NordenBladet — Helsingin poliisi kaipaa vihjeitä vuonna 2009 syntyneestä Minatullah Omar Mahmood Humadista.Minatullah on noin 163 senttimetriä pitkä ja normaalivartaloinen. Hän pukeutuu niin sanotusti nuorisomuodin mukaan.Kadonnut henkilö voi liikkua pääkaupunkiseudun lisäksi myös muualla Suomessa.Havaintoja pyydetään ajalta 23. maaliskuuta 2023 alkaen. Vihjeet voi lähettää osoitteeseen vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi. Helsingin poliisi käyttää kyseistä osoitetta myös vihjeiden pyytämiseen kadonneista.Poliisi pyytää soittamaan hätänumeroon 112, jos henkilön olinpaikka sillä hetkellä on varmasti tiedossa.
Helsingin poliisi kaipaa vihjeitä vuonna 2009 syntyneestä Minatullah Omar Mahmood Humadista.
Minatullah on noin 163 senttimetriä pitkä ja normaalivartaloinen. Hän pukeutuu niin sanotusti nuorisomuodin mukaan.
Kadonnut henkilö voi liikkua pääkaupunkiseudun lisäksi myös muualla Suomessa.
Havaintoja pyydetään ajalta 23. maaliskuuta 2023 alkaen.
Vihjeet voi lähettää osoitteeseen vakivaltavihjeet.helsinki@poliisi.fi. Helsingin poliisi käyttää kyseistä osoitetta myös vihjeiden pyytämiseen kadonneista.
Poliisi pyytää soittamaan hätänumeroon 112, jos henkilön olinpaikka sillä hetkellä on varmasti tiedossa.
NordenBladet — Poliisi on saanut viime päivien aikana useita ilmoituksia Imatrantien (Valtatie 6) läheisyydessä liikkuvista hirvistä. Havaintoja on tullut sekä Imatrantieltä että sen läheisyydestä Karsikon liittymän ja Repokallion liittymän välillä. Hätäkeskukseen on tehty viimeisen viiden vuorokauden aikana kahdeksan ilmoitusta ajoradalla ja sen läheisyydessä poukkoilevista hirvistä. Poliisi on pyrkinyt karkottamaan hirviä turvallisemmille alueille yhdessä Riistanhoitoyhdistyksen virka-apuosaston kanssa, mutta niiden poistaminen alueelta on ollut haasteellista maasto-olosuhteiden ja tien läheisyyden takia. ELY-keskus on tiistaina 21.6.2023 asettanut alueelle hirvivaara-varoitusmerkkejä. Poliisi kehottaa autoilijoita seuraamaan hirvivaaramerkkejä ja sopeuttamaan ajonopeutensa hirvivaara-alueella. Useimmiten teiden läheisyydessä liikuskelee kevätkesällä emänsä vieroittamia nuoria hirviä, jotka ovat tottumattomia yksinelämiseen ja eksyvät toisinaan liian lähelle ajoväyliä ja asutusta. Tämä vaatii autoilijoilta erityistä valppautta hirvivaara-alueilla.
Poliisi on saanut viime päivien aikana useita ilmoituksia Imatrantien (Valtatie 6) läheisyydessä liikkuvista hirvistä. Havaintoja on tullut sekä Imatrantieltä että sen läheisyydestä Karsikon liittymän ja Repokallion liittymän välillä.
Hätäkeskukseen on tehty viimeisen viiden vuorokauden aikana kahdeksan ilmoitusta ajoradalla ja sen läheisyydessä poukkoilevista hirvistä. Poliisi on pyrkinyt karkottamaan hirviä turvallisemmille alueille yhdessä Riistanhoitoyhdistyksen virka-apuosaston kanssa, mutta niiden poistaminen alueelta on ollut haasteellista maasto-olosuhteiden ja tien läheisyyden takia.
ELY-keskus on tiistaina 21.6.2023 asettanut alueelle hirvivaara-varoitusmerkkejä. Poliisi kehottaa autoilijoita seuraamaan hirvivaaramerkkejä ja sopeuttamaan ajonopeutensa hirvivaara-alueella. Useimmiten teiden läheisyydessä liikuskelee kevätkesällä emänsä vieroittamia nuoria hirviä, jotka ovat tottumattomia yksinelämiseen ja eksyvät toisinaan liian lähelle ajoväyliä ja asutusta. Tämä vaatii autoilijoilta erityistä valppautta hirvivaara-alueilla.
NordenBladet — Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun poliisilaitos valvoivat jätekuljetuksia yhteisratsiassa torstaina 15. kesäkuuta. Ratsia oli ensimmäinen laatuaan Kuusamon alueella.Torstaina 15. kesäkuuta Oulun poliisilaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkastivat tehostetusti jätekuljetuksia Kuusamon alueella. Tarkastukseen sisältyi kuljetuskaluston asianmukaisuuden, kuljetettavina olleiden jätteiden sekä asiapapereiden tarkastaminen. Valvonnan aikana tarkastettiin yhteensä 11 ajoneuvoa, joista kuusi oli jätekuljetuksia. Vastaavaa ratsiaa ei ole pidetty Kuusamon alueella aiemmin.Kolmessa tarkastetussa jätekuljetuksessa oli puutteita. Kahdelta toiminnanharjoittajalta puuttui kokonaan merkintä jätehuoltorekisteriin kuulumisesta. Lisäksi toisessa näistä kuljetuksista oli lieviä puutteita etukäteen laaditussa jätteiden kuljetuksissa vaaditussa siirtoasiakirjassa. Yhdellä kuljetuksista ei ollut kuljetuksen aikana mukana vaadittua todistusta jätehuoltorekisteriin kuulumisesta.Osalle kuljettajista annettiin huomautus tai ELY-keskuksen kehotus saattaa asiat lain edellyttämään kuntoon. Poliisi puuttui lisäksi muihin valvonnassa ilmi tulleisiin rikkeisiin, kuten kuljetuskaluston kuntoon sekä ajo- ja lepoaikoihin. Seuraamuksia kirjattiin taukorikkomuksista, manuaalikirjanpidon puuttumisesta kuljettajakortin puuttuessa, nastarenkaiden käytöstä, kuorman puutteellisesta sitomisesta sekä ajopiirturin yrityslukituksen puuttumisesta.Viranomaisten yhteistyötä ja tämänkaltaisia valvontaiskuja tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun poliisilaitos valvoivat jätekuljetuksia yhteisratsiassa torstaina 15. kesäkuuta. Ratsia oli ensimmäinen laatuaan Kuusamon alueella.
Torstaina 15. kesäkuuta Oulun poliisilaitos ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkastivat tehostetusti jätekuljetuksia Kuusamon alueella. Tarkastukseen sisältyi kuljetuskaluston asianmukaisuuden, kuljetettavina olleiden jätteiden sekä asiapapereiden tarkastaminen. Valvonnan aikana tarkastettiin yhteensä 11 ajoneuvoa, joista kuusi oli jätekuljetuksia. Vastaavaa ratsiaa ei ole pidetty Kuusamon alueella aiemmin.
Kolmessa tarkastetussa jätekuljetuksessa oli puutteita. Kahdelta toiminnanharjoittajalta puuttui kokonaan merkintä jätehuoltorekisteriin kuulumisesta. Lisäksi toisessa näistä kuljetuksista oli lieviä puutteita etukäteen laaditussa jätteiden kuljetuksissa vaaditussa siirtoasiakirjassa. Yhdellä kuljetuksista ei ollut kuljetuksen aikana mukana vaadittua todistusta jätehuoltorekisteriin kuulumisesta.
Osalle kuljettajista annettiin huomautus tai ELY-keskuksen kehotus saattaa asiat lain edellyttämään kuntoon. Poliisi puuttui lisäksi muihin valvonnassa ilmi tulleisiin rikkeisiin, kuten kuljetuskaluston kuntoon sekä ajo- ja lepoaikoihin. Seuraamuksia kirjattiin taukorikkomuksista, manuaalikirjanpidon puuttumisesta kuljettajakortin puuttuessa, nastarenkaiden käytöstä, kuorman puutteellisesta sitomisesta sekä ajopiirturin yrityslukituksen puuttumisesta.
Viranomaisten yhteistyötä ja tämänkaltaisia valvontaiskuja tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa koko Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.
NordenBladet — Passien ja henkilökorttien kysyntä jatkuu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella todella suurena. Poliisiasemilla on huomattu, että isoimmat jonot lupapalveluihin muodostuvat maanantaisin ja perjantaisin.Etenkin Espoon pääpoliisiaseman lupapalvelut ruuhkautuvat edelleen usein, vaikka ajanvarausaikoja on avattu niin paljon kuin mahdollista, ja asiakkaita palvellaan useilla linjoilla myös vuoronumeroilla.− Esimerkiksi maanantaina 19.6. Espoossa joutui ilman vuoronumeroa odottamaan vuoroaan yli kolme tuntia. Samaan aikaan Lohjalla oma vuoro koitti monelle asiakkaalle puolessa tunnissa. Raaseporissa jonoa ei usein ole ollenkaan, kertoo lupaesimies Piia Näsänen.Vielä kesäkuun ajan poliisi palvelee lupa-asioissa myös Kirkkonummella aina maanantaisin sekä torstaisin. Heinäkuun Kirkkonummen lupapalvelut ovat kiinni, mutta poliisiasemalla voi arkisin tehdä rikosilmoituksen ja kysyä löytötavaroita.QR-koodi mahdollistaa jonottamisen pääpoliisiaseman ulkopuolellaEspoon pääpoliisiaseman uusituissa tiloissa vuoronumerolla asioimaan saapuvat asiakkaat voivat hyödyntää vuoronumerolaitteesta saatavaa QR-koodia.− Jos asiakas ottaa vuoronumeronsa QR-koodina, voi hän seurata jonon etenemistä puhelimestaan mistä vain. Hänen ei siis tarvitse odottaa vuoroaan poliisiasemalla, ja odottaessaan voi vaikka hoitaa muita asioita tai piipahtaa kävelyllä, vinkkaa pääpoliisiasemalla lupaesimiehenä työskentelevä Sari Viitasalo.Poliisi suosittelee, että mahdollisimman moni asiakas varaisi ajan matkustusasiakirjojen uusimiseenPoliisi suosittelee edelleen, että mahdollisimman moni asiakas varaisi ajan matkustusasiakirjojen uusimiseen. Näsänen ja Viitasalo kertovat, että uusia aikoja vapautuu päivittäin. Tällä hetkellä ajanvarausajat menevät Espoon pääpoliisiasemalla syyskuulle, Kirkkonummella ja Lohjalla elokuulle ja Raaseporissa heinäkuussa on vielä aikoja vapaana. Ruuhkien pääasiallisena syynä on edelleen koronan vaikutukset. Jos asiakas on käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjäljet passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten, ei käyntiä poliisiasemalla vaadita. Monella asiakkaalla tuo määräaika on kuitenkin umpeutunut, ja siksi vierailu poliisiasemalla vaaditaan.Matkustusasiakirjojen toimitusajat ovat tällä hetkellä normaalit. Oman passin tai henkilökortin saa käyttöönsä tavallisesti noin kymmenessä arkipäivässä. Lisämaksusta voi saada nopeutetun toimituksen.
Passien ja henkilökorttien kysyntä jatkuu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella todella suurena. Poliisiasemilla on huomattu, että isoimmat jonot lupapalveluihin muodostuvat maanantaisin ja perjantaisin.
Etenkin Espoon pääpoliisiaseman lupapalvelut ruuhkautuvat edelleen usein, vaikka ajanvarausaikoja on avattu niin paljon kuin mahdollista, ja asiakkaita palvellaan useilla linjoilla myös vuoronumeroilla.
− Esimerkiksi maanantaina 19.6. Espoossa joutui ilman vuoronumeroa odottamaan vuoroaan yli kolme tuntia. Samaan aikaan Lohjalla oma vuoro koitti monelle asiakkaalle puolessa tunnissa. Raaseporissa jonoa ei usein ole ollenkaan, kertoo lupaesimies Piia Näsänen.
Vielä kesäkuun ajan poliisi palvelee lupa-asioissa myös Kirkkonummella aina maanantaisin sekä torstaisin. Heinäkuun Kirkkonummen lupapalvelut ovat kiinni, mutta poliisiasemalla voi arkisin tehdä rikosilmoituksen ja kysyä löytötavaroita.
QR-koodi mahdollistaa jonottamisen pääpoliisiaseman ulkopuolella
Espoon pääpoliisiaseman uusituissa tiloissa vuoronumerolla asioimaan saapuvat asiakkaat voivat hyödyntää vuoronumerolaitteesta saatavaa QR-koodia.
− Jos asiakas ottaa vuoronumeronsa QR-koodina, voi hän seurata jonon etenemistä puhelimestaan mistä vain. Hänen ei siis tarvitse odottaa vuoroaan poliisiasemalla, ja odottaessaan voi vaikka hoitaa muita asioita tai piipahtaa kävelyllä, vinkkaa pääpoliisiasemalla lupaesimiehenä työskentelevä Sari Viitasalo.
Poliisi suosittelee, että mahdollisimman moni asiakas varaisi ajan matkustusasiakirjojen uusimiseen
Poliisi suosittelee edelleen, että mahdollisimman moni asiakas varaisi ajan matkustusasiakirjojen uusimiseen. Näsänen ja Viitasalo kertovat, että uusia aikoja vapautuu päivittäin. Tällä hetkellä ajanvarausajat menevät Espoon pääpoliisiasemalla syyskuulle, Kirkkonummella ja Lohjalla elokuulle ja Raaseporissa heinäkuussa on vielä aikoja vapaana.
Ruuhkien pääasiallisena syynä on edelleen koronan vaikutukset. Jos asiakas on käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjäljet passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten, ei käyntiä poliisiasemalla vaadita. Monella asiakkaalla tuo määräaika on kuitenkin umpeutunut, ja siksi vierailu poliisiasemalla vaaditaan.
Matkustusasiakirjojen toimitusajat ovat tällä hetkellä normaalit. Oman passin tai henkilökortin saa käyttöönsä tavallisesti noin kymmenessä arkipäivässä. Lisämaksusta voi saada nopeutetun toimituksen.
NordenBladet — Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.Yhdessä muiden maiden kanssa Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Paras luontoteko -kilpailussa etsitään tekoja, jotka ovat onnistuneet käytännössä pysäyttämään luontokatoa ja parantamaan luonnon tilaa. Kilpailussa etsitään kekseliäitä ja konkreettisia toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Paras luontoteko edistää luonnon monimuotoisuuden tilaa suojelemalla luontoa ja käyttämällä luonnon varoja kestävästi. Teko lisää monimuotoisuuden arvostusta ja tunnettuutta, edistää yhteistyötä sekä puuttuu luontokadon syihin. Luontokatoa aiheuttaa ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, saasteet, vieraslajien leviäminen sekä maan ja merien käyttö.Paras luontoteko voi olla käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se voi olla konkreettinen tai virtuaalinen teko tai näiden yhdistelmä, joka on saatu päätökseen vuosina 2021–2022. Edellisen palkinnon sai vuonna 2020 YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja. Kampanja lisäsi tietoisuutta pölyttäjäkadon vakavuudesta. Lisäksi kampanjassa neuvottiin, miten pölyttäjiä voidaan auttaa. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja ehdota henkilöä, yhteisöä tai yritystä, joka on toiminut luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Perustele hakemuksessasi, miksi ehdottamasi teko tulisi olla Suomen paras luontoteko (enintään 2500 merkkiä). Muista lisätä hakemukseen teosta kuvaava otsikko. Lisäksi hakemuksen tulee sisältää tekijän yhteystiedot: nimi, osoite ja puhelinnumero. Hakemus voi sisällyttää lisätietoa linkkien muodossa. Hakemus tulee lähettää viimeistään 16.10 klo 16.15 mennessä osoitteeseen: [email protected]Paras luontoteko haussa jo yhdeksättä kertaaParasta luontotekoa etsitään joka toinen vuosi. Kilpailuissa on tähän mennessä palkittu seuraavat parhaat luontoteot:2020: YLE:n Pelasta pörriäinen -kampanja2018: Juha Salonen ja Longinojan puroaktiivit Helsingin Malmilla sijaitsevan ojan ennallistamisesta monimuotoiseksi puroksi ja meritaimenen kutupaikkojen turvaamisesta2016: Luonto-Liiton susilähettiläiden toiminta susipelon hälventämiseksi lapsille ja nuorille suunnatun, tutkitun tiedon avulla2014: Apulumikinoksien kolaaminen, jolla sadat vapaaehtoiset turvasivat saimaannorppien pesinnän vähälumisena talvena2012: Kolmen toimittajan (Peter Buchert, Päivi Mäki-Petäjä ja Ann-Mari Rannikko) aktiivinen ote luonnon monimuotoisuudesta viestimisessä2010: Luonnonperintösäätiön tapa hankkia omistukseensa vanhoja metsiä ja taata niille luonnonsuojelulain mukainen pysyvä rauhoitus2008: Espoon kaupunginhallituksen päätös suojella 550 hehtaarin alue kaupungin 550-vuotisjuhlan kunniaksi2006: Helsingin kaupungin rakennusviraston käsityöpaja, joka oli maisemoinut Vuosaaren maantäyttö- ja kaatopaikan uutta luovalla ja kotimaisia lajeja suosivalla tavallaKansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n seitsemän asiantuntijakomission työhön osallistuu yli 70 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.LisätietoaMarina von Weissenberg Ympäristöneuvos Suomen IUCN-komitean varapuheenjohtaja [email protected] p. +358 295 250 321Matti Nummelin Dosentti Suomen IUCN-komitean puheenjohtaja [email protected] p. +358 400 802 556
Paras luontoteko -kilpailussa ympäristöministeriö ja kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsivät tekoa, joka on onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta vuosina 2021–2022. Ehdotuksia voi jättää 16.10.2023 saakka.
NordenBladet — Helsingin poliisi tutkii epäiltyä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ja törkeää kuolemantuottamusta Käpylässä.Poliisi epäilee, että iäkäs henkilö ajoi keski-ikäisen uhrin yli Koskelantiellä tiistaina 20. kesäkuuta. Epäilty rikos tapahtui noin kello 12.40. Tapahtumapaikka oli Koskelantie 27:n lähellä.Uhri sai tilanteessa vakavia vammoja ja menehtyi myöhemmin sairaalassa.– Selvitämme edelleen tapahtumien olosuhteita ja pyydämme kansalaisilta silminnäkijähavaintoja, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha Åkerman.Kaikki havainnot epäillystä yliajosta voi ilmoittaa analyysi.helsinki@poliisi.fi tai ympärivuorokautiseen vihjepuhelimeen 029 541 7931. Poliisi kiittää kansalaisia avusta!
Helsingin poliisi tutkii epäiltyä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista ja törkeää kuolemantuottamusta Käpylässä.
Poliisi epäilee, että iäkäs henkilö ajoi keski-ikäisen uhrin yli Koskelantiellä tiistaina 20. kesäkuuta. Epäilty rikos tapahtui noin kello 12.40. Tapahtumapaikka oli Koskelantie 27:n lähellä.
Uhri sai tilanteessa vakavia vammoja ja menehtyi myöhemmin sairaalassa.
– Selvitämme edelleen tapahtumien olosuhteita ja pyydämme kansalaisilta silminnäkijähavaintoja, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha Åkerman.
Kaikki havainnot epäillystä yliajosta voi ilmoittaa analyysi.helsinki@poliisi.fi tai ympärivuorokautiseen vihjepuhelimeen 029 541 7931. Poliisi kiittää kansalaisia avusta!
NordenBladet — Hätäkeskukselle ilmoitettiin eilen illalla 20.6.2023 klo 22-aikoihin Luodon Bastuhamnin venesatamasta vedestä löydetystä elottomasta vanhemmasta miehestä. Poliisin ja pelastuslaitoksen saavuttua paikalle löysi pelastuslaitoksen henkilökunta vielä toisen henkilön, vanhemman naisen, elottomana vedestä.Molemmat henkilöt olivat olleet elottomana veden varassa useita tunteja ennen kuin heidät löydettiin. Poliisi on aloittanut kuolemansyyntutkinnan.
Hätäkeskukselle ilmoitettiin eilen illalla 20.6.2023 klo 22-aikoihin Luodon Bastuhamnin venesatamasta vedestä löydetystä elottomasta vanhemmasta miehestä. Poliisin ja pelastuslaitoksen saavuttua paikalle löysi pelastuslaitoksen henkilökunta vielä toisen henkilön, vanhemman naisen, elottomana vedestä.
Molemmat henkilöt olivat olleet elottomana veden varassa useita tunteja ennen kuin heidät löydettiin. Poliisi on aloittanut kuolemansyyntutkinnan.
NordenBladet — Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.Rannikkovesien ravinteiden kuormituskatot ja kuormituksen vähentämisen taakanjako -hanke (KATOT) arvioi suurimmat sallitut kuormitusmäärät eli kuormituskatot kolmelle merialueelle rannikkovesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Saaristomerelle typen kuormituskatoksi esitetään 1 794 tonnia vuodessa ja fosforin kuormituskatoksi 126 tonnia vuodessa. Selkämeren vuosittaisiksi kuormituskatoiksi esitetään typen osalta 7 973 tonnia ja fosforin osalta 302 tonnia. Suomenlahdelle esitetyt vuosittaiset kuormituskatot ovat 4 401 tonnia typpeä ja 194 tonnia fosforia. Nämä katot ovat huomattavasti nykyisen kuormitustason alapuolella.Suomesta päätyy Itämereen jokien kuljettamana ja suorana pistekuormana vuosittain keskimäärin 77 000 tonnia typpeä ja 3 900 tonnia fosforia. Eri kuormituslähteiden osuudet päästöistä vaihtelevat merialueittain: Maatalous on suurin kuormituslähde Perämerta lukuun ottamatta, missä luonnonhuuhtouman ja metsätalouden osuus korostuu. Kalankasvatuksen osuus kokonaiskuormituksesta on pieni, mutta paikallisesti Saaristomerellä merkittävä.Edes hankkeen mallintamat maatalouden, metsätalouden ja kalankasvatuksen mittavat vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä hyvän tilan saavuttamiseen seuraavien 30 vuoden aikana. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista erityisesti maatalousmaalta. Mittavilla toimenpiteillä on kuitenkin mahdollista saada merialueiden tila paranemaan.Raportin mukaan ”Osa valuma-alueella tehtävistä toimenpiteistä on sellaisia, että kuormitusvähennykset tapahtuvat vielä 30 vuotta pidemmällä viiveellä. …meriekosysteemit reagoivat viiveellä ravinnekuormituksen vähenemiseen.”Ohjauskeinoiksi hanke suosittelee mm.maatalouden tukimuutoksia edistämään heikkotuottoisten peltojen siirtämistä muuhun käyttöön,ravinnetietovarannon perustamista tukemaan lannoituksen enimmäisrajojen valvontaa ja vesiensuojelutoimien kohdentamista,sanktioita tai kannustimia tukemaan jatkuvapeitteisen metsänhoidon käyttöönottoa turvemailla,laajempaa lupavelvoitetta metsäojitukseen,kalankasvatuksen kiertovesilaitosten toimintaedellytysten tukemista.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Itämeren ravinnekuormitusta on vähennettävä mittavin toimin, jotta rannikkovesien hyvä tila voitaisiin saavuttaa. Tuore tutkimus esittää aiempaa huomattavasti tiukempia typen ja fosforin kuormituskattoja eri merialueille. Kuormituksen vähentämistoimia tarvitaan kaikilla toimialoilla.
NordenBladet — Hämeen poliisilla piti kiirettäLAHTI50- vuotias mies yritti aamuyöllä anastaa puutarhakalusteita huonekalukaupasta Launeelta. Mies oli pyörinyt kaupan ympärillä epämääräisesti ja mennyt aidan yli puutarhakaluste myymälään, mistä hän oli nostanut aidan yli puutarhakalusteita. Sivulliset ilmoittivat asiasta ja mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä varkauden yritykseen.HÄMEENLINNAKuljettajan epämääräinen ajo kiinnitti partion huomion Ahvenistontiellä illalla. Kuljettaja ei meinannut saada autoaan pysäköityä ja oli pysäköintiä suorittaessaan vähällä osua poliisiautoonkin. Kuljettajaksi selvisi melkein 40- vuotias naishenkilö, joka puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. JANAKKALAHakamäessä yli 30- vuotias mies oli häiriköinyt kahdessa eri osoitteessa asuvia ihmisiä. Toisen asunnon pihalla ollessaan mies oli lyönyt asukasta. Partio otti häiriköineen miehen kiinni asioiden selvittämiseksi.LAHTIYli 30- vuotias mies ajoi henkilöautolla reilua ylinopeutta eteläisellä kehätiellä ilta- aikaan, mikä kiinnitti moottoripyöräpoliisin huomion. Partio seurasi autoa Ala- okeroisiin, missä auto saatiin pysäytettyä. Autoa kuljettanut mies myönsi käyttäneensä huumausaineita, minkä vuoksi hänet käytettiin verikokeessa. Miehen kuljettamasta autosta löytyi etsinnässä tutkanpaljastin. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuoppouden lisäksi paljastinlaiterikkomukseen.LAHTI50- vuotias nainen kuljetti henkilöautoa Ankkurissa ja kääntyessään kaupan pihaan hän törmäsi pysäköitynä olleeseen sähköpotkulautaan. Sähköpotkulauta oli jäänyt jumiin auton alle ja keskeytti naisen autoilun. Nainen puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän lukeman. RIIHIMÄKIPartiolle tuli hätäkeskukselta ilmoitus epäillystä rattijuoposta, joka tuli partiota vastaan Hämeentiellä. Pysäytyksen aikana selvisi, että 30- vuotias mies oli päihtynyt ja hän puhalsi törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen.
Hämeen poliisilla piti kiirettä
LAHTI 50- vuotias mies yritti aamuyöllä anastaa puutarhakalusteita huonekalukaupasta Launeelta. Mies oli pyörinyt kaupan ympärillä epämääräisesti ja mennyt aidan yli puutarhakaluste myymälään, mistä hän oli nostanut aidan yli puutarhakalusteita. Sivulliset ilmoittivat asiasta ja mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä varkauden yritykseen.
HÄMEENLINNA Kuljettajan epämääräinen ajo kiinnitti partion huomion Ahvenistontiellä illalla. Kuljettaja ei meinannut saada autoaan pysäköityä ja oli pysäköintiä suorittaessaan vähällä osua poliisiautoonkin. Kuljettajaksi selvisi melkein 40- vuotias naishenkilö, joka puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen.
JANAKKALA Hakamäessä yli 30- vuotias mies oli häiriköinyt kahdessa eri osoitteessa asuvia ihmisiä. Toisen asunnon pihalla ollessaan mies oli lyönyt asukasta. Partio otti häiriköineen miehen kiinni asioiden selvittämiseksi.
LAHTI Yli 30- vuotias mies ajoi henkilöautolla reilua ylinopeutta eteläisellä kehätiellä ilta- aikaan, mikä kiinnitti moottoripyöräpoliisin huomion. Partio seurasi autoa Ala- okeroisiin, missä auto saatiin pysäytettyä. Autoa kuljettanut mies myönsi käyttäneensä huumausaineita, minkä vuoksi hänet käytettiin verikokeessa. Miehen kuljettamasta autosta löytyi etsinnässä tutkanpaljastin. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuoppouden lisäksi paljastinlaiterikkomukseen.
LAHTI 50- vuotias nainen kuljetti henkilöautoa Ankkurissa ja kääntyessään kaupan pihaan hän törmäsi pysäköitynä olleeseen sähköpotkulautaan. Sähköpotkulauta oli jäänyt jumiin auton alle ja keskeytti naisen autoilun. Nainen puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän lukeman.
RIIHIMÄKI Partiolle tuli hätäkeskukselta ilmoitus epäillystä rattijuoposta, joka tuli partiota vastaan Hämeentiellä. Pysäytyksen aikana selvisi, että 30- vuotias mies oli päihtynyt ja hän puhalsi törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen.
NordenBladet — Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.Ympäristöministeriö on avustanut vesistökunnostuksia yli 800 kohteessa noin 23 miljoonalla eurolla vuosina 2019-2023. Laaja kunnostustoiminta on ollut mahdollista Vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta. Hankkeiden toteuttamiseen on osallistunut noin 1000 tahoa. Hanketoimijoista suurin osa on ollut alueellisia tai paikallisia järjestöjä, vesiensuojeluyhdistyksiä, osakaskuntia ja kalatalousalueita. Myös uusia kuntia ja alueellisia oppi- ja tutkimuslaitoksia on saatu mukaan vesiensuojelun verkostoihin, ja uusia suojeluyhdistyksiä perustettu. Vesistökunnostusten verkostotoiminnan tukeminen ja kehittäminen alueilla on mahdollistanut aiempaa useampien toimijoiden yhteistyön. Monilla alueilla on pystytty pitkäjänteisesti rakentamaan vaikuttavia, laajoja ja monitavoitteisia hankkeita.Vesien tilaa parannetaan kokonaisvaltaisella kunnostuksellaVesiensuojelun tehostamisohjelma on rahoittanut vesistöjen kunnostushankkeita, joissa suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia ja säilyttäviä toimia. Kunnostuksia tarvitaan sekä vesistöissä että niiden valuma-alueilla. Valuma-alue tarkoittaa aluetta, jossa kuormitusta syntyy ja jolta vesi lopulta valuu vesistöön. Kun vesien tilan parantaminen aloitetaan valuma-alueilta, voidaan kuormitusta ennaltaehkäistä ennen kuin se yltää vesistöihin. Silloin myös vesistöissä tehtävien kunnostustoimien mielekkyys ja vaikuttavuus kasvaa.”Toivomme lisää erityisesti eri toimijoiden yhdessä valmistelemia hankkeita, joissa tarkastellaan sekä valuma-alueella että vesistöissä tarvittavia toimia samanaikaisesti”, ohjelmapäällikkö Antton Keto kertoo.Kunnostustarve on ollut yleensä suurin järvissä ja merenrannoilla, joissa liiallinen kuormitus aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Kuormitusta on hankkeissa vähennetty esimerkiksi rakentamalla ravinteita pidättäviä, eroosiota vähentäviä ja virtaamia ohjaavia rakenteita, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä, pengerryksiä ja pohjapatoja. Vesistöissä on myös tehty perinteisiä sisäistä ravinnekuormitusta hillitseviä kunnostuksia, kuten niitetty vesikasveja, hoitokalastettu ja ilmastettu alusvettä.Avustusta voi ja kannattaakin hakea myös kunnostusten suunnitteluun. Lisäksi verkostoituminen on tärkeää. Useiden toimijoiden välinen yhteistyö, kuten tiedon ja kokemusten vaihto ja osaamisen hyödyntäminen, lisää hankkeen vaikuttavuutta. Se myös vahvistaa alueen toimijoiden sitoutumista vesistöjen hoitoon ja parantaa hankkeiden mahdollisuuksia hankkia omarahoitusta. Toimijoiden kannattaa tehdä yhteistyötä vesistöjen kunnostamiseksi, koska vesien tilan parantaminen vaatii usein ponnisteluja koko valuma-alueella. Hyvä vesien tila vaikuttaa niin luonnon kuin ihmisten hyvinvointiinKunnostustoimilla varmistamme, että tulevatkin sukupolvet pääsevät nauttimaan viihtyisästä asuinympäristöstä sekä vesien virkistyskäytöstä. Monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on myös parhaat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Hyväkuntoiset vesistöt vahvistavat koko seutukunnan elinvoimaa. Ne muun muassa tukevat kalataloutta, synnyttävät mahdollisuuksia matkailulle ja tekevät alueesta vetovoimaisen asukkaille ja yrittäjille.Hankkeeseen voi ryhtyä esimerkiksi vesiensuojelu- tai vesienhoitoyhdistys, säätiö, kyläyhdistys, ympäristöjärjestö, neuvontajärjestö, vapaa-ajan kalastukseen liittyvä yhdistys, kunta tai kaupunki. Lisätietoa avustushaun kampanjasivulta ja ELY-keskuksistaLisää tietoa avustuksen hakemisesta sivulla ym.fi/virtaavesienhoitoon. Sivulta löytyvät myös yhteystiedot ELY-keskuksiin, jotka antavat lisätietoa vesien tilasta ja toteutetuista hankkeista sekä neuvovat hankkeen suunnittelussa ja hankehakemuksen tekemisessä.LisätietojaJenni Jäänheimo, erityisasiantuntija, p. 029 525 0349, [email protected]
Ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta avustettavilla hankkeilla parannetaan vesien tilaa ja ympäristöä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, tuetaan kunnostusverkkoja sekä vahvistetaan vesistökunnostajien ja maanomistajien yhteistyötä. Avustushaku alkaa 17.10. ja päättyy 30.11.2023. Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana.
