NordenBladet — Asetuksessa vahvistetaan enimmäishinta, jota sovelletaan Kelan kanssa sopimuksen suorakorvausmenettelystä tehneen tilausvälityskeskuksen välittämiin taksimatkoihin. Enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta, avustamislisästä ja arvonlisäveron osuudesta. Enimmäishinta muodostaa ylärajan, jolla Kela voi tehdä sopimuksia palveluntuottajien kanssa. Siten asetuksessa säädettävä enimmäishinta ei ole suoraan se hinta, minkä Kela korvaa asiakkaille taksin käytöstä. Asetus on voimassa 1.1.-31.12.2022.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö avaa kaksi valtionavustushakua ruoka-aputoimintaan. Ensimmäinen avustus on tarkoitettu ruoka-apua järjestäville toimijoille ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin. Avustuksen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa sekä levittää ruoka-aputoiminnan hyviä käytäntöjä.Avustus voidaan myöntää yhdelle tai useammalle ruoka-apua toteuttavalle yhdistykselle ja säätiölle. Avustusta on jaossa 1,8 miljoonaa euroa. Toinen avustus on 200 000 euroa, ja se on tarkoitettu ruoka-aputoiminnan järjestökoordinaation kehittämiseen. Tavoitteena on luoda yhtenäinen järjestökoordinaatiopohjainen toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin myöntää jatkossa.Avustus myönnetään yhdelle toimijalle, jolla on laaja-alainen kokemus ruoka-aputoiminnan järjestämisestä.Molemmat avustukset ovat haettavina 7.6.2021 saakka. Hakuilmoitukset ja tarkemmat tiedot valtionavustushauista
NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 12.5.2021 esityksen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta.Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa rajaliikenteen ennakkovarauspalvelun jatkaminen Vaalimaalla ja laajentaminen muille Suomen ja Venäjän välisille maantieraja-asemille.Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin uusi pykälä tavaraliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta Suomen ja Venäjän välisillä maantieraja-asemilla.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja voisi osana liikenteen sujuvuuden varmistamista koskevaa tehtäväänsä tarjota liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua maantieraja-asemille saapuvan tavaraliikenteen ja sen tullitoimenpiteiden ja rajatarkastusten suorittamiseksi ja niiden sujuvuuden varmistamiseksi. Tarjotessaan näitä palveluja se voisi rekisterinpitäjänä käsitellä asiaan liittyviä henkilötietoja. Tietojärjestelmään olisi mahdollista kerätä tietoja rekisteritunnuksen tai muun yksilöivän tunnisteen automaattisella tunnistamisella.Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lakiluonnoksen sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta lausuntokierrokselle. Lakiluonnos koskee muutoksia eurooppalaiseen tietullijärjestelmään eikä se velvoita tai johda tietullien käyttöönottoon Suomessa.Lailla pantaisiin Suomessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston uusi direktiivi sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ja laiminlyötyjä tiemaksuja koskevasta tiedonvaihdosta. Suomen vuonna 2014 voimaan saattamat EU-säädökset kumottiin vuonna 2019.Direktiivi koskee pääasiassa sähköisten tietullien teknistä yhteentoimivuutta, eikä se velvoita ottamaan tietulleja käyttöön Suomessa. Lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos ei sekään tarkoita tietullien käyttöönottoa Suomessa.Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta ei toteuta hallitusohjelman kirjausta ruuhkamaksut mahdollistavasta laista, vaan kyseisen lain valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.Mitä seuraavaksi?Lakiluonnos sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta on lähetetty lausunnoille 12. toukokuuta 2021. Lausuntoaika päättyy 11. kesäkuuta 2021.Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.
NordenBladet — Talouskasvu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä globaalin elvytyksen tukemana, ennustaa valtiovarainministeriö 12. toukokuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Talous toipuu koronapandemiasta selvästi vasta vuