NordenBladet — Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa kattava merialuesuunnitelma eri toimijoiden laajassa yhteistyöprosessissa. Suunnitelma on sekä aluevedet että talousvyöhykkeen sisältävä kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.”Suomen merialue on haarukoitu läpi, ja käsissämme on työkalu, joka auttaa sovittamaan yhteen erilaisia merellisiä intressejä. Meillä on nyt entistä kirkkaampi kuva esimerkiksi mahdollisuuksista lisätä merituulivoimaa. Meren käytön perustana tulee olla hyvinvoiva meri ja saaristo sekä ainutlaatuisten luontoarvojen säilyminen, kuten merialuesuunnitelmassa tunnistetaan. Lämmin kiitokseni suunnitelman parissa vuosia ahkeroineille pitkin Suomen rannikkoa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Merialuesuunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen, sekä aluekehitystyön ja lupamenettelyiden taustaksi. Tietoja voivat hyödyntää myös eri toimialat. Merialuesuunnitelma ei kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelma päivitetään vähintään kymmenen vuoden välein.Suunnitelman laativat yhteistyössä kahdeksan rannikon maakunnan liittoa. Työhön osallistuvat ahkerasti myös alueelliset viranomaiset, eri sidosryhmät ja tutkimuslaitokset.
Merialuesuunnitelmat tehdään jokaisessa merellisessä EU-maassa. Itämeren maiden tavoitteena on, että suunnitelmilla voidaan sovittaa yhteen myös valtioiden merirajat ylittäviä hankkeita ja toimia, turvata ekologisia yhteyksiä ja parantaa meriympäristön tilaa.Suomen merialueen tulevaisuuden valtitPohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja PerämeriAlueen ominaispiirteitä ovat maankohoamisrannikko, suuret joet asutettuine suistoalueineen, merialueen osittainen mataluus ja jääpeitteiset talviolosuhteet. Perämeren kansallispuisto ja Merenkurkun saaristo Unescon maailmanperintökohteena houkuttavat kehittämään tulevaisuudessakin matkailua ja virkistystä.Merenkulkuun tukeutuva monialainen teollisuus on jatkossakin keskeisessä roolissa. Tärkeitä kalastusalueita ovat suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo. Perämeri on Itämeren vaelluskalojen koti, ja vesiviljelyalueita kehitetään meriluonto huomioiden.
Vaasa-Uumaja-yhteys luo edellytykset Merenkurkun alueen toiminnan kehittämiselle. Pohjoiselta Selkämereltä ja Perämereltä löytyy potentiaalisia merituulivoima-alueita.Saaristomeri ja Selkämeren eteläosaSelkämeren sijainti eteläisen ja pohjoisen lajiston vaihettumisvyöhykkeellä, Saaristomeren biosfäärialue sekä rannikon joet ja jokisuistot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka säilymistä Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat. Monipuolinen kulttuuriperintö ja luontoarvot ovat alueen vetovoimatekijöitä.Alueella sijaitsee kansainvälisesti kilpailukykyinen satamien ja korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä. Tulevaisuudessa kaikessa teollisessa toiminnassa panostetaan meriympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen ja erityisesti merituulivoiman lisääminen. Selkämeren eteläosaan painottuva kalastus ja Saaristomeren uuteen teknologiaan perustuva vesiviljely ovat elinvoimaisia elinkeinoja.SuomenlahtiSuomenlahdella sovitetaan yhteen merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Merialueella liikennöidään vilkkaasti ja siellä sijaitsee merkittäviä kansainvälisiä satamia, joista syntyy kasvua.Merelliset kaupungit ovat matkailijoiden portti saaristoon, jonka ainutlaatuinen miljöö houkuttelee myös uusia asukkaita ja toimijoita. Kestäviä virkistys- ja matkailupalveluita kehitetään paikallisten asukkaiden, luonnon ja kulttuuriarvojen ehdoilla. Merialueisiin liittyvä tutkimusyhteistyö luo sinistä kasvua eli innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.Merialuesuunnitelma.fi: Suomen merialuesuunnitelma 2030Merialuesuunnittelu.fi: Merialuesuunnitelman laadintatyö

