Ympäristöministeriön virkajohdossa muutoksia

Tekijä

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.Tutkimusjohtaja Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriöön viiden vuoden virkavapaalta. Höijer oli virkavapaansa aikana Baltic Sea Action Groupissa ensin sisältöjohtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Tutkimusjohtaja vastaa ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittamisesta yhteistyössä kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Tutkimusjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa tutkimus- ja selvitystarpeiden arvioinnissa, hankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Ympäristöministeriön viestintäjohtajaksi on nimitetty Riikka Lamminmäki 1.9. alkaen 29.2.2024 saakka. Lamminmäki tulee viestintäjohtajan tehtävään Jussi Salmen siirryttyä HUSin määräaikaiseksi viestintäjohtajaksi. Lamminmäki on työskennellyt viestinnän tulosalueella viestintäpäällikkönä ja viestintäjohtajan sijaisena ja aiemmin viestintätehtävissä ympäristöministeriön lisäksi mm. YK:lla ja toimittajana eri medioissa. Viestintäjohtaja johtaa viestinnän tulosaluetta, joka vastaa ympäristöministeriön viestinnän strategisuudesta ja vaikuttavuudesta yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa. Viestinnän tulosalue vastaa myös ministeriön viestintäyhteistyöstä muun ympäristöhallinnon ja valtioneuvoston kanssa.Ilmaston- ja ympäristönsuojeluosaston ylijohtajana jatkaa Päästöt ja ympäristöriskit -yksikön johtajana toiminut Oili Rahnasto, kunnes uusi ylijohtaja on nimitetty. Edellinen ylijohtaja Leena Ylä-Mononen aloitti kesäkuussa Euroopan ympäristöviraston pääjohtajana. Ympäristönsuojeluosasto vastaa muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään, teollisuuden ympäristönsuojeluun, ilmansuojeluun, kiertotalouteen ja jätehuoltoon, kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen, maaperän pilaantumiseen ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseen liittyvistä asioista. Osasto vastaa myös toimialansa lainsäädännön kehittämisestä, ympäristön seurannasta ja tietojärjestelmistä sekä alan tutkimuksesta, kehittämisestä ja suunnittelusta.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
p. 029 525 0445
[email protected]Laura Höijer
tutkimusjohtaja
p. 029 525 0139
[email protected]Riikka Lamminmäki
viestintäjohtaja
p. 029 525 0343
[email protected]Oili Rahnasto
ylijohtaja
p. 029 525 0244
[email protected]

Laura Höijer palaa 1.9. ympäristöministeriön tutkimusjohtajan virkaan. Lisäksi Riikka Lamminmäki on nimitetty ympäristöministeriön vs. viestintäjohtajaksi ja Oili Rahnasto toimii määräaikaisesti ilmaston- ja ympäristönsuojelunosaston ylijohtajana.

Lähde: ym.fi

Uudella asetuksella pelisäännöt vapaaehtoiselle ekologiselle kompensaatiolle

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että ekologisella kompensaatiolla täysimääräisesti hyvitetään hankkeesta luonnolle aiheutuvat haitat ja vastaavuuden arviointi silti on mahdollisimman yksinkertainen.”Hienoa, että saamme luontohyvitykselle nyt pelisäännöt. Hallitusohjelmassa linjasimme, että selkeytämme vapaaehtoista ekologista kompensaatiota yhteisesti hyväksytyin kriteerein. Tämä luo tärkeän mahdollisuuden toimijoille sovittaa yhteen luonnon tilan vahvistaminen ja taloudellinen toiminta sekä osoittaa vastuullisuuttaan,” ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen sanoo.Ekologisessa kompensaatiossa eli luonnolle aiheutuvien heikennysten hyvittämisessä ihmisen toiminnasta luonnolle aiheutettuja heikennyksiä korvataan tuottamalla vastaava määrä luontohyvityksiä toisaalla. Hyvityksiä tuotetaan ensisijaisesti ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä.”Vapaaehtoista ekologista kompensaatiota on tarkoitus hyödyntää yhtenä ratkaisumahdollisuutena myös viranomaisten lupaharkinnassa tietyissä tilanteissa,” ministeri Mykkänen sanoo.Lupaprosessissa ekologinen kompensaatio on viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Sitä voi siis käyttää vain tapauksissa, joissa ei ole muuta mahdollista ratkaisua. Ekologinen kompensaatio edistää tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä.Asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta tarkentaa luonnonsuojelulain kirjauksiaAsetuksen teknisluonteisilla säännöksillä selkeytetään sitä, miten luontohyvityksen luonnonarvovastaavuutta arvioitaisiin siten, että luontotyypille tai eliölajin elinympäristölle aiheutuva heikennys hyvitetään vähintään täysimääräisesti. Lisäksi asetuksella tarkennetaan hyvityssuunnitelman sisältöä, jotta siitä käy ilmi riittävät tiedot tuotettavien luonnonarvojen arvioimiseksi.Asetuksessa tarkennetaan heikennettävän ja hyvittävän alueen luonnonarvojen lähtötilan arviointia ja myös tulevan tilan arviointia. Näin määritetään sekä aiheutuvan heikennyksen määrä että tuotettavan lisäyksen määrä. Arvioinnissa käytetään asetuksessa yksilöityjä kunkin luontotyyppiryhmän kannalta keskeisiä ominaispiirteitä. Jos kyse on uhanalaisesta luontotyypistä tai lajista, se huomioidaan heikennyksen määrää korottavana tekijänä.Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan laadullisen ja määrällisen tekijän osalta. Arvioinnin mittayksikkö on luonnonarvohehtaari, joka on laadullisen ja pinta-alallisen arvon yhdistymä. Sekä heikennyksen määrä että tuotettavat luonnonarvot ilmoitetaan luonnonarvohehtaarein.Hyvitysalueella luonnonarvoja parantavien toimenpiteiden perusteella tuotettavan lisäyksen määrä arvioidaan perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus.Asetus tulee voimaan 15.9.2023.ym.fi/ekologinen-kompensaatio

Kesäkuun alussa voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa säädetään vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelystä ja hyvittämisen kriteereistä. Ympäristöministeriön asetuksen tavoitteena on varmistaa, että heikennysten hyvittäminen on luontevaa ja käytettävyys mahdollisimman yksinkertainen.

Lähde: ym.fi

KRP:n esitutkinnoissa selvitetty talousrikoksia ja korkean teknologian vientiä Venäjälle

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Keskusrikospoliisi on tutkinut yhdessä muiden viranomaisten kanssa Suomessa toimivia hankinta- ja logistiikka-alan toimijoita, joiden epäillään osallistuneen korkean teknologian vientiin Suomen kautta Venäjälle.Esitutkinta käynnistettiin vuonna 2019 sen jälkeen, kun erään Helsinkiin rekisteröidyn yhtiön toiminnassa ilmeni syytä epäillä lainvastaisia toimia. Esitutkinnassa paljastui järjestelmä, jossa erilaista tavaraa, kuten elektroniikkaa, tilattiin ympäri maailmaa Helsingissä toimivan yrityksen puolesta. Yrityksen kautta tuotteita vietiin Venäjälle. Esitutkinnan perusteella epäillään, että Helsinkiin rekisteröidyn yhtiön toiminnan taustalla on henkilö, joka oli tammikuussa 2018 asetettu Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotelistalle epäiltynä teknologian toimittamisesta Venäjän asevoimille tai niihin kytkeytyville tahoille. Henkilöllä ei kuitenkaan ollut mitään virallista roolia tai omistuksia helsinkiläisyhtiössä. Esitutkinnassa on selvitetty sitä, onko helsinkiläisyhtiön toiminnassa rikottu EU:n asettamia vientirajoitteita. – Helsinkiläisyhtiö tilasi tuotteita eri puolilta maailmaa, ja tilaukset laadittiin yhtiön puolesta sähköpostilla.Rikosepäilyt liittyvät muun muassa siihen, miten ja kuka tilaukset on tehnyt sekä mitä tilausten yhteydessä on kerrottu tuotteiden määränpäästä ja käyttötarkoituksesta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Janne Takkunen. Keskusrikospoliisin esitutkinta haarautui kahteen osioon, joista toisessa selvitettiin epäiltyä törkeää kirjanpitorikosta, törkeää rahanpesua sekä tehtiin tutkinta liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksistä. Toinen tutkinta puolestaan koski epäiltyjä törkeiden petoksen yrityksiä sekä rekisterimerkintärikoksia. – Syyteharkintaan saatetut rikosepäilyt koskevat pääosin vuosia 2016–2020. Esitutkinnassa on laajasti selvitetty helsinkiläisyhtiön toiminnan lainmukaisuutta ja toimintaan osallistuneita tahoja. Keskusrikospoliisi on myös tehnyt asiakokonaisuuteen liittyen kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, Takkunen kertoo. Rikoksista epäiltyjä henkilöitä on alle viisi. Esitutkinta kokonaisuudessaan siirtyi syyteharkintaan syksyllä 2022 Etelä-Suomen ja Itä-Suomen syyttäjäalueille. Rikosasioiden syyteharkinta on yhä kesken. Syyttäjälaitos tiedottaa asiasta syyteharkinnan valmistuttua.

Keskusrikospoliisi on tutkinut yhdessä muiden viranomaisten kanssa Suomessa toimivia hankinta- ja logistiikka-alan toimijoita, joiden epäillään osallistuneen korkean teknologian vientiin Suomen kautta Venäjälle.

Esitutkinta käynnistettiin vuonna 2019 sen jälkeen, kun erään Helsinkiin rekisteröidyn yhtiön toiminnassa ilmeni syytä epäillä lainvastaisia toimia. Esitutkinnassa paljastui järjestelmä, jossa erilaista tavaraa, kuten elektroniikkaa, tilattiin ympäri maailmaa Helsingissä toimivan yrityksen puolesta. Yrityksen kautta tuotteita vietiin Venäjälle.

Esitutkinnan perusteella epäillään, että Helsinkiin rekisteröidyn yhtiön toiminnan taustalla on henkilö, joka oli tammikuussa 2018 asetettu Yhdysvaltain valtiovarainministeriön pakotelistalle epäiltynä teknologian toimittamisesta Venäjän asevoimille tai niihin kytkeytyville tahoille. Henkilöllä ei kuitenkaan ollut mitään virallista roolia tai omistuksia helsinkiläisyhtiössä.

Esitutkinnassa on selvitetty sitä, onko helsinkiläisyhtiön toiminnassa rikottu EU:n asettamia vientirajoitteita.

– Helsinkiläisyhtiö tilasi tuotteita eri puolilta maailmaa, ja tilaukset laadittiin yhtiön puolesta sähköpostilla.

Rikosepäilyt liittyvät muun muassa siihen, miten ja kuka tilaukset on tehnyt sekä mitä tilausten yhteydessä on kerrottu tuotteiden määränpäästä ja käyttötarkoituksesta, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Janne Takkunen.

Keskusrikospoliisin esitutkinta haarautui kahteen osioon, joista toisessa selvitettiin epäiltyä törkeää kirjanpitorikosta, törkeää rahanpesua sekä tehtiin tutkinta liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksistä. Toinen tutkinta puolestaan koski epäiltyjä törkeiden petoksen yrityksiä sekä rekisterimerkintärikoksia.

– Syyteharkintaan saatetut rikosepäilyt koskevat pääosin vuosia 2016–2020. Esitutkinnassa on laajasti selvitetty helsinkiläisyhtiön toiminnan lainmukaisuutta ja toimintaan osallistuneita tahoja. Keskusrikospoliisi on myös tehnyt asiakokonaisuuteen liittyen kansainvälistä viranomaisyhteistyötä, Takkunen kertoo.

Rikoksista epäiltyjä henkilöitä on alle viisi. Esitutkinta kokonaisuudessaan siirtyi syyteharkintaan syksyllä 2022 Etelä-Suomen ja Itä-Suomen syyttäjäalueille. Rikosasioiden syyteharkinta on yhä kesken. Syyttäjälaitos tiedottaa asiasta syyteharkinnan valmistuttua.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Etsivä löytää – tervetuloa seuraamaan, kuka etsii nyt parhaiten

