NordenBladet — Ulkoministeriö järjesti maalis–huhtikuussa yhteistyössä Fingo ry:n ja kauppakamarien kanssa uudenlaisen Kehityksen kumppanit -keskustelusarjan. Sarjan seitsemässä jaksossa tuotiin esiin kehitysyhteistyön tekijöitä eri puolilta Suomea. Kehityksen kumppanit -sarjan Jyväskylän jaksossa puhuttiin kehitysyhteistyön lisäksi koulutusviennistä.Kehityksen kumppanit -keskustelut välitettiin reaaliajassa ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-kanavissa, joissa myös yleisö osallistui keskusteluun. Livekeskustelut keräsivät Twitterissä ja Facebookissa yhteensä lähes 10 000 katsojaa.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta tupakkalain muutoksista. Lausuntoja voi antaa 7.6.2021 saakka. Ehdotettu laki tulisi voimaan 1.1.2022. Lakiin sisältyisi kuitenkin useita siirtymäsäännöksiä.Vähittäismyyntipakkausten houkuttelevuutta vähennettäisiinLausunnolle lähteneen esityksen merkittävimpiä uudistuksia olisi, että Suomessa otettaisiin käyttöön ns. plain packaging eli tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistaminen. Se tarkoittaa sitä, että tupakkatuotteiden, sähkösavukkeiden ja täyttösäiliöiden vähittäismyyntipakkaukset eivät saa merkinnöiltään tai muulta ulkoasultaan erottua muiden vastaavien tuotteiden vähittäismyyntipakkauksista. Siten tupakka-askeista poistuisivat mm. bränditunnukset ja logot. Tupakkalaissa säädettäisiin myös savukkeiden, täyttösäiliöiden ja nikotiininesteen ulkoasua koskevista vaatimuksista.Muutoksilla vähennettäisiin tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten houkuttelevuutta ja estettäisiin käyttämästä pakkauksia markkinoinnissa. Ehdotuksen tavoitteena on etenkin vaikuttaa siihen, että nuoret eivät alkaisi käyttää tupakkatuotteita tai vastaavia tuotteita.Tuotteiden ja niiden vähittäismyyntipakkausten yhdenmukaistamista koskeva sääntely tulisi voimaan vuoden siirtymäajan jälkeen vasta 1.1.2023.Tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiinTunnusomaisten tuoksujen ja makujen kieltoa laajennettaisiin koskemaan kaikkia tupakkatuotteita, kun nykyisin kielto koskee vain savukkeita ja kääretupakkaa. Lisäksi tuotteet, joilla on tarkoitettu saamaan tupakkatuotteelle aikaan tunnusomainen tuoksu tai maku, kiellettäisiin. Tunnusomaisella tuoksulla tai maulla tarkoitetaan muuta kuin tupakan tuoksua tai makua, joka saadaan lisäaineesta tai lisäaineiden yhdistelmästä. Tunnusomaisia makuja tupakkatuotteissa ovat mm. suklaa, mansikka ja mentoli.Tunnusomaiset tuoksut ja maut olisivat jatkossakin kiellettyjä sähkösavukkeissa käytettävissä nesteissä. Tupakointikielto koskisi leikkikenttiä ja uimarantojaTupakointi kiellettäisiin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Lisäksi tupakkalaissa säädettyä sisätilan määritelmää laajennettaisiin niin, että sisätiloja koskevat tupakointikiellot kattaisivat jatkossa uusia alueita. Tupakointi olisi jatkossa kiellettyä esimerkiksi suurimmassa osassa bussikatoksia.Ehdotuksen myötä tupakointi olisi kiellettyä myös esimerkiksi nykyistä avoimemmilla ravintoloiden terasseilla. Nykyään terasseilla tupakointi on mahdollista esimerkiksi sellaisilla terasseilla, joissa on katto ja kaksi seinää. Jatkossa tupakointi olisi mahdollista sellaisilla terasseilla, joissa on korkeintaan katto ja yksi seinä tai kaksi seinää ilman kattoa. Kielto ei koskisi kokonaan avoimia terasseja.Sisätilan määritelmää koskeva muutos tulisi voimaan muita säädöksiä kaksi vuotta myöhemmin, eli vasta 1.1.2024.Tupakointikieltojen laajentaminen eri alueille suojaisi ihmisiä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta. Lisäksi tupakointikieltoja koskevat laajennukset vähentäisivät tupakoinnista aiheutuvaa roskaantumista ja siitä syntyviä ympäristöhaittoja.Valvontamaksu kattaisi tuotevalvonnasta aiheutuvia kulujaTupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden valmistajien ja maahantuojien olisi maksettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) vuotuinen valvontamaksu. Se perustuisi tuotteiden myyntimääriin. Valvontamaksuista saaduilla tuloilla tehostettaisiin erityisesti tuotevalvontaa.Esitykseen sisältyy lisäksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä, joilla muun muassa tehostettaisiin tupakkalain noudattamisen valvontaa.Esitys uudeksi tupakkalaiksi toteuttaa Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan vähennetään riippuvuuksia ja jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Valmistelun tukena on käytetty ehdotuksia, joita sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2017 asettama tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmä esitti mietinnössään.
