NordenBladet — Poliisi sai perjantaina noin kello 20 hätäkeskuksen kautta tehtävän Espoon Tapiolaan.
Poliisi sai perjantaina noin kello 20 hätäkeskuksen kautta tehtävän Espoon Tapiolaan.
Poliisi tapasi tehtävällä aseistautuneen henkilön, joka ei totellut poliisin käskyjä ja luopunut aseesta. Poliisi ampui kiinnioton yhteydessä laukauksen, joka osui kohdehenkilöä. Henkilö sai tapahtumapaikalla poliisilta välitöntä ensiapua ja hänet kuljetettiin jatkohoitoon.
Asian tutkinnasta vastaa Helsingin poliisilaitos, joka tiedottaa tarvittaessa tapauksesta lisää tutkinnan edetessä. Poliisin aseenkäytön osalta tutkinnasta vastaa syyttäjä.
NordenBladet — Viimeinen havainto miehestä on tehty tänään noin kello 15 Pornaisissa Katajakujalla.Uutista muokattu 2.2. kello 19:30: Poistettu kadonneen tiedot ja kuva, koska kadonnut löytyi.
Viimeinen havainto miehestä on tehty tänään noin kello 15 Pornaisissa Katajakujalla.
Uutista muokattu 2.2. kello 19:30: Poistettu kadonneen tiedot ja kuva, koska kadonnut löytyi.
Kuopiossa ryöstettiin tänään perjantaina 02.01 noin klo 16.20 teräaseella uhaten Linnanpellon Sale. Tekijänä oli tummiin vaatteisiin pukeutunut nuorehko, noin 180 cm hoikka mies, jolla oli jalassaan siniset Adidas-merkkiset lenkkikengät. Ryöstäjä sai saaliikseen käteistä rahaa, ja poistui paikalta jalkaisin mahdollisesti Pohjolankadun suuntaan. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot tekijästä hätäkeskukseen numeroon 112.
NordenBladet — Keskiviikkona 31.1.2024 klo 12.55 mies yritti ryöstää M-market Eväskulman kassan osoitteessa Kauppakatu 52.Kokomustiin vaatteisiin pukeutunut ja kasvonsa peittänyt mies oli tullut kauppaan ja veitsellä uhkaamalla vaatinut saada rahaa kassalla olleelta myyjältä. Ryöstäjällä oli ollut takin huppu päässä ja hänellä oli käsissään mustat hanskat. Myyjä ei suostunut ryöstäjän vaatimuksiin, joten ryöstäjä poistui kaupasta. Myyjän tekemien havaintojen mukaan mies juoksi Kasarmikatua Valkeisenlammen suuntaan ja kääntyi R- Kioskin kulmalta oikealle häviten rakennuksen kulman taakse.Myyjän havaintojen mukaan normaalivartaloisella ryöstäjällä oli tummat silmät ja hän on iältään mahdollisesti 30 – 40 -vuotias. Poliisi kaipaa havaintoja tämän kokomustiin vaatteisiin pukeutuneen ryöstäjän liikkeistä ennen ja jälkeen ryöstön yrityksen. Kaikki havainnot ja tiedot tekijästä voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen vihjenumeroon 0295 415 232 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi. Poliisi julkaisee tekijästä kaksi liitteenä olevaa valvontakamerakuvaa.Uutista muutettu klo 16.28; kaupan nimi lisätty.
Keskiviikkona 31.1.2024 klo 12.55 mies yritti ryöstää M-market Eväskulman kassan osoitteessa Kauppakatu 52.
Kokomustiin vaatteisiin pukeutunut ja kasvonsa peittänyt mies oli tullut kauppaan ja veitsellä uhkaamalla vaatinut saada rahaa kassalla olleelta myyjältä. Ryöstäjällä oli ollut takin huppu päässä ja hänellä oli käsissään mustat hanskat.
Myyjä ei suostunut ryöstäjän vaatimuksiin, joten ryöstäjä poistui kaupasta. Myyjän tekemien havaintojen mukaan mies juoksi Kasarmikatua Valkeisenlammen suuntaan ja kääntyi R- Kioskin kulmalta oikealle häviten rakennuksen kulman taakse.
Myyjän havaintojen mukaan normaalivartaloisella ryöstäjällä oli tummat silmät ja hän on iältään mahdollisesti 30 – 40 -vuotias.
Poliisi kaipaa havaintoja tämän kokomustiin vaatteisiin pukeutuneen ryöstäjän liikkeistä ennen ja jälkeen ryöstön yrityksen. Kaikki havainnot ja tiedot tekijästä voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen vihjenumeroon 0295 415 232 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi. Poliisi julkaisee tekijästä kaksi liitteenä olevaa valvontakamerakuvaa.
NordenBladet — Suomalaiset kuljettajat ajavat keskimääräistä enemmän ylinopeutta, väsyneinä ja kännykkä kädessä.Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen ja tietoanalyytikko Mika Sutela kirjoittavat blogissa, että laaja, kansainvälinen ESRA-tutkimus (E-Survey of Road Users’ Attitudes) ei anna positiivista kuvaa suomalaisten suhtautumisesta omaan ja muiden ihmisten turvallisuuteen liikenteessä. Kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoi ajaneensa ylinopeutta vähintään kerran. Tämä ylittää vastaajamaiden keskiarvon reilusti. Myös tilannenopeuden kerrotaan olleen liian suuri keskiarvoa useammin. Suomalaiskuljettajien heikkouksina korostuvat nopeuden lisäksi kännykkä ja väsymys. Lähes puolet (46 %) suomalaiskuljettajista oli vastaamista edeltäneen viimeisen 30 päivän aikana puhunut ajaessaan kännykkään niin, että puhelinta on pidetty kädessä. Ratin takana väsyneenä sinnittelevä kuljettaja etenee vajavaisella toimintakyvyllä. Vastaamista edeltäneen edellisen kuukauden aikana lähes joka kolmas suomalainen kertoi ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikea pitää silmiä auki.Väsyneenä ajaminen, kyselyn perusteella, vaikuttaa olevan varsin yleistä ja herää kysymys, että pidetäänkö sitä yleisesti edes paheksuttavana, ymmärretäänkö sen olevan lain mukaan kiellettyjä ja eikö myöskään ymmärretä, että väsymys lisää onnettomuusriskiä. Väsyneenä ajaminen itsessään voi heikentää kuljettajan tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä. Ylinopeus on ollut päihtymyksen ohella eräs tyypillisistä yksittäisistä riskitekijöistä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa, päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Ylinopeus johtaa ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja vakavampiin törmäyksiin. Alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on merkittävä riskitekijä liikenneonnettomuuksille. Päihtyneenä ajaminen vaikuttaa kuljettajan tarkkaavaisuuteen, reaktiokykyyn ja päätöksentekoon. Liikennekulttuuri ja asenteet liikenneturvallisuuden muutoksen ytimessäVuonna 2023 ennakkotietojen perusteella Suomen tieliikenteessä kuoli 173 ihmistä (Tilastokeskus 2024). Vuonna 2008 tieliikenteessä menehtyi vielä yli kolmesataa ihmistä. Viimeisen 20 vuoden aikana tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna tieliikenteessä kuolleissa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilö- ja pakettiautossa kuolleiden osuus kaikista tieliikennekuolemista on ollut tasaisesti noin 60 prosenttia. Suojaamattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat muodostaneet noin viidenneksen kaikista tieliikennekuolemista.Tilastotiedot herättävät pohtimaan kysymyksiä siitä, miksi henkilö- ja pakettiautoissa kuolleiden määrän suhteellinen osuus ei laske muita nopeammin? Löytyykö kaikesta tienkäyttäjäryhmien ympärillä vallitsevasta positiivisesta kehityksestä huolimatta vuosittain se tietty osuus ihmisiä, joilla on kiire kuolemaan ja jotka ovat väsyneitä elämään?Tienkäyttäjäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa näyttää siltä, että olisi tärkeää panostaa erityisesti henkilöautolla kulkeviin ja suojaamattomiin tienkäyttäjiin halutessamme saada aikaan merkittävää vähennystä tieliikennekuolemissa. Tieliikennekuolemia voidaan ehkäistä mm. liikennevalvonnalla, turvallisuutta lisäävällä infran suunnittelulla sekä toteutuksella, nopeusrajoituksilla, koulutuksella sekä valistuksella mutta merkittävin liikennekuolemien ehkäisyssä on tienkäyttäjä itse. Suomalaista liikennekulttuuria ja asenteita tien päällä on pyrittävä eri keinoin muuttamaan liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta suotuisammiksi.
Suomalaiset kuljettajat ajavat keskimääräistä enemmän ylinopeutta, väsyneinä ja kännykkä kädessä.
Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen ja tietoanalyytikko Mika Sutela kirjoittavat blogissa, että laaja, kansainvälinen ESRA-tutkimus (E-Survey of Road Users’ Attitudes) ei anna positiivista kuvaa suomalaisten suhtautumisesta omaan ja muiden ihmisten turvallisuuteen liikenteessä.
Kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoi ajaneensa ylinopeutta vähintään kerran. Tämä ylittää vastaajamaiden keskiarvon reilusti. Myös tilannenopeuden kerrotaan olleen liian suuri keskiarvoa useammin. Suomalaiskuljettajien heikkouksina korostuvat nopeuden lisäksi kännykkä ja väsymys. Lähes puolet (46 %) suomalaiskuljettajista oli vastaamista edeltäneen viimeisen 30 päivän aikana puhunut ajaessaan kännykkään niin, että puhelinta on pidetty kädessä. Ratin takana väsyneenä sinnittelevä kuljettaja etenee vajavaisella toimintakyvyllä. Vastaamista edeltäneen edellisen kuukauden aikana lähes joka kolmas suomalainen kertoi ajaneensa niin väsyneenä, että on ollut vaikea pitää silmiä auki.
Väsyneenä ajaminen, kyselyn perusteella, vaikuttaa olevan varsin yleistä ja herää kysymys, että pidetäänkö sitä yleisesti edes paheksuttavana, ymmärretäänkö sen olevan lain mukaan kiellettyjä ja eikö myöskään ymmärretä, että väsymys lisää onnettomuusriskiä. Väsyneenä ajaminen itsessään voi heikentää kuljettajan tarkkaavaisuutta ja reaktiokykyä.
Ylinopeus on ollut päihtymyksen ohella eräs tyypillisistä yksittäisistä riskitekijöistä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa, päihtyneiden kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Ylinopeus johtaa ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja vakavampiin törmäyksiin.
Alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajaminen on merkittävä riskitekijä liikenneonnettomuuksille. Päihtyneenä ajaminen vaikuttaa kuljettajan tarkkaavaisuuteen, reaktiokykyyn ja päätöksentekoon.
Liikennekulttuuri ja asenteet liikenneturvallisuuden muutoksen ytimessä
Vuonna 2023 ennakkotietojen perusteella Suomen tieliikenteessä kuoli 173 ihmistä (Tilastokeskus 2024). Vuonna 2008 tieliikenteessä menehtyi vielä yli kolmesataa ihmistä. Viimeisen 20 vuoden aikana tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna tieliikenteessä kuolleissa ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Henkilö- ja pakettiautossa kuolleiden osuus kaikista tieliikennekuolemista on ollut tasaisesti noin 60 prosenttia. Suojaamattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat muodostaneet noin viidenneksen kaikista tieliikennekuolemista.
Tilastotiedot herättävät pohtimaan kysymyksiä siitä, miksi henkilö- ja pakettiautoissa kuolleiden määrän suhteellinen osuus ei laske muita nopeammin? Löytyykö kaikesta tienkäyttäjäryhmien ympärillä vallitsevasta positiivisesta kehityksestä huolimatta vuosittain se tietty osuus ihmisiä, joilla on kiire kuolemaan ja jotka ovat väsyneitä elämään?
