NordenBladet — Sisä-Suomen poliisi on viimeisen viikon aikana saanut useita ilmoituksia huijauksista, joissa erilaisilla avunpyynnöillä ihmiset on saatu nostamaan ja luovuttamaan käteistä rahaa tuntemattomille henkilöille. Apua pyytäneet henkilöt ovat onnistuneet vetoamaan ihmisten tunteisiin ja hyväntahtoisuuteen.Sisä-Suomen poliisilaitokselle ilmoitetuissa tapauksissa ihmisiä on pyydetty tilisiirtoa vastaan nostamaan käteistä rahaa ja ihmisille on luvattu nostosta palkkio. Huijarit ovat esittäneet tekevänsä tilisiirron matkapuhelimen verkkopankin esittelysovellusta käyttäen. Todellisuudessa mitään tilisiirtoa ei ole tapahtunut.
Sisä-Suomen poliisi on viimeisen viikon aikana saanut useita ilmoituksia huijauksista, joissa erilaisilla avunpyynnöillä ihmiset on saatu nostamaan ja luovuttamaan käteistä rahaa tuntemattomille henkilöille. Apua pyytäneet henkilöt ovat onnistuneet vetoamaan ihmisten tunteisiin ja hyväntahtoisuuteen.
Sisä-Suomen poliisilaitokselle ilmoitetuissa tapauksissa ihmisiä on pyydetty tilisiirtoa vastaan nostamaan käteistä rahaa ja ihmisille on luvattu nostosta palkkio. Huijarit ovat esittäneet tekevänsä tilisiirron matkapuhelimen verkkopankin esittelysovellusta käyttäen. Todellisuudessa mitään tilisiirtoa ei ole tapahtunut.
Tällä kertaa Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella tapahtuneet huijaukset ovat pääasiassa tapahtuneet Tampereen keskustan alueella. Poliisin näkemyksen mukaan kyseessä on kuitenkin valtakunnallinen ilmiö.
Poliisi ohjeistaa ihmisiä olemaan erityisen pidättäytyviä nostamaan käteistä rahaa, mikäli sitä heiltä yllättävissä tilanteissa tullaan pyytämään. Jos et reaaliaikaisesti pysty toteamaan tilisiirtoa, niin hälytyskellojen tulisi soida sen varalta, että kyseessä voi olla mahdollinen huijaus.
Muokattu 9.11.2023 klo 14.34: tiedotteen ingressiin korjattu alkuun ”poliisi” muotoon Sisä-Suomen poliisi.
NordenBladet — Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.Ilmastopaneeliin nimettiin 15 tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, jonka asema on määritelty ilmastolaissa. Lain mukaan paneelin tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa sekä tunnistaa tietotarpeita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Tietoa käytetään ilmastopolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa, seurannassa sekä päätöksenteon tukena.”Tarvitsemme vahvaa ja monitieteistä vuoropuhelua tiedeyhteisön ja päätöksentekijöiden välillä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Paneelin valinnassa olemme pyrkineet huolehtimaan, että osaamista on laajasti eri tieteenaloilta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Ilmastopaneelin jäsenhaku käynnistettiin viime keväänä. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset saivat ehdottaa paneeliin jäseniä. Ympäristöministeriö sai 41 jäsenehdotusta ja 6 ehdotusta puheenjohtajaksi. Uutena puheenjohtajana aloittaa professori Jyri Seppälä, joka on toiminut ilmastopaneelin jäsenenä ilmastopaneelin perustamisesta lähtien.”On tärkeää, että Suomi täyttää ilmastotavoitteensa ja etenee määrätietoisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Näin Suomi pystyy lunastamaan siirtymään liittyvät mahdollisuudet. Ilmastopaneelin tehtävänä on tuoda tähän prosessiin tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi”, Seppälä sanoo.Ilmastopaneeli toimii yhteistyössä muiden tiedepaneelien kanssa. Ilmastopaneelin lisäksi luontopaneeli on lakisääteinen tiedepaneeli. Muita tiedepaneeleita ovat kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden paneeli. Lisäksi tänä syksynä aloitti ilmastolain mukainen saamelainen ilmastoneuvosto, jossa on sekä tutkijoita että perinteisen tiedon haltijoita.Ympäristöministeriö on teettänyt ilmastopaneelista arvioinnin, joka julkaistaan joulukuussa.Ilmastopaneelin kokoonpano 1.1.2024-31.12.2027:Puheenjohtaja Jyri Seppälä professori Suomen ympäristökeskusJäsenet Paula Kivimaa tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskusAntti Arasto tutkimusjohtaja VTTHannele Korhonen tutkimusprofessori, toimialajohtaja Ilmatieteen laitosLassi Ahlvik apulaisprofessori Helsingin yliopistoKati Kulovesi professori Itä-Suomen yliopistoRaisa Mäkipää tutkimusprofessori LuonnonvarakeskusJaana Halonen johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitosKati Koponen erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskusRisto Soukka professori Lappeenrannan teknillinen yliopistoHeikki Liimatainen professori Tampereen yliopistoJarek Kurnitski adjuc professori Aalto-yliopistoSampo Soimakallio ryhmäjohtaja, johtava tutkija Suomen ympäristökeskusAnne Toppinen varadekaani, professori Helsingin yliopistoHeikki Lehtonen tutkimusprofessori LuonnonvarakeskusValtioneuvoston päätökset | vn.fiKuva Jyri Seppälästä median käyttöönLisätietojaHeta-Elena Heiskanen Erityisasiantuntija Ympäristöministeriö p. 0295 250 380 [email protected]Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja 2024–2027 Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus p. 0295 251 629 [email protected]
Valtioneuvosto asetti 9. marraskuuta uuden ilmastopaneelin kaudelle 2024-2027. Puheenjohtajaksi valittiin Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Ilmastopaneeli antaa lausuntoja ja tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.
NordenBladet — Mustasaaren Karkkimalantieltä on kadonnut viime yönä puolen yön aikaan 22-vuotias Petrus Buijs.Kadonneen tuntomerkit: vaaleat lyhyet hiukset, pituus 180-184 cm, normaalipainoinen 70kg-80kg, normaali ruumiinrakenne (urheilullinen). Kadonneella on yllään mahdollisesti pusero ja musta takki.Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kadonneesta henkilöstä hätäkeskukseen numeroon 112.Liitteenä kuva kadonneesta.Tiedotetta muokattu 9.11. klo 13:23: Korjattu kadonneen sukunimi, joka on Buijs. Tiedotteessa luki aiemmin virheellisesti Bujis.
Mustasaaren Karkkimalantieltä on kadonnut viime yönä puolen yön aikaan 22-vuotias Petrus Buijs.
Kadonneen tuntomerkit: vaaleat lyhyet hiukset, pituus 180-184 cm, normaalipainoinen 70kg-80kg, normaali ruumiinrakenne (urheilullinen). Kadonneella on yllään mahdollisesti pusero ja musta takki.
Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kadonneesta henkilöstä hätäkeskukseen numeroon 112.