NordenBladet — Vuonna 2030 suomalaisen teollisuuden tulee panostaa kestävään digitalisaatioon. Se tarkoittaa, että yritykset tuottavat ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta sekä hyödyntävät digiteknologioita ja datavirtaa. Tämä luo Suomelle kansainvälistä kilpailuetua.Visio esitetään työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -ohjelmassa, jonka väliraportti julkaistiin 26.4.2021. Ohjelman tehtävänä on vauhdittaa erityisesti pk-yritysten digitalisaatiota.– Ohjelmassa kiinnitetään huomiota valmistavan teollisuuden pk-yrityksiin ja niiden digitaalisten kyvykkyyksien kasvattamiseen. Erityisesti ohjelman kohteena ovat ne yritykset, joilla on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia digitalisaatiossa. Pyrimme näin kasvattamaan digitalisaation kärkiyritysten joukkoa, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.– Tarvitsemme kestävän digitalisaation edistämiseksi ja Tekoäly 4.0 -ohjelman toimeenpanemiseksi verkostojen verkoston, joka mahdollistaa suositeltavien toimenpiteiden kokoamisen ja niiden hajautetun toimeenpanon. Yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkisten organisaatioiden, kuten kaupunkien ja maakuntien, muodostamilla paikallisilla kehittämisyhteisöillä ja -hankkeilla on agendamme toteutuksessa ratkaiseva rooli, toteaa Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jussi Herlin.Pk-yritykset ovat suuria yrityksiä jäljessä digitalisaatiossaRaportissa esitetään tilannekuva suomalaisyritysten digitalisaatiosta tällä hetkellä. Suomi on yksi EU:n digitalisaatiokehityksen edelläkävijöistä ja pitkäaikaisista johtajista. Kahtena viime vuotena Suomi on sijoittunut ensimmäiselle sijalle EU:n digitalisaatiomittari DESIssä (Digital Economy and Society Index), jolla mitataan laaja-alaisesti digitalisaation etenemistä yhteiskunnassa.Pk-yritysten edistyminen digitaalisten teknologioiden käytössä on kuitenkin merkittävästi hitaampaa kuin suurten yritysten. Erityisesti datan analysoinnissa, esineiden internetin (IoT, Internet of Things) käytössä ja tietotekniikan osaamisessa isot yritykset ovat pieniä huomattavasti pidemmällä. Esimerkiksi tällä hetkellä 12 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä, mutta pk-yrityksistä vain aniharva. Toisaalta myös pk-yritysten välillä erot ovat suuria.Digitalisaatiokehityksessä on merkittäviä eroja myös toimialojen välillä. Eniten digitaalisuuteen panostavat ja sitä hyödyntävät ICT-ala ja liike-elämän palveluyritykset, joita kaupan ala seuraa lähituntumassa. Teollisuuden ja logistiikan sekä rakentamisen toimialoilla yritysten panostukset digitaalisuuteen ovat merkittävästi harvinaisempia.Ohjelma vahvistaa pk-yritysten osaamistaOhjelmassa esitetään neljä keskeistä tavoitetta suomalaisyritysten digitalisaation edistämiseksi. Tavoitteet ovat seuraavat:Nostamme pk-yritysten kärkijoukon teollisen digitalisaation globaaliin kärkeenKasvatamme Suomen vaikuttavuutta EU:n tekoäly-, data- ja teollisuusstrategioiden toteuttamisessaVahvistamme tekoälyjohtajuutta investoimalla kohdennetusti kärkiteknologioiden käyttöönottoonEdistyneet digiteknologiat palvelevat kestävän kehityksen tavoitteita ja siirtymää kohti hiilineutraalia Suomea 2035Seuraavaksi ohjausryhmän työn tueksi perustetaan viisi alatyöryhmää, jotka jatkavat ja konkretisoivat ohjausryhmän aloittamaa työtä. Työryhmien teemat ovat pk-yritysten digikyvykkyys ja innovaatioyhteistyö, vaikuttava EU-yhteistyö, teknologiajohtajuus, digitaalinen vihreä siirtymä sekä viestintä ja digisiirtymän tolkullistaminen.Ryhmiin kutsutaan laaja joukko yritysten ja muiden sidosryhmien edustajia ympäri Suomea. Toimeenpanoon kutsutaan kattavasti mukaan yritysverkostoja, järjestöjä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, oppilaitoksia ja näiden tukiorganisaatioita, kuten kaupunkeja, maakuntien liittoja ja ELY-keskuksia. Ohjelman työ jatkuu hallituskauden loppuun.
NordenBladet — Juuri julkaistu Hiilihelppi – joka kodin ilmastovinkit -palvelu tarjoaa helppoja vinkkejä ja keinoja, joilla jokainen meistä voi pienentää omaa asumisen hiilijalanjälkeään ja vaikuttaa siten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.Valitsemalla asuinpaikan ja talotyypin Hiilihelpin käyttäjä saa juuri hänelle valikoidut vinkit ilmastoystävälliseen asumiseen.”Asumisesta syntyy noin neljännes meidän suomalaisten hiilijalanjäljestä. Siksi on tärkeää, että tarjolla on pureskeltua tietoa keinoista, joilla omia asumisen päästöjä voi pienentää – asuipa sitten kaupungissa tai maaseudulla, pientalossa tai kerrostalossa. Ympäristöystävälliset ratkaisut usein myös parantavat asumismukavuutta ja sopivat hyvin kukkarolle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Sivusto antaa monipuolisesti tietoa ja keinoja kestäviin asumistapoihin, energiatehokkuuteen, uusiutuvien energianmuotojen käyttöön sekä vaikuttamiseen. Hiilihelppi kokoaa vinkkejä myös asunnonhankkijalle, remontoijalle, rakentajalle ja kesämökkiläiselle.Erilaisilla asuinpaikoilla ja talotyypeillä on omat ratkaisunsa ympäristökriisin hillitsemiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Usein ympäristöystävälliset valinnat myös parantavat asumisen laatua ja pienentävät kustannuksia. Hiilihelpissä itselle sopivat keinot ja vinkit voi koota omaksi muistilistaksi ja jakaa ne vaikka eteenpäin inspiraatioksi muillekin.Ilmastonmuutos etenee, luonnonvarat ehtyvät ja lajikato kiihtyy huolestuttavalla vauhdilla. Elämäntapamme eivät ole kestävällä tasolla. Vaikka tilanne on vakava, on paljon vielä korjattavissa – asumisen mukavuudesta ja kustannuksista tinkimättä. Tarvitaan sekä pieniä että suuria tekoja niin kuluttajan arjessa kuin globaalissakin mittakaavassa.Hiilihelpin vinkeillä asumisen hiilijalanjälkeä on helppo pienentää.Hiilihelppi on Suomen luonnonsuojeluliiton julkaiseman Suomen Luonto -lehden, ympäristöministeriön ja Sitran toteuttama verkkopalvelu.Hiilihelppi.fi: Hiilihelppi – Joka kodin ilmastovinkit
NordenBladet — Oikeusministeriö on järjestänyt etäyhteydellä kuntien keskusvaalilautakunnille koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, ns. vaaliklinikoita, osana kuntavaalivalmisteluja. Tähän mennessä vaaliklinikoita on järjestetty yhteensä 16, ja ne ovat tavoittaneet ennennäkemättömän suuren joukon osallistujia.Kuntavaaliklinikoissa oikeusministeriön vaaliasiantuntijat ovat jakaneet tietoa kuntavaalijärjestelyistä- ja ohjeista sekä vastanneet kuntien esittämiin kysymyksiin. Lisäksi vaaliklinikat ovat tarjonneet kunnille mahdollisuuden jakaa toisilleen ideoitaan vaalien koronaturvallisuutteen liittyvien järjestelyiden toteutuksesta. Tähän mennessä kuntavaaliklinikoille on osallistuttu yhteensä 2183 kertaa. Klinikoiden lisäksi oikeusministeriö toteuttaa kunnille eOppiva-verkkokoulutusta, jossa on tähän mennessä käyty yli 1200 kertaa.Vaaliklinikoilla esitetyistä kysymyksistä viisi useimmiten esille noussutta teemaa ovat: vaalien koronaturvallinen järjestäminen, ulkona äänestäminen, ehdokasasettelu, vaalien siirto ja esteellisyyskysymykset. Vuoden 2021 kuntavaaliklinikoiden suosio on ollut poikkeuksellisen suurta. Aikaisemmin oikeusministeriön koulutustilaisuudet kunnille on järjestetty perinteisinä luentotilaisuuksina. Koronaohjeita kuntien vaaliviranomaisille on julkaistu myös vaalit.fi-verkkosivulla. Vaaliklinikoita jatketaan kesäkuussa järjestettäviin kuntavaaleihin asti.