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2021 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa?Työttömyysturvalakiin on tehty joustoja koronaviruspandemian takia. Tavoitteena on ollut turvata sekä palkansaajien että yrittäjien toimeentuloa. Osaa poikkeussäännöksistä jatketaan maaliskuun 2021 loppuun.Työttömyysturvan poikkeussäännökset: Mitä työttömän on hyvä huomioida vuodenvaihteessa? (Tiedote 17.12.2020)Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2021Elinaikakerroin on 0,94984 vuonna 2021. Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elin-ikä muuttuu.Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1959 syntyneiden vuonna 2021 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,016 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2021 alkavan työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin, osittaisiin varhennettuihin vanhuuseläkkeisiin ja työuraeläkkeisiin.Elinaikakerroin vahvistettu vuodelle 2021 (Tiedote 10.11.2020)Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaanEläkkeensaajan asumistuen määrään hyväksyttäviä asumismenojen enimmäismääriä korotetaan 0,9 prosenttia vuoden 2021 alusta. Valtioneuvosto antoi 19.11.2020 asetuksen, jolla säädetään vuonna 2021 sovellettavista eläk-keen-saajan asumistuen määräytymisperusteista 1.1.2021 alkaen.Korotuksen jälkeen asumismenojen hyväksyttävät enimmäismäärät ovat asuinkunnasta riippuen 6 804–8 433 euroa vuodessa.Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan (Tiedote 19.11.2020)Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää korotetaan 0,32 prosenttiyksikölläTyöttömyysvakuutusmaksuja korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä vuodelle 2021. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,40 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,50 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 169 000 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 1,90 prosenttia palkasta.Työttömyysvakuutusmaksujen kokonaismäärää korotetaan 0,32 prosenttiyksiköllä (Tiedote 26.11.2020)Vuoden 2021 sairausvakuutusmaksut on vahvistettuSairaanhoitomaksutVakuutettujen sairaanhoitomaksu on 0,68 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansio-tulosta vuonna 2021. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,65 prosenttia. Sekä sairaanhoitomaksu että eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on saman suuruinen kuin vuonna 2020.Työtulovakuutuksen maksutTyöantajan sairausvakuutusmaksu on 1,53 prosenttia. Maksu on 0,19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2020.Vuoden 2021 sairausvakuutusmaksut on vahvistettu (Tiedote 19.11.2020)Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 vahvistettuVuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentit ovat ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Työntekijöiden eläkevakuutusmaksu on ensi vuonna 7,15 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu työeläkevakuutusmaksu 8,65 prosenttia. Työnantajan keskimääräinen maksu on 16,95 prosenttia.Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2021 vahvistettu (Tiedote 12.11.2020)Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2021Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2021.Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2631. Työeläkeindeksi nousee noin 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet. Palkkakertoimeksi vahvistettiin 1,465. Vuoteen 2020 verrattuna palkkakerroin nousee noin 1,3 prosenttia. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Työeläkeindeksiin on sidottu yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet sekä julkisten alojen eläkejärjestelmien mukaiset maksussa olevat ansio- ja perhe-eläkkeet, sotilasvammalain mukaiset eräät korvaukset sekä luopumiseläkkeet ja luopumistuet.Työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettu vuodelle 2021 (Tiedote 22.10.2020)Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään vuonna 2021Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien laitoskuntoutuksen pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan ja hoitosarjan enimmäishinta pysyy 1050 eurossa kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta pysyy 1575 eurossa kuntoutettavaa kohti.Kertasuorituksena ulkomaalaisille myönnettävän rintama-avustuksen määrä pysyy 2000 eurossa. Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutus sekä ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-avustus pysyvät entisellään (Tiedote 10.12.2020)Matkakustannusten korvaamista jatketaan opiskeluterveydenhuollossaKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien matkojen kustannusten korvaaminen edistää korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidon palveluja esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen sijaan.Matkakustannusten korvaamista jatketaan opiskeluterveydenhuollossa (Tiedote 17.12.2020)Kela järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon 1.1.2021 alkaenOpiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestäminen muuttuu 1.1.2021 alkaen, kun laki korkea-kouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tulee voimaan. Uuden lain myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Kansaneläkelaitos (Kela) järjestää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaa palvelut valtakunnallisesti.Kuntainfo: Opiskeluterveydenhuollon palvelut 1.1.2021 alkaen (Uutinen 27.11.2020)Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia 1.1.2021 alkaenKuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin on tehty muutoksia, joilla halutaan vahvistaa asiakkaan oikeutta hyvään sosiaalihuoltoon. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Muutos-ten tarkoitus on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat ne pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat sosiaalihuollon tukea osana palveluprosessiaan.Kuntainfo: Kuntouttavaan työtoimintaan muutoksia 1.1.2021 alkaen (Uutinen 18.11.2020)Henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa nousee 1.1.2021Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti. Kyse on lakisääteisestä vähimmäismitoituksesta. Se koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluja iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mitoituksen on oltava korkeampi, jos asiakkaiden toimintakyky ja palvelutarve sekä palvelujen laadun varmistaminen sitä edellyttävät.Kuntainfo: Vanhuspalvelulain muutokset 1.10.2020 (Uutinen 30.9.2020)Kemikaalilain muutoksilla vahvistetaan digitaalista asiointiaMuutoksilla vahvistetaan muun muassa digitaalista asiointia ja Myrkytystietokeskuksen toimivaltaa. Kemikaalilain muutoksilla vahvistetaan digitaalista asiointia (Tiedote 27.8.2020)Poronhoitajien sijaisaputunteihin tilapäinen muutosSosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärät vuodelle 2021. Ensi vuonna korvattavien sijaisaputuntien enimmäismäärä on 180 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohti. Poronhoitajien sijaisaputunteihin tilapäinen muutos (Tiedote 17.12.2020)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriön Twitter-aamukahveilla keskusteltiin joulukuussa suomalaisten käsityksistä Afrikasta. Keskustelijoiden mukaan Afrikka-kuva Suomessa keskittyy yhä paljolti kurjuuteen ja konflikteihin. Keskustelussa nousi esille Afrikan maiden moninaisuus, rikas kulttuuri, aktiivinen nuori väestö sekä kasvava taloudellinen potentiaali ja innovaatiot.​​​​​Keskustelun juonsi Ylen Afrikka-kirjeenvaihtaja Liselott Lindström, ja keskusteluun osallistuivat ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto ja oikeus -yksikön päällikkö Ramses Malaty, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Olli Löytty, sekä yrittäjä, sosiaalinen vaikuttaja ja johtaja Googlella Yacine Samb.Afrikka on tulevaisuuden maanosaKeskustelussa painotettiin, että suomalaisten olisi tärkeää tuntea paremmin Afrikan eri maita ja kulttuureita. Keskustelijat nostivat esille erityisesti Afrikan teknologisen kehityksen sekä nuoren väestön, josta yli 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita.Afrikassa on kaupallista potentiaaliaKeskustelussa painotettiin, että Afrikassa on paljon potentiaalia kauppasuhteiden rakentamiseen. Malatyn mukaan Afrikka on tulevien vuosikymmenien talouskasvun suurin veturi.Avarra mielikuviasi AfrikastaKeskustelussa pohdittiin myös, kuinka suomalaisten mielikuvia Afrikasta voisi avartaa. Lindströmin mukaan suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita Afrikasta ja löytävät siihen liittyvää sisältöä helposti sosiaalisesta mediasta. Samb korosti, että olisi tärkeää ottaa itse vastuuta tiedon hankkimisesta.Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020 ” target=”_blank”> Katso koko keskustelu twitter-livestä:Tervetuloa Twitter-aamukahveille keskustelemaan, mitä me suomalaiset ajattelemme Afrikasta! https://t.co/vWsk6gulCY— Ulkoministeriö (@Ulkoministerio) December 11, 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä pohti jokaista suomalaista koskevaa kysymystä siitä, kuinka turvata hyvä ja kohtuuhintainen asuminen kaikille Suomessa. Työryhmän mukaan nykyisiä hyviä toimintamalleja, kuten valtion tukemaa asuntotuotantoa, tulee jatkaa ja kehittää yli hallituskausien.Työryhmän näkemys Suomen asuntopolitiikan tilasta oli tilanneanalyysin ja kuultujen asiantuntijoiden perusteella hyvä. Kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden jakautuminen vaikuttaa suomalaisten asumiseen ja asuntojen hintaan, ja suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt. Erityisesti nuorten omistusasuminen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana.”Asuntomarkkinoilla nähdään jyrkkenevää jakautumista alueisiin, joilla väestö vähenee, ja toisaalta kasvukeskuksiin, joilla asuntojen hinnat nousevat ja vuokrat ovat kovia”, työryhmän puheenjohtajana toiminut Hannele Pokka tiivistää. Valtion tulee tukea jatkossakin asumista eri keinoin”Valtion roolin asuntopolitiikassa tulee säilyä vahvana. Keskustelimme siitä, voisiko valtio tukea suomalaisten mahdollisuuksia saada tarpeitaan vastaava asunto muullakin tavalla kuin tukemalla vuokra-asuntojen rakentamista. Mahdollinen kohtuuhintaisten omistusasuntojen tukeminen ja osuuskuntamallinen rakentaminen vaativat kuitenkin vielä kunnollista selvittelyä”, Pokka toteaa.Työryhmä linjasi, että valtion asuntorahasto (VAR) tulee säilyttää ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona. Työryhmä oli yksimielinen tarpeesta selvittää rahaston varallisuuden laajempaa käyttöä erilaisissa tukimalleissa, kuten kohtuuhintaisen omistusasumisen rahoituksessa. Erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen voitaisiin edistää kehittämällä ASP-lainoja ja korottamalla lainojen enimmäismäärää vastaamaan nykyistä hintatasoa.Valtion tukemalla asuntuotannolla on perinteisesti ollut Suomessa tärkeä rooli, ja joka kolmas asunto on rakennettu valtion tukemana. Työryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa ARA-tuotannon rooli on tärkeässä asemassa varmistamassa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja ehkäisemässä segregaatiota. ARA-tuotanto täydentää tarvittaessa vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja siten auttaa hallitsemaan rakennusalan suhdanteita.Valtion suurimpien kaupunkiseutujen kanssa solmimat MAL-sopimukset ohjaavat maankäyttöä, asumista ja liikkumista kestävään suuntaan. Työryhmän mukaan MAL-sopimukset ovat auttaneet kasvuseutujen edellytyksiä tuottaa uusia asuntoja, ja käytäntöä tulisi kehittää edelleen. Jotta asuntotuotanto voidaan varmistaa, on tarkasteltava kuntien tonttitarjontaa ja menettelyjä, joilla tontteja luovutetaan rakentajille. Väestöltään vähenevien alueiden asunto-osakeyhtiöiden kunnostuksia helpottamaan työryhmä ehdottaa, että yhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausmallin ehtoja parannetaan.Työryhmä haluaa saada lisää näkyvyyttä asumiseen laatuun liittyville kysymyksille, minkä edistämiseksi se ehdottaa uudenlaisen asuntosuunnittelufoorumin perustamista. Sen avulla alan toimijat kävisivät vuoropuhelua asumisen laatuun liittyvistä asioista. Lisäksi vuokralaisen aseman parantamiseksi ehdotetaan tuomioistuinta kevyemmän riidanratkaisumenettelyn selvittämistä.Hallituksen selonteko alkuvuodestaAsuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti työnsä 18.12. ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle: ”Kiitokset työryhmälle paneutumisesta monisyiseen kysymykseen. Hallitus käy seuraavaksi huolellisesti läpi työskentelyn lopputuloksen ja tuo asuntopoliittisen ohjelmansa selontekona eduskunnalle alkuvuodesta.””Asuntopoliittinen kehittämisohjelma laaditaan kahdeksaksi vuodeksi, koska sen tarkoituksena on linjata asuntopolitiikkaa ja kehittämistä pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Ohjelmassa tullaan muodostamaan kokonaiskuva asuntopolitiikan suunnasta ja tavoitteista”, ministeri Mikkonen kertoo. Marinin hallituksen ohjelmassa esitetään lukuisia asuntopoliittisia toimia, joista moni on jo käynnissä.Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmisteli ympäristöministeriön asettama työryhmä, jossa olivat mukana asumisen asioista vastaavat ministeriöt ja virastot. Työryhmä kuuli sidosryhmiä ja keskusteli työtä seuranneen parlamentaarisen ryhmän kanssa. Seurantaryhmässä oli jäsen kaikista eduskuntapuolueista, ja sitä veti ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Laki poronhoitolain muuttamisesta on vahvistettu 17.12. tasavallan presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1.1.2021. Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi.Lain mukaan poronhoitoalueelle perustetaan porovahinkolautakunta, joka toimii alueella puolueettomana ja riippumattomana asiantuntijaelimenä. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille, sekä paliskunnan laissa säädetystä aitaamisvelvollisuudesta. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista koskevien riitojen osapuolille.Lautakunnan perustaminen lakkauttaa nykyiset kuntakohtaiset arvioimis- ja riidanratkaisulautakunnat, mikä merkitsee ensi asteen lainkäyttötoimivallan siirtymistä yleisille tuomioistuimille kyseisissä riita-asioissa.Laki tukee hallitusohjelman tavoitetta vähentää ristiriitojaUudistuksen tavoitteena on poistaa ongelmat, jotka liittyvät nykyisen riidanratkaisun puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen ja sitä kohtaan koettuun luottamuspulaan.Lain toivotaan vähentävän ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Tavoitteena on myös varmistaa porovahinkojen ja aitaamisasioiden arviointiin riittävä asiantuntemus.– Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi. Uusi porovahinkolautakunta keskittyy vahinkojen arviointiin ja sovitteluun ja lainkäyttö siirtyy tuomioistuimiin. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää elinkeinojen välisiä ristiriitoja erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uudistuksen eteneminenPorovahinkolautakunnan toiminta käynnistyy sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt sen sivutoimiset jäsenet ja lautakunta on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Jäsenten nimittämistä valmistellaan parhaillaan, ja asiassa kuullaan keskeisiä sidosryhmiä.Jäsenten valinta perustuu näiden henkilökohtaiseen osaamiseen. Nykyisten arvioimislautakuntien jäsenistä yli puolet on valittu intressisidonnaisuuksien perusteella. Valtioneuvoston asetus, johon sisältyvät porovahinkolautakunnan toimintaa koskevat tarkemmat säännökset, sekä lautakunnan käsittelymaksuja koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus on tarkoitus antaa tammikuussa ennen lautakunnan asettamista.Lain siirtymäsäännöksen mukaisesti nykyisten arvioimislautakuntien toiminta jatkuu siihen saakka, kunnes uusi porovahinkolautakunta on asetettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan pelastustoimen, poliisin ja Rajavartiolaitoksen välistä yhteistyötä miehittämättömien ilma-alusten käytössä. Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa toimialakohtaisia miehittämättömien ilma-alusten ohjeistuksia sekä tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä.Työryhmä muun muassa selvittää mahdollisuuksia yhdenmukaistaa miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää koulutusta ja toteuttaa sitä osaksi viranomaisyhteistyönä. Samalla selvitetään, miten miehittämättömän ilmailun viranomaistoimintaa voidaan tilastoida valtakunnallisesti yhdenmukaisin menetelmin.Työryhmän asettaminen liittyy Traficomissa valmisteilla oleviin uudistuksiin, joissa kansallista viranomaisten ilmailua koskevat määräykset päivitetään vastaamaan Euroopan unionin sääntelyä. Vuonna 2021 voimaan tuleva ilmailumääräys sisältää uusia yhteistyö- ja toimintavelvoitteita viranomaisille.Asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön pelastusosaston ja poliisiosaston, pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston lisäksi Rajavartiolaitoksesta ja poliisihallituksesta. Työryhmän toimikausi on 1.1.-31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö asetti 15.1.2020 työryhmän arvioimaan sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistelemaan tarvittaessa ehdotus sääntelyn uudistamiseksi.Työryhmä on tänään 18.12.2020 luovuttanut puolustusministeriölle sotilasrikosten esitutkintasäännösten muutostarpeita koskevan välimietinnön. Välimietinnössään työryhmä ehdottaa, että sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin lisätään säännökset Pääesikunnan ja poliisin itsenäisestä oikeudesta päättää esitutkinnan käynnistämisestä. Voimassa olevan lain mukaan esitutkinnan käynnistämisestä voi päättää vain epäillyn kurinpitoesimies. Ehdotuksilla pyritään parantamaan sotilasrikosten esitutkintojen riippumattomuutta ja varmistaa rikosvastuun tehokas toteutuminen Puolustusvoimissa.Työryhmä ehdottaa lisäksi lakiin uutta säännöstä Puolustusvoimien oikeudesta saada virka-apua muilta esitutkintaviranomaisilta sekä sotilasrikosten selvittämistä poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa koskevan sääntelyn täsmentämistä. Työryhmä ehdottaa myös useita vähäisempiä muutoksia ja täsmennyksiä sotilasrikosten selvittämistä koskeviin säännöksiin. Muutosehdotusten tarkoituksena on varmistaa sotilasrikosten esitutkintasäännösten ajantasaisuus sekä tehokas ja tarkoituksenmukainen viranomaisresurssien käyttö.Välimietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuussa 2021. Työryhmä jatkaa jatkotyössään sotilaskurinpito- ja rikostorjuntalainsäädännön muiden osa-alueiden kehittämistä.Välimietintö sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevasta lainsäädännöstä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemian vuoksi säädettyjä etäkokousten järjestämismahdollisuuksia ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun. Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi laki joutoalueiden metsitystuesta, lisäksi kestävän metsätalouden määräaikaiselle rahoituslaille tulee jatkoa ja Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia.Etäkokousten järjestämismahdollisuuksia jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun Koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa jatketaan kesäkuun loppuun 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2021 alussa voimaan useita säädös- ja muita muutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.KoulutusLaki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta voimaanOpetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Vuonna 2021 alkavan kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat ne kokeilukuntien alueella asuvat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2016.Lisätietoa:
OKM-tiedoteLukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisiin yksikköhintoihin muutoksiaUudet yksikköhinnat tulevat voimaan vuoden 2021 alusta. Lukiokoulutuksessa yksikköhinta on 6 615,98 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 82,19 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 84,77 euroa opetustuntia kohden.OpintotukiKoronaepidemia huomioidaan opintotukilaissaLakimuutoksen myötä syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella. Opiskelijan pitää osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiaan liittyvästä syystä. Syynä voi olla esimerkiksi koronavirusepidemiasta johtuva pakollisten opintojen estyminen korkeakoulujen tilojen sulkeutumisen vuoksi tai pakollisen harjoittelujakson estyminen.Korkeakoulutus ja tiede
Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli käyttöön
Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuottaTutkitun tiedon teemavuonna 2021 eri toimijat yhdistyksistä oppilaitoksiin ja tutkimusorganisaatioista yrityksiin tarjoavat tutkittua tietoa ja siihen liittyviä tekoja jokaisen suomalaisen ulottuville. Teemavuodesta voi lukea lisää osoitteessa tutkittutieto.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ennakoi, että ensimmäinen erä Pfizer – BioNTechin tuottamia koronavirusrokotteita saapuu Suomeen jo joulunpyhinä. Suomi tavoittelee rokotusten aloitusta EU-maiden rintamassa 27.12.20, mikäli myyntiluvat ja toimitukset ovat kunnossa.Rokotusten maahan saapumisen edellytyksenä on, että rokotteet ovat tätä ennen saaneet myyntiluvan Euroopan komissiolta. Se tekee myyntilupaa koskevan päätöksen Euroopan lääkeviraston (EMA) kokonaisarvioinnin ja suosituksen jälkeen. Tätä EMA:n päätöstä odotetaan maanantaina 21. joulukuuta. Suomeen saapuvan rokote-erän suuruutta ei vielä tiedetä. Todennäköisesti ensimmäinen saapuva erä on pienehkö. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi