NordenBladet — Julkinen sektori voi tukea vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja käyttämällä ostovoimaansa ympäristövaikutuksiltaan pienempien tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankkimiseen. Toistaiseksi ympäristönäkökohtia huomioidaan kuitenkin vaihtelevasti ja asetettujen kriteerien käytön ja ympäristötavoitteiden toteutumisen seuranta on puutteellista.21. tammikuuta julkaistun selvityksen mukaan hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä julkisen sektorin taloudelliseen kestävyyteen pidemmällä aikavälillä voidaan parhaiten vaikuttaa kehittämällä merkittävimmille julkisten hankintojen tuoteryhmille räätälöityjä ohjauskeinojen yhdistelmiä.Hankintalaki ja muut hankintoihin vaikuttavat lait ovat tärkeitä, mutta yksittäisinä riittämättömiä keinoja ohjata julkisia hankintoja. Julkisten hankintojen ohjaamisessa tulisi keskittyä viiteen teemaan:ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien listan laatiminen ja ylläpito,näille tuoteryhmille räätälöityjen ohjauskeinoyhdistelmien kehittäminen,kestävien hankintojen tekemistä tukevien rakenteiden luominen,tiedolla tukemisen ja mittaamisen kehittäminen ja resursointi, jakestävien hankintojen hankintastrategiat hankintayksiköille.Konkreettisena vaatimuksena hankintayksiköille tutkimus suosittaa selvitysvelvollisuutta ympäristövaikutuksiltaan merkittävimpien tuoteryhmien osalta hankinnan valmisteluvaiheessa ja raportointivelvollisuutta, mikäli ympäristötekijöitä ei huomioida tällaisessa hankinnassa.Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke ”HILMI” tuotti tietoa hiili- ja ympäristöjalanjäljestä julkisissa hankinnoissa lainsäädännön ja mittaaminen näkökulmasta. Hanke selvitti, miten lainsäädäntöä ja julkisten hankintojen toimintamalleja tulisi kehittää, ja miten hankinnoille asetettujen tavoitteiden ja kriteerien toteutumista tulisi seurata ja mitata, jotta hiili- ja ympäristöjalanjälki voitaisiin ottaa kustannustehokkaasti huomioon julkisissa hankinnoissa. Selvityksessä kävi ilmi, että hankintojen ympäristövaikutuksista on yhä niukasti tietoa – myös kansainvälisesti.Tuoteryhmien ympäristövaikutuspotentiaalin tunnistaminen on tärkeääHankkeessa laadittiin julkisten hankintojen tuoteryhmien luokittelu niiden ’ympäristövaikutuspotentiaalin’ perusteella. Näin pystyttiin erottamaan tuoteryhmät, joissa ympäristövaikutukset ovat suuria ja joille jo löytyy ympäristökriteerejä (esimerkiksi talonrakennus ja elintarvikkeet) tai joille ympäristökriteerejä pitäisi ensisijaisesti kehittää (esimerkiksi lääkkeet ja hoitotarvikkeet). Lisäksi tunnistettiin tuoteryhmiä, jotka eivät ole yhtä tärkeitä ympäristövaikutusten kannalta, mutta joille kannattaa käyttää ympäristökriteerejä silloin kun se on mahdollista (esimerkiksi toimistotarvikkeet).Ohjauskeinovalikoimaa tulee kehittää laaja-alaisesti ja mittaamista parantaaSelvityksen mukaan ympäristönäkökulmien huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa on kehitettävä paitsi hankintalakia, myös muita ohjauskeinoja, kuten tuotekohtaisia vaatimuksia eri sektoreilla sekä ympäristömerkkien ja ilmastoraportoinnin käyttöä.”Ohjauskeinoja on kehitettävä yhdistelminä, jotka kohdennetaan kuhunkin ympäristövaikutuksiltaan merkittävään tuoteryhmään”, kertoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta.”Lisäksi tulee huomioida, miten ohjauskeinot vaikuttavat toinen toisiinsa. Lukuisten ristikkäisvaikutusten vuoksi on tärkeää panostaa hankintojen kestävyyden tukemiseen pysyvämmillä, hyvin resursoiduilla hallinto- ja organisaatiorakenteilla”, jatkaa hankkeen johtaja, professori Harri Kalimo Itä-Suomen yliopistosta.Kestävien hankintojen toteuttamisen tulee lähteä hankintayksiköiden hankintastrategioista, joita laadittaessa tulee soveltaa kansallisen hankintastrategian, Hankinta-Suomen, teemakohtaisia tavoitteita. Hankintastrategiassa tulee olla suunnitelma tavoitteiden seurannalle ja mittaamiselle. Hankintojen kokonaisuutta mittaamalla ja sitä paremmin ohjaamalla voidaan pienentää hankintojen ympäristövaikutuksia huomattavasti.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnin edistämiseksi 20.1.2021.Talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamien linjausten mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja itäisen suunnan raideliikenneinvestoinnista hyötyvien kuntien ja mahdollisesti muiden julkisyhteisöjen kanssa hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön tehtävänä olisi hankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.Neuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjaltaItäisen suunnan nopean raideyhteyden edistämiseksi perustettavan hankeyhtiön tehtävänä olisi yhden uuden ratayhteyden suunnitteleminen. Hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Itäisen suunnan hankeyhtiön suunnittelukustannukset ovat alustavan arvion perusteella Lentorata-Porvoo-Kouvola-vaihtoehdossa n. 70 miljoonaa euroaHankeyhtiön perustamisedellytykset olisivat yhdenvertaiset Suomi-rata Oy:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n kanssa. Valtio omistaisi hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia. Hankeyhtiön perustamisen edellytyksenä olisi, että muut osakkaat sitoutuisivat yhtiön pääomittamiseen noin 49 % osuudella arvioiduista rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannuksista sekä muista hankeyhtiön toiminnan edellyttämistä kustannuksista.Hankeyhtiö tulisi liikenne- ja viestintäministeriön omistaja-ohjaukseen.Lopullisen päätöksen tekee eduskuntaValtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta. Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuotaisiin myös myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.Linjaus itäisen suunnan hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Ministerivaliokunta tiedostaa tarpeen kehittää itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen saavutettavuutta sekä teollisuuden kuljetusten edellytyksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen palvelujärjestelmässä ei systemaattisesti tunnisteta ja puututa ikääntyneiden kokemaan väkivaltaan ja kaltoinkohteluun, ilmenee tuoreen Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyn tuloksista.Viranomaisyhteistyö kaltoinkohteluun puuttumiseksi vaihtelee alueittain ja on usein hajanaista, joskus jopa olematonta. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa viranomaisten yhteistyö toteutuu heikosti terveyskeskuspäivystysten ja muiden tahojen välillä, toisaalta Itä-Suomessa sosiaalipäivystys tekee hyvin systemaattista yhteistyötä eri suuntiin.”Ikääntyneiden kaltoinkohtelu jää usein piiloon ulkopuolisilta ja on siten luultua yleisempää. Kaltoinkohtelun tunnistamiseksi on välineitä kuten ikääntyneen huoli-ilmoitus, jota pitäisi käyttää tehokkaammin. Vaikka Suomessa ei ole vielä kansallista toimintamallia, sosiaalihuolto- ja vanhuspalvelulaki velvoittavat ikääntyneiden turvaamisen”, sanoo johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma THL:stä.Ikääntyneen huoli-ilmoitus avuksi kaltoinkohtelun tunnistamisessaHuoli-ilmoituksen tarkoituksena on varmistaa, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei itse osaa tai ymmärrä sitä pyytää. Huoli-ilmoitus toimii myös välineenä ikääntyneen palvelutarpeen tunnistamisessa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Suurimmassa osassa maata ikääntyneistä tehdyt huoli-ilmoitukset tilastoidaan, mutta asiassa on huomattavia alueellisia eroja. Huoli-ilmoitusten syy, kuten kaltoinkohtelu, tilastoidaan koko maassa ainoastaan 39 prosentilla alueista. Parhaiten iäkkään kaltoinkohtelusta tulleet huoli-ilmoitukset tilastoidaan Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueilla, huonoin tilastointitilanne on Etelä-Suomessa.Huoli-ilmoituksissa korostuvat arjessa pärjääminen, asumisolosuhteet ja terveydentila, mutta niiden aiheina ovat myös toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys sekä mielenterveys. Huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun vaihteleva tilastointi näyttäytyy viranomaisyhteistyön ja palvelujärjestelmän suurena puutteena.Ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei toteuduVanhuspalvelujen tila -kyselyn aineistoissa korostui systemaattisen yhteistyön vähäisyys ja erot huoli-ilmoitusten ja kaltoinkohtelun tilastoinnissa. Vanhuspalvelujen tila -aineiston lisäksi tutkimukseen on analysoitu COVID-19 -tilannekuvaraportteja, joista nousivat esiin kotona elämiseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys ja huoli vanhuspalvelujen henkilöstön riittävyydestä sekä jaksamisesta.Molempien aineistojen perusteella voidaan todeta, että ikääntyneiden oikeus turvalliseen elämään ei kaikilta osin toteudu. Tämän vuoksi viranomaisyhteistyötä ja palvelujärjestelmän yhteistyötä on tarpeen tiivistää sekä luoda systemaattinen, selkeä toimintatapa kaltoinkohtelun tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyyn sekä COVID-19-tilannekuvaraportteihin, joita kunnat ovat toimittaneet aluehallintovirastoille. Vanhuspalveluiden tila seurannan kuntakyselyyn sisällytettiin iäkkäiden kaltoinkohteluun liittyvät kysymykset sisäministeriön toimeksiannosta.Kysely on osa Turvallinen elämä ikääntyneille toimintaohjelman (2018) toimeenpanoa sekä sisäministeriön tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tiedot kerättiin keväällä 2020 ja molemmista aineistoista saadaan tietoa ikääntyneiden elämästä ja palvelujärjestelmän toiminnasta koronaepidemian aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin on kirjoittanut kirjeen 20. tammikuuta Yhdysvaltain varapresidentiksi nousseelle Kamala Harrisille. Pääministeri Marin tuo kirjeessään esille toiveen entistä syvemmästä yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi.Pääministeri kirjoittaa tarpeesta vahvistaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä, jotta monenvälinen järjestelmä toimisi paremmin yhteisten arvojen kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämiseksi. Hän korostaa erityisesti ilmastonmuutoksen vastaisen työn, arktisen yhteistyön, tasa-arvon ja globaaleihin terveysuhkiin vastaamisen tärkeyttä. Pääministeri esittää myös vahvan toiveen Yhdysvaltojen sitoutumisesta monenkeskiseen yhteistyöhön muun muassa YK:ssa, WHO:ssa ja Arktisessa neuvostossa.
 
Pääministeri Marin korosti kirjeessään, että Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat laajat ja hyvät ja hän toivoo hyvää yhteistyötä varapresidentti Harrisin kanssa.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille selvityspyynnön niiden erityisvastuualueilla olevien covid-19-rokotteiden määrästä. STM pyytää sairaanhoitopiirejä myös esittämään suunnitelman rokotusten jakamisesta.Vastaukset on annettava perjantaiaamuun 22.1.2021 mennessä.STM:n tietojen mukaan HYKS ERVAn ja TYKS ERVAn alueilla on varastossa runsaasti covid-19-rokotteita.  Lisäksi Suomeen saapuu viikolla 3 (18.-24.1.2021) noin 40 000 rokotetta lisää.
Edellisten rokotteiden pitäisi pääsääntöisesti olla annettuna ennen seuraavan rokote-erän saapumista. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti perjantaina 15.1.2021 kunnille ja kuntayhtymille ohjauskirjeen, jossa se muistutti, että näiden on annettava covid-19-rokotteet heti, kun ne ovat käytettävissä.Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirje kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille covid-19-rokotusten järjestämisestä ja rekisteröinnistä (15.1.2021)Tilannekatsaus koronaviruksesta ja -rokotuksista on THL:n sivuilla.Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan koronarokotteiden valmistajien on pidettävä lupauksensa sopimusten mukaisten jäsenmaihin tilattujen koronarokotteiden toimituksista. Komission rooli paineen lisäämisessä valmistajien suuntaan on edelleen välttämätöntä. Kiuru keskusteli rokotetilanteesta 20. tammikuuta terveyskomissaari Stella Kyriakidesin kanssa.Kiuru korosti keskustelussa sitä, miten tärkeää koronaepidemian torjumiseksi on pitää kiinni sopimusten mukaisista rokote-eristä, niiden vakaasta toimitusaikataulusta ja sujuvasta jakelusta EU:n jäsenmaihin. Ministeri kiitti terveyskomissaaria siitä, että komissio on lisännyt painetta valmistajien suuntaan rokotteiden tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Kiurun mukaan EU:n yhteishankintamenettely on osoittautunut hyväksi ja välttämättömäksi toimintatavaksi Suomelle erittäin vaikeilla koronarokotemarkkinoilla. Menettely on varmistanut kattavat sopimukset useiden rokotetoimittajien kanssa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu torstai-iltana 21. tammikuuta järjestettävään Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokoukseen, jossa keskustellaan unionin yhteisten toimien vahvistamisesta koronapandemiaa vastaan. Esillä on esimerkiksi rokotteiden laajamittainen jakelu, sekä muut viruksen leviämistä rajoittavat toimet. Suomi pitää tärkeänä jäsenmaiden koronatoimien koordinointia ja selkeää tiedottamista EU-tason toimista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on 20.1.2021 vahvistanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemän päätöksen suojella Bengskärin majakka ja saunarakennus ympäristöineen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Bengtskärin majakka sijaitsee yhteisellä vesialueella Bengtskärin saaressa Kemiönsaaren kunnassa. Bengtskärin majakalla, saunarakennuksella ja luodon muulla rakennuskannalla sekä rakenteilla on valtakunnallista merkitystä. Kokonaisuuden luonnetta kulttuuriympäristönä ja suojelukohteena määrittävät itse luoto sekä siellä olevat rakennukset, rakenteet ja rakennelmat, louhinnan jäljet ja kalliohakkaukset.Päätös annetaan asianosaisille tiedoksi yleistiedoksiantona, sillä vastaanottajia on yli 30.