NordenBladet — Lahdessa tapahtui viime viikolla kolme suojatieonnettomuutta, joista vakavimmassa jalankulkija menehtyi auton törmättyä häneen. Pimeät, sateiset ja mahdollisesti liukkaat syyskelit vaativat erityistä tarkkaavaisuutta kaikilta tienkäyttäjiltä.Lahden suojatieonnettomuuksilla ei ollut yhteistä tekijää vaan ne olivat keskenään hyvin erilaisia tapahtumia. Tämänkaltaisten onnettomuuksien riski kuitenkin kasvaa kelien muuttuessa pimeiksi ja sateisiksi.Autoilijan sovitettava nopeus ajokeliin ja näkyvyyteenPimeys ja vesisade muuttavat näkymisen ja näkyvyyden liikenteessä haastavaksi. Kun yhtälöön lisätään vielä vastaantulevien ajoneuvojen valot, on näkyvyys auton ratissa hetkittäin vain muutamia metrejä.- Syyskeleillä ajettaessa on huomioitava näkyvyys ja sovitettava nopeus vallitsevaan tilanteeseen, Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtaja ylikomisario Jouni Takala sanoo.Mahdollisimman hyvän näkyvyyden saamiseksi tuulilasi on pidettävä puhtaana – pyyhkijän sulkien vaihtaminen uusiin parantaa usein tätä tilannetta. Ennen liikkeelle lähtöä on maltettava odottaa ajoneuvon lämpenemistä sen verran, että mahdollinen huuru on poistunut ainakin tuulilasista ja etusivuikkunoista. Jos talvi on yllättänyt, lumi on luonnollisesti poistettava kunnolla kaikista ikkunoista.Kun tiet ovat liukkaat, on ajonopeutta laskettava, jotta kuljettajalle jää aikaa reagoida liikenteen tapahtumiin. Kaasua on höllättävä myös vesisateella ja sumuisella kelillä, jolloin näkyvyys on huono. Suojaamaton liikenne voi parantaa näkyvyyttään heijastimillaTummissa vaatteissa, ilman heijastimia tai näkyvää valoa liikkuva suojaamaton liikenne – eli jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat – on vaikeasti havaittavissa auton ratista. Katuvalaistus helpottaa näkyvyyttä, mutta turvan tuoja se ei ole.- Katuvalot antavat jalankulkijoille sekä nopeasti eteneville pyöräilijöille ja potkulautailijoille väärän mielikuvan siitä, kuinka hyvin heidät havaitaan liikenteessä. On hyvä tiedostaa ja muistaa, että pimeällä ja hämärässä ilman heijastimia kulkevaa on todella vaikea havaita auton tuulilasin läpi, Takala muistuttaa.Lähtiessä liikkeelle jalan, pyörällä tai potkulaudalla, on oman turvallisuuden takia hyvä varustautua heijastimella – mieluiten useammalla. Heijastimia tulisi olla näkyvillä joka suuntaan, jotta kulkija voidaan havaita mahdollisimman hyvin. Suuret heijastinpinnat ovat aina näkyvämpiä kuin pienet, mutta usealla pienelläkin heijastimella havaittavuus lisääntyy paljon. Myös näkyvä valo eteen ja taakse, jota laki pyöräilijöiltä edellyttääkin, lisää näkyvyyttä.Autoilijoiden tavoin myös pyöräilijöiden ja potkulautailijoiden on sovitettava nopeutensa ajokelin mukaan ja oltava erityisen tarkkaavaisia tietä ylittäessä.
Lahdessa tapahtui viime viikolla kolme suojatieonnettomuutta, joista vakavimmassa jalankulkija menehtyi auton törmättyä häneen. Pimeät, sateiset ja mahdollisesti liukkaat syyskelit vaativat erityistä tarkkaavaisuutta kaikilta tienkäyttäjiltä.
Lahden suojatieonnettomuuksilla ei ollut yhteistä tekijää vaan ne olivat keskenään hyvin erilaisia tapahtumia. Tämänkaltaisten onnettomuuksien riski kuitenkin kasvaa kelien muuttuessa pimeiksi ja sateisiksi.
Autoilijan sovitettava nopeus ajokeliin ja näkyvyyteen
Pimeys ja vesisade muuttavat näkymisen ja näkyvyyden liikenteessä haastavaksi. Kun yhtälöön lisätään vielä vastaantulevien ajoneuvojen valot, on näkyvyys auton ratissa hetkittäin vain muutamia metrejä.
– Syyskeleillä ajettaessa on huomioitava näkyvyys ja sovitettava nopeus vallitsevaan tilanteeseen, Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtaja ylikomisario Jouni Takala sanoo.
Mahdollisimman hyvän näkyvyyden saamiseksi tuulilasi on pidettävä puhtaana – pyyhkijän sulkien vaihtaminen uusiin parantaa usein tätä tilannetta. Ennen liikkeelle lähtöä on maltettava odottaa ajoneuvon lämpenemistä sen verran, että mahdollinen huuru on poistunut ainakin tuulilasista ja etusivuikkunoista. Jos talvi on yllättänyt, lumi on luonnollisesti poistettava kunnolla kaikista ikkunoista.
Kun tiet ovat liukkaat, on ajonopeutta laskettava, jotta kuljettajalle jää aikaa reagoida liikenteen tapahtumiin. Kaasua on höllättävä myös vesisateella ja sumuisella kelillä, jolloin näkyvyys on huono.
Suojaamaton liikenne voi parantaa näkyvyyttään heijastimilla
Tummissa vaatteissa, ilman heijastimia tai näkyvää valoa liikkuva suojaamaton liikenne – eli jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat – on vaikeasti havaittavissa auton ratista. Katuvalaistus helpottaa näkyvyyttä, mutta turvan tuoja se ei ole.
– Katuvalot antavat jalankulkijoille sekä nopeasti eteneville pyöräilijöille ja potkulautailijoille väärän mielikuvan siitä, kuinka hyvin heidät havaitaan liikenteessä. On hyvä tiedostaa ja muistaa, että pimeällä ja hämärässä ilman heijastimia kulkevaa on todella vaikea havaita auton tuulilasin läpi, Takala muistuttaa.
Lähtiessä liikkeelle jalan, pyörällä tai potkulaudalla, on oman turvallisuuden takia hyvä varustautua heijastimella – mieluiten useammalla. Heijastimia tulisi olla näkyvillä joka suuntaan, jotta kulkija voidaan havaita mahdollisimman hyvin. Suuret heijastinpinnat ovat aina näkyvämpiä kuin pienet, mutta usealla pienelläkin heijastimella havaittavuus lisääntyy paljon. Myös näkyvä valo eteen ja taakse, jota laki pyöräilijöiltä edellyttääkin, lisää näkyvyyttä.
Autoilijoiden tavoin myös pyöräilijöiden ja potkulautailijoiden on sovitettava nopeutensa ajokelin mukaan ja oltava erityisen tarkkaavaisia tietä ylittäessä.
NordenBladet — Pikkujoulusesonki on käynnistymässä ja poliisi muistuttaa liikenneraittiudesta sekä poliisin tehostetusta rattijuopumusvalvonnasta.Poliisi tulee tehostamaan rattijuopumusvalvontaa pikkujoulujen aikaan ja erityisesti tulevina viikonloppuina. Puhallutusratsiat ajoitetaan ilta- ja yöaikoihin sekä varsinkin viikonloppuisin myös aamupäiville.- Poliisi muistuttaa pikkujoulujuhlijoita turvallisesta ja alkoholittomasta autoilusta. Jos etukäteen on tiedossa, että pikkujoulussa on tarkoitus juoda alkoholia, niin auto kannattaa jättää kotiin. Tällöin ei tule kiusausta lähteä tapahtumasta pois omalla autolla. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, sanoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.Pahkin muistuttaa, että jos pikkujouluissa tulee otettua, niin seuraavana aamuna on syytä harkita julkisten kulkuneuvojen käyttämistä tai lähteä liikenteeseen muutoin kuin autolla. Juhlinnan lomassa ei välttämättä tule ajatelleeksi seuraavaa työpäivää tai muuta menoa ja alkoholia voi olla veressä vielä seuraavana aamuna. Suomalaisten asenteet eivät aina näy käytännössäEurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tiukimpia. Silti lähes joka kymmenes suomalainen kuljettaja kertoo lähteneensä ajamaan sen jälkeen, kun on nauttinut alkoholia. Viimeisimpien rattijuopumustutkimusten perusteella arvioidaan, että Itä-Suomessa liikennevirrassa noin joka 550. autoilijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea.Niin sanotusti maistissa ajavia liikennevirrassa on peräti joka 117. kuljettaja. Vuosittain jää kiinni koko maassa noin 20 000 rattijuoppoa, joista Itä-Suomessa lähes 2 000. Viime vuosina rattijuopumustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on rattijuopumuksesta epäiltyjä jäänyt kiinni 738 kuljettajaa, Pohjois-Karjalassa 401 kuljettajaa ja Etelä-Savossa 386 kuljettajaa. Vähennystä on ollut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 109 tapausta. Rattijuopumus on edelleen merkittävä turvallisuusriski Suomen tieliikenteessä Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportin 2021 mukaan rattijuopumus on ylinopeuden ohella yleisimpänä riskitekijänä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Pääaiheuttajista 40 prosenttia ajoi jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja alkoholi oli näissä onnettomuuksissa yleisimmin käytetty päihde (29 prosenttia pääaiheuttajista). Huumeiden kokeilun ja käytön yleistyminen on lisännyt huumaantuneena ajavien kuljettajien määrää liikenteessä. Itä-Suomessa rattijuopumustapauksissa noin 37 prosentissa on ollut mukana huumaavat aineet.Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausiin, mutta myös marraskuu on ollut erityisen synkkä kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui viikonloppuisin, useimmiten myöhäisillan ja alkuyön tunteina. Samoihin aikoihin jää myös rattijuoppoja eniten kiinni.
Pikkujoulusesonki on käynnistymässä ja poliisi muistuttaa liikenneraittiudesta sekä poliisin tehostetusta rattijuopumusvalvonnasta.
Poliisi tulee tehostamaan rattijuopumusvalvontaa pikkujoulujen aikaan ja erityisesti tulevina viikonloppuina. Puhallutusratsiat ajoitetaan ilta- ja yöaikoihin sekä varsinkin viikonloppuisin myös aamupäiville.
– Poliisi muistuttaa pikkujoulujuhlijoita turvallisesta ja alkoholittomasta autoilusta. Jos etukäteen on tiedossa, että pikkujoulussa on tarkoitus juoda alkoholia, niin auto kannattaa jättää kotiin. Tällöin ei tule kiusausta lähteä tapahtumasta pois omalla autolla. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, sanoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.
Pahkin muistuttaa, että jos pikkujouluissa tulee otettua, niin seuraavana aamuna on syytä harkita julkisten kulkuneuvojen käyttämistä tai lähteä liikenteeseen muutoin kuin autolla. Juhlinnan lomassa ei välttämättä tule ajatelleeksi seuraavaa työpäivää tai muuta menoa ja alkoholia voi olla veressä vielä seuraavana aamuna.
Suomalaisten asenteet eivät aina näy käytännössä
Eurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tiukimpia. Silti lähes joka kymmenes suomalainen kuljettaja kertoo lähteneensä ajamaan sen jälkeen, kun on nauttinut alkoholia. Viimeisimpien rattijuopumustutkimusten perusteella arvioidaan, että Itä-Suomessa liikennevirrassa noin joka 550. autoilijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea.
Niin sanotusti maistissa ajavia liikennevirrassa on peräti joka 117. kuljettaja. Vuosittain jää kiinni koko maassa noin 20 000 rattijuoppoa, joista Itä-Suomessa lähes 2 000. Viime vuosina rattijuopumustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on rattijuopumuksesta epäiltyjä jäänyt kiinni 738 kuljettajaa, Pohjois-Karjalassa 401 kuljettajaa ja Etelä-Savossa 386 kuljettajaa. Vähennystä on ollut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 109 tapausta.
Rattijuopumus on edelleen merkittävä turvallisuusriski Suomen tieliikenteessä
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportin 2021 mukaan rattijuopumus on ylinopeuden ohella yleisimpänä riskitekijänä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Pääaiheuttajista 40 prosenttia ajoi jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja alkoholi oli näissä onnettomuuksissa yleisimmin käytetty päihde (29 prosenttia pääaiheuttajista). Huumeiden kokeilun ja käytön yleistyminen on lisännyt huumaantuneena ajavien kuljettajien määrää liikenteessä. Itä-Suomessa rattijuopumustapauksissa noin 37 prosentissa on ollut mukana huumaavat aineet.
Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausiin, mutta myös marraskuu on ollut erityisen synkkä kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui viikonloppuisin, useimmiten myöhäisillan ja alkuyön tunteina. Samoihin aikoihin jää myös rattijuoppoja eniten kiinni.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki. Asunnot, jotka on tarkoitettu erityisryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella, mutta tulorajan avulla valtion tukemat vuokra-asunnot halutaan ohjata hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti entistä vahvemmin pienituloisille ja vähävaraisille. Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Tulorajat on määritelty siten, että ne ovat samat, kuin lyhyen korkotuen, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.Enimmäistulorajojen piiriin tulisi noin 242 000 ARA-vuokra-asuntoa. Näihin ARA-vuokra-asuntoihin oli keväällä 2023 yhteensä 116 000 hakijaa. Hakemuksista 45 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle, ja hakijoista 22 prosenttia luokiteltiin erittäin kiireellisiksi.Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä. Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen. Muutos koskee valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy lisäksi ARA-vuokra-asuntojen tulorajoihin liittyviä selvityksiä. Hallitus tulee selvittämään mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen. Samoin selvitetään mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Lausuntokierros ei koske näitä selvityksiä, jotka käynnistetään myöhemmin hallituskauden aikana.Muutos on lausuntokierroksella 8.11.-8.12.LisätiedotMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0332 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.
NordenBladet — Itä-Suomen poliisi pyytää havaintoja peräänajoon sekä ilkivaltaiseen puiden rikkomiseen liittyen.Peräänajo Joensuun keskustassa
Itä-Suomen poliisi pyytää havaintoja peräänajoon sekä ilkivaltaiseen puiden rikkomiseen liittyen.
Peräänajo Joensuun keskustassa
Toistaiseksi tuntematon, mahdollisesti Saab-merkkinen auto törmäsi Joensuussa Länsikadun ja Siltakadun liikenneympyrässä kääntymässä olleen auton perään maanantaina 6.11.2023 kello 20.10. Törmäyksestä aiheutui ainoastaan ajoneuvovahinkoja.
Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa arkisin poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 455 tai 0295 415 320 sekä sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Puita rikottu tahallisesti Rantakylässä
Joensuussa Rantakylän torilla vahingoitettiin kahteen eri kertaan istutettuja puuntaimia. Teot on tehty maanantain 23.10. ja torstain 26.10. välisenä aikana.
Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa arkisin poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 455 tai 0295 415 320 sekä sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
NordenBladet — Poliisi tutkii Sonkajärvellä lauantaina 4.11.2023 tapahtunutta tekoa tapon yrityksenä, panttivangin ottamisena, törkeän ryöstön yrityksenä, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, laittomana uhkauksena, ampuma-aserikoksena ja huumausaineen käyttörikoksena.Poliisi epäilee, että yksityisasunnossa tehtävällä ollutta ensihoidon henkilöstöä uhattiin aseella. Toinen ensihoitajista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta toinen ensihoitaja jäi aseella uhaten pakotettuna asuntoon. Toinenkin ensihoitaja pääsi hetken päästä pakenemaan asunnosta, jolloin rikoksesta epäillyn miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella asunnon sisällä. Epäilty yritti saada ensihoidon hallussa olleita lääkkeitä itselleen.
Poliisi tutkii Sonkajärvellä lauantaina 4.11.2023 tapahtunutta tekoa tapon yrityksenä, panttivangin ottamisena, törkeän ryöstön yrityksenä, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, laittomana uhkauksena, ampuma-aserikoksena ja huumausaineen käyttörikoksena.
Poliisi epäilee, että yksityisasunnossa tehtävällä ollutta ensihoidon henkilöstöä uhattiin aseella. Toinen ensihoitajista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta toinen ensihoitaja jäi aseella uhaten pakotettuna asuntoon. Toinenkin ensihoitaja pääsi hetken päästä pakenemaan asunnosta, jolloin rikoksesta epäillyn miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella asunnon sisällä. Epäilty yritti saada ensihoidon hallussa olleita lääkkeitä itselleen.
Epäillyn kiinniotto sujui rauhallisesti neuvottelujen jälkeen.
Kenellekään ei aiheutunut fyysisiä vammoja.
Poliisi ei tutkinnallisista syistä tiedota asiasta lisää ennen esitutkinnan valmistumista.
NordenBladet — Savonlinnassa ja Pieksämäellä tavoitettiin päihtyneitä kuljettajia liikenteestäHätäkeskukseen tuli torstaina ilmoitus, jonka mukaan henkilöauto on törmännyt Tappuranvirrantiellä puuhun. Pelastushenkilöstön ja poliisin mentyä paikalle auton kuljettajan paikalta tavattiin ulkopaikkakuntalainen mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 2.05 o/oo. Paikalla selvisi myös, että autossa oli ollut yksi matkustaja, mutta kuljettaja tai matkustaja eivät olleet loukanneet itseään törmäyksessä. Asiaa selvitettäessä ilmeni myös, että puuhun törmännyt auto oli anastettu. Poliisi tutkii asiaa mm. törkeänä rattijuopumuksena.
Savonlinnassa ja Pieksämäellä tavoitettiin päihtyneitä kuljettajia liikenteestä
Hätäkeskukseen tuli torstaina ilmoitus, jonka mukaan henkilöauto on törmännyt Tappuranvirrantiellä puuhun. Pelastushenkilöstön ja poliisin mentyä paikalle auton kuljettajan paikalta tavattiin ulkopaikkakuntalainen mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 2.05 o/oo. Paikalla selvisi myös, että autossa oli ollut yksi matkustaja, mutta kuljettaja tai matkustaja eivät olleet loukanneet itseään törmäyksessä. Asiaa selvitettäessä ilmeni myös, että puuhun törmännyt auto oli anastettu. Poliisi tutkii asiaa mm. törkeänä rattijuopumuksena.
Pieksämäellä poliisipartio pysäytti Rummukantiellä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 0,76 mg/l. Mies kuljetettiin verikokeeseen. Miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen.
Henkilövahinkoon johtanut raideliikenneonnettomuus Varkaudessa
Varkaudessa sattui tiistai-iltana henkilövahinkoon johtanut raideliikenneonnettomuus. Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana, eikä asiasta tiedoteta enempää.
NordenBladet — Helsingin poliisi tutkii epäiltyä pahoinpitelyä, joka tapahtui perjantaina 7. huhtikuuta 2023 Kalasatamassa.Tapahtumapaikka oli Parrulaiturilla noin kello 17.00. Tilanteessa tuntematon mies tönäisi miehen laiturilta mereen. Pudotus oli noin pari metriä, ja merivesi oli nolla-asteista. Asianomistaja sai lieviä fyysisiä vammoja.
Helsingin poliisi tutkii epäiltyä pahoinpitelyä, joka tapahtui perjantaina 7. huhtikuuta 2023 Kalasatamassa.
Tapahtumapaikka oli Parrulaiturilla noin kello 17.00. Tilanteessa tuntematon mies tönäisi miehen laiturilta mereen. Pudotus oli noin pari metriä, ja merivesi oli nolla-asteista. Asianomistaja sai lieviä fyysisiä vammoja.
Kaikki tiedot epäillyn henkilöllisyydestä pyydetään sähköpostitse rek.helsinki@poliisi.fi. Poliisi kiittää yleisöä avusta!
