NordenBladet — Suomi järjestää yhteistyössä YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa Afganistan-apukonferenssin maanantaina ja tiistaina 23.-24. marraskuuta. Konferenssi järjestetään keskellä historiallista rauhanprosessia. Kansainvälisen tuen jatkuminen on tarpeen, jotta rauha voi onnistua ja rakentua kestävälle pohjalle. Suomesta kokoukseen osallistuvat ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitys-ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ministeritason tapahtuma järjestetään koronarajoitusten vuoksi virtuaalisesti Genevestä.”Konferenssin toteutuminen näissä oloissa on iso saavutus Suomelta. Nyt on tärkeä tukea Afganistania – kansainvälisellä ja Suomen tuella on jo saavutettu merkittäviä tuloksia. Kansainvälinen tuki ja pitkäaikainen sitoutuminen Afganistaniin on tärkeämpää kuin koskaan”, painottaa Janne Taalas, Suomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja.Suomi tukee, merkittäviä tuloksia saavutettuSuomi tukee Afganistania kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Suomi vaikuttaa maassa osana Euroopan unionia ja kansainvälistä yhteisöä. Suomi edistää vahvasti naisten ja tyttöjen oikeuksia Afganistanissa.Kansainvälisellä ja Suomen tuella on saavutettu tähän mennessä merkittäviä tuloksia Afganistanissa esimerkiksi koulunkäynnissä ja terveydessä. Lasten koulunkäynti on lähes kymmenkertaistunut ja koululaisista 40% on tyttöjä, yleinen elinajanodote noussut lähes 60 vuoteen ja terveyspalvelujen piirissä on 80% ihmisistä.Maanantaina ja tiistaina järjestettävää konferenssia voi seurata suorana lähetyksenä YK:n verkkosivuilta ja se tulkataan kaikille kuudelle viralliselle YK-kielelle. Lisätietoa 2020Afganistan-apukonferenssistaKonferenssin verkkosivut (englanniksi)United  Nations Assistance Mission in  AghanistanSuomen Afganistan-konferenssin erityisedustaja vierailulla Dohassa (Tiedote 7.11. 2020)Afganistan-apulupauskonferenssi lanseerattiin (Tiedote 6.10.2020)Suomen järjestämä vuoden 2020 Afganistanin apukonferenssi viitoittaa polkua kohti rauhaa, hyvinvointia ja itsenäisyyttä (Tiedote 15.9. 2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 20.11.2020 EU:n puolustusministerien epäviralliseen videokokoukseen sekä samassa yhteydessä järjestettävään Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunnan kokoukseen.Epävirallisen kokouksen aiheina ovat EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) strateginen arviointi sekä ”strategisen kompassin” nimellä kulkeva turvallisuus- ja puolustusyhteistyön arviointi- ja ohjausprosessi.EDA:n johtokunnassa puolustusministereille esitellään puolustuksen vuosittaisen arvioinnin (CARD) raportti sekä käsitellään ensimmäistä Brexitin jälkeistä EDA:n budjettia ja kolmen vuoden työsuunnitelmaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta sekä luoda puitteet yrityksen ja työyhteisön kehittämiselle. Uudistuksella lisätään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Kolmikantaisen työryhmän mietintö hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella 19.11.2020–15.1.2021.Uusi yhteistoimintalaki muodostuisi kolmesta kokonaisuudesta:Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välilläNeuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossaYhteistoimintalakia sovellettaisiin jatkossakin yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskevia säännöksiä sovellettaisiin yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää.Jatkuva vuoropuhelu yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksiTyöryhmä ehdottaa lakiin uutta käytäntöä, jolla työnantajan ja henkilöstön suhteita kehitettäisiin pitkällä aikavälillä. Työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain, jolleivat työnantaja ja henkilöstön edustaja toisin sovi. Vuoropuhelun käytännön toteutustavoista sovittaisiin työpaikoilla.Jatkuvassa vuoropuhelussa voitaisiin käydä läpi muun muassa yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia.Työnantaja laatisi osana vuoropuhelua yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka mukaan kehitettäisiin henkilöstön osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.Henkilöstön edustajalle vahvempi rooli muutosneuvotteluissaEnnen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa neuvotteluprosessia kutsuttaisiin muutosneuvotteluiksi.Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvistuisi. Lisäksi täsmennettäisiin ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.Jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut muodostaisivat toisiinsa nähden jatkumon. Mahdollisia kehityskulkuja voitaisiin käsitellä jatkuvassa vuoropuhelussa jo ennen muutosneuvotteluita, mikä parantaisi tiedonkulkua ja neuvotteluiden lähtökohtia. Vastaavasti jatkuvalla vuoropuhelulla olisi muutosneuvotteluiden päätyttyä suuri merkitys muutoksen jatkotyöstössä.Täsmennyksiä henkilöstön edustukseen yrityksen hallinnossaHenkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi yritystä koskevaan päätöksentekoon.Säännökset hallintoedustuksesta siirrettäisiin yhteistoimintalakiin. Henkilöstön tulisi olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Henkilöstön edustajalla olisi oikeus saada koulutusta voidakseen hoitaa henkilöstön edustajan tehtävänsä yrityksen toimielimessä.Hallituksen tavoite: lisää luottamusta työmarkkinoilleYhteistoimintalain tarkoituksena on kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Nykyinen laki on ollut voimassa reilut kymmenen vuotta, ja sen toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita. Työelämässä koetaan laajalti, ettei laki enää täytä kaikkia tavoitteitaan.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi.Kolmikantaisen työryhmän tehtävänä oli selvittää, vastaako voimassa oleva yhteistoimintalaki työelämän nykyisiä ja odotettavissa olevia tarpeita sekä tehdä ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi. Työryhmä laati hallituksen esityksen muotoon laaditun mietinnön, josta järjestetään lausuntokierros 19.11.2020–15.1.2021. Mietintöön sisältyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Suomen Yrittäjät SY:n eriävä mielipide, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n täydentävä lausuma sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Akava ry:n täydentävä lausuma.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusien covid-19-tapausten määrä ja ilmaantuvuus Suomessa ovat nousussa. Valtaosa viime viikolla todetuista tartunnoista oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. Tartuntoja todetaan tällä hetkellä niin paljon, että epidemiatilanne voi heikentyä nopeasti koko maassa.Viikolla 46 (9.11.-15.11.) todettiin koko maassa 1534 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 122 vähemmän. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 28 tapausta 100 000 asukasta kohden, edellisellä viikolla luku oli 26.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 45-46) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 2946  uutta tapausta, kun sitä edeltävän kahden viikon jaksolla se oli 2690. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli noin 53 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 49.Helsingin ja Uudenmaan (HUS) alueella tapausmäärät ovat kasvaneet viikosta 43 lähtien noin sadalla tapauksella viikoittain. Viikolla 46 HUS-alueella todettiin 986 tapausta. Hybridistrategian seurannan mittareita tarkasteltaessa voidaan katsoa monien leviämisvaiheen kriteerien täyttyvän HUS-alueella. Sairaala- ja tehohoidon tilanne HUS-alueella on kuitenkin suhteellisen hyvä. Tilannetta arvioidaan säännöllisesti Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueellisten koordinaatioryhmien kokouksissa. Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,85-1,1 (90 % todennäköisyysväli).Suurin osa tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 6 % kaikista uusista tartunnoista. Noin 6% tartunnoista oli ulkomailta saatujen tartuntojen Suomessa tapahtuneita jatkotartuntoja.Uusista tartunnoista yli kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Tartunnanlähde selviää edelleen noin puolessa tapauksistaValtakunnallisesti uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin viikolla 46 selvitettyä suurin piirtein samoin kuin edellisilläkin viikoilla: valtakunnallisesti 52 %.ssa ja HUS-alueella 38 %:ssa tapauksista. Yli puolet (55 %) jäljitetyistä tartunnoista tapahtui samassa taloudessa asuvilla. Työpaikkojen osuus on noussut edelliseen seurantajaksoon verrattuna; viikolla 46 tartunnoista joka viides tapahtui työpaikoilla. Oppilaitos raportoitiin tartuntapaikaksi noin 6 %:ssa tartunnoista, ja harrastustoiminnasta saatujen tartuntojen osuus oli noin 5 %. Varhaiskasvatukseen ja ravitsemisliikkeisiin liitettiin vain yksittäisiä tartuntoja. Tartuntojen lisääntyessä on entistäkin tärkeämpää, että tartunnanjäljitys aloitetaan nopeasti ja jäljitystyö kohdennetaan ensisijaisesti suuren riskin altistustapahtumiin. Koska koronavirus tarttuu varsinkin pitkäkestoisessa lähikontaktissa tehokkaasti, sosiaalisiin tapahtumiin ei pidä osallistua edes lieväoireisena. Oireiden ilmaantuessa on vältettävä kontakteja muihin ihmisiin ja hakeuduttava mahdollisimman pian testiin. Testauskapasiteetti on nyt jo noin 26 000 näytettä päivässä. Viikolla 46 analysoitiin päivittäin noin 6 000- 16 000 näytettä. Viikolla 46 positiivisten tapausten osuus kaikista testatuista oli noin 1,8 %.Tartuntoja huolestuttavasti myös vanhemmissa ikäluokissaVaikka valtaosa tartunnoista todetaan nuoremmissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla, tapauksia on vanhemmissa ikäluokissa jonkin verran enemmän kuin edellisillä viikoilla. Yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut  nyt yli 12 %:iin.  