NordenBladet — Paikallisen sopimisen alatyöryhmä on selvittänyt paikallisen sopimisen laajentamisen edellytyksiä. Työryhmä katsoo, että edellytyksiä yhteisiin esityksiin jatkotoimista ei nykyisessä tilanteessa ole. Työryhmä pitää kuitenkin tärkeänä jatkaa keskustelua, joka liittyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja työehtosopimusjärjestelmän kehittämiseen.Paikallisen sopimisen työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Työryhmä työskentelee työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän alaisuudessa.Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä sai 14.4.2021 tilannekatsauksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Keskustelua pohjusti muistio, joka on julkaistu paikallisen sopimisen työryhmän hankesivulla. Hallitus käsittelee paikallisen sopimisen tilannetta puoliväliriihessä.Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joissa joustavuus ja turva ovat tasapainossa.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaRitva Järvinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 160 366 – Valtioneuvoston kanslian istuntoasiainneuvoksen (valtioneuvoston kanslian lainsäädäntöjohtaja) määräaikainen virkasuhdeUlkoministeriöMaria Guseff, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 158 – Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistetyn patenttituomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiKimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos p. 0295 350 061 – Valtioneuvoston asetus sijoitusten suojelusta Suomen ja Unkarin kansantasavallan välillä tehdyn sopimuksen irtisanomisesta tehdystä sopimuksestaOikeusministeriöTimo Makkonen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 230 – Eduskunnan kirjelmä tiedusteluvalvontavaltuutetun vuodelta 2019 antaman kertomuksen johdosta (EK 6/2021 vp; K 14/2020 vp)Lena Andersson, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 244 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun muuttamisestaJyrki Jauhiainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 074 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeistaTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306 – Virkavapauden myöntäminen oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksen virastaSisäministeriöTuija Saari, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 566 – Virkavapauden myöntäminen sisäministeriön pelastusosaston neuvottelevalle virkamiehellePuolustusministeriöHannu Antikainen, hallintojohtaja p. 0295 140 500 – Puolustusministeriön henkilöstöjohtajan viran täyttäminenPetri Laurila, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 437 – Puolustusministeriön kaupallisen neuvoksen viran täyttäminenValtiovarainministeriöKristina Sarjo, finanssineuvos p. 0295 530 055 – Suomen valtion edustus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassaJohanna Makkonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 160 587 – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission lisätalousarvioesityksestä nro 2 EU:n talousarvioon varainhoitovuodelle 2021 (lisäbudjetti 2/2021; Euroopan unioni)Opetus- ja kulttuuriministeriöSatu Paasilehto, hallitusneuvos p. 0295 330 240 – Valtioneuvoston asetus Kiinan kulttuurikeskuksen perustamisesta Suomeen Kiinan kanssa tehdystä sopimuksestaKirsi Lamberg, hallitussihteeri p. 0295 330 397 – 1) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamisesta 3) Valtioneuvoston asetus vapaasta sivistystyöstä annetun asetuksen 5 §:n kumoamisestaMaa- ja metsätalousministeriöHannu Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 478 – 1) Valtioneuvoston asetus eläinperäisten elintarvikkeiden viranomaisvalvontaa tekevien henkilöiden pätevyys- ja kielitaitovaatimuksista 2) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisestaLeena Arpiainen, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 238 – Metsähallituksen ja Metsähallituskonsernin tilinpäätöksen vahvistaminen ajalta 1.1.-31.12.2020 ja Metsähallituksen voiton tuloutuksesta päättäminenTeemu Nikula, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 055 – 1) Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta 2) Valtioneuvoston asetus metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisestaLiikenne- ja viestintäministeriöIrja Vesanen-Nikitin, hallitusneuvos p. 0295 342 544 – Hallituksen esitys laiksi vesiliikennelain muuttamisestaHanna Perälä, liikenneneuvos p. 0295 342 007 – Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032Eero Salojärvi, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 123 – Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 ja 351 §:n ja tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaSuvi Kankare, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 105 – Valtioneuvoston asetus ilmailulta rajoitetuista alueista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaTyö- ja elinkeinoministeriöHenri Backman, neuvotteleva virkamies p. 0295 063 581 – Huoltovarmuuskeskuksen vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminenKrista Turunen, hallitussihteeri p. 0295 047 178 – Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerin viran täyttäminenSosiaali- ja terveysministeriöMaria Huttunen, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 417 – Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuenArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522 – Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenMilla Mustamäki, hallitussihteeri p. 0295 163 261 – Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2025 päättyväksi toimikaudeksiEmmi Äärynen, hallitussihteeri p. 0295 163 517 – Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan kokoonpanon muuttaminen 31.12.2022 päättyväksi toimikaudeksiYmpäristöministeriöJohanna Korpi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 278 – Valtioneuvoston asetus Uudenmaan maakunnan luonnonsuojelualueista
NordenBladet — Asetus Saimaan kalastusrajoituksista on viivästynyt, koska asetuksen valmistelu on kesken valtioneuvostossa. Edellinen asetus tuli voimaan huhtikuussa 2016 ja oli voimassa 14.4.2021 asti. Saimaalla ei ole voimassa olevia kalastusrajoituksia saimaannorpan suojelemiseksi 15.4. alkaen. Onneksi kalastuslaissa on kuitenkin sopimusmenettely, joka turvaa saimaannorppaa. Alueen osakaskunnat ja muut vesialueen omistajat ovat sopimusten nojalla sitoutuneet norppaturvalliseen kalastukseen ja kalastuksen rajoittamiseen omilla alueillaan.Kalastusrajoitusten pituudesta ei ole löytynyt yhteisymmärrystäValtioneuvostossa on keskusteltu kalastusrajoituksista, mutta niiden pituudesta ei ole vielä löytynyt yhteisymmärrystä. Verkkokalastus on tähän asti ollut kokonaan kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.–30.6. muuten, paitsi alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkoilla. Lausunnoilla olleessa asetusluonnoksessa rajoitusaika säilyi ennallaan ja rajoitusalueeseen ehdotettiin 243 neliökilometrin lisäystä niin että se olisi jatkossa 2800 neliökilometriä. Asetusluonnosta kannatti yli 80 prosenttia lausunnon antajista. – Haluamme tukea saimaannorpan kannan kasvua ja säilyttää tämän harvinaisen lajin osana Suomen luontoa. Samalla on tärkeää muistaa, että Saimaa on merkittävimpiä järvialueita Suomen kalastukselle. Saimaannorppakanta on kasvanut suojelustrategian tavoitteiden mukaisesti nykyisillä rajoituksilla ja paikallisten ihmisten sekä osakaskuntien yhteistyöllä. Siksi päätimme pitää asetusluonnoksessa rajoitusajan ennallaan, jonka lisäksi laajensimme rajoitusaluetta. Lisäksi olen valmis esittämään verkkojen ankkurointivelvoitetta, jotta asetus saataisiin voimaan. Uusien kalastusrajoitusten pitää myös olla oikeasuhtaisia perusoikeuksien näkökulmasta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Asetuksen tärkein tavoite on turvata saimaannorpan kannan kasvu suojelustrategian mukaisesti. Koska Saimaa on tärkeä alue sekä kaupalliselle- että vapaa-ajan kalastukselle, toinen tavoite on sovittaa yhteen saimaannorpan suojelu ja kalastus. Saimaan alue tuottaa kolmanneksen Suomen sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvosta. Joitain kalalajeja kuten kuhaa kylmän veden aikaan ja talvella voidaan pyytää pääasiassa ainoastaan verkoilla. Lisäksi vapaa-ajankalastusta harrastaa Saimaalla arviolta 49 000 henkilöä. Heidän saaliistaan puolet saadaan erilaisilla verkoilla. Muikun vapaa-ajankalastukseen ei ole olemassa verkoille vaihtoehtoista pyydystä.Osakaskunnat ja vesialueen omistajat vastaavat nyt saimaannorpan suojelustaPohjois-Savon ELY-keskus on helmikuun puolivälissä lähettänyt osakaskunnille kirjeellä kalastusrajoituksista sopimusluonnoksen, joka perustuu lausunnolla olleeseen asetukseen. Osakaskunnat ovat käsitelleet sopimusluonnosta kokouksissaan ja siihen on maa- ja metsätalousministeriön saaman tiedon mukaan ennakollisesti sitouduttu laajasti eli osakaskunnat ovat päättäneet kokouksissa kalastuksen rajoittamisesta sopimusluonnoksen mukaisesti. ELY-keskuksen sopimusluonnoksessa lähdetään siitä, että kalastusta rajoitetaan asetusluonnoksen mukaisesti 15.4 alkaen, joten sitoutuminen sopimusmenettelyyn ja osakaskuntien itse asettamat kalastusrajoitukset turvaavat saimaannorpparajoitusten noudattamisen, kunnes asetus saadaan voimaan. Saimaannorpan suojelu on nyt osakaskuntien ja muiden vesialueen omistajien päätösten sekä sopimusmenettelyn varassa. – Vetoan nyt kaikkiin Saimaan asukkaisiin, mökkiläisiin ja kalastajiin, että he jättävät verkot naulaan 15.4. alkaen ja turvaavat näin saimaannorpan suojelun. Luotan että näin tapahtuukin, koska saimaannorppa on myös alueen asukkaiden ylpeys, jonka eteen on tehty paljon yhteistyötä. Tästä kertoo myös osakaskuntien laaja ennakollinen sitoutuminen ELY-keskuksen sopimusluonnoksiin ja kalastusrajoituksista jo tehdyt päätökset osakaskunnissa. Osakaskunnat ja muut vesialueen omistajat ovat vastuussa verkkokalastuksen rajoittamisesta tänä väliaikana, painottaa ministeri Leppä.Päättyneellä sopimuskaudella Pohjois-Savon ELY-keskus teki yhteensä 248 sopimusta kalastuksen rajoittamisesta saimaannorpan suojelemiseksi vesialueen omistajien tai erityisen oikeuden haltijoiden kanssa. Sopimusalueen pinta-ala oli yhteensä 2394 neliökilometriä kattaen lähes 90 prosenttia asetusalueesta. Vesialueen omistajat olivat sitoutuneet sopimusten avulla saimaannorpan suojeluun. Valtioneuvoston asetuksella on aiemmin varmistettu alueen yhtenäisyys, koska osa alueen osakaskunnista on toimimattomia. Saimaalla hillitsee kalastusta tällä hetkellä myös kelirikko eli tilanne, jossa jää on jo liian ohutta ja pehmeää kantaakseen ihmistä tai ajoneuvoja mutta liian kovaa, jotta vesikulkuneuvot kykenisivät kulkemaan jäissä. Maa- ja metsätalousministeriö on tiiviissä yhteydessä ELY-keskuksen kanssa ja selvittää, miten saimaannorpan suojelu varmistetaan parhaiten, vaikka valtioneuvoston asetusta ei olla vielä saatu voimaan. Tällä hetkellä voidaan arvioida, että 90 prosenttia suunnitellusta asetusalueesta tulee kalastusrajoitusten osalta katetuksi vesialueen omistajien päätöksillä.Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raporttiTiedote asetuksestaLisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:kalastusneuvos Eija Kirjavainen, p. 0295 162 404, eija.kirjavainen(at)mmm.fi ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, annukka.kimmo(at)mmm.fi
NordenBladet — 14. huhtikuuta järjestetyssä tapaamisessa jatkettiin maaliskuussa aloitettua keskustelua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon pyynnöstä korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovat pohtineet ja jakaneet tietoa, miten tukea, etäopetuksen laatua ja yhteisöllisyyttä voitaisiin vahvistaa vielä tämän kevään aikana.– Opiskelijat ja henkilöstö ovat korkeakoulujen tärkein voimavara. Kannan suurta huolta siitä, miten opiskelijat jaksavat vaikean koronatilanteen keskellä. Korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ovat tehneet tärkeää työtä opiskelijoiden tavoittamiseksi. Tämä työ on tärkeää koota yhteen ja saada parhaat toimintamallit jaettua. Kunnianhimoisena tavoitteena pitää olla, että tavoitamme jokaisen tukea tarvitsevan opiskelijan, ministeri Saarikko sanoo.Tapaamisessa keskusteltiin korkeakoulujen tekemistä toimista opiskelijahyvinvoinnin eteen. Laadukas opetus ja ohjaus sekä monipuoliset palvelut toimivat hyvinvoinnin pohjana. Hyvinvointipalveluita on lisätty ja tärkeätä on ollut tunnistaa tukea tarvitsevat opiskelijat. Opiskelijoita on kontaktoitu ja tukipalveluista on viestitty heille opiskelijakuntien kanssa. Yhteisöllisyyttä on pidetty yllä etäyhteyksin tarjotuilla palveluilla, kuten virtuaalisilla liikuntapalveluilla, etälounastapaamisilla ja etätuutoroinnilla.Ministeri Saarikko muistutti, että myös opintotukeen on tehty joustoja. Opintotukilain muuttamista valmistellaan siten, että koronaepidemian pitkittyminen huomioidaan opintolainahyvityksen ja opintolainavähennyksen ehdoissa. Lisäksi ministeri totesi opintotuen kokonaistukiajan riittävyyttä vielä arvioitavan. Vaikeimmassa tilanteissa olevat nuoret ovat oikeutettuja toimeentulotukeen nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Kelalta saatujen tietojen mukaan opintojaan syksyllä jatkavien opiskelijoiden osalta menetellään samalla ohjeistuksella kuin viime kesänä. Kela tiedottaa kesäajan toimeentulotuen myöntöperusteista tarkemmin.Ministeri Saarikko totesi, että hyvinvointikeskustelua jatketaan jälleen elokuussa, jolloin käsitellään kesän vaikutuksia hyvinvointiin ja hyvinvointia edistävien hankkeiden etenemistä.Lisäksi 22. huhtikuuta vietetään Nyyti ry:n valtakunnallista opiskelijoiden mielenterveyspäivää. 26. huhtikuuta Karvi järjestää Kuulunko mä? -webinaarin, jossa keskustellaan opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun tuen tarpeista poikkeusaikana ja sen jälkeen. Lisäksi saadaan koko korkeakoulukentän kattavia ensitietoja THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, jonka tiedot on kerätty korkeakouluopiskelijoilta alkukevään aikana.
NordenBladet — Oletko rakenneuudistusten tai Schengenin säännöstön huippuasiantuntija? Jos vastasit kyllä, nyt on tarjolla mahdollisuus työllistyä asiantuntijaksi EU:n palvelukseen.Euroopan komissio hakee parhaillaan hallintovirkamiehiä, joilla on rakenneuudistusten tai Schengen-säännöstön asiantuntemusta. Palvelukseen otetut rakenneuudistusten asiantuntijat työskentelevät pääasiassa Euroopan komission rakenneuudistusten tuen pääosastolla (REFORM) ja Schengen-asiantuntijat muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastolla (HOME) Brysselissä. Tehtävien palkkaluokka on AD7, joka tarkoittaa n. 6500-7000€ nettokuukausipalkkaa.Rakenneuudistusten asiantuntijoiden keskeisiin tehtäviin kuuluu teknisen tuen hankkeiden suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tavoitteena on tukea hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa. Muita tehtäviä ovat jäsenvaltioiden viranomaisten suora neuvonta teknisellä ja toimintapolitiikan tasolla, teknisen tuen hankkeiden suunnittelu ja yhteensovittaminen, laajojen sopimuskokonaisuuksien hallinnointi sekä jäsenvaltioille annettavan teknisen tuen käytännön toteutuksen seuranta.Schengen-asiantuntijoiden keskeisiin tehtäviin kuuluu Schengenin säännöstön suunnittelu, täytäntöönpano ja arviointi jäsenvaltioissa. Tavoitteena on vahvistaa voimassa olevaa oikeudellista ja toimintapoliittista kehystä. Muita tehtäviä ovat Schengenin säännöstöä koskevien lainsäädäntöaloitteiden valmistelu, osallistuminen neuvotteluihin ja uusien toimintapoliittisten aloitteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, voimassa olevan lainsäädännön arviointi sekä jäsenvaltioiden viranomaisten suora neuvonta teknisellä ja toimintapolitiikan tasolla.Hakijalla on oltava vähintään nelivuotinen korkeakoulututkinto ja sen jälkeen hankittu vähintään kuuden vuoden työkokemus valitun työntekijäprofiilin tehtäviin suoraan liittyvältä alalta. Vaihtoehtoisesti voi olla vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto ja sen jälkeen hankittu vähintään seitsemän vuoden työkokemus tehtäviin liittyvältä alalta. Hakija voi hakea vain toiseen edellä mainituista työntekijäprofiileista.Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n 24 virallisesta kielestä (esimerkiksi suomi tai ruotsi) sekä riittävä englannin tai ranskan kielen taito.Euroopan komissio on asiantuntijayhteisö, joka tarjoaa työntekijöille monenlaisia mahdollisuuksia kasvattaa osaamista, kehittää taitoja ja edetä uralla. EU:n toimielimet muodostuvat monikulttuurisista, kansainvälisistä ja monimuotoisista tiimeistä, joiden tekemästä työstä hyötyvät noin 450 miljoonan unionin kansalaisen lisäksi myös ihmiset EU:n ulkopuolella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat EU:n perusarvoja.
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari tekevät virtuaalisen Team Finland -vierailun Ruotsiin 15.4.2021. Vierailun tavoitteena on tiivistää suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten kauppasuhteita erityisesti ruoka- ja juomateollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä kestävän terveydenhuollon alalla.Koronapandemia on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin välisille kauppasuhteille. Pandemian aikana Suomen vienti supistui suurimmista kumppanimaista vähiten Ruotsiin. Suomalaiset vientiyritykset panostavat nyt ensisijaisesti lähimarkkinoille.Suomi ja Ruotsi panostavat kestävään kasvuunMolemmat maat tavoittelevat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloudellista kasvua. Yhteistyön tavoitteena on löytää innovatiivisia ja kiertotaloutta tukevia liiketoimintaratkaisuja.– Vierailun tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja ja löytää kestäviä liiketoimintaratkaisuja. Ruotsi on juuri julkaissut sadan kohdan kiertotalouden toimenpidesuunnitelman ja vastaavasti Suomessa on uusi, hallitusohjelman mukainen kiertotalousstrategia. Uskon, että nämä poliittiset viitekehykset tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja tukea myös yritysten väliseen yhteistyöhön, liiketoiminnan kehittämiseen ja uusille kestäville ratkaisuille, ministeri Lintilä sanoo.Ruotsi on Suomen läheisin kaupallinen ja taloudellinen kumppaniRuotsi tarjoaa suomalaisille yrityksille hyvän ponnistuslaudan kansainvälisille markkinoille. Vierailun aikana yrityksillä on mahdollisuus edistää vientiään ruoka- ja juomateollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä kestävän terveydenhuollon alalla.– Maailmalla on nyt kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja ratkaisuille. Viennin käynnistäminen ruotsalaisten kanssa antaa hyvin valmiuksia oppia kansainvälistä liiketoimintaa, mikä on laajennettavissa sitten muualle Eurooppaan ja maailmalle. Vierailin Tukholmassa viime viikolla ja tahtotila tehdä yhdessä on nyt molemminpuolinen, koska kilpailu maailmalla on kovaa, ministeri Skinnari sanoo.Vierailulle osallistuu noin 40 suomalaista yritystä. Mukana ovat Oats by Kinnusen Mylly Oy, Hartwall, Helsinki Mills, Helsinki Wildfoods Oy, Kiantama Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Porokylän Leipomo, Real Snacks Oy, Suomisen Maito Oy, Tenu Ventures Ltd, TwoDads Ltd, Oy Weekend Snacks Ltd, Coveross Oy, Emmy Clothing Company, NordShield, Oikiat Design Oy, RePack, Touchpoint, Rester Ltd, Woodly, Abomics Oy, ARKCON, BeingHealthy Oy, BusinessOulu, Coronaria, Envera Oy, Futurice, Granlund Oy, Helvar, Itula, Medanets, Medixine, Megical, Monidot, Newlcon Oy, Nukute Ltd, Secapp, Timmi Software Ltd, Tridify ja Oulun yliopisto. Team Finland on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Verkosto tarjoaa yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen ja järjestää vientiä edistäviä kansainvälisiä vierailuja. Ruotsin puolelta vierailulle osallistuu muun muassa sisäänostajia, kauppakamarien jäsenyrityksiä sekä eri organisaatioiden edustajia
NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari tekevät virtuaalisen Team Finland -vierailun Ruotsiin 15.4.2021. Vierailun tavoitteena on tiivistää suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten kauppasuhteita erityisesti ruoka- ja juomateollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä kestävän terveydenhuollon alalla.Koronapandemia on luonut uudenlaisia mahdollisuuksia Suomen ja Ruotsin välisille kauppasuhteille. Pandemian aikana Suomen vienti supistui suurimmista kumppanimaista vähiten Ruotsiin. Suomalaiset vientiyritykset panostavat nyt ensisijaisesti lähimarkkinoille.Suomi ja Ruotsi panostavat kestävään kasvuunMolemmat maat tavoittelevat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää taloudellista kasvua. Yhteistyön tavoitteena on löytää innovatiivisia ja kiertotaloutta tukevia liiketoimintaratkaisuja.”Vierailun tavoitteena on kehittää yhteistyömalleja ja löytää kestäviä liiketoimintaratkaisuja. Ruotsi on juuri julkaissut sadan kohdan kiertotalouden toimenpidesuunnitelman ja vastaavasti Suomessa on uusi, hallitusohjelman mukainen kiertotalousstrategia. Uskon, että nämä poliittiset viitekehykset tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja tukea myös yritysten väliseen yhteistyöhön, liiketoiminnan kehittämiseen ja uusille kestäville ratkaisuille”, ministeri Lintilä sanoo.Ruotsi on Suomen läheisin kaupallinen ja taloudellinen kumppaniRuotsi tarjoaa suomalaisille yrityksille hyvän ponnistuslaudan kansainvälisille markkinoille. Vierailun aikana yrityksillä on mahdollisuus edistää vientiään ruoka- ja juomateollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa sekä kestävän terveydenhuollon alalla.”Maailmalla on nyt kysyntää suomalaiselle osaamiselle ja ratkaisuille. Viennin käynnistäminen ruotsalaisten kanssa antaa hyvin valmiuksia oppia kansainvälistä liiketoimintaa, mikä on laajennettavissa sitten muualle Eurooppaan ja maailmalle. Vierailin Tukholmassa viime viikolla ja tahtotila tehdä yhdessä on nyt molemminpuolinen, koska kilpailu maailmalla on kovaa”, ministeri Skinnari sanoo.Vierailulle osallistuu noin 40 suomalaista yritystä. Mukana ovat Oats by Kinnusen Mylly Oy, Hartwall, Helsinki Mills, Helsinki Wildfoods Oy, Kiantama Oy, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Porokylän Leipomo, Real Snacks Oy, Suomisen Maito oy, Tenu Ventures Ltd, TwoDads Ltd, Oy Weekend Snacks Ltd, Coveross Oy, Emmy Clothing Company, NordShield, Oikiat Design Oy, RePack, Touchpoint, Rester Ltd, Woodly, Abomics Oy, ARKCON, BeingHealthy Oy, BusinessOulu, Coronaria, Envera Oy, Futurice, Granlund Oy, Helvar, Itula, Medanets, Medixine, Megical, Monidot, Newlcon Oy, Nukute Ltd, Secapp, Timmi Software Ltd, Tridify ja Oulun yliopisto. Team Finland on suomalaisyrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto. Verkosto tarjoaa yrityksille sujuvan palveluketjun neuvonnasta rahoitukseen ja järjestää vientiä edistäviä kansainvälisiä vierailuja. Ruotsin puolelta vierailulle osallistuu muun muassa sisäänostajia, kauppakamarien jäsenyrityksiä sekä eri organisaatioiden edustajia.
NordenBladet — Kevään ensimmäiset Poikkeusajan dialogit käytiin maaliskuun puolivälissä, kun koronaepidemian puhkeamisesta Suomessa oli kulunut vuosi. Mukana 26 keskustelussa oli 242 eri ikäistä ihmistä eri puolilta Suomea: yläkoululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä, kuntien työntekijöitä, johtajia, yhdistystoimijoita, mielenterveysomaisia, tapahtuma-alan toimijoita sekä kulttuurialan ammattilaisia.Keskusteluiden valossa näyttää siltä, että iso osa suomalaisista on jo tottunut jatkuvaan poikkeusaikaan Yhteisöt ja ihmissuhteet ovat asettuneet pandemian ja siihen liittyvien rajoitusten muovaamiin uusiin uomiin. Vaikka poikkeusaika koskettaa yhä kaikkia, eri ihmisryhmien kokemuksissa on merkittäviä eroja. Keskusteluissa ilmeni, kuinka nuorten kaveri- ja perhesuhteet ovat tiivistyneet samalla kun piirit ovat pienentyneet. Opiskelijat kärsivät rutiinien katoamisesta ja kohtaamisten puutteesta ja työelämässä on monenlaisia jakolinjoja. Esiin nousi myös, kuinka haavoittuvimpien läheiset punnitsivat riskejä, ja kantavatko poikkeusajan opit tulevaisuuteen. Laaja yhteenveto keskusteluista löytyy kokonaisuudessaan Poikkeusajan dialogien sivuilta. Sivuilta löytyvät myös kaikki muut aiemmin järjestettyjen keskustelupäivien yhteenvedot.Tule mukaan keskustelun järjestäjäksi – seuraava Poikkeusajan dialogipäivä on 27.5. Tarve keskustelulle ei ole poikkeusajan kuluessa vähentynyt. Ihmisillä on edelleen suuri halu kohdata toisiaan ja jakaa kokemuksiaan poikkeusajan elämästä. Keskusteluissa on mahdollisuus käsitellä poikkeusajan yhteisiä huolenaiheita. Osallistujat ovat kokeneet ymmärryksen ja myötätunnon kasvavan keskusteluissa erilaisista tilanteista ja taustoista tulevien ihmisisten kanssa. Vertaisuuden kokemukset ja uudet oivallukset voivat tarjoata osallistujille iloa ja toivoa.Toukokuussa järjestettävän dialogipäivän teema on ”Miten poikkeusaika on muuttanut meitä?”. Järjestäjät voivat vaihtoehtoisesti valita vapaasti aiheen, joka liittyy poikkeusaikaan, ja josta yhteisössä on keskustelun ja ymmärryksen syventämisen tarve.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyysi torstaina 1. huhtikuuta lausuntoja vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (ns. rokotusasetus). Lausuntoaika päättyi tiistaina 13. huhtikuuta. Määräaikaan mennessä STM sai 40 lausuntoa.Lausuntoja pyydettiin muun muassa sairaanhoitopiireistä, muutamista kunnista ja Ahvenanmaalta. Näiden lisäksi ministeriö sai lausuntoja jonkin verran myös muista kunnista ja järjestöiltä.STM viimeistelee asetuksen mahdollisimman pian, jotta se olisi annettavissa valtioneuvoston istunnossa.Lausuntoihin voi tutustua avoimen Hankeikkunan välityksellä.Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (Hankeikkuna)
NordenBladet — Suomi raportoi vuonna 2020 kehitysyhteistyömenoja kokonaisuudessaan 1119 miljoonaa euroa. Tämä vastaa 0,47 prosenttia bruttokansantulosta. Kokonaisuudesta ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön menojen osuus oli viime vuonna 708,4 miljoonaa euroa.Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2020 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään 13. huhtikuuta.