Tienkäyttäjäryhmien kuolleisuutta tarkasteltaessa näyttää siltä, että olisi tärkeää panostaa erityisesti henkilöautolla kulkeviin ja suojaamattomiin tienkäyttäjiin halutessamme saada aikaan merkittävää vähennystä tieliikennekuolemissa. Tieliikennekuolemia voidaan ehkäistä mm. liikennevalvonnalla, turvallisuutta lisäävällä infran suunnittelulla sekä toteutuksella, nopeusrajoituksilla, koulutuksella sekä valistuksella mutta merkittävin liikennekuolemien ehkäisyssä on tienkäyttäjä itse. Suomalaista liikennekulttuuria ja asenteita tien päällä on pyrittävä eri keinoin muuttamaan liikenneturvallisuuden edistämisen kannalta suotuisammiksi.
NordenBladet — Selvitys pyrkii vastaamaan tietotarpeeseen siitä, miten saamelaiskulttuuriin kohdistuvia kumulatiivisia vaikutuksia tulisi arvioida. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa saamelaiskulttuuriin kohdistuvien, kasautuvien vaikutusten arvioinnin tähänastista kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä luoda tietopohjaa ja menetelmiä arvioinnin toteuttamiseksi saamelaisten kotiseutualueella.Saamelaiskulttuuri on vahvasti sidoksissa ympäröivään luontoon. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja luontosuhteen vaalimista uhkaavat monenlaiset kilpailevat maankäyttömuodot. Kumulatiivisten vaikutusten arviointi on niiden muutosten arviointia, jotka kasautuvat sekä ihmisten aiheuttamien että luonnonilmiöistä johtuvien stressitekijöiden seurauksena ajallisesti ja paikallisesti. Selvityksen tavoitteena on edesauttaa viranomaisten, saamelaiskäräjien ja muiden saamelaistoimijoiden yhteistyötä vaikutusten arvioinnin käytänteiden ja mallien luomisessa sekä niiden toimeenpanossa. Tällä hetkellä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien tekemä arviointi saamelaiskulttuuriin kohdistuvista kumulatiivisista vaikutuksista on puutteellista muun muassa siksi, ettei menettelyistä ole riittävästi selkeyttä. Selvitys tunnistaa ja kokoaa yhteen keskeisiä elementtejä, jotka tulisi ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Selvitykseen on koottu myös keskeisten viranomaisten ja saamelaistoimijoiden näkemyksiä ja kehitysideoita aihepiiriin liittyen.Hansen, L. (2024). Askelmerkkejä saamelaiskulttuuriin kohdistuvien kumulatiivisten vaikutusten kokonaisvaltaisen arvioinnin kehittämiseksi ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä | Julkaisuarkisto ValtoLisätietoja Lotta Manninen ympäristöneuvos p. 050 472 0275 [email protected]
Selvitys pyrkii vastaamaan tietotarpeeseen siitä, miten saamelaiskulttuuriin kohdistuvia kumulatiivisia vaikutuksia tulisi arvioida. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa saamelaiskulttuuriin kohdistuvien, kasautuvien vaikutusten arvioinnin tähänastista kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä luoda tietopohjaa ja menetelmiä arvioinnin toteuttamiseksi saamelaisten kotiseutualueella.
NordenBladet — Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi epäillyn tänään todennäköisin syin.Poliisi sai varhain tiistaina yöllä 31.1. noin yhden aikaan hälytystehtävän väkivaltarikoksesta Nokian keskustassa sijaitsevan ravitsemusliikkeen eteen. Poliisi oli nopeasti paikalla ja tapasi paikalta vakavia vammoja saaneen uhrin. Poliisi antoi uhrille ensiapua sairaanhoidon paikalle tuloon saakka.Tapauksen esitutkinta jatkuu, eikä poliisi tiedota tapauksesta tässä vaiheessa enempää.
Poliisi sai varhain tiistaina yöllä 31.1. noin yhden aikaan hälytystehtävän väkivaltarikoksesta Nokian keskustassa sijaitsevan ravitsemusliikkeen eteen. Poliisi oli nopeasti paikalla ja tapasi paikalta vakavia vammoja saaneen uhrin. Poliisi antoi uhrille ensiapua sairaanhoidon paikalle tuloon saakka.
Poliisi aloitti etsinnät epäillyn tavoittamiseksi ja selvisi, että tämä on autolla liikkeellä. Hänen tavoittamiseen osallistui useita partioita. Poliisi sai epäillystä havainnon, mistä käynnistyi takaa-ajo Nokialla keskustassa, VT 12:lla ja lopulta valtatie 3:lla.Takaa-ajossa Nokialla pysäytysyrityksen yhteydessä yksi poliisiauto vaurioitui lievästi. Epäilty ajoi kovaa ylinopeutta ja pääsi pakenemaan tilanteesta.
Tiistaina aamulla ennen seitsemää epäilty tavoitettiin Sorinkadulta, jossa hän oli sytyttänyt käytössään olleen auton palamaan ja hän antautui poliisille. Poliisi otti epäillyn kiinni. Häntä epäillään tässä vaiheessa tapon yrityksen lisäksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vahingonteosta. Epäilty on vangittu tänään Pirkanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin tapon yrityksestä epäiltynä.
Tapauksen esitutkinta jatkuu, eikä poliisi tiedota tapauksesta tässä vaiheessa enempää.
NordenBladet — Lounais-Suomen poliisi on vapauttanut Porissa vuonna 2010 kadonneen Johanna Hautamäen henkirikoksesta epäillyt miehet.Poliisi otti kiinni ja pidätti lähes 14 vuoden takaisesta henkirikoksesta epäillyt miehet tiistaina. Miehiä ei esitetty käräjäoikeudelle vangittaviksi, vaan heidät vapautettiin tänään perjantaina. Poliisi jatkaa tapauksen esitutkintaa epäiltynä tappona.– Vapautetut 1980-luvulla syntyneet, tapahtuma-aikaan Satakunnassa asuneet miehet ovat vapautumisestaan huolimatta edelleen rikoksesta epäillyn asemassa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juho Rinne Lounais-Suomen poliisilaitokselta.Havaintoja ja tietoja pyydetään edelleenPoliisi ei tässä vaiheessa esitutkintaa voi kertoa asian tarkempia yksityiskohtia henkirikostutkinnan aloittamiseen johtaneista syistä tai muistakaan esitutkinnassa selvinneistä seikoista. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun se on tutkinnallisesti mahdollista.Poliisi pyytää edelleen yhteydenottoja kaikilta niiltä henkilöiltä, joilla saattaa olla mahdollisia havaintoja Hautamäestä tai tietoja tutkittavasta tapauksesta.Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot tai tiedot Hautamäestä joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.
Lounais-Suomen poliisi on vapauttanut Porissa vuonna 2010 kadonneen Johanna Hautamäen henkirikoksesta epäillyt miehet.
Poliisi otti kiinni ja pidätti lähes 14 vuoden takaisesta henkirikoksesta epäillyt miehet tiistaina. Miehiä ei esitetty käräjäoikeudelle vangittaviksi, vaan heidät vapautettiin tänään perjantaina.
Poliisi jatkaa tapauksen esitutkintaa epäiltynä tappona.
– Vapautetut 1980-luvulla syntyneet, tapahtuma-aikaan Satakunnassa asuneet miehet ovat vapautumisestaan huolimatta edelleen rikoksesta epäillyn asemassa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juho Rinne Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Havaintoja ja tietoja pyydetään edelleen
Poliisi ei tässä vaiheessa esitutkintaa voi kertoa asian tarkempia yksityiskohtia henkirikostutkinnan aloittamiseen johtaneista syistä tai muistakaan esitutkinnassa selvinneistä seikoista. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun se on tutkinnallisesti mahdollista.
Poliisi pyytää edelleen yhteydenottoja kaikilta niiltä henkilöiltä, joilla saattaa olla mahdollisia havaintoja Hautamäestä tai tietoja tutkittavasta tapauksesta.
Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset havainnot tai tiedot Hautamäestä joko sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi tai WhatsApp-viestillä numeroon 050 411 7655.
