NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 22.4.2021 nimittänyt maatalous- ja metsätieteiden maisteri Minna-Mari Kailan maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikön virkaan ajalle 1.5.2021 – 30.4.2026. Kaila on toiminut ruokaosaston määräaikaisena osastopäällikkönä vuodesta 2017 alkaen. Virkaan haki määräaikaan mennessä 5 henkilöä.Maa- ja metsätalousministeriöön Kaila siirtyi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, jossa hän toimi maatalousjohtajana vuosina 2013 – 2016 sekä maaseutuyrittäjyyslinjan johtajana vuosina 2011 – 2013.Osastopäällikkö vastaa ruokaosaston johtamisesta ja valvonnasta, strategisesta johtamisesta ja tehtävien hoitamisesta vaikuttavasti ja tuloksellisesti.
NordenBladet — Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) toimeenpano-ohjelmaan lisätään Euroopan komission Suomelle maksamaa uudelleensijoittamisen määrärahaa noin 5,7 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan Suomeen vuonna 2020 saapuneiden kiintiöpakolaisten vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyviin toimenpiteisiin. Suomeen saapui edellisen, lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020 ulottuneen seurantajakson aikana 572 kiintiöpakolaista. Lisäksi rahaston perusrahoitusta kohdennetaan uudelleen rahaston tavoitteiden välillä, jotta rahoitus saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti 3.5.2021 käynnistyvässä haussa.Toimeenpano-ohjelmaan lisättävä uudelleensijoittamisen määräraha avataan haettavaksi 3.5.2021 käynnistyvässä AMIF-rahaston haussa. Lisäksi jo aiemmin ohjelmaan sisältyneistä, mutta käyttämättömäksi jääneistä varoista hakuun osoitetaan noin miljoona euroa. Uudelleensijoittamisen määrärahaa avataan siten haettavaksi yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa. Lisättävän määrärahan ohella muutettavassa ohjelmassa määritellään rahoituksen jakautuminen ohjelman tavoitteille.Rahaston perusrahoituksen jakaumaa rahaston kansallisen ohjelman ja sitä tarkentavan toimeenpano-ohjelman eri tavoitteiden välillä muutetaan, jotta rahoitus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman täysimääräisesti toukokuussa käynnistyvässä haussa. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti kotoutumisen kansalliseen tavoitteeseen, josta avataan toukokuussa yhteiskunnan vastaanottavuutta edistävä teemahaku. Teemahausta tuettavilla hankkeilla on tarkoituksena mm. tehdä näkyväksi yhteiskunnan roolia kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa Suomeen ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä.Uudelleensijoittamisen määrärahan sisällyttäminen rahaston toimeenpano-ohjelmaan ja rahoituksen uudelleen kohdentaminen rahaston erityis- ja kansallisten tavoitteiden välillä vaatii toimeenpano-ohjelman muuttamista. Toimeenpano-ohjelman muutos hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 22.4.2021.AMIF-rahaston seurantakomitea käsitteli ohjelmamuutokset kirjallisessa menettelyssään 12.3.2021 – 23.3.2021. Seurantakomitea puolsi esitettyjä rahoituksen uudelleenkohdennuksia.