Yli 70-vuotiaiden osuus on huolestuttavasti kasvanut: viikolla 46 yli 70-vuotiaiden osuus oli 6 %, kun viimeisen kuukauden aikana osuus on ollut noin 3-4 %.Yli 70-vuotiailla on kohonnut riski saada koronavirustaudin vaikeampi tautimuoto, joten heidän suojelemisensa tartunnalta on erittäin tärkeää. Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä toimimalla vastuullisesti ja noudattamalla viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Lähikontaktien vähentäminen on epidemiatilanteessa tärkeää myös terveille ihmisille.Sairaalahoitoa tarvitsevien määrät hieman nousussaSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on kasvanut lokakuusta alkaen. Sairaalahoidossa oli 18.11.2020 yhteensä 90 potilasta, joista 12 oli tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 15 300, mikä on yli 75 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 19 935 tautitapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 374.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistuu EU:n kilpailukykyministereiden avaruusalaa käsittelevään epäviralliseen videokokoukseen 20.11.2020. Ministerit keskustelevat Euroopan roolista kansainvälisessä avaruustaloudessa, alan markkinoiden kehityksestä ja yhteisistä pelisäännöistä.Yksityisiä ja julkisia toimijoita viime vuosina houkutellut kasvava avaruustalouden markkina on aiheena EU-ministerien kokouksessa. Kokouksessa käsitellään muun muassa Euroopan asemaa avaruusalan kansainvälisillä markkinoilla. Kokouksen jälkeen järjestetään EU:n ja Euroopan avaruusjärjestö ESA:n yhteinen Avaruusneuvoston kokous.Avaruusstrategia tähtää kansainvälisille markkinoilleSuomen nykyisen avaruusstrategian tavoite on, että vuonna 2025 Suomi on maailman houkuttelevin ja ketterin avaruuden liiketoimintaympäristö.  Kehityksestä hyötyisivät sekä omia satelliittejaan lähettävät yritykset että satelliittidataa liiketoiminnassaan hyödyntävät toimijat.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.Suomi voisi ottaa korruptiotilanteen seurannassa rohkeasti mallia maista, joissa korruptio on yleisempää kuin meillä. Tutkijat ehdottavat, että Suomessa koottaisiin jatkossa kansallinen korruptiokatsaus, joka perustuisi laajasti eri menetelmiin ja lähteisiin. Katsaus voisi sisältää esimerkiksi avoimesti saatavia tilastoja, tietoa kyselytutkimuksista, rekistereistä ja haastattelututkimuksista, riskiarvioita eri hallinnonaloilta tai toimialoilta sekä yritysten ja kolmannen sektorin tietoja. Katsausta koordinoisi oikeusministeriö.Korruption moniulotteisuus vaikeuttaa mittaamistaSuomalainen korruptio kytkeytyy tyypillisesti erilaisiin rakenteisiin ja verkostoihin. Tämä vaikeuttaa korruption havaitsemista ja asettaa haasteita ilmiön ja sen piirteiden mittaamiselle. KORSI-hankkeessa pureuduttiin erityisesti vaikeasti mitattaviin korruption muotoihin, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.Hankkeessa koottiin avoimista lähteistä laaja valikoima kyselyindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korruption määrällisessä tarkastelussa. Joitakin korruptiokysymyksiä testattiin Poliisibarometri-väestökyselyssä. Sen mukaan kuusi prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Korruption osa-alueista ongelmallisimpina nähtiin hyvä veli -verkostot, vaali- ja puoluerahoitus, maankäyttö ja rakennusala sekä suosinta virkavalinnoissa.Hankkeessa tarkasteltiin erikseen rakennusalaa sekä urheilukorruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Rakennusalalla viitteitä korruptiosta voitaisiin jäljittää nykyistä tehokkaammin urakka- ja kilpailutustietojen avulla, jos julkisten hankintojen asiakirjat olisivat mahdollisimman julkisia. Myös kilpailumanipulaatioon on mahdollista puuttua. Esimerkiksi tiedot urheilijoiden työsuhteista ja palkoista, pelikäyttäytymistä ja erilaisia rikkeistä voivat sisältää vihjeitä korruptiosta. Alan seikkaperäisestä riskiarviosta voisi ottaa oppia muilla yhteiskunnan osa-alueilla.Hankkeen toteuttivat Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, emeritusprofessori Ari Salminen ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tapasivat tänään etäyhteyksin. Kaikki osanottajat pitivät tärkeänä jatkaa työtä pohjoismaisen saamelaissopimuksen voimaantulon edistämiseksi.– Tapaamisemme keskustelu osoitti, että kolmella Pohjoismaalla ja kolmen maan saamelaiskäräjillä on paljon yhteisiä tavoitteita, kuten esimerkiksi hyvän yhteiskunnallisen ilmapiirin edistäminen saamelaisten oikeuksien toteuttamiseksi, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat keskustelivat tapaamisessaan myös Saamen Kielikaltion perustamisesta ja koronapandemian vaikutuksesta saamelaisväestöön.Suomi on pohjoismaisen saamelaisasioiden yhteistyön puheenjohtajamaa vuonna 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi