NordenBladet — Suomalaiset kokevat selkeämmät elintarvikepakkausten merkinnät sekä hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät hyväksyttävimpinä toimina, joilla kansalaisia ohjataan tekemään vähäpäästöisempiä valintoja. Erilaiset keinot kuitenkin jakavat kansalaisten mielipiteitä: eroja on kaupungissa ja harvaan asutuilla alueilla asuvien sekä eri ikäryhmien välillä. Kaupungissa asuvat ja nuoret kannattavat eniten eri ilmastotoimenpiteitä.

Tiedot selviävät ympäristöministeriön kansalaiskyselystä, johon vastasi 18 000 henkilöä. Kyselyssä vastaajille esitettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla liikenteestä, asumisesta ja ruokailusta aiheutuvia päästöjä voitaisiin pyrkiä vähentämään. Vastaajat arvioivat, kuinka hyväksyttävänä he pitivät kyseistä toimenpidettä ja kuinka todennäköisesti toimenpide vaikuttaisi heidän omaan toimintaansa.

Kyselyyn oli valittu mukaan laaja kirjo erilaisia toimia, joilla kansalaisia olisi periaatteessa mahdollista ohjata vähähiilisempiin valintoihin. Kyselyn vaihtoehdot eivät edusta hallituksen päättämiä ilmastotoimia. Tuloksia kuitenkin hyödynnetään, kun mietitään, minkälaisia ilmastotoimia otetaan käyttöön.Hyväksyttävimpinä pidettiin selkeämpiä elintarvikepakkausten merkintöjä, kuten tietoa tuotteen kotimaisuudesta ja vaikutuksista ilmastoon. Tämän hyväksyi 83 prosenttia vastaajista. Hyviä ja turvallisia kevyen liikenteen väyliä piti hyväksyttävänä keinona 75 prosenttia vastaajista.Vähiten kannatusta saivat polttoaineen hinnan merkittävä nousu sekä sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävä kallistuminen. Polttoaineen hinnan merkittävän nousun koki todella tai osittain epäreiluksi 83 prosenttia ja sähkön, lämmön ja lämmitysöljyn merkittävän kallistumisen 88 prosenttia vastaajista.

”Kansalaisten näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta ovat arvokasta tietoa ilmastotoimenpiteiden valmistelussa”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

”Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan laajaa kirjoa erilaisia toimenpiteitä. Vastaukset osoittavat, että on tärkeää etsiä myös keinoja varmistaa vaikutusten oikeudenmukainen kohdistuminen ja reilu siirtymä esimerkiksi erilaisten kompensaatioiden kautta.”

Käyttäytymiseen vaikuttaisivat eniten viestintä ja rahallinen tukiEniten vaikutuksia omiin valintoihin koettiin olevan tiedon jakamisella ja taloudellisella tuella. 79 % vastaajista koki, että selkeämmillä elintarvikkeiden tuotemerkinnöillä olisi pieni tai iso vaikutus omiin valintoihin. 60 % niistä vastaajista, joita asia koski, koki, että energia-asioiden asiantuntijatuesta taloyhtiöille olisi vaikutus (pieni tai iso) omiin valintoihin.

Keskimäärin 2/3 vastaajista koki, että halvemmalla hinnalla olisi merkitys (pieni tai iso) omiin valintoihin, kun on kyse vähäpäästöisestä ruoasta ja autoista sekä energiaremonteista. Sen sijaan vain noin 45 % sellaisista vastaajista, joita asiat koskivat, koki, että ruokaloiden tarjoiluratkaisuilla olisi vaikutusta heidän valintoihinsa tai että joukkoliikenneyhteyksien parantamisella kaupungissa olisi merkitystä.Iällä ja asuinseudulla keskeinen vaikutus näkemyksiin, nuoret myönteisimpiä

Kyselyn vastaajat saivat halutessaan ilmoittaa ikäryhmänsä. Nuoremmat ikäryhmät kannattivat ilmastotoimenpiteitä vanhempia ikäryhmiä enemmän. Alle 30-vuotiaat suhtautuivat kaikkiin esitettyihin ilmastotoimenpiteisiin myönteisimmin. Polttoaineen hinnan merkittävää nousua lukuun ottamatta huomattava enemmistö alle 30-vuotiaista kaupunkilaisista piti esitettyjä liikenteen toimenpiteitä vähintään jossain määrin hyväksyttävänä.Kyselyssä vastaajat saivat ilmoittaa, asuvatko he kaupungissa, kaupungin lähellä vai harvaan asutulla alueella. Tulosten mukaan kaupungissa asuvat kannattivat kaikkia esitettyjä ilmastotoimenpiteitä useammin kuin harvaan asutulla alueella asuvat.

Mitä kauemmaksi kaupungista mentiin, sitä vähemmän kannatusta kaikki ilmastotoimenpiteet saivat. Esimerkiksi vähäpäästöisten autojen halvempaa hintaa piti kannatettavana keinona kaupunkilaisista 52 prosenttia, kaupungin lähellä asuvista 44 prosenttia ja harvaan asutulla alueella asuvista 35 prosenttia vastaajista.

Näin kysely toteutettiinYmpäristöministeriö keräsi avoimella verkkokyselyllä kansalaisten näkemyksiä siitä, miten päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Teemoina kyselyssä olivat liikenne, ruokailu ja asuminen, jotka muodostavat suurimman osan Suomen kulutusperusteisista päästöistä ja koskevat arkielämää.

Kyselyssä vastaajat arvioivat eri toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja vaikutuksia omaan toimintaansa. Kyselyyn valitut toimenpiteet edustavat tyypillisimpiä ohjauskeinoja, kuten informaatio-ohjausta ja taloudellista ohjausta.

Kysely tehtiin 19.1.–19.2.2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 18 000 ihmistä. Motiva Oy analysoi monivalintavastausten tulokset. Kyselyn avovastauksista julkaistaan lisää tietoja myöhemmin keväällä.

Ilmastosuunnitelman vuorovaikutteinen valmistelu jatkuu
Kyselyn tuloksia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelussa. Ilmastosuunnitelmassa määritellään uusia toimenpiteitä muun muassa liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen osalta. Ilmastosuunnitelman yhtenä lähtökohtana on hallitusohjelman mukaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen.

Ilmastosuunnitelman vuorovaikutteinen valmistelu jatkuu kevään aikana. Huhtikuussa järjestetään tilaisuus sidosryhmille, ja satunnaisotannalla valittu kansalaisraati jatkaa kyselyssä esiin tulleiden teemojen oikeudenmukaisuuden puntarointia. Ilmastosuunnitelman luonnoksesta järjestetään myös kaikille avoin lausuntokierros.

NordenBladet — Valtioneuvosto on 18. maaliskuuta myöntänyt 600 000 euroa Naantalin ja 1,1 miljoonaa euroa Kemi-Tornion seudun äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitoon. Samalla Lahden seudulle myönnettiin loput sille jo aiemmin esitetystä 1,065 miljoonan euron lisärahoituksesta. Etelä- ja Länsi-Suomi saivat lisäksi rahoitusta pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen.

Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sopi lokakuussa 2020 äkillisten rakennemuutostilanteiden hoidon toimintamallista ja kriteereistä, joilla tilanteita arvioidaan. Kokonaisarvion pohjalta kriteerit täyttävät tilanteet otetaan valtioneuvoston lisätoimien ja -rahoituksen piiriin.

– Valtioneuvoston kohdistaman rahoituksen tavoitteena on synnyttää lisäarvoa rakennemuutostoimien toteutukseen ja vaikuttavuuteen Naantalin, Kemi-Tornion ja Lahden alueilla. Rahoituksen turvin alueet voivat uudistaa elinkeinorakennettaan ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

– Rahoituksen kohdistaminen rakennemuutostilanteisiin on tärkeää, mutta yhtä lailla tulee huolehtia siitä, että kasvuhakuisille yrityksille on tarjolla kehittämisrahaa. Etelä- ja Länsi-Suomessa on paljon kansainvälistymispotentiaalia omaavia pk-yrityksiä, joiden kansainvälistymisen tueksi hallitus myönsi nyt kolme miljoonaa euroa, ministeri Lintilä lisää.

Naantalin rakennemuutostilanteen hoitoon yhteensä 600 000 euroaNeste Oyj on tehnyt päätöksen lakkauttaa Naantalin jalostustoiminnot maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Naantalin jalostamon lopettamisen ja öljytoimintojen uudelleenjärjestelyjen myötä Neste Oyj:ltä katoaa yhteensä noin 370 työtehtävää, joista 230 Naantalista.

Alueella on käynnistetty tilanteen edellyttämät toimet, ja syksyllä 2020 elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti Naantalin seudun teollisen tulevaisuuden selvityshenkilöksi Patria Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routilan. Routila luovuttaa selvityksensä ministeri Lintilälle lähipäivinä. Alueen uudistumisen ja uuden liiketoiminnan käynnistymisen kulmakivenä on Nesteen kiinteistöjen ja alueen saaminen uuteen käyttöön sekä uusien toimijoiden haarukoiminen.

Naantaliin kohdistettava valtion lisärahoitus muodostuu 200 000 euron aluekehitysrahasta ja 400 000 euron yritystukivaltuudesta, joka kanavoidaan uusia korvaavia työpaikkoja luoviin pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin.

Kemi-Tornion seudun rakennemuutostilanteen hoitoon yhteensä 1,1 miljoonaa euroaOutokumpu Oyj supistaa toimintaansa ja on vähentänyt noin 230 työpaikkaa Kemi-Tornion alueelta. Lapin toimijat ovat nopeasti järjestäytyneet yhteiseen ryhmään tarkentamaan tilannekuvaa ja laatimaan toimenpidesuunnitelmaa työntekijöiden uudelleentyöllistymisen ja alueen elinvoiman edistämiseksi.

Alueelta on Outokummun päätöksen jälkeen kantautunut myös positiivisia uutisia. Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan rakentamispäätöksellä on laajat, positiiviset vaikutukset koko alueen elinkeinoelämään. Samalla tämä lisää entisestään tarvetta osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin toimenpiteisiin ja elinkeinoelämän uudistumiskyvyn vahvistamiseen. Keskeistä on saada rakennemuutos käännettyä positiiviseksi uudistumiseksi.

Kemi-Tornion seudulle kohdistettava valtion lisärahoitus muodostuu 800 000 euron aluekehitysrahasta ja 300 000 euron yritystukivaltuudesta.Loput Lahden äkillisen rakennemuutostilanteen lisärahoituksesta jakoonTyö- ja elinkeinoministeriö on kaikkinensa kohdentanut Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy:n Lahden bussikoritehtaan sulkemisesta aiheutuvan äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen 1 065 000 euroa rahoitusta. Helmikuun 4. päivänä valtioneuvosto jakoi jo osan rahoituksesta, eli 400 000 euroa aluekehitysrahaa. Maaliskuun 18. päivänä jaettiin kokonaisrahoituksesta loput, eli 100 000 euroa kansallista yritystukivaltuutta, 365 000 euroa ESR-myöntövaltuutta ja 200 000 euroa EAKR-yritystukivaltuutta.Etelä- ja Länsi-Suomen pk-yrityksille kolme miljoonaa euroa kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseenValtioneuvosto on myöntänyt Hämeen ELY-keskukselle 1,7 miljoonaa euroa osoitettavaksi Etelä-Suomen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen ja Keski-Suomen ELY-keskukselle 1,3 miljoonaa euroa osoitettavaksi Länsi-Suomen alueelle vastaavaan tarkoitukseen.

Rahoitus on suunnattu pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yritysten kehittämisavustuksiin. Tavoitteena on tukea erityisesti kansainvälistymistä suunnittelevien ja kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevien pienten yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia. Ohjelman tavoitteena on lisätä uusien kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten määrää.

Rahoitus jaetaan kokonaan myönnettäväksi Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska kyseisillä alueilla käytettävissä olevien rakennerahastovarojen määrä on vähäinen suhteessa kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavien pk-yritysten määrään. Ohjelmaa on tarkoitus kuitenkin soveltaa myös Itä- ja Pohjois-Suomessa rakennerahasto-ohjelman varoilla. Kasvun kiihdyttämisohjelman sisällöstä, rahoituskriteereistä ja kehittämisavustuksen hakemisesta ohjelman mukaisiin hankkeisiin on tarkempaa tietoa ELY-keskuksen verkkosivuilla.

NordenBladet — Hallitus esittää, että yrityksille maksettaisiin korvaus, jos niiden toimitilat on lain tai viranomaismääräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Uusi sulkemiskorvaus koskisi pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää. Isommille yrityksille valmistellaan erillinen tuki mahdollisimman pikaisesti.Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen 18.3.2021. Esitys täydentää lakiesitystä kustannustuen kolmannesta hakukierroksesta, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 12.4.2021. Yritykset hakisivat sulkemiskorvausta Valtiokonttorista. Haku yrityksille voitaisiin avata toukokuun alussa.– Isoilla yrityksillä EU:n valtiontukisääntöjen määrittelemä tukikatto eli 1,8 miljoonaa euroa alkaa olla täynnä. Neuvottelemme tästä parhaillaan Euroopan komission kanssa. Halusimme kuitenkin saada pienten yritysten tuen mahdollisimman nopeasti käyntiin, joten sen vuoksi pienten ja suurten yritysten tukipaketit valmistellaan erillisinä. Myös tapahtuma-alan tukemista valmistellaan parhaillaan erikseen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Korvaus suunnataan ravintoloille ja muille suljetuiksi määrätyille yrityksilleUusi sulkemiskorvaus koskisi ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä, jotka on suljettu majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetulla lailla 9.–28.3.2021. Ruoan ulosmyynti on kuitenkin sallittua. Ulosmyynti huomioidaan korvauksen määrässä.Korvausta voitaisiin maksaa myös yrityksille, jotka kunta tai aluehallintovirasto voi määrätä suljettavaksi tartuntatautilain nojalla. Näitä ovat esimerkiksi liikunta- ja urheilutilat ja kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät sekä sisäleikkipuistot.  Korvaus maksettaisiin yrityksille sulkemisajalta, jos ne ovat suljettuina yli 15 vuorokautta. Jos yritysten asiakasmäärää on rajoitettu, mutta niitä ei ole suljettu kokonaan, ne eivät ole tuen piirissä. Nämä yritykset voivat kuitenkin hakea kustannustukea.Sulkemiskorvaus perustuisi yrityksen kuluihin helmikuussa 2021 sekä ilmoitukseen siitä, kuinka suurta osaa liiketoiminnasta sulkeminen koskee. Palkkakuluista korvattaisiin 100 prosenttia ja muista kuluista, kuten vuokrakuluista, 70 prosenttia. Aiemmin myönnetyt koronatuet otetaan huomioon, eikä tukien enimmäismäärä saisi ylittää 1,8 miljoonaa euroa EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.Mikäli lailla tai viranomaisen päätöksellä asiakastilojen sulkua jatketaan ensimmäisen korvaushakemuksen lähettämisen jälkeen, yritys voi hakea sulkemiskorvausta vähintään 14 kalenteripäivän jaksoissa. Tämä nopeuttaa tuen saamista. Sulkemiskorvauksen vertailukausi pysyisi samana eli korvauksen määrä perustuu yrityksen kuluihin helmikuussa 2021.Sulkemiskorvaus perustuu eduskunnan linjaukseenSulkemisesta aiheutuvien korvausten määräksi arvioidaan 70 miljoonaa euroa. Tästä noin kaksi kolmasosaa arvioidaan käytettäväksi pienten ja mikroyritysten tukeen ja yksi kolmasosa suurten yritysten tukeen, joka valmistellaan erikseen mahdollisimman pian.Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Pienellä yrityksellä tarkoitetaan puolestaan yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.Sulkemiskorvauksen valmistelu perustuu eduskunnan linjaukseen siitä, että sulkemistilanteissa elinkeinoharjoittajille on maksettava korvaus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla on helpotettu ulosotossa olevien tilannetta koronavirusepidemian aikana. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa tämän vuoden loppuun.Väliaikaisella lailla on haluttu helpottaa velallisten mahdollisuutta saada rajoitettu tai kevennetty ulosottomenettely. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä. Helpotukset on tarkoitettu niille, joiden taloudellista tilannetta koronavirusepidemia tai siitä johtuvat poikkeusolot ovat vaikeuttaneet.Myös ulosoton joutuisuusvaatimukseen tehtyä muutosta on tarkoitus jatkaa. Koronavirusepidemian aikana ulosoton täytäntöönpanoa on voitu lykätä, jos sitä voidaan pitää ulosotossa olevan henkilön edun mukaisena eikä lykkääminen aiheuta ulosottoa hakeneelle erityistä haittaa.Ulosottomiehellä säilyy kuitenkin edelleen tapauskohtainen harkinta muuttaa tai rajata lisäaikoja ja helpotuksia. Lain on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa ja olla voimassa tämän vuoden loppuun. Tällä hetkellä voimassa oleva väliaikainen laki on voimassa huhtikuun loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt oikeustieteen kandidaatti Juha Majasen valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virkaan. Majanen on toiminut ministeriön kansliapäällikkönä syyskuusta lähtien.Majanen on työskennellyt valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä syyskuusta lähtien. Tätä ennen Majanen on toiminut vuodesta 2002 lähtien useissa eri tehtävissä ministeriössä, kuten hallinto- ja kehitysjohtajana, apulaisbudjettipäällikkönä ja yksikön päällikkönä. Majanen on työskennellyt aiemmin myös maa- ja metsätalousministeriössä.”On hienoa saada uudessa roolissa tehdä työtä kestävän kasvun, maailman parhaan julkisen hallinnon ja talouden vakauden eteen. Koen tärkeäksi myös koronakriisin jälkeen edistää uudistuksia ja uudistumista, jotta meidän ja tulevien sukupolvien hyvinvointi ja oikeudet voivat toteutua”, Majanen kertoo.Valtioneuvosto päätti nimityksestä torstaina 18. maaliskuuta. Majanen nimitettiin virkaan 1.4.2021–31.3.2026 määräajaksi.Kuvia Juha Majasesta valtiovarainministeriön kuvapankissa

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Mehiläistalouden pesäkohtaista kansallista tukea maksetaan 19 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti vuodelta 2021, eli sama euromäärä pesää kohden, kuin vuodelta 2020. Yhteensä tukea maksetaan 0,6 miljoonaa euroa noin 450 mehiläistarhaajalle. Valtioneuvosto päätti asiasta torstaina.Pesäkohtaisen mehiläistalouden kansallisen tuen tavoitteena on kompensoida Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvaa kilpailuhaittaa sekä turvata mehiläistalouden jatkuvuutta ja kehittymismahdollisuuksia Suomessa.Tukea saadakseen mehiläistarhaajalla täytyy olla hallinnassaan vuonna 2021 vähintään 15 talvehtinutta mehiläisyhteiskuntaa. Lisäksi tarhaajan on täytynyt saada myyntituloja mehiläistaloudesta ja hänen on pitänyt noudattaa eläinrekisterilainsäädäntöä. Tukea maksaa Ruokavirasto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2020 puutarhatuotteiden varastointituen tasoista Etelä-Suomen osalta. Etelä-Suomessa koneellisesti jäähdytetyissä varastoissa puutarhatuotteiden varastointituki on viime vuodelta 6,10 euroa kuutiometriltä ja muissa varastoissa 3,70 euroa kuutiometriltä. Samalla puutarhatuotteiden varastointituen eurorajoitetta korotetaan, jotta Etelä-Suomen kansallisen tuen maksuvaltuutta saadaan sovellettua mahdollisimman täysimääräisesti.Tukitaso tarkistetaan aina toteutuneiden yksikkömäärien vahvistuttua seuraavan vuoden alussa. Puutarhatuotteiden varastointituelle on asetettu kansallisesti ja EU:n päätöksissä enimmäismäärärajoitteita. Jotta euromääräiset enimmäisrajoitteet eivät ylity, joudutaan vuoden 2020 osalta maksettavaa yksikkötukea alentamaan.Puutarhatuotteiden varastointituessa tukikelpoinen varastoitu määrä oli vuonna 2020 jossain määrin aiempia vuosia suurempi.Tänään tehdyllä päätöksellä ei ole suoranaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska tuen enimmäismäärästä päätetään erikseen tukimuodon hyväksymisen yhteydessä. Puutarhatuotteiden varastointitukea arvioidaan Etelä-Suomessa maksettavan vuodelta 2020 yhteensä noin 0,87 miljoonaa euroa.Etelä-Suomen kansallinen tuki on kokonaan kansallisesti maksettavia, EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan sovitettuja maatalouden tukimuotoja. Niillä täydennetään EU:n tukijärjestelmiä (EU:n suorat tuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaukset ja eläinten hyvinvointikorvaukset) ja turvataan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista lääkeasioiden uudistusta Fimea tuotti viime vuonna lääketietovarannon selvityksen. Selvitys kuvastaa pitkäaikaista lääkevalmisteen tiedon kehityshistoriaa ja lähivuosien uudistamistarpeita. Tavoite on saada lääkevalmisteen tieto paremmin käytettäväksi ja hyödynnettäväksi sekä lääkkeen käyttäjien, ammattihenkilöiden että muiden osapuolten tarkoituksiin. Samalla edistetään tiedon käyttöä mm. ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Selvityksen lopputuloksena STM käynnisti lääketietovarannon toteutuksen tarkemman määrittelyn ja suunnittelun maaliskuun 2021 alussa. Fimea toteuttaa jatkotyön 1.3.-31.10.2021 yhteistyössä viranomaistoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Jatkotyössä täydennetään aiemman selvityksen tietopohjaa lääketietovarannon kehitystyön toimeenpanosta. Jatkotyöhön kutsutaan mukaan keskeiset sidosryhmätJatkotyötä varten Fimea kokoaa asiantuntijapoolin Fimean, Kelan, THL:n ja Hilan asiantuntijoista, jotka työskentelevät erilaisten lääkevalmisteen tietojen ja -tietovarantojen parissa.Kansallisen lääketietovarannon kehittämisen kannalta keskeisiä ovat mm. tuoteinformaatiot, apteekki-, asiakas- ja potilastietojärjestelmissä käytettävät lääkevalmisteen tiedot, saatavuustiedot, muut dokumentit (esim. erilaiset tiedotteet, määräykset ja lääketurvaan liittyvät dokumentit), kulutustiedot, varastosaldot, sairaalalääkkeiden hinnat, kuvat ja videot sekä ympäristö- ja riskilääkeluokitukset.Keskeiset sidosryhmät kutsutaan mukaan työryhmätyöskentelyyn sekä validoimaan ja kommentoimaan jatkotyön tuloksia julkisen kommentoinnin avulla. Tarvittaessa järjestetään erillisiä focus group -keskusteluja. Näistä tiedotetaan erikseen työskentelyn edetessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kiinni asiakkailta maakunnissa, joissa epidemiatilanne on vakavin. Sulun piirissä olevat maakunnat on määritelty valtioneuvoston asetuksessa, joka on voimassa 28.3.2021 saakka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut lausunnon alueiden tautitilanteesta 17.3.2021. Asetukseen ei sen perusteella esitetä muutoksia.Valtioneuvosto seuraa säännönmukaisesti tautitilanteen kehittymistä eri alueilla. Valtioneuvostolla on lain mukaan velvollisuus muuttaa asetusta, jos sulkeminen ei ole enää maakunnassa välttämätöntä. Vastaavasti asetusta muutetaan, jos tautitilanne muuttuu jossain maakunnassa vakavammaksi.Valtioneuvoston 8.3.2021 antaman asetuksen mukaan ravitsemisliikkeet on pidettävä suljettuina asiakkailta seuraavissa maakunnissa:Uusimaa  Varsinais-SuomiSatakuntaKanta-Häme PirkanmaaPäijät-Häme Kymenlaakso  Etelä-Karjala Etelä-SavoKeski-SuomiEtelä-PohjanmaaPohjanmaaPohjois-PohjanmaaLappiAhvenanmaaSulun piiriin eivät kuulu seuraavat maakunnat: Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Savo. Näillä alueilla ravitsemisliikkeiden tulee noudattaa tartuntatautilain ja sen nojalla annettuja säännöksiä.Sulkutilan jälkeen kaikkien ravitsemisliikkeiden on noudatettava rajoituksia, jotka on säädetty tartuntatautilaissa ja sen nojalla. Hallituksen esitys tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen perusteella voitaisiin säätää tiukempia rajoituksia ravitsemisliikkeiden aukiololle, anniskeluajoille sekä asiakaspaikkamäärille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 18.3.2021 lausuntoyhteenvedon luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan.Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.Lausuntokierros päättyi 23.2.2021. Lausuntoja saatiin yhteensä 257. Lausuntoyhteenveto ja lausunnot on julkaistu valtioneuvoston hankeikkunassa.Lausunnoissa käsiteltiin selkeästi eniten liikenneverkkoihin ja infrastruktuurin kustannusjakoon liittyviä kysymyksiä. Myös joukkoliikenteeseen ja matkaketjuihin liittyvistä toimenpiteistä lausuttiin paljon.– Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koskee koko Suomea ja siksi onkin erityisen ilahduttavaa, että saimme lausuntoja maantieteellisesti laajasti. Kiitän kaikkia lausunnon antaneita hyvistä huomioista ja ehdotuksista. Haluan myös kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti suunnitelman valmisteluun. Tätä jos mitä on tehty yhdessä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Liikennejärjestelmän kokonaisrahoitusta pidetään riittämättömänäValtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa pidettiin tarpeellisena työkaluna liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen kehittämiseen. Suunnitelman sisältöön suhtauduttiin yleisesti positiivisesti, mutta myös kehittämisehdotuksia esitettiin paljon.Perusväylänpidon rahoitustason korotusta kiiteltiin lausunnoissa. Sen sijaan liikennejärjestelmän kokonaisrahoitustasoa pidettiin lausunnoissa riittämättömänä. Rahoitukseen esitettiin paljon lisäysehdotuksia, erityisesti maanteille. Kaupunkiseutujen rahoitusosuus nähtiin riittämättömänä.  Kävelyn ja pyöräilyn, liityntäpysäköinnin, yksityisteiden ja joukkoliikenteen rahoitustason kasvattamista pidettiin hyvänä. Lausunnoissa tuotiin esiin myös huoli liikenneturvallisuustoimenpiteiden riittämättömyydestä.Suunnitelmaluonnoksessa esitetyt linjaukset liikenneverkon rahoituspohjan laajentamiseksi herättivät hyvin laajaa vastustusta. Huolta aiheuttivat kuntien heikko taloustilanne sekä pelko alueiden eriarvoistumisesta ja elinvoimaisuuden heikkenemisestä.Tietopohjaista päätöksentekoa on tarkoitus vahvistaa ja tähän suhtauduttiin positiivisesti. Suunnitelman toimeenpanoon toivottiin laajaa vuorovaikutusta.Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koettiin irralliseksi muista meneillään liikennejärjestelmään vaikuttavista hankkeista. Näistä nousivat esiin erityisesti fossiilittoman liikenteen tiekartta ja suuria raideyhteyksiä suunnittelevat hankeyhtiöt.Vaikutusten arvioinnin kehittäminen jatkuuLausuntojen mukaan arviointi antaa riittävän kuvan suunnitelman vaikutuksista. Arvioinnin keskeisenä haasteena korostettiin määrällisen arviointitiedon puutetta. Arviointia toivottiin mm. liikennejärjestelmän kehittämisen alueellisista vaikutuksista.Vaikutusten arvioinnista annettu palaute huomioidaan ympäristöselostuksen viimeistelyssä sekä vaikutusten arvioinnin kehittämisessä ja jatkotyössä.Mitä seuraavaksi?Suunnitelma viimeistellään lausuntokierroksen palautteen pohjalta parlamentaarisen ohjausryhmän ohjauksessa.Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 annetaan valtioneuvoston selontekona eduskunnalle kevään 2021 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi