NordenBladet — Mikkelistä torstaina 14.12.2023 anastetuksi ilmoitettu auto tavoitettiin varhain perjantaiaamuna liikenteestä PieksämäelläPoliisipartio havaitsi anastetuksi ilmoitetun auton Pieksämäellä Tikankadulla ja pysäytti sen. Kuljettajana oli Pieksämäkeläinen mies, jolle tehty huumausaineiden pikatesti osoitti positiivista tulosta.
Mikkelistä torstaina 14.12.2023 anastetuksi ilmoitettu auto tavoitettiin varhain perjantaiaamuna liikenteestä Pieksämäellä
Poliisipartio havaitsi anastetuksi ilmoitetun auton Pieksämäellä Tikankadulla ja pysäytti sen. Kuljettajana oli Pieksämäkeläinen mies, jolle tehty huumausaineiden pikatesti osoitti positiivista tulosta.
Mies vietiin verikokeeseen mahdollisten huumausaineiden toteamieksi, jonka jälkeen hänet otettiin kiinni epäiltynä moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen. Miestä epäillään myös rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisestä oikeudetta.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.Ympäristöministeriön rahoitusta myönnetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille, joissa kokeillaan ja kehitetään uusia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen.Ohjelman soveltamisala on laaja. Hankkeet voivat käsitellä mm. tietokantoja ja hiililaskureita, suunnittelua, energiatehokkuutta tai rakentamisen prosesseja. Avustushaussa kannustetaan etenkin hankkeisiin, jotka liittyvät olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämiseen, rakennusmateriaaleihin, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä sopeutumisen keinoihin. Hankkeiden tulosten tulee olla avoimesti hyödynnettävissä. Valtiontuen osuus on enintään 70 prosenttia hankkeen kustannuksista. Hakuaika alkaa 15.12.2023 ja päättyy 28.2.2024 kello 16.00. Hakuohjeet ja -lomake | ym.fiRakennetun ympäristön ilmastotyötä rahoitettu jo yli 30 miljoonalla eurollaKäynnissä oleva haku on osa ympäristöministeriön ja Business Finlandin yhteistä vuonna 2021 alkanutta Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa (KIRAilmasto-ohjelma).Ohjelmasta on rahoitettu jo yli sataa hanketta yli 30 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriön ja Business Finlandin rahoittamiin hankkeisiin voi tutustua kirailmasto.fi-sivustolla.Tutustu hankkeisiin ohjelman verkkosivulla | kirailmasto.fiOhjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä, jonka kansallisesta käytöstä linjattiin toukokuussa 2021 julkistetussa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma tarjoaa rahoituksen lisäksi alustan alan toimijoiden laajan yhteistyön kehittämiselle sekä parhaiden oppien jakamiselle.LisätietojaMaija Stenvall Projektikoordinaattori p. 0295250354 [email protected]
Ympäristöministeriö on avannut tänään hankehaun, jossa kunnat, kuntayhtymät, tutkimuslaitokset ja järjestöt voivat saada rahoitusta rakennetun ympäristön vähähiilisyyttä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäville hankkeille. Rahoitusta on haettavana 800 000 euroa ja hakuaika päättyy 28.2.2024.
NordenBladet — Torstaina 14. joulukuuta 2023 noin kello 21.30 tapahtui Nelostiellä Limingassa kolari, jonka aiheuttaja poistui paikalta pysähtymättä. Poliisi kaipaa havaintoja kolarista sekä valkoisesta BMW-merkkisestä farmarimallisesta henkilöautosta ja sen kuljettajasta.Valtatie 4:llä Limingassa tapahtui kolari torstaina 14. joulukuuta 2023 noin kello 21.30. Moottoritien etelään menevillä kaistoilla oli ohitustilanne, jonka yhteydessä ohittavan auton kuljettaja oli törmännyt autollaan ohitettavaan autoon. Törmäyksen jälkeen ohittaneen auton kuljettaja oli jatkanut matkaa pysähtymättä paikalle selvittämään asiaa.