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Suomen poliisikoirayhdistys ry järjestää perinteiset huumekoirien SM-kisat 5. – 7.9.2023 Levin ympäristössä Kittilässä.Kilpailijoille eli 26 ilmoittautuneelle poliisikoiralle ohjaajineen on luvassa monenlaista etsintää mm. varastossa, ajoneuvossa, huoneistossa ja maastossa. Levillä Lammaskurun rastilla koiria odottaa perinteisen metsärastin sijaan haasteellisempi tunturirakka. Myös tottelevaisuutta mitataan.Tänä vuonna mukana koiraroduista malinois, saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, bordercollie, parsonrusselinterrieri ja kultainennoutaja. Kilpailu kiertää eri paikkakunnilla ja viimeksi se on järjestetty Levillä vuonna 2012.Medialla ja yleisöllä on mahdollisuus tulla seuraamaan kilpailua, ottamaan kuvia ja haastattelemaan asiantuntijoitamme torstaina 7.9.2023 klo 13 Levin Lammaskuruun, jossa on maastoetsintärasti. Paikalla ovat kertomassa poliisikoiraohjaajan työstä vanhempi konstaapeli Tero Oiva sekä rikostorjunnasta Lapissa Rikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Pälvi Suokas.Myös keskiviikkona 6.9.2023 kello 9 alkaen on yleisön mahdollista seurata ajoneuvoetsintää sekä Etelärinteillä Sivakan pihalla että osoitteessa Kätkäntie 1, Enonveneen pihassa.

Suomen poliisikoirayhdistys ry järjestää perinteiset huumekoirien SM-kisat 5. – 7.9.2023 Levin ympäristössä Kittilässä.

Kilpailijoille eli 26 ilmoittautuneelle poliisikoiralle ohjaajineen on luvassa monenlaista etsintää mm. varastossa, ajoneuvossa, huoneistossa ja maastossa. Levillä Lammaskurun rastilla koiria odottaa perinteisen metsärastin sijaan haasteellisempi tunturirakka. Myös tottelevaisuutta mitataan.

Tänä vuonna mukana koiraroduista malinois, saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja, bordercollie, parsonrusselinterrieri ja kultainennoutaja. Kilpailu kiertää eri paikkakunnilla ja viimeksi se on järjestetty Levillä vuonna 2012.

Medialla ja yleisöllä on mahdollisuus tulla seuraamaan kilpailua, ottamaan kuvia ja haastattelemaan asiantuntijoitamme torstaina 7.9.2023 klo 13 Levin Lammaskuruun, jossa on maastoetsintärasti. Paikalla ovat kertomassa poliisikoiraohjaajan työstä vanhempi konstaapeli Tero Oiva sekä rikostorjunnasta Lapissa Rikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Pälvi Suokas.

Myös keskiviikkona 6.9.2023 kello 9 alkaen on yleisön mahdollista seurata ajoneuvoetsintää sekä Etelärinteillä Sivakan pihalla että osoitteessa Kätkäntie 1, Enonveneen pihassa.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisi pyytää havaintoja liikenneonnettomuudesta Nummelassa

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Musta henkilöauto törmäsi jalankulkijaan 31.8. Hiidenvedentien risteyksen lähistöllä. Poliisi pyytää tiedot sähköpostitse.Nummelassa Lohjantiellä, Hiidenvedentien risteyksen tuntumassa tapahtui liikenneonnettomuus 31.8. kello 15.00-15.15 välillä.Tilanteessa väriltään musta, suurikokoinen ja mahdollisesti farmarimallinen henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen nuoreen. Vakavilta vammoilta vältyttiin. Auton kuljettaja pysähtyi paikalle ja tiedusteli nuoren vointia, mutta poistui tämän jälkeen paikalta.Poliisi pyytää tapauksen nähneitä ottamaan yhteyttä. Kyseisen ajoneuvon mieskuljettajan toivotaan myös ilmoittautuvan poliisille. Yhteydenotot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen liikennerikostutkinta.lansi-uusimaa@poliisi.fi.

Musta henkilöauto törmäsi jalankulkijaan 31.8. Hiidenvedentien risteyksen lähistöllä. Poliisi pyytää tiedot sähköpostitse.

Nummelassa Lohjantiellä, Hiidenvedentien risteyksen tuntumassa tapahtui liikenneonnettomuus 31.8. kello 15.00-15.15 välillä.

Tilanteessa väriltään musta, suurikokoinen ja mahdollisesti farmarimallinen henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen nuoreen. Vakavilta vammoilta vältyttiin. Auton kuljettaja pysähtyi paikalle ja tiedusteli nuoren vointia, mutta poistui tämän jälkeen paikalta.

Poliisi pyytää tapauksen nähneitä ottamaan yhteyttä. Kyseisen ajoneuvon mieskuljettajan toivotaan myös ilmoittautuvan poliisille. Yhteydenotot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen liikennerikostutkinta.lansi-uusimaa@poliisi.fi.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Poliisi tutkii Espoon Lähderannassa tapahtunutta törkeän ryöstön yritystä

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisi on aloittanut esitutkinnan törkeän ryöstön yrityksestä. Epäilty rikos tapahtui Espoon Lähderannassa torstaina 31.8. hieman ennen kello kahta iltapäivällä. Poliisilla oli illan aikana myös toinen tehtävä Lähderannassa.Poliisi epäilee, että kolme täysi-ikäistä henkilöä olivat sopineet huumausainekaupat Lähderannassa sijaitsevan kaupan edustalle. Tilanne kuitenkin johti siihen, että mies vahingoitti vakavasti teräaseella toista miestä. Tilanteessa mukana ollut nainen ei saanut vammoja.Epäilty tekijä pakeni paikalta, mutta poliisi tavoitti hänet nopeasti. Tässä apuna oli sivullisen henkilön ansiokas toiminta, sillä hän soitti nopeasti hätänumeroon ja kertoi poliisille epäillyn tekijän poistumissuunnan.− Poliisi epäilee noin 20-vuotiasta miestä törkeän ryöstön yrityksestä sekä huumausainerikoksesta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jyrki Kallio.Poliisilla oli torstaina myös toinen Lähderantaan sijoittunut tehtäväPoliisilla oli torstaina 31.8. myös toinen Lähderantaan sijoittunut tehtävä. Sivullinen henkilö oli hieman illemmalla havainnut alueella miehen, jolla oli mahdollisesti hallussaan teräase. Poliisi varautui tehtävään usealla partiolla ja pyysi varotoimena esimerkiksi läheisellä urheilukentällä olleita henkilöitä siirtymään syrjään. Poliisi tavoitti pian ilmoituksessa kuvatun henkilön ja ohjasi hänet muiden viranomaisten tarjoaman avun piiriin.

Länsi-Uudenmaan poliisi on aloittanut esitutkinnan törkeän ryöstön yrityksestä. Epäilty rikos tapahtui Espoon Lähderannassa torstaina 31.8. hieman ennen kello kahta iltapäivällä. Poliisilla oli illan aikana myös toinen tehtävä Lähderannassa.

Poliisi epäilee, että kolme täysi-ikäistä henkilöä olivat sopineet huumausainekaupat Lähderannassa sijaitsevan kaupan edustalle. Tilanne kuitenkin johti siihen, että mies vahingoitti vakavasti teräaseella toista miestä. Tilanteessa mukana ollut nainen ei saanut vammoja.

Epäilty tekijä pakeni paikalta, mutta poliisi tavoitti hänet nopeasti. Tässä apuna oli sivullisen henkilön ansiokas toiminta, sillä hän soitti nopeasti hätänumeroon ja kertoi poliisille epäillyn tekijän poistumissuunnan.

− Poliisi epäilee noin 20-vuotiasta miestä törkeän ryöstön yrityksestä sekä huumausainerikoksesta, kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Jyrki Kallio.

Poliisilla oli torstaina myös toinen Lähderantaan sijoittunut tehtävä

Poliisilla oli torstaina 31.8. myös toinen Lähderantaan sijoittunut tehtävä. Sivullinen henkilö oli hieman illemmalla havainnut alueella miehen, jolla oli mahdollisesti hallussaan teräase.

Poliisi varautui tehtävään usealla partiolla ja pyysi varotoimena esimerkiksi läheisellä urheilukentällä olleita henkilöitä siirtymään syrjään. Poliisi tavoitti pian ilmoituksessa kuvatun henkilön ja ohjasi hänet muiden viranomaisten tarjoaman avun piiriin.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Selvitysryhmä tarkastelemaan valtion tukeman asumisen kehittämistarpeita