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää kansalaisilta evästystä kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian laadintaan. Kommentteja voi lähettää 31.5.2021 saakka Otakantaa.fi :ssä. Kyselyssä voi tehdä myös omia ehdotuksia.”Luonnossa oleilun tärkeys on kirkastunut entisestään koronapandemian aikana. Lähiluonto löytyy ihan kodin läheltä ja tuo virtaa arjen keskellä. Toivon, että mahdollisimman moni innostuu antamaan ehdotuksia virkistysstrategiatyön tueksi. Lähes kaikki suomalaiset virkistäytyvät luonnossa, joten asiantuntijoita riittää”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnon virkistyskäytön hyötyjä suomalaisten tietoon ja käyttöön. Strategia on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja se valmistellaan tänä vuonna. Valmistelu on laajapohjaista ja ohjausryhmän työssä on mukana useita ministeriöitä.Asiantuntijat ovat valmistelleet virkistyskäytön strategiaa ympäristöministeriön koolle kutsumissa työryhmissä ja työpajoissa. Ryhmien alkukevään aikana tekemiä huomioita on hyödynnetty tuoreen kansalaiskyselyn laadinnassa.”Kevät on luonnossa liikkumisen kulta-aikaa. Nyt on myös hyvä hetki kertoa, miten sitä kannattaisi edistää. Strategian laadinta on päässyt vauhtiin, mutta kansalaisten täydentäviä ehdotuksia kaivataan”, kannustaa erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä.Vapun jälkeen käynnistyy ympäristöministeriön viestintäkampanja, jolla kannustetaan osallistumaan yhteisen strategian laadintaan. Kampanja pohjautuu ulkoilun ja luonnossa liikkumisen vahvaan asemaan suomalaisuudessa.Otakantaa.fi -kysely
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää kuulemistilaisuuden hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta tiistaina 27. huhtikuuta.Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että tartuntatautilain määräaikaisesti 30.6.2021 saakka olevien säännösten (pykälät 58 a-h, 59 a-e sekä 91 §:n 1 momentti) voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2021 saakka. Säännökset koskevat covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi välttämättömiä hygieniavelvoitteita, rajoitustoimenpiteitä sekä näiden valvontaa ravitsemisliikkeissä, henkilöliikenteessä ja muissa palveluissa. Säännökset on tarkoitus säilyttää ennallaan lukuun ottamatta 58 d §:n 4 momenttia. Sitä muutettaisiin siten, että lähikontaktin määritelmässä kahden metrin etäisyys koskisi vain sisätiloja.Esitysluonnoksen tavoitteena on varmistaa, että covid-19-epidemiatilanteen huonontuessa olisi myös kesäkuun jälkeen mahdollista ryhtyä oikea-aikaisesti nopeisiin, tehokkaisiin ja välttämättömiin toimiin epidemian uudelleen leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osaltaan myös turvata sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kantokyky tilanteessa, jossa tautitapausten määrä lähtisi uudelleen nousuun.Tilaisuuteen on kutsuttu laajasti viranomaisia, etujärjestöjä ja järjestöjä sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoita. Kaikilla kuulemiseen osallistuvilla on mahdollisuus jättää näkemyksensä esitysluonnoksesta myös kirjallisesti. Ahvenanmaalta pyydetään erikseen kirjallinen lausunto ehdotuksesta.
NordenBladet — Digitalisoituvassa yhteiskunnassa osallisuus toteutuu yhä useammin digitalisaation kautta. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Digiosallisuus Suomessa -hankkeen ensimmäiseen väliraporttiin on koottu tietoa digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Hanke jatkuu digiosallisuus-mittariston rakentamisella, sekä kokonaiskuvan muodostamisella kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista.Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien näkökulmasta tarkasteltuna digiosallisuus perustuu ensisijaisesti osallisuuden kokemukseen.Digiosallisuus toteutuu digitaalisessa kanssakäymisessäDigiosallisuuden käsite on laaja, sateenvarjomainen kokonaisuus, joka sisältää monia, keskenään ristiriitaisiakin ennakko-olettamuksia, tarpeita ja motiiveja riippuen siitä, kenen toimesta ja millaisessa asiayhteydessä käsitettä sovelletaan. Väliraportissa digiosallisuudella tarkoitetaan vapaaehtoista ja arjen sujuvuuden kannalta riittävän aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, jossa hyödynnetään digitaalisia välineitä, sovelluksia ja palveluja yksilön tai yhteiskunnallisen ryhmän näkökulmasta mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla.Digiosallisuus toteutuu tilanteissa, joissa sekä yksilön ja erilaisten yhteiskunnallisten ryhmien että yhteiskunnallisten toimijoiden intressit kohtaavat digiosallisuuden keskeisten osa-alueiden puitteissa, eivät vain määritelmällisesti, vaan myös yksittäisen henkilön tai kansalaisen kokemuksen tasolla.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman viidennellä hakukierroksella myönnettiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa 17 hankkeelle, jotka edistävät puurakentamisen digitalisaatiota, vähähiilisyyttä, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, kiertotaloutta sekä teollisia verkostoja.Tavoitteena on löytää monistettavia ratkaisuja, jotka vievät suomalaista puurakentamista nopeasti eteenpäin.”Puun mahdollisuudet rakentamisessa ovat monet, ja tällä hakukierroksella hankkeita sai tarjota laajalla teemojen kirjolla ja yhdistelmillä. Hankkeissa kehitetään monipuolisesti käytännöllisiä ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Puun käytön tukeminen rakentamisessa on ihmisläheinen ja edistyksellinen tapa kannustaa uusia toimijoita mukaan rakentamaan hiilineutraalia yhteiskuntaa”, arvioi projektiasiantuntija Simon le Roux.Ympäristöministeriö sai määräaikaan mennessä 35 hakemusta, joiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Rahoitettavien hankkeiden kokonaisbudjetti on noin 2,9 miljoonaa euroa.Kiinnostuneille tarjottiin mahdollisuus jalostaa omaa hankeideaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa jo ennen haun aukeamista.”Sparrasimme hankeideoita 22 kiinnostuneen hakijan kanssa, mikä teki hausta osallistavan ja avoimen. Kymmenen jäi vielä hauduttelemaan ideaansa jättämättä hakemusta, mutta seitsemän menestyi varsinaisessa haussa. Kaikki keskustelu oli meille erittäin arvokasta”, kertoo projektiasiantuntija Simon le Roux.Rahoitetut hankkeetHakija, hankkeen budjetti ja myönnetty avustus. Hankkeet päättyvät 30.9.2022 mennessä.Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, 339 793 e, 135 917 eProdLib Oy, 124 950 e, 49 980 eY-Säätiö, 250 200 e, 99 200 eFixtep Oy, 21 000 e, 8 400 eHelst Oy, 192 400 e, 76 960 eTampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, 106 601 e, 42 640 eKorepuu Oy, 451 380 e, 150 000 eOulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 200 000 e, 80 000 eTampereen yliopisto, ECOSAFE, 282 000 e, 112 800 eArctic Smart Village Oy, 200 000 e, 80 000 eHonkarakenne Oy, 222 500 e, 77 875 eRothoblaas SRL, 125 000 e, 50 000 eCasagrande Laboratory Center of Urban Research Oy, 200 000 e, 80 000 eRakennustieto Oy, 36 000 e, 14 400 eRakennustieto Oy, 20 000 e, 8 000 eArkkitehtitoimisto Elina Ipatti Oy (Maamusta Oy:n kanssa), 79 448 e, 31 779 eWeston Group Oy, 140 000 e, 56 000 eUudet hankkeet esittäytyvät 20.5.2021 klo 9.30–12 järjestettävässä verkkoseminaarissa, johon on kutsuttu tukiohjelmaan osallistuneet hankkeet kaikilta hakukierroksilta sekä sidosryhmien edustajia. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.Ilmoittautuminen Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman 5. hakukierroksen käynnistystilaisuuteen
Kehityksen kumppanit -sarjan Jyväskylän jaksossa puhuttiin kehitysyhteistyön lisäksi koulutusviennistä.Kehityksen kumppanit -keskustelut välitettiin reaaliajassa ulkoministeriön Twitter- ja Facebook-kanavissa, joissa myös yleisö osallistui keskusteluun. Livekeskustelut keräsivät Twitterissä ja Facebookissa yhteensä lähes 10 000 katsojaa.