Torstaina 14. joulukuuta 2023 noin kello 21.30 tapahtui Nelostiellä Limingassa kolari, jonka aiheuttaja poistui paikalta pysähtymättä. Poliisi kaipaa havaintoja kolarista sekä valkoisesta BMW-merkkisestä farmarimallisesta henkilöautosta ja sen kuljettajasta.
Valtatie 4:llä Limingassa tapahtui kolari torstaina 14. joulukuuta 2023 noin kello 21.30. Moottoritien etelään menevillä kaistoilla oli ohitustilanne, jonka yhteydessä ohittavan auton kuljettaja oli törmännyt autollaan ohitettavaan autoon. Törmäyksen jälkeen ohittaneen auton kuljettaja oli jatkanut matkaa pysähtymättä paikalle selvittämään asiaa.
Kolaripaikalta poistunut ajoneuvo oli valkoinen, BMW-merkkinen, farmarimallinen henkilöauto. Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Ota yhteyttä poliisiin, jos sinulla on havaintoja kolarista, paikalta poistuneesta henkilöautosta tai sen kuljettajasta. Vihjeet voit ilmoittaa Oulun poliisin vihjepuhelinnumeroon 0295 416 194 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.oulu@poliisi.fi.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tapauksessa, jossa noin 60-vuotias mies menehtyi väkivallanteon seurauksena kotitalonsa edustalle Kauniaisissa syyskuussa 2023.Poliisin murhana tutkima tapaus tapahtui perjantai-iltapäivänä 8.9. rivitalon edustalla. Esitutkinnan perusteella murhasta epäilty mies oli odottanut, että uhri saapuisi kotiinsa. Kun uhri oli saapunut asuintalonsa edustalle, murhasta epäilty oli lähestynyt häntä. Uhri oli tämän jälkeen pyrkinyt hakemaan apua naapuriasunnosta, jolloin epäilty iski uhria ylävartaloon useampia kertoja teräaseella. Uhri menehtyi tapahtumapaikalle. Hänet löysi sivullinen, joka hälytti välittömästi apua.Murhasta epäilty noin 60-vuotias mies poistui tapahtumapaikalta välittömästi teon jälkeen. Poliisi otti hänet kiinni myöhemmin samana iltana Helsingistä. Kiinniotto tapahtui rauhallisesti. − Esitutkinnassa on selvinnyt, että murhasta epäilty mies ja uhri olivat tunteneet toisensa jo hyvin pitkään. Tutkinnan aikana selvisi, että epäilty oli uhkaillut uhria pitkän aikaa, mikä osaltaan vaikutti rikosnimikkeen vaihtumiseen taposta murhaksi. Epäillyn uhkaava käyttäytyminen oli ollut hyvin myös lähipiirin tiedossa. Teon motiivina vaikuttaa vahvasti olleen mustasukkaisuus, joka liittyy rikoksesta epäillyn aiempaan parisuhteeseen, kertoo rikoskomisario Tero Tonteri.
Länsi-Uudenmaan poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan tapauksessa, jossa noin 60-vuotias mies menehtyi väkivallanteon seurauksena kotitalonsa edustalle Kauniaisissa syyskuussa 2023.
Poliisin murhana tutkima tapaus tapahtui perjantai-iltapäivänä 8.9. rivitalon edustalla. Esitutkinnan perusteella murhasta epäilty mies oli odottanut, että uhri saapuisi kotiinsa. Kun uhri oli saapunut asuintalonsa edustalle, murhasta epäilty oli lähestynyt häntä.
Uhri oli tämän jälkeen pyrkinyt hakemaan apua naapuriasunnosta, jolloin epäilty iski uhria ylävartaloon useampia kertoja teräaseella. Uhri menehtyi tapahtumapaikalle. Hänet löysi sivullinen, joka hälytti välittömästi apua.
Murhasta epäilty noin 60-vuotias mies poistui tapahtumapaikalta välittömästi teon jälkeen. Poliisi otti hänet kiinni myöhemmin samana iltana Helsingistä. Kiinniotto tapahtui rauhallisesti.
− Esitutkinnassa on selvinnyt, että murhasta epäilty mies ja uhri olivat tunteneet toisensa jo hyvin pitkään. Tutkinnan aikana selvisi, että epäilty oli uhkaillut uhria pitkän aikaa, mikä osaltaan vaikutti rikosnimikkeen vaihtumiseen taposta murhaksi. Epäillyn uhkaava käyttäytyminen oli ollut hyvin myös lähipiirin tiedossa. Teon motiivina vaikuttaa vahvasti olleen mustasukkaisuus, joka liittyy rikoksesta epäillyn aiempaan parisuhteeseen, kertoo rikoskomisario Tero Tonteri.
NordenBladet — Helsingin poliisi kertoi syyskuun puolivälissä epäillystä ryöstöstä, joka tapahtui Lauttasaaressa tiistaina 22. elokuuta.Poliisi epäilee, että viisi nuorta miestä ryöstivät alaikäisen pojan alkuillasta metroaseman lähettyvillä.– Alaikäiseen asianomistajaan kohdistettiin väkivaltaa ja häneltä anastettiin muun muassa laukku. Tuntomerkkeihin sopiva laukku löytyi esitutkinnassa yhden rikoksesta epäillyn kotoa kotietsinnässä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.Tutkinnassa selvisi, että epäillyt tunsivat toisensa entuudestaan.Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan neljän alaikäisen epäillyn osalta. He ovat 15-17-vuotiaita.Poliisi epäili ryöstöstä myös viidettä henkilöä, mutta hän ei ollut tekohetkellä täyttänyt 15 vuotta. Näin ollen tapaus ei siirtynyt hänen osaltaan syyteharkintaan.Poliisi ja nuorisotyö tapasivat nuoria LauttasaaressaPoliisi tiedotti syyskuussa myös nuorten häiriökäyttäytymisestä ja turvallisuustilanteesta Lauttasaaressa. Nuorten uhkailu ja muu häiriköinti herätti alueen asukkaissa huolta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.Poliisin alkutoimenpide on tällaisissa tilanteissa selvittää henkilöt, jotka tekevät rikoksia ja aiheuttavat häiriötä.– Meille selvisi nopeasti, että ryöstöstä epäillyt henkilöt olivat suurilta osin samat, jotka aiheuttivat turvattomuutta alueella. Helsingin kaupungin jalkautuva nuorisotyö ja ennalta estävään toimintaan erikoistuneet poliisit liikkuivat Lauttasaaressa ja tapasivat nuoria. He varmistivat, että nuorten tilanne alueella on edelleen hyvä ja turvattomuutta aiheuttaneet nuoret tunnistetaan, sanoo komisario Katja Nissinen.Poliisi tiedotti asiasta myös sosiaalisessa mediassa, ja tilanne saatiin rauhoittumaan.Poliisi muistuttaa edelleen, että häiriökäyttäytymisestä ja mahdollisista rikoksista kannattaa ilmoittaa heti hätänumeroon. Tällöin poliisipartio saadaan tarvittaessa paikalle nopeasti selvittämään tilannetta.
Helsingin poliisi kertoi syyskuun puolivälissä epäillystä ryöstöstä, joka tapahtui Lauttasaaressa tiistaina 22. elokuuta.
Poliisi epäilee, että viisi nuorta miestä ryöstivät alaikäisen pojan alkuillasta metroaseman lähettyvillä.
– Alaikäiseen asianomistajaan kohdistettiin väkivaltaa ja häneltä anastettiin muun muassa laukku. Tuntomerkkeihin sopiva laukku löytyi esitutkinnassa yhden rikoksesta epäillyn kotoa kotietsinnässä, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marja Väätti.
Tutkinnassa selvisi, että epäillyt tunsivat toisensa entuudestaan.
Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan neljän alaikäisen epäillyn osalta. He ovat 15-17-vuotiaita.
Poliisi epäili ryöstöstä myös viidettä henkilöä, mutta hän ei ollut tekohetkellä täyttänyt 15 vuotta. Näin ollen tapaus ei siirtynyt hänen osaltaan syyteharkintaan.
Poliisi ja nuorisotyö tapasivat nuoria Lauttasaaressa
Poliisi tiedotti syyskuussa myös nuorten häiriökäyttäytymisestä ja turvallisuustilanteesta Lauttasaaressa. Nuorten uhkailu ja muu häiriköinti herätti alueen asukkaissa huolta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Poliisin alkutoimenpide on tällaisissa tilanteissa selvittää henkilöt, jotka tekevät rikoksia ja aiheuttavat häiriötä.
– Meille selvisi nopeasti, että ryöstöstä epäillyt henkilöt olivat suurilta osin samat, jotka aiheuttivat turvattomuutta alueella. Helsingin kaupungin jalkautuva nuorisotyö ja ennalta estävään toimintaan erikoistuneet poliisit liikkuivat Lauttasaaressa ja tapasivat nuoria. He varmistivat, että nuorten tilanne alueella on edelleen hyvä ja turvattomuutta aiheuttaneet nuoret tunnistetaan, sanoo komisario Katja Nissinen.
Poliisi tiedotti asiasta myös sosiaalisessa mediassa, ja tilanne saatiin rauhoittumaan.
Poliisi muistuttaa edelleen, että häiriökäyttäytymisestä ja mahdollisista rikoksista kannattaa ilmoittaa heti hätänumeroon. Tällöin poliisipartio saadaan tarvittaessa paikalle nopeasti selvittämään tilannetta.
NordenBladet — Helsingin poliisi kaipaa tietoja ja havaintoja 17-vuotiaan Tarassovin liikkeistä. Tarassov on kadonnut Lahdesta, ja hän liikkuu todennäköisesti HelsingissäKadonnut on noin 175 senttimetriä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä lyhyet vaaleanruskeat hiukset. Poliisi ei epäile, että katoamiseen liittyisi rikosta.Kaikki tiedot Tarassovista pyydetään ilmoittamaan joko sähköpostilla osoitteeseen kadonneet.helsinki@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 050 562 5433. Numeroon voi lähettää myös WhatsApp-viestejä.
Helsingin poliisi kaipaa tietoja ja havaintoja 17-vuotiaan Tarassovin liikkeistä. Tarassov on kadonnut Lahdesta, ja hän liikkuu todennäköisesti Helsingissä
Kadonnut on noin 175 senttimetriä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä lyhyet vaaleanruskeat hiukset.
Poliisi ei epäile, että katoamiseen liittyisi rikosta.
Kaikki tiedot Tarassovista pyydetään ilmoittamaan joko sähköpostilla osoitteeseen kadonneet.helsinki@poliisi.fi tai puhelimitse numeroon 050 562 5433. Numeroon voi lähettää myös WhatsApp-viestejä.
NordenBladet — Keskusrikospoliisi on saanut tietoonsa, että useammalla paikkakunnalla on havaittu lasten ja nuorten Whatsapp-viestiryhmiä, joissa on jaettu lapsille sopimatonta sisältöä. Viestien joukossa on ollut pornografista ja väkivaltaista materiaalia sekä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia.Viestiryhmien selkeänä tarkoituksena on ollut kasvattaa ryhmistä mahdollisimman suuria. Ryhmissä voi olla jopa satoja käyttäjiä, jotka eivät tunne toisiaan. Viestiryhmien kasvuun on vaikuttanut Whatsapp-viestisovelluksen perusasetus, jonka avulla itselle tuntemattomien henkilöiden lisääminen viestiryhmään on mahdollista. Sisällön valvonnan puutteiden vuoksi ryhmissä on alkanut kiertää lapsille haitallista materiaalia.– Kehotamme vanhempia tarkistamaan lasten ja nuorten puhelinten Whatsapp-viestisovelluksen asetuksista, että tuntemattomat henkilöt eivät voi lisätä heidän lapsiaan viestiryhmiin, joiden sisältö voi olla haitallista, toteaa rikosylikonstaapeli, Aleksi Karjalainen Keskusrikospoliisista.Asetuksia voi säätää lasten kannalta turvallisemmiksi Whatsapp-viestisovelluksen asetuksista. Tietosuoja-otsikon takaa löytyy otsikko nimeltä Ryhmät, josta voi valita, kuka pystyy lisäämään kyseisen käyttäjän viestiryhmään. – Turvallisin tapa on säätää asetukset niin, että vain omat yhteystiedot voivat lisätä käyttäjän johonkin ryhmään, toteaa Karjalainen.Aleksi Karjalainen työskentelee ennalta estävän toiminnan ryhmässä, jonka tehtävänä on torjua tietoverkoissa tapahtuvia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.Poliisi haluaa tiedottaa ilmiöstä varhaisessa vaiheessa, jotta lapsille haitallisia viestiketjuja ei syntyisi laajemmin. Ilmiöstä on aiemmin tiedottanut Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
Keskusrikospoliisi on saanut tietoonsa, että useammalla paikkakunnalla on havaittu lasten ja nuorten Whatsapp-viestiryhmiä, joissa on jaettu lapsille sopimatonta sisältöä. Viestien joukossa on ollut pornografista ja väkivaltaista materiaalia sekä lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia.
Viestiryhmien selkeänä tarkoituksena on ollut kasvattaa ryhmistä mahdollisimman suuria. Ryhmissä voi olla jopa satoja käyttäjiä, jotka eivät tunne toisiaan. Viestiryhmien kasvuun on vaikuttanut Whatsapp-viestisovelluksen perusasetus, jonka avulla itselle tuntemattomien henkilöiden lisääminen viestiryhmään on mahdollista. Sisällön valvonnan puutteiden vuoksi ryhmissä on alkanut kiertää lapsille haitallista materiaalia.
– Kehotamme vanhempia tarkistamaan lasten ja nuorten puhelinten Whatsapp-viestisovelluksen asetuksista, että tuntemattomat henkilöt eivät voi lisätä heidän lapsiaan viestiryhmiin, joiden sisältö voi olla haitallista, toteaa rikosylikonstaapeli, Aleksi Karjalainen Keskusrikospoliisista.
Asetuksia voi säätää lasten kannalta turvallisemmiksi Whatsapp-viestisovelluksen asetuksista. Tietosuoja-otsikon takaa löytyy otsikko nimeltä Ryhmät, josta voi valita, kuka pystyy lisäämään kyseisen käyttäjän viestiryhmään.
– Turvallisin tapa on säätää asetukset niin, että vain omat yhteystiedot voivat lisätä käyttäjän johonkin ryhmään, toteaa Karjalainen.
Aleksi Karjalainen työskentelee ennalta estävän toiminnan ryhmässä, jonka tehtävänä on torjua tietoverkoissa tapahtuvia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Poliisi haluaa tiedottaa ilmiöstä varhaisessa vaiheessa, jotta lapsille haitallisia viestiketjuja ei syntyisi laajemmin. Ilmiöstä on aiemmin tiedottanut Itä-Uudenmaan poliisilaitos.
NordenBladet — EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan ehdotuksen tavoitteena on ehkäistä syntyvän pakkausjätteen määrää, lisätä korkealaatuista kierrätystä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja luoda toimivat kierrätysraaka-aineiden markkinat. Maaperän seurantaa koskevan direktiiviehdotuksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki maaperän ekosysteemit kaikkialla EU:ssa ovat hyvässä kunnossa vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa maaperän terveyden tilasta, edistää toimenpiteitä maaperän tilan parantamiseksi, tunnistaa ja tutkia mahdollisesti saastuneita alueita sekä ryhtyä toimiin pilaantuneiden alueiden aiheuttamien riskien vähentämiseksi. Lisäksi ympäristöministerit keskustelevat komission ehdotuksesta perustaa EU:n laajuinen metsien tilan seurantajärjestelmä, joka kattaisi kaikki metsät EU-maissa. Asetusehdotuksen avulla halutaan turvata yhdenmukaiset tiedot EU:n metsien tilasta. Ehdotuksen mukaan harmonisoitua tietoa tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen, ihmisen toiminnan sekä maankäytön muutosten takia metsiin kohdistuviin uhkiin voitaisiin vastata nykyistä paremmin. Ehdotuksella pyritään myös edistämään jäsenvaltioiden metsiin liittyvää vapaaehtoista pitkäaikaista suunnittelua.LisätietojaPakkaus- ja pakkausjäteasetus Tarja-Riitta Blauberg ympäristöneuvos ympäristöministeriö p. 029 525 0059 [email protected]Maaperädirektiivi Paula Perälä neuvotteleva virkamies ympäristöministeriö p. 029 525 0224 [email protected]Metsien seurantajärjestelmä Juha Roppola neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö p. 029 516 2169 [email protected]
EU:n ympäristöministerit pyrkivät sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetusehdotuksesta 18. joulukuuta Brysselissä. Ministerit käyvät myös periaatekeskustelut komission ehdotuksista maaperän terveyttä koskevaksi laiksi sekä yhdennetystä EU:n laajuisesta metsien seurantajärjestelmästä. Suomea edustaa Brysselissä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
NordenBladet — Siilinjärvellä Kuiluntien varrella lumitöissä olleen traktorin lana kosketti jalankulkijaa. Poliisi pyytää traktorin kuljettajaa ilmoittautumaan tapahtuman johdosta.Eilen aamupäivällä kello 11.00 – 12.00 välisenä aikana paikkakuntalainen nainen oli liikkunut kävellen Kuiluntien varrella olevaa kevyenliikenteen väylää pitkin. Fontanellalle johtavan tien risteyksessä lumitöissä olleen traktorin lana oli osunut jalankulkijaan aiheuttaen jalankulkijan kaatumisen. Jalankulkija loukkaantui lievästi tilanteessa. Traktoria kuljettanut mies ja jalankulkija olivat vaihtaneet muutaman sanan tapahtuman jälkeen. Poliisi pyytää traktoria kuljettanutta miestä ottamaan yhteyttä poliisiin vihjepuhelimen numeroon 0295415232 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi. Yhteystiedot voi myös ilmoittaa perjantaina soittamalla numeroon 0295455068.
Siilinjärvellä Kuiluntien varrella lumitöissä olleen traktorin lana kosketti jalankulkijaa. Poliisi pyytää traktorin kuljettajaa ilmoittautumaan tapahtuman johdosta.
Eilen aamupäivällä kello 11.00 – 12.00 välisenä aikana paikkakuntalainen nainen oli liikkunut kävellen Kuiluntien varrella olevaa kevyenliikenteen väylää pitkin. Fontanellalle johtavan tien risteyksessä lumitöissä olleen traktorin lana oli osunut jalankulkijaan aiheuttaen jalankulkijan kaatumisen. Jalankulkija loukkaantui lievästi tilanteessa. Traktoria kuljettanut mies ja jalankulkija olivat vaihtaneet muutaman sanan tapahtuman jälkeen. Poliisi pyytää traktoria kuljettanutta miestä ottamaan yhteyttä poliisiin vihjepuhelimen numeroon 0295415232 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi. Yhteystiedot voi myös ilmoittaa perjantaina soittamalla numeroon 0295455068.
NordenBladet — Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.Suomen merenhoitosuunnitelma ja seitsemän alueellista vesienhoitosuunnitelmaa päivitetään kuuden vuoden välein laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoite on, että Itämeren sekä jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Kuulemisissa saatu palaute käydään läpi, ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia päivitettäessä.Meriympäristön roskaantumista ja vedenalaista melua arvioitu ensimmäisen kerran Suomen meriympäristön tila on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Arvio on osa Suomen merenhoitosuunnitelmaa, ja se korvaa edellisen vuonna 2018 laaditun arvion. Merenhoidon suunnittelussa tarkastellaan merialuetta rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle saakka. “Ensimmäistä kertaa Suomen merialueella on arvioitu roskaantumisen ja vedenalaisen melun tila. Erityisesti eteläisillä merialueilla nämä heikentävät meren tilaa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.Meriympäristö on edelleen rehevöitynyt, mikä heikentää luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen laatua. Tämän takia meriluonto on herkempi muille ihmisen aiheuttamille häiriöille. Merenhoidossa asetetaankin ympäristötavoitteita luonnonsuojelun laajentamiselle ja tehostamiselle.Tila-arvio ja siinä asetetut ympäristötavoitteet ohjaavat edelleen toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi.Vesienhoidossa keskeistä tehostaa toimia vesien tilan parantamiseksi Vesienhoidon kuulemisessa toivotaan palautetta keskeisistä kysymyksistä eli siitä, mihin vesienhoidossa on tarve kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien hyvän tilan tavoitteet toteutuvat. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2028-2033 laaditaan vesienhoitoalueittain, ja keskeisissä kysymyksissä on alueellisia eroja. Kaikille alueille yhteisiä teemoja ovat vesielinympäristöjen kunnostaminen, pohjavesien puhdistaminen, vesien tilaa parantavien toimien tehostaminen sekä valuma-aluelähtöinen vesien- ja kuormituksen hallinta muuttuvassa ilmastossa.Lisäksi toivotaan mielipiteitä vesienhoitosuunnitelmien päivittämisen aikatauluun ja työsuunnitelmaan. Palautetta voi antaa myös vesienhoitosuunnitelmasta laadittavan ympäristöselostuksen valmistelusta ja sisällöstä.Näin annat palautetta merenhoidosta ja vesienhoidostaMerenhoitoLuonnos arvioksi Suomen meriympäristön tilasta, hyvän tilan määritelmistä ja ympäristötavoitteista on luettavissa ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulla. Aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin.Jokainen voi antaa palautetta tila-arviosta 15.3.2024 asti. Palautetta voi antaa esimerkiksi siitä, onko arvio oikein laadittu, vastaako se todellista meriympäristön tilaa, ovatko ympäristötavoitteet riittäviä tai mihin suuntaan merenhoitoa pitäisi kehittää. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät ymparisto.fi/vaikutavesiin/merenhoito -verkkosivulta. VesienhoitoVesienhoitosuunnitelmien päivittämiseen vuosille 2028-2033 tähtäävä työohjelma, aikataulu ja vesienhoidon keskeiset kysymykset ovat saatavissa vesienhoitoalueittain ymparisto.fi/vaikutavesiin/vesienhoito -verkkosivulla. Jokainen voi antaa palautetta 17.6.2024 asti. Verkkosivulta löytyvät tarkemmat ohjeet palautteen antamiseksi. Palaute toivotaan ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai sen voi toimittaa sähköisesti tai kirjallisesti asianomaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon.Lisätiedot:Merenhoidon kuuleminenRyhmäpäällikkö Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 022 947, [email protected]Vesienhoidon kuuleminenVuoksen vesienhoitoalue: Juho Kotanen, [email protected] p. 0295 024 192 )Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue: Antti Mäntykoski [email protected] p. 0295 021 434Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue: Vincent Westberg [email protected] p. 0295 027 956Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue: Kimmo Aronsuu, [email protected] p. 0295 038 308Kemijoen vesienhoitoalue, Tornionjoen vesienhoitoalue, Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue: Pekka Räinä [email protected] p. 040 570 2389
Suomen meriympäristön tilasta on valmistunut uusi arvio, josta pyydetään palautetta 15.3.2024 saakka. Laajan asiantuntijaverkon arviointi osoittaa, ettei meriympäristön tila ole vielä parantunut. Myös vesienhoidosta pyydetään palautetta, sillä jokien, järvien ja pohjavesien hoitoa varten laadittuja suunnitelmia ryhdytään tarkistamaan. Vesienhoidon kuuleminen jatkuu 17.6.2024 saakka.