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.Petteri Orpon hallituksen asuntopolitiikan keskeisin tavoite on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja siten luoda mahdollisuuksia asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti omia toiveita vastaavassa kodissa. Nyt käynnistyvä selvitys sisältyy hallitusohjelmaan.”On löydettävä yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaimmat keinot, jotka edistävät suomalaisten tarpeita vastaavien asuntojen tuotantoa ja hillitsevät asumiskustannuksia. Tuetun asuntotuotannon järjestelmä koostuu eri aikojen tarpeisiin räätälöidyistä palasista. Toivon selvitysryhmän katsovan ratkaisuja 2020-luvun tarpeisiin ennakkoluulottomasti ja tuovan uutta arvokasta tietoa asuntopoliittiseen päätöksentekoon”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen evästää. Selvitysryhmän tehtävänä on arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita muun muassa työllisyyden, segregaation torjunnan, asuntomarkkinan toimivuuden ja kestävän julkisen talouden näkökulmista. Ryhmä arvioi valtion asuntorahaston käyttötarkoitusta ja roolia ja selvittää asuntorakentamisen tukemiseen liittyvät valtion rahoitus- ja takausvastuut sekä vaihtoehdot, joilla voidaan vastata nykyisistä ja tulevista takaus- ja tukisitoutumista. Ryhmän tehtävänä on myös tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja tukien suuruusluokka.Selvityksessä tulee huomioida asuntotarjontaan liittyvien muiden välineiden suhde asumistukeen ja toimeentulotukeen sekä EU:n valtiontukilainsäädännön reunaehdot.Selvitysryhmän kokoonpano ja työn aikatauluSelvitysryhmän puheenjohtajana toimii kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muina jäseninä ovat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, Suomen Pankki, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara.Ryhmää tukee ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho.Selvitysryhmän ehdotusten on määrä valmistua 1.3.2024 mennessä.Työssä kuullaan laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä sekä hyödynnetään käytettävissä olevaa tutkimustietoa ja selvityshenkilöiden tuntemusta muissa maissa käytetyistä tukijärjestelmistä ja asuntopolitiikan kehityssuunnista.Ryhmän asettamispäätösLisätiedotEmma-Stina Vehmanen
ministerin erityisavustaja
p. 040 847 1992
[email protected]Tommi Laanti
asuntoneuvos
p. 0295 250 146
[email protected]

Ympäristöministeriö on asettanut ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia.

Lähde: ym.fi

Poliisi kaipaa tietoja kahdesta kuvassa näkyvästä henkilöstä Kokkolassa

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

1 syyskuun, 2023

NordenBladet — 27.8. paloi autiotalo Kokkolan keskustassa. Poliisi tutkii tapausta tuhotyönä ja julkaisee tapaukseen liittyen valvontakameran kuvan kahdesta henkilöstä, jotka mahdollisesti liittyvät tapaukseen.Poliisi pyytää kuvassa näkyviä henkilöitä ottamaan yhteyttää Pohjanmaan poliisiin henkilökohtaisesti tai sähköpostitse. Jos joku tunnistaa kuvassa olevat henkilöt, pyydetään nämä tiedot ilmoittamaan sähköpostitse. Tiedot voi ilmoittaa osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi

27.8. paloi autiotalo Kokkolan keskustassa. Poliisi tutkii tapausta tuhotyönä ja julkaisee tapaukseen liittyen valvontakameran kuvan kahdesta henkilöstä, jotka mahdollisesti liittyvät tapaukseen.

Poliisi pyytää kuvassa näkyviä henkilöitä ottamaan yhteyttää Pohjanmaan poliisiin henkilökohtaisesti tai sähköpostitse. Jos joku tunnistaa kuvassa olevat henkilöt, pyydetään nämä tiedot ilmoittamaan sähköpostitse. Tiedot voi ilmoittaa osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi

]]>

Lähde: Poliisi.fi

Henkilö jäi junan alle ja menehtyi Seinäjoella

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

31 elokuun, 2023

NordenBladet — Onnettomuus tapahtui tänään vähän ennen klo 08.30 Seinäjoella, Kivistöntien maasillan lähettyvillä.Junan alle jäänyt henkilö menehtyi.

Onnettomuus tapahtui tänään vähän ennen klo 08.30 Seinäjoella, Kivistöntien maasillan lähettyvillä.

Junan alle jäänyt henkilö menehtyi.

Poliisi jatkaa asiaa kuolemansyyn selvittämisenä, eikä tiedota asiasta enempää.

]]>

Lähde: Poliisi.fi

TIETEELLINEN TUTKIMUS: Voimmeko kommunikoida kuolleiden kanssa?

Tekijä

Helena-Reet Ennet

-

31 elokuun, 2023

OHMYGOSSIP – Kysymys siitä, onko mahdollista kommunikoida kuolleiden kanssa, on kiehtonut ihmisiä vuosisatojen ajan. Tämä ilmiö liittyy usein erilaisiin paranormaaleihin käytäntöihin, mukaan lukien seanssit, mediat ja spiritualismi. Vaikka monet ihmiset väittävät saaneensa kokemuksia kommunikoinnista kuolleiden rakkaiden kanssa, tiedeyhteisö suhtautuu tähän aiheeseen skeptisesti. Tässä artikkelissa tutkimme tieteellistä näkökulmaa kommunikaatioon kuolleiden kanssa ja tutkimme tämän kiehtovan aiheen ympärillä olevia todisteita tai niiden puutetta.

Historiallinen konteksti
Usko kommunikointiin kuolleiden kanssa ei ole uusi kehitys. Kautta historian eri kulttuurit ja sivilisaatiot ovat harjoittaneet erilaisia spiritismin ja median muotoja. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa spiritualismi saavutti merkittävää suosiota, ja seanssit ja mediat väittivät täyttävänsä kuilun elävien ja kuolleiden välillä. Monet näistä käytännöistä kuitenkin suhtautuivat skeptisesti ja petossyytöksiin.

Tieteellinen skeptisismi
Tieteellisesti katsottuna väitteisiin kommunikaatiosta kuolleiden kanssa suhtaudutaan usein skeptisesti empiiristen todisteiden puutteen vuoksi. Tieteellinen menetelmä perustuu havainnoitaviin, testattaviin ja toistettavissa oleviin todisteisiin väitteiden vahvistamiseksi. Vaikka anekdoottisia kertomuksia kommunikaatiosta kuolleiden kanssa on runsaasti, ne eivät täytä tieteellisen todisteen tiukkoja vaatimuksia.

Yksi tämän ilmiön tutkimuksen perushaasteista on luotettavan ja toistettavan kokeellisen kehyksen puuttuminen. Väitteet keskinäisyydestä sisältävät usein subjektiivisia kokemuksia, joita on vaikea mitata tai kvantifioida tieteellisesti. Skeptikot väittävät, että sellaiset tekijät kuin ehdotus, kognitiiviset harhakäsitykset ja toiveajattelua voivat selittää monia raportoituja tapauksia kommunikaatiosta kuolleiden kanssa.

Psykologiset selitykset
Psykologia tarjoaa useita vaihtoehtoisia selityksiä kokemuksille, jotka usein johtuvat kommunikaatiosta kuolleiden kanssa. Yksi yleinen psykologinen ilmiö on pareidolia, johon liittyy ihmisaivojen taipumus havaita merkityksellisiä kuvioita, kuten kasvoja tai ääniä, satunnaisissa ärsykkeissä. Pareidolia voi selittää tapaukset, joissa henkilöt uskovat kuulleensa vainajan lähettämiä viestejä valkoisena kohinana tai staattisena.

Toinen psykologinen käsite on suruhalusinaatiot, jotka ovat eläviä aistikokemuksia, joita esiintyy suruprosessissa. Näihin hallusinaatioihin voi kuulua vainajan läsnäolon näkeminen, kuuleminen tai tunteminen. Vaikka nämä kokemukset ovat syvästi merkityksellisiä niille, jotka ne kokevat, ne ymmärretään yleensä luonnolliseksi osaksi suruprosessia eikä todisteita yhteydenpidosta kuolleiden kanssa.

Tieteelliset tutkimukset
Huolimatta tätä aihetta ympäröivästä skeptisyydestä, jotkut tutkijat ovat yrittäneet tutkia väitteitä kommunikaatiosta kuolleiden kanssa tieteellisten kokeiden avulla. Nämä tutkimukset keskittyvät usein meedioihin, jotka väittävät välittävänsä viestejä vainajalta. Tällaisten tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet epäselviä, ja kriitikot ovat osoittaneet metodologisia puutteita ja petoksen mahdollisuutta.

Vaikka usko kommunikaatioon kuolleiden kanssa jatkuu monien yksilöiden ja kulttuurien keskuudessa, tiedeyhteisö on edelleen varovainen lähestymistapassaan. Empiiristen todisteiden puute ja uskottavien psykologisten selitysten olemassaolo ovat saaneet useimmat tutkijat pitämään väitteitä kommunikaatiosta kuolleiden kanssa todistamattomina. Toistaiseksi tieteellinen yksimielisyys on pysynyt siitä, että tällaista viestintää ei ole osoitettu luotettavasti. Se, paljastaako tiede jonakin päivänä ratkaisevia todisteita kuoleman jälkeisestä elämästä tai kyvystä kommunikoida vainajan kanssa, on edelleen avoin kysymys, joka kiehtoo ja mystifioi edelleen.

Kuva: Unsplash