Päätös valitusosoituksineen on virka-aikana nähtävillä 3.3.2021 saakka ympäristöministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää päätöstä nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse.Yleistiedoksianto on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 20.1.2021. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaantipäivästä lukien. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta.Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös on tehty 10.1.2019, Dnro VARELY/2070/2015.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatilayritysten toiminnan tueksi käynnistyi vuoden alussa osaamisverkosto AgriHubi, joka kokoaa yhteen alan neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen. Verkoston tavoitteena on edistää maatilayritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi verkoston toimintaa.Maatilayritysten neuvonta ja tiedon jalkauttaminen on ollut hajanaista. Kokoamalla eri toimijat yhteen parannetaan ratkaisujen siirtymistä maatilayritysten käyttöön ja vahvistetaan niiden toiminta- ja menestymismahdollisuuksia sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. 
Maatilayrityksille AgriHubi tarjoaa foorumin, jossa on mahdollista vaikuttaa ja osallistua alan koulutuksen uudistamiseen, tutkimuksen suuntaamiseen ja neuvontapalveluiden kehittämiseen. Verkostossa yritykset pääsevät osallistumaan pilottihankkeisiin.”Maatilayritysten kilpailukyvyn parantaminen on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Ruuantuotanto on tulevaisuuden ala ja siksi maatilayritysten elinvoimaisuus ja kilpailukyky ovat avainasemassa. AgriHubin avulla luodaan entistä paremmat edellytykset maatilayrittäjille kehittää toimintaansa, hallita riskejä ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. AgriHubi on askel kohti älymaataloutta, jossa meillä on kaikki edellytykset olla maailman huipulla”, maa ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee.”Osallistamalla eri toimijoita yhteistyöhön rakennetaan modernia maatilayrittäjyyttä. Samalla vahvistetaan myös toimialan vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Kansallisena verkostona AgriHubi voi toimia linkkinä alueellisille toiminnalle ja alustana parhaiden käytäntöjen jakamiselle”, toteaa AgriHubin koordinaattori Sari Forsman-Hugg Lukesta.AgriHubi vahvistaa maatilojen talous- ja johtamisosaamista sekä älymaatalouttaMaatilayritysten talous- ja johtamisosaaminen, älymaatalouden ratkaisut sekä datavarantojen hyödyntäminen ovat keskeisiä AgriHubi-verkostossa edistettäviä teemoja. ”Näille teemoille laaditaan tavoitteet vuoteen 2030 asti ja tunnistetaan niiden saavuttamisen kannalta tärkeimmät kehittämistarpeet, joita verkoston toimijat yhteistyössä edistävät”, sanoo Forsman-Hugg Lukesta.  ”EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahoituskauden, CAP27-uudistuksen, taustalla olevat keskeiset strategiat nojaavat voimakkaasti osaamiseen, tiedon hyödyntämiseen ja älymaatalouden kehitykseen. AgriHubi-verkosto avaa yhteistyötä eurooppalaisiin verkostoihin ja tuo hyviä käytäntöjä maatilayrittäjien käyttöön”, kertoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä. Parhaat käytännöt kaikkien hyödynnettäviksiAgriHubin toiminta käynnistyy verkoston rakentamisella yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Verkoston tueksi perustetaan ohjausryhmä, joka edustaa laajasti alan toimijoita ja sidosryhmiä: maatilayritykset ja tuottajajärjestöt, luonnonvara-alan oppilaitokset, neuvontaorganisaatiot, tutkimus, elintarvikealan yritykset, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö.AgriHubille rakennetaan verkkopalvelu, johon verkoston toimijat kokoavat uusimman tutkimustiedon sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön pohjautuvia ratkaisuja.”Verkkopalvelussa tarjotaan maatalousyrittäjille alusta, jolla parannetaan vuorovaikutusta tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja käytännön maatalouden välillä”, Sari Forsman-Hugg lupaa.•    Selvitys: Uusi alku – Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino (MMM 2019)

Lähde: Valtioneuvosto.fi