä myös hulevesien haitta-ainekuorma. Hulevesissä voi esiintyä lukuisia haitallisia tai jopa vaarallisia aineita, joista kaikista ei ole toistaiseksi kattavasti tutkimustietoa. Hulevesien kuljettamat aineet voivat olla haitallisia tai myrkyllisiä vesieliöstölle, esimerkiksi kaloille. Ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä. Myös pohjavesien laatu ja määrä voivat kärsiä. Rakennetun pinta-alan kasvaessa yhä pienempi osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy maaperään ja muodostaa pohjavettä.Luonnonmukaiset käsittelykeinot suositeltaviaLikaisten hulevesien muodostumista kannattaa ennaltaehkäistä esimerkiksi vaikuttamalla alueidenkäyttöön ja toimintoihin. Esimerkiksi rakennustyömailla hulevesien likaantumista voi estää ohjaamalla niiden kulkua paremmin, säästämällä ja säilyttämällä kasvillisuutta mahdollisimman pitkään, suojaamalla maaperää sekä sijoittamalla varastoitavia ja läjitettäviä maa-aineksia riittävän etäälle hulevesikaivoista, ojista, puroista ja vesistöistä. Alueidenkäytön suunnittelussa voidaan suosia vettäläpäiseviä pintoja ja ottaa huomioon maan pinnanmuotoja.Jos ennaltaehkäisy ei auta, hulevesien laatua voi parantaa erilaisilla selvityksessä esitellyillä käsittelymenetelmillä. Hulevesiä hallittaessa voidaan parhaimmillaan parantaa elinympäristöä laajemminkin. Hulevesien käsittely voi helpottaa kaupunkien sopeutumista tulviin ja kuivuuteen sekä ylläpitää kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Tähän pyritään erityisesti luonnonmukaisissa käsittelymenetelmissä.Kiinteistöjen omistajat voivat käsitellä hulevesiä esimerkiksi imeyttämällä katolta valuvia vesiä suoraan pihamaahan viemäreihin ohjaamisen sijasta, mikäli kiinteistön olosuhteet sen mahdollistavat.Lisätiedot:Ympäristöministeriö Neuvotteleva virkamies Ari Kangas, p. 029 525 0340, [email protected]Kuntaliitto Erityisasiantuntija Tuulia Innala, p. 040 572 2120, [email protected]
Uuden tutkimustiedon mukaan hulevedet eivät ole niin puhtaita kuin aiemmin on arvioitu. Hulevedet sisältävät muun muassa ravinteita, raskasmetalleja, suoloja (kloridia ja natriumia), kiintoainesta, öljyjä ja hiilivetyjä sekä mikromuoveja. Sateiden ja sulavan lumen synnyttämä hulevesi johdetaan usein pois kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne lopulta päätyvät käsittelemättä mereen tai vesistöön.
NordenBladet — Poliisi sai tiistaina 17.1.2023 klo 10 aikaan tiedon, että mielenosoittajat ovat estäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturilla Kolarissa. Mielenosoittajat estivät liikenteen hakkuualueelle häiriten Metsähallituksen toimintaa tarkoituksellisesti. Poliisi otti mielenosoittajat kiinni ja purki heidän leirinsä.Poliisi saapui paikalle iltapäivällä ja määräsi mielenosoituksen siirtymään pois tiealueelta. Mielenosoittajat eivät siirtäneet liikenteen esteenä ollutta telttaa ja poliisi määräsi henkilöt poistumaan paikalta. Mielenosoittajat eivät totelleet poliisin antamia käskyjä ja heitä epäillään tässä vaiheessa hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta poliisia vastaan. Tämän vuoksi poliisi keskeytti mielenosoituksen klo 21 aikaan ja otti paikalla olleet mielenosoittajat kiinni. Heidät kuljetettiin pois alueelta kiinniotettuina. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro kiinniotettujen määrää. Lapin poliisilaitos vastaa asian rikostutkinnasta ja tutkinnanjohtaja tiedottaa asiasta lisää.
Poliisi sai tiistaina 17.1.2023 klo 10 aikaan tiedon, että mielenosoittajat ovat estäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturilla Kolarissa. Mielenosoittajat estivät liikenteen hakkuualueelle häiriten Metsähallituksen toimintaa tarkoituksellisesti. Poliisi otti mielenosoittajat kiinni ja purki heidän leirinsä.
Poliisi saapui paikalle iltapäivällä ja määräsi mielenosoituksen siirtymään pois tiealueelta. Mielenosoittajat eivät siirtäneet liikenteen esteenä ollutta telttaa ja poliisi määräsi henkilöt poistumaan paikalta. Mielenosoittajat eivät totelleet poliisin antamia käskyjä ja heitä epäillään tässä vaiheessa hallinnan loukkauksesta ja niskoittelusta poliisia vastaan. Tämän vuoksi poliisi keskeytti mielenosoituksen klo 21 aikaan ja otti paikalla olleet mielenosoittajat kiinni. Heidät kuljetettiin pois alueelta kiinniotettuina.
Poliisi ei tässä vaiheessa kerro kiinniotettujen määrää. Lapin poliisilaitos vastaa asian rikostutkinnasta ja tutkinnanjohtaja tiedottaa asiasta lisää.