NordenBladet — Valtioneuvosto on muuttanut asetusta, jolla edelleen rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Asetuksen muutos tulee voimaan 23. huhtikuuta klo 00.Valtioneuvosto arvioi 22. huhtikuuta rajoituskokonaisuutta alueellisen epidemiatilanteen pohjalta ensimmäisen kerran edellisen, 16. huhtikuuta annetun valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen. Rajoituksia arvioidaan viikoittain. Perustason alueilla on ollut kevyemmät rajoitukset kuin pahiten epidemiasta kärsivillä alueilla.Asetuksen muutoksella Keski-Suomen maakunnassa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä rajoitukset lievenevät perustason rajoituksiin. Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa ravitsemisliikkeiden anniskelu- ja aukioloaikoja vapautetaan. Tämä toteutetaan lisäämällä aiemmin kaksitasoisiin rajoituksiin uusi kolmas välitaso. Muilla alueilla rajoitukset säilyvät ennallaan.Rajoitusten lieventämisen edellytyksenä on epidemiatilanteen parantuminen. Tavoitteena on ravintolarajoitusten asteittainen keventäminen terveysturvallisella tavalla kaikilla alueilla.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Ahvenanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4.2021 lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on 75 % asiakaspaikoista. Anniskelu päättyy klo 22 ja ravitsemisliikkeet saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-23. Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Kanta-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla 23.4. lukienRavintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on 1/3 asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa on käytössä puolet asiakaspaikoista.Ravintolassa, jossa anniskelu on päätoimiala, anniskelu päättyy klo 18 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-19. Muissa ravintoloissa anniskelu päättyy kello 19 ja liike saa olla avoinna ravintola-asiakkaille kello 05-20.Lisäksi näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke ja tanssiminen sisätiloissa ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Asiakaspaikkojen rajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja.Ravitsemisliikkeiden rajoitukset Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä 23.4. lukien Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisätiloissa käytössä on kolmasosa asiakaspaikoista. Muissa ravintoloissa sisätiloissa käytössä on puolet asiakaspaikoista.Alkoholia saa anniskella klo 7-17. Ravintolassa, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, aukioloaika on klo 05-18. Muut ravintolat saavat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-19. Myös näiden alueiden ravintoloissa asiakkaat on sisätiloissa ohjattava istumaan paikoillaan. Siten esimerkiksi karaoke-esiintymiset ja tanssiminen ovat kiellettyjä.Ulkoterasseilla jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka ja etäisyyksien pitämisestä on huolehdittava. Yllä mainitut asiakaspaikkarajoitukset ja ”tanssikielto” eivät koske ulkoterasseja. Poikkeukset rajoituksiin ennallaan Asetuksessa säädetyt rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä noutoruuan myymistä asiakkaille.Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske Suomen ja ulkomaiden välillä tai ulkomailla kulkevassa vesi- tai ilma-aluksessa eivätkä polttonesteiden jakeluaseman yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Korvaukset ravitsemisliikkeilleRavintolat ja muut lailla tai viranomaispäätöksellä suljetut yritykset voivat saada sulkemiskorvausta. Uusi sulkemiskorvaus koskee pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, joissa on enintään 49 työntekijää.Sulkemiskorvauksen hakuaika alkaa 12.5.2021. Yritykset hakevat korvausta Valtiokonttorista. Isoja yrityksiä koskevan sulkemiskorvauksen valmistelu on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä, mutta vaatii vielä EU:n komission hyväksynnän. Sulkemiskorvaus ja korvaukset myöhemmistä ravintoloihin kohdistuvista rajoituksista valmistellaan osana kustannustuen neljännen kierroksen valmistelua.
NordenBladet — Hallitus esittää väliaikaista lakimuutosta, jonka myötä varuskunnissa toimitettaisiin laitosäänestys vuoden 2021 kuntavaaleissa.Lakimuutoksen nojalla vuoden 2021 kuntavaaleissa toimitettaisiin laitosäänestys Puolustusvoimien varusmieskoulutusta antavien joukko-osastojen varuskunnissa ja Rajavartiolaitoksen varusmieskoulutusta antavissa yksiköissä. Muutoksen myötä varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat äänioikeutetut voisivat äänestää laitosäänestyksessä.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 24.5.2021, ja sen on tarkoitus olla voimassa 30.06.2021 saakka. Vuoden 2021 kuntavaalien kotimaan ennakkoäänestys alkaa 26.5.2021.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt TE-toimistojen työttömyysturvatehtävien keskittämistä, jolla edistettäisiin yhdenmukaisia käsittelyaikoja ja ratkaisukäytäntöjä. Hallitus esittää, että valtioneuvosto voisi säätää asetuksella työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyn hoitamisesta useamman kuin yhden TE-toimiston toimialueella.Hallitus antoi 22.4.2021 eduskunnalle esityksen lakimuutoksesta, joka tulisi voimaan 1.10.2021. Keskitettävät tehtävät koskisivat työvoimapoliittisia lausuntoja, joita TE-toimistot antavat työttömyysetuuden saamisen edellytyksistä. Valtioneuvostolla olisi mahdollisuus erikseen annettavalla asetuksella päättää, mitkä lausuntotehtävät keskitettäisiin. Samalla säädettäisiin TE-toimistosta, joka hoitaisi keskitettäviä tehtäviä.Nykyisin kukin TE-toimisto ratkaisee toimialueellaan, onko työnhakijalla oikeus työttömyysturvaan, ja antaa siitä työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle tai työttömyyskassalle. Keskittäminen ei muuttaisi työnhakijan asiointia TE-toimiston asiakaspalvelussa.
NordenBladet — Esityksen tavoitteena on ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Esitys oli lausuntokierroksella syksyllä 2020.Kuolemantapauksen kohdatessa perhettä lesken ja lasten toimeentuloa turvataan perhe-eläkkeellä, joka voi olla leskeneläkettä tai lapseneläkettä. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaisivat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Esityksen tavoitteena on myös kohdentaa perhe-eläke-etuuksia lapsille ja lapsiperheille sekä osaltaan turvata työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä.Lapseneläkkeeseen parannuksiaTyöeläkelakien mukaisen lapseneläkkeen päättymisikää nostettaisiin kahdella vuodella siihen asti kunnes lapsi täyttäisi 20 vuotta. Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä maksettaisiin lapseneläkkeenä lapselle, jos leskeneläkkeen saajaa ei ole. Leskeneläke määräaikaiseksiTyöeläkelakien mukainen leskeneläke muutettaisiin määräaikaiseksi. Jatkossa perhe-eläkejärjestelmät turvaisivat edunjättäjän kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Leskeneläkkeen kesto rajattaisiin kymmenen vuoden määräajaksi tai kunnes nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.Esitettyjä muutoksia leskeneläkkeen keston rajaamisesta sovellettaisiin vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneisiin leskiin, jos edunjättäjä kuolee ehdotettujen lakien tultua voimaan. Leskeneläkkeen keston rajaamista koskevat muutokset eivät siten koskisi maksussa olevia leskeneläkkeitä eivätkä ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä.Myös avopuoliso saisi leskeneläkettäLeskeneläkeoikeus tulisi myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle avopuolisolle, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksettaisiin kunnes yhteinen lapsi täyttäisi 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytettäisiin vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulisi olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.Yhteistaloudessa eläneen puolison leskeneläkeoikeus parantaisi lapsiperheen taloudellista tilannetta. Nykyään tällaisessa perheessä vain lapseneläke on mahdollinen.Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt kauppatieteiden lisensiaatti Pauli Kariniemen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäälliköksi. Kariniemi on toiminut tehtävässä marraskuusta lähtien.”Kiitän luottamuksesta valinnassa tähän tehtävään. Elämme poikkeuksellisia aikoja pandemian johdosta, mutta myös monella muulla tavalla. Rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen matalien korkojen aika on jatkunut jo useita vuosia. Lisäksi ikääntyminen, ilmastonmuutos, digitalisaatio ja myös EMU:n kehittäminen haastavat meitä monella tavalla työssämme. Eräs keskeisimmistä kysymyksistä lähivuosina tulee olemaan, miten exit elvytyksestä lopulta onnistuu. Siihen kenelläkään ei taida olla selkeää vastausta. Mutta viisas varautuu yllätyksiin. Onneksi meillä on rahoitusmarkkinaosastolla huippuporukka analysoimassa näitä politiikkakysymyksiä ja valmistelemassa rahoitusmarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä”, Kariniemi kertoo.Kariniemi työskentelee tällä hetkellä rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkönä. Hän on työskennellyt aiemmin useissa eri tehtävissä ministeriön rahoitusmarkkinaosastolla, kuten pankki ja rahoitus -yksikön päällikkönä sekä neuvottelevana virkamiehenä. Kariniemi on työskennellyt lisäksi muun muassa Maailmanpankissa.Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto luo rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä sekä vahvistaa puitteita, joissa markkinat toimivat. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat kaikissa oloissa luottaa rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan. Valtiovarainministeriö vastaa myös siitä, että ministeriön kansallinen ja kansainvälinen toiminta rahoituskysymyksissä on tuloksellista ja arvostettua.Kariniemi nimitettiin osastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 9.5.2021–31.3.2022.
NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lääkinnällisistä laitteista ja muutettavaksi terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia. Lisäksi eräisiin muihin lakeihin tehtäisiin teknisluonteisia muutoksia. Esityksen tavoitteena on parantaa potilas- ja laiteturvallisuutta.Esityksen tarkoituksena on antaa lääkinnällisiä laitteita koskevaa EU:n asetusta (MD-asetus) ja ihmiskehon ulkopuolella suoritettavissa tutkimuksissa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita eli niin sanottuja in vitro –diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevaa EU:n asetusta (IVD-asetus) täydentäviä säännöksiä. Lisäksi tarkoituksena on antaa eräitä EU:n markkinavalvonta-asetusta täydentäviä lääkinnällisiä laitteita koskevia säännöksiä. Uudessa lääkinnällisistä laitteista annetussa laissa säädettäisiin niistä asioista, joista EU:n asetukset edellyttävät tai mahdollistavat kansallisia säännöksiä. Laissa säädettäisiin muun muassa viranomaisen toimivaltuuksista, asiakirjoja koskevista kielivaatimuksista, terveydenhuoltoon kohdistuvista velvoitteista, toimijoilta perittävästä vuosimaksusta ja lainsäädännön rikkomisen seuraamuksista. Lisäksi laissa olisi säännöksiä kliinisistä laitetutkimuksista ja laitteiden suorituskykyä koskevista tutkimuksista.In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa asetusta sovelletaan täysimääräisesti vasta vuonna 2022. Tähän asti sovelletaan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa direktiiviä ja lisäksi EU-asetusten siirtymäsäännösten perusteella tietyissä tilanteissa myös EU-asetuksia edeltäneitä lääkinnällisiä laitteita koskevia direktiivejä. Tämän vuoksi terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskeva laki, jolla mainitut direktiivit on pantu täytäntöön, jäisi edelleen osittain voimaan. Lakia joudutaan kuitenkin muuttamaan monin osin.Ehdotetut lait tulisivat voimaan 26.5.2021 eli samana päivänä kuin MD-asetusta aletaan soveltaa.
NordenBladet — Valtioneuvosto nimitti 22.4.2021 oikeustieteen kandidaatti Minna Kivimäen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköksi.Kivimäki on työskennellyt pysyvän edustajan sijaisena ja Coreper 1 -edustajana Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä vuodesta 2016 lähtien. Tätä ennen Kivimäki työskenteli liikenne- ja viestintäministeriössä mm. liikennepolitiikan osaston ja palveluosaston osastopäällikkönä sekä liikennepalveluyksikön päällikkönä.– On hienoa päästä minulle kovin tuttuun taloon tekemään uudessa roolissa työtä yhteiskunnan toimivuuden ja talouden sekä ihmisten arjen sujuvuuden edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa myös vihreän ja digitaalisen siirtymän ja uudistumisen toteuttamisessa. Tätä haasteellista työtä olen erittäin motivoitunut tekemään, vahvassa yhteistyössä yli hallinnonalojen rajojen, toteaa Kivimäki.Kivimäki nimitettiin kansliapäällikön virkaan 1.6.2021-31.5.2026 määräajaksi.
NordenBladet — Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtajan virkaan Johanna Korven 1.5.2021-30.4.2026 väliseksi ajaksi.Lainsäädäntöjohtaja vastaa ympäristöministeriön lainsäädännön valmistelun, kehittämisen ja toimeenpanon yhteensovittamisesta yhteistyössä ministeriön kansliapäällikön, osastojen ja tulosalueiden kanssa. Lainsäädäntöjohtaja myös avustaa ministeriön johtoa lainsäädäntötarpeen arvioinnissa, säädöshankkeiden seurannassa ja niiden vaikutusten arvioinnissa.Lainsäädäntöjohtajan virkaan nimitetty Johanna Korpi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Korpi on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2016 alkaen hallitussihteerinä, ja vuodesta 2018 alkaen lainsäädäntöneuvoksena. Aiemmin Korpi on työskennellyt mm. Metsähallituksessa (2007-2016), Asianajotoimisto Borenius Oy:ssä (2007) ja Tampereen käräjäoikeudessa (2006-2007).Lainsäädäntöjohtajan virkaa haki yhteensä 10 henkilöä.
