NordenBladet — Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työturvallisuuslakia. Muutokset koskisivat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.Ehdotetut muutokset ohjaisivat entistä painokkaammin työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Tällöin keskiössä olisi työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta sekä yötyöstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy.Työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Nykyisinkin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.Muutoksessa vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.Lakimuutos tulisi voimaan 1.10.2021.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin kansalliset toimenpiteet sekä kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet meri- ja sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.Valtioneuvosto vahvisti myös periaatepäätökset kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.Periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin meriliikenteessä sekä tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä. Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.Suomi on osaltaan sitoutunut sekä EU:n päästövähennystavoitteisiin että kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n tavoitteisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. IMO:ssa on tarkoitus lähivuosina päättää maailmanlaajuisista markkinaehtoisista sääntelykeinoista, joilla tähdätään kaikkien kansainvälisestä meriliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen alenemiseen vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna. Pyrkimyksenä on kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen poistaminen kokonaan, jotta myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan.Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii laajaa keinovalikoimaaVesiliikenteen, eli Suomen sisäisen meri- sekä sisävesiliikenteen, päästöjen osuus kotimaan liikenteen kaikista päästöistä on noin neljä prosenttia. Meriliikenne muodostaa valtaosan näistä päästöistä. Vesiliikenteen päästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi ei ole yhtä keinoa, vaan joukko toisiinsa vaikuttavia ja usein eri tahtiin hallitustenvälisten järjestöjen neuvotteluissa eteneviä toimenpiteitä. Kansallisessa päätöksenteossa meri- ja sisävesiliikenteen päästövähennystoimista onkin otettava huomioon esimerkiksi ajankohtainen tilanne vesiliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinakehityksessä sekä kansainvälisissä neuvotteluissa IMO:ssa ja EU:ssa.– Linjaamme Suomessa nyt ensikertaa vesiliikenteen päästövähennyksistä. Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen. Sen lisäksi, että uudistamme aluskantaa ja parannamme nykyisten alusten energiatehokkuutta, meidän on kiinnitettävä huomiota koko vesiliikennejärjestelmän toimintaan niin, että päästöt vähentyvät sekä vesillä että satamissa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Periaatepäätöksessä linjatut toimenpiteet on jaoteltu sen mukaan, koskevatko ne vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin siirtymistä, nykyisten alusten energiatehokkuuden parantamista sekä uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä, vesiliikenteen järjestämistä vai vaikuttamista kansainvälisiin päätöksiin päästövähennystoimista. Lisäksi periaatepäätöksessä on linjattu sisävesiliikenteen, maantielautta- ja yhteysalusliikenteen sekä veneilyn päästövähennystoimet.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätöksen täytäntöönpanon etenemistä seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä, sekä säännöllisesti valtioneuvoston kanslian asettamassa meripolitiikan ohjausryhmässä ja liikenne- ja viestintäministeriössä.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen, jolla vahvistettiin lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot ja kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet. Periaatepäätöksen valmistelu pohjautuu fossiilittoman liikenteen tiekarttatyöhön.Lentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti. Ilman uusia toimia Suomen kotimaan ja lähtevän kansainvälisen liikenteen lentojen määrän arvioidaan lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä 15-20 prosenttia ja päästöjen 20-25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Koronapandemia on vaikuttanut toimialaan rajusti, mutta lentoliikenteen määrän ennustetaan jatkavan pian kasvuaan niin Euroopassa kuin globaalisti.Periaatepäätöksen mukaan kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vähennetään vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennystavoite koskee sektorin sisäisiä päästöjä, joiden lisäksi lentoliikenne tuottaa erilaisten markkinamekanismien kautta päästövähennyksiä muilla sektoreilla. Kotimaan lentoliikenteen tulee olla päästötöntä vuoteen 2045 mennessä. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita päästöjen vähennyskeinoja niin kansallisesti, EU:ssa kuin globaalisti siviili-ilmailujärjestö ICAO:ssa.– Suomi ei voi yksin poistaa globaaleja haasteita, mutta voimme kunnianhimon ja esimerkin kautta edistää kansainvälistä muutosta. Nyt olemme tunnistaneet keinoja, joilla lentoliikenteen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Lentoliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin kaksi prosenttia, mutta Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöt ovat huomattavasti suuremmat.Uusiutuvat polttoaineet, energiatehokkuus ja hinnoittelu keskiössäLentoliikenteen päästöt vähenevät uusiutuvilla polttoaineilla, energiatehokkuudella ja hinnoittelulla. Periaatepäätös sisältää 23 toimenpidettä.Lentoliikennettä on vaikeampi sähköistää kuin henkilöautoliikennettä, minkä vuoksi uusiutuvien lentopolttoaineiden käyttöönotto korostuu. Hallitusohjelmassa lentoliikenteen päästöjä pyritään vähentämään ottamalla käyttöön uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoite. Hallitusohjelman toimeenpanon yhteydessä arvioidaan, miten eri tasoiset velvoitteet vaikuttaisivat toimialaan, velvoitteen tarkemmat toteutustavat sekä kansainvälinen kehitys. Suomi myös edistää sitä, että EU:ssa ja ICAO:ssa tehdään velvoittavia päätöksiä uusiutuvien lentopolttoaineiden laajemmasta käyttöönotosta. Tieliikenteen sähköistyessä ohjataan uusiutuvien polttoaineiden käyttöä kansallisin ja kansainvälisin päätöksin lentoliikenteeseen, koska näin voidaan saavuttaa suurimmat ilmastohyödyt.Energiatehokkuutta voidaan edistää erityisesti ilmatilan toimivuutta parantamalla ja ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä lentomenetelmiä. Suomi kannattaa eurooppalaisen yhtenäisen ilmatilan (Single European Sky, SES) uudistamista niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin vähentämään päästöjä. Lisäksi vapaan reitityksen ilmatilaa laajentamalla voidaan lyhentää lentoreittejä ja vähentää päästöjä. Myös valtion matkustusstrategiaa muutetaan niin, että lentomatkustamisen määrää vähennetään etäyhteyksiä hyödyntämällä. Lisäksi ympäristövastuullisuutta lisätään suosimalla valtion matkustushankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja.Päästöjen hinnoittelulla voidaan edistää kestävää kulutusta. Maailman valtiot ovat sitoutuneet siihen, että lentoliikenteen päästöjen kasvu pysäytetään vuoden 2019 tasolle. Tämä toteutetaan vuonna 2021 voimaan tulleen globaalin päästöjen hyvitysjärjestelmä Corsian avulla, johon Suomi ja muut 43 Euroopan siviili-ilmailukonferenssin jäsenvaltiota ovat liittyneet. Jatkossa on tärkeää kansainvälisessä yhteistyössä löytää keinot Corsian toiminnan tehostamiseksi ja muutoinkin edistää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua. Lentoliikenne on ensimmäisenä liikennemuotona liittynyt EU:n päästökauppaan vuonna 2012. Komissiolta odotetaan vuonna 2021 esittävän lainsäädäntömuutoksia, joilla päästökaupan tehoa lisätään. Suomen tavoitteena on, että lentoliikenteen päästökaupan päästöoikeuksien ilmaisjakoa asteittain vähennetään ja siitä lopulta luovutaan kokonaan.Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös fossiilittoman liikenteen tiekartasta, joka koskee etenkin tieliikennettä, sekä meri- ja sisävesiliikenteen päästöjen vähentämisestä 6.5.2021.Mitä seuraavaksi?Periaatepäätöksen täytäntöönpanoa seurataan puolivuosittain ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Keskeinen mittari on Tilastokeskuksen lentoliikenteen päästötilastot.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Valtioneuvosto teki periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.– Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, Timo Harakka linjaa. Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.Vuoteen 2045 mennessä liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Periaatepäätöksen toimilla tavoitellaan vielä 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuvat. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitetään kevään ja kesän 2021 aikana.Tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuisivat pääosin vuosille 2022-26 ja olisivat tuolloin yhteensä noin 360 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vaiheen keinot kustannuksineen käsiteltiin ennen periaatepäätöksen tekemistä raha-asiainvaliokunnassa 6. toukokuuta Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.Ensimmäinen vaihe – tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseenEnsimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.Toimet fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi1) Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen2) Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille3) Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille4) Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi5) Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roamingToimet autokannan uudistamiseksi 6) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen7) Täyssähköautojen hankintatuki8) Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoille9) Romutuspalkkiokampanjat10) Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki11) Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet12) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat13) Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimusToimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi14) Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne 12 -suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)15) Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen16) Joukkoliikennetuet17) Liikkumisen ohjauksen tuki18) Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa19) Väylien kunnossapito20) Logistiikan digitalisaatio Osa toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä. Toinen vaihe – etätyö, liikenteen uudet palvelut ja jakeluvelvoitteen nostoKäynnissä olevissa hankkeissa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Lisäksi selvitetään, miten polttoaineiden hinnannousu vaikuttaisi eri toimialojen yrityksiin. Myös uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostoa arvioidaan. Samoin arvioidaan sähköpolttoaineiden saatavuutta, kustannuksia ja vaikutuksia polttoaineiden hintaan. Vaikutusarvioinnit valmistuvat syksyyn 2021 mennessä. Tuloksia hyödynnetään, kun päätetään fossiilittoman liikenteen tiekartan kolmannen vaiheen toimenpiteistä.Kolmas vaihe – tarvittaessa päätös täydentävistä keinoistaKolmas vaihe on ehdollinen. Syksyyn 2021 mennessä saadaan lisää tietoa edellä mainituista selvityksistä sekä muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelman ja valtiovarainministeriön liikenteen verotusta selvittävän työryhmän ratkaisuista sekä kesällä julkaistavista EU-aloitteista. Euroopan komissiolta odotetaan kesäkuussa esitystä muun muassa liikenteen kytkeytymisestä päästökauppaan.Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Miltä liikenne näyttää vuonna 2030?Tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045. 1) Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9697 oli täyssähköautoja. 2) Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja -bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100. 3) Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.4) Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.5) Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.Mitä seuraavaksi?Lainsäädännön valmistelu alkaa eri ministeriöissä. Toimenpiteitä edistävät määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.Syksyllä 2021 hallitus arvioi, tarvitaanko lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle hallituksen esitysluonnoksen opetuksen turvalliseen järjestämiseen liittyen. Lakimuutoksen avulla vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten keinovalikoimaa esimerkiksi kiusaamisen ehkäisemiseksi. Lausunnoille lähetettiin myös lakiesitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta lasten saaman tuen vahvistamiseksi.Hallitus esittää toimenpiteitä turvallisen oppimisympäristön varmistamiseksi sekä esimerkiksi kiusaamisen vastaisen keinovalikoiman vahvistamiseksi. Toimet liittyvät tammikuussa julkaistuun kiusaamisen vastaiseen toimenpideohjelmaan. Perusopetuksen sekä toisen asteen kurinpitoa koskevaa sääntelyä koskeva lausuntokierros päättyy 11.6.2021. Lausuntopalveluun
NordenBladet — Myös ensi lukuvuonna voidaan joutua siirtymään etäopetukseen koronaepidemian hillitsemiseksi. Arviointineuvosto katsoo, että etäopetuksen riskejä, hyötyjä ja vaikutuksia tulisi arvioida. Pitäisi arvioida esimerkiksi sitä, saavatko kaikki yhdenvertaisesti opetusta.Perusopetusta koskevassa hallituksen esityksessä säädetään mahdollisuudesta siirtyä osittain tai kokonaan etäopetukseen lukuvuonna 2021-2022, jos koronaepidemia yltyy. Esityksessä käsitellään kattavasti jo saatuja kokemuksia etäopetuksesta, mutta siinä ei juuri arvioida tämän esityksen vaikutuksia. Vaikutukset ovat todennäköisesti erilaisia lukukaudella 2021-2022, kun väestön rokotekattavuus on selvästi edellistä lukukautta korkeampi.Esityksen tarkoituksena on hidastaa virustartuntoja, mutta esityksessä ei arvioida kontaktien vähentymisen terveysvaikutuksia. Tehtävä on ymmärrettävästi vaikea, mutta se on kokonaisuuden kannalta olennainen. Esityksessä tulisi ylipäätään arvioida koronaviruksen leviämisen riskejä, lähiopetuksen hyötyjä ja etäopetuksen haittoja.Arviointineuvosto katsoo, että esitys voi vaikuttaa oppilaiden yhdenvertaisuuteen ja oikeuteen saada perusopetusta. Esityksen perusteella etäopetus on ollut varsin kirjavaa, mutta esityksessä ei käsitellä, miten etäopetus olisi jatkossa tasalaatuisempaa. Lisäksi karanteeniin jäänyt oppilas voi jäädä ilman etäopetusta ja hänet eristetään käytännössä kouluyhteisöstä. Arviointineuvosto on antanut lausunnon perusopetuslakia ja Helsingin eurooppalaista koulua koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia velkajärjestelylakiin. Tavoitteena on parantaa velallisen asemaa ja täyttää hallitusohjelman kirjaus velallisen uudesta alusta. Ehdotuksilla pantaisiin myös osin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi.Työryhmä ehdottaa, että yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn helpotettaisiin ja uutta alkua nopeutettaisiin keventämällä velkajärjestelyn edellytyksiä ja sallimalla pääsy velkajärjestelyyn velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Velkajärjestelyn esteperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että velalliselle aiemmin vahvistettu velkajärjestely ei muodostaisi pysyvää estettä uudelle velkajärjestelylle.– On koko Suomen etu, että meillä on vahva yrityskenttä. Velkajärjestelyyn pääsyn helpottaminen ja yrittäjien auttaminen uuteen alkuun on yksi tämän hallituksen keskeisistä toimista ylivelkaantumisen estämiseksi. Myös yrityssaneerauslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Ehdotetut muutokset olisivat selvä parannus yrittäjien ja myös muiden velallisten asemaan, ja oikeusministerinä aion viedä niitä aktiivisesti eteenpäin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Lisäksi työryhmä ehdottaa, että mahdollistettaisiin velkajärjestelyhakemuksen tekeminen konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja velvoitettaisiin konkurssin pesänhoitaja antamaan velalliselle tietoa talous- ja velkaneuvonnan palveluista ja mahdollisuudesta hakea velkajärjestelyä.Työryhmän ehdotuksen mukaan samalla laajennettaisiin myös elinkeinotoimintaa yhä harjoittavien luonnollisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn. Vaikka valmistelun painopiste on ollut yrittäjävelallisissa, työryhmä ehdottaa, että valtaosa ehdotetuista muutoksista koskisi kaikkia velallisia. Tällaisia ehdotuksia ovat esimerkiksi eräät velkajärjestelyyn pääsyä koskevat muutokset, muutokset, jotka helpottavat velallisten selviytymistä maksuohjelmasta sekä menettelyä yksinkertaistavat muutokset. Työryhmä ehdottaa myös muun muassa tasokorotusta velalliselle elinkustannuksia varten jäävään rahamäärään ja maksuohjelman keston lyhentämistä kolmeen vuoteen myös siinä tilanteessa, ettei velallisella ole maksuvaraa.Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan ensi kevään aikana.Työryhmän mietintö on nyt lausunnolla ja siihen voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 18.6.2021 asti.
NordenBladet — Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.Luonnonvarakeskus, ympäristöministeriö ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus tiedottavat”Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja”, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.Viljelijöiden kiinnostus hanhipeltokokeiluun oli myönteinen yllätysKesäkaudella 2021 hanhipeltokokeilussa on mukana kuuden viljelijän peltoja. Kaikkiaan yli kaksikymmentä viljelijää oli kiinnostunut kokeilusta.”Pellot valittiin tutkimukseen siten, että saatiin mahdollisimman isoja ja yhtenäisiä peltoja alueilta, joilla on viime vuosina ollut erityisen runsaasti valkoposkihanhien aiheuttamia vahinkoja. Muita kriteereitä olivat muun muassa mahdollisuus hanhien karkottamiseen ja vesistöjen läheisyys”, Forsman kertoo.”Olemme todella iloisia ja kiitollisia, että näin moni viljelijä tarjosi maitaan, vaikka taloudellista tukea hanhipelloista ei voida maksaa”, Forsman lisää.Taloudellista tukea hanhipeltojen perustamiseen ei makseta, sillä se voitaisiin tulkita EU:ssa kielletyksi päällekkäistueksi. Tutkimukseen liittyvä hanhien karkottaminen auttaa kuitenkin maanviljelijöitä.Karkotus tärkeä osa hanhipeltokokeiluaHanhipelloilla valkoposkihanhet saavat rauhassa ruokailla ja niitä ei saa häiritä. Hanhia karkotetaan normaaliin viljelyyn tarkoitetuilta pelloilta. Muuttoaikojen ulkopuolella hanhipelloilta saa korjata sadon.”Hanhipellon ja karkotuksen tarkoitus on ohjata hanhia normaalissa viljelyskäytössä olevilta pelloilta hanhipelloille, jossa ne saavat olla rauhassa. Näin pyritään vähentämään hanhien lentelyn linnuille aiheuttamaa energiankulutusta. Samalla energiankulutuksen väheneminen vähentää ravinnontarvetta eli pelloille aiheutuvia vahinkoja”, Forsman kertoo.”Karkotusta ei kuitenkaan pystytä järjestämään koko Pohjois-Karjalan alueelle, vaan se kohdennetaan tutkimuksen kannalta tärkeille ja hallittavissa oleville alueille. Karkotusta tehdään toukokuussa 2-3 viikon ajan lähes vuorokauden ympäri. Karkotukseen osallistuu tutkijoiden lisäksi ympäristöministeriön erillisrahalla palkattuja hanhipaimenia”, kertoo lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.Hanhia karkotetaan myös laser-laitteilla ja laukausäänellä. Syksyisin tutkitaan myös viljelijöiden suorittaman, luvanvaraisen hanhien ampumisen, karkotusvaikutusta.Hanhipellot vain osaratkaisuHanhipeltojen ei oleteta ratkaisevan koko valkoposkihanhien aiheuttamaa ongelmaa maanviljelylle.”Hanhipellot voivat ehkä olla osaratkaisu, millä vahinkojen määrää ja sijoittumista pyritään kontrolloimaan. Tätä hanke tutkii. On kuitenkin selvää, että nykyisen suuruinen hanhipopulaatio tulee aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja”, Forsman toteaa.”Teemme laaja-alaisesti työtä sen eteen, että vahingot viljelijöille jäisivät mahdollisimman pieniksi. Hanhipeltohanke on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Lisäksi pyrimme mahdollisimman sujuvaan korvausten käsittelyyn ja olemme myös vahvistaneet viranomaisresursseja poikkeuslupakäsittelyyn. Kevään aikana hallitus antaa esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vahinkojen korvaamista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Suomen yli muuttavan valkoposkihanhipopulaation koko on noin 1,3 miljoonaa lintua ja edelleen kasvava. Vahingot ovat paikoitellen mittavat. Viljelijöille maksettiin vuonna 2020 korvauksia 3,4 miljoonaa euroa.luke.fi/hanhipelto
NordenBladet — Viikolla 17 uusien koronavirustapausten määrät ovat jatkaneet laskemistaan, mutta lasku on jonkin verran hidastunut. Myös erot eri alueiden välillä ovat hieman tasoittuneet. Testeihin hakeudutaan kiitettävän paljon. Sairaalahoidon tarpeen ennustetaan hitaasti vähenevän.Koska tartuntoja todetaan vieläkin paljon, on perusteltua ylläpitää alueilla tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi. Nopeat epidemiatilanteen muutokset ovat edelleen mahdollisia, ja erilaiset virusmuunnokset tuovat epidemiatilanteeseen epävarmuutta. Oikeasuhtaisilla rajoitustoimilla sekä tehokkaalla testauksella ja nopealla tartunnanjäljityksellä voidaan vahvistaa epidemiatilanteen suotuisaa kehitystä. Tämä on edellytys sille, että rajoituksia voidaan lieventää ja yhteiskuntaa asteittain avata kesän lähestyessä. Tapausten ilmaantuvuus laskenutViikolla 17 (ajalla 26.4.−2.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 350 uutta koronatapausta, mikä on noin 250 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Viikolla 17 tapauksia oli 73 % vähemmän kuin viikolla 10, jolloin tapausmäärä oli koko epidemia-ajan korkein (4 941 tapausta). Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 17 oli 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 29.Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin noin 2 980 uutta tapausta, mikä on noin 1490 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 54 tapausta 100 000:ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 81.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,65–0,85 (90 %:n todennäköisyysväli).Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus hieman noussut viime viikostaValtaosa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen lukumäärä on viime viikkoina pysynyt samalla tasolla, mutta tapausten kokonaismäärän laskun seurauksena niiden osuus nousi viime viikosta 1,5 prosenttiyksikköä, ollen nyt 7,0 %. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 1,6 % kaikista tartunnoista. Uusien kotimaisten tartuntojen lähde saatiin selvitettyä viikolla 17 edellisen viikon tapaan hieman alle 70 %:ssa tapauksista. Tartunnoista 24 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.Viikolla 17 tartuntoja oli edellisviikkoon verrattuna vähemmän kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä. Eniten ilmaantuvuus pienentyi 20–29-vuotiailla. Tapausten ilmaantuvuus oli suurin 10–19-vuotiaiden joukossa. Todettujen tapausten ikäryhmittäisessä ilmaantuvuudessa on alueellisia eroja. Viikolla 17 koronavirustestejä tehtiin yli 114 000 kappaletta. Viikolla 17 positiivisten näytteiden osuus testatuista oli noin 1,2 %.Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrät pysyneet suurin piirtein samalla tasollaCovid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Tämän jälkeen sairaalahoidossa olevien potilaiden yhteenlaskettu määrä on vähentynyt puoleen. Viimeisten kahden viikon aikana potilasmäärä on kuitenkin pysynyt melko vakaana. Keskiviikkona 5.5. tehohoidossa oli 24 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla oli 33 ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 73 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 130 potilasta koronavirustaudin vuoksi. Ennuste sairaalahoidon tarpeesta on laskusuunnassa.Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 5.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 918.Jätevesiseurannan avulla saadaan tietoa tartuntatilanteen muutoksistaTällä viikolla epidemian seurantaraportissa on erilliskatsaus koronaviruksen jätevesiseurannasta, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt huhtikuusta 2020 lähtien 28 jätevedenpuhdistamolla. Koronavirusta esiintyy yhä jätevedessä ympäri maata. Ajalla 18.–19.4.2021 koronaviruksen geeniperimää havaittiin kaikkiaan 24 jätevedenpuhdistamon näytteistä. Jätevesitutkimuksen havainnot tukevat kansallista epidemian tilannekuvaa. Tämän lisäksi jätevesiseurannan avulla viranomaiset voivat saada ennakkovaroituksen koronaviruksen ilmaantumisesta paikkakunnalle, vaikka tartuntoja ei olisi henkilöiden testauksessa alueella vielä havaittu. Jätevesiseurannasta saatu tieto auttaa siten ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia väestön tartuntatilanteessa.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti erilliskatsauksineen sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle: Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)
NordenBladet — Valtioneuvosto on julkaissut loppuraportin mielentilatutkimuksia koskevasta hankkeesta, jossa tarkasteltiin mielentilatutkimusten vähenemiseen johtaneita syitä sekä syyntakeisuusarvioinneissa tapahtuneita muutoksia.Mielentilatutkimusten väheneminen ja väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito -hankkeen tulosten mukaan mielentilatutkimusten määrä näyttää vähentyneen sen seurauksena, että alentuneesti syyntakeisten luokkaa ei juuri käytetä syyntakeisuusarvioinneissa.Alentuneen syyntakeisuuden kategorian käyttö on vähentynyt lääketieteellisen diagnoosikäytännön kehittymisen ja erityisesti persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä ovat kiristäneet myös korkeimman oikeuden etenkin 2000-luvulla antamat ennakkoratkaisut. Oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos, jolla muutettiin mielentilatutkimukseen määräämisen edellytyksiä sekä henkirikosten väheneminen ovat nekin voineet vähentää mielentilatutkimuspyyntöjä.Hankkeessa selvitettiin myös sitä, miten alentuneesti syyntakeisiksi arvioitujen henkilöiden hoidon tarve ja toteutus on huomioitu vankilassa sekä onko vankeusrangaistuksen keskeyttämisessä tapahtunut muutoksia tahdosta riippumattoman hoidon vuoksi. Vankeusrangaistukset ovat keskeytyneet aikaisempaa useammin pitkäaikaisen kuntouttavan tahdosta riippumattoman hoidon vuoksi.Tulosten mukaan alentunutta syyntakeisuutta ei tunnisteta erityisen kohtelun perusteeksi vankilassa. Alentuneesti syyntakeisten henkilöiden rangaistusajan suunnitelmissa kuitenkin huomioidaan terveyteen liittyvät tavoitteet. Tämä näkyy esimerkiksi muihin vankeihin verrattuna vankilan ulkopuolisten terveyspalveluiden runsaampana käyttönä.Alentuneesti syyntakeiseksi katsotut näyttävät hyötyneen mielentilatutkimuksesta, sillä heidän hoidon tarpeensa tuli kattavasti selvitetyksi. Tarvittavan hoidon turvaamista tulisi kuitenkin kehittää ja selvittää tapoja, joilla voidaan lisätä hoitoon sitoutumista. Tutkimusta voidaan hyödyntää kehitettäessä muun muassa syyntakeisuutta ja rikosoikeudellista prosessia koskevaa lainsäädäntöä, mielenterveyslainsäädäntöä sekä vangeille annettavaa tukea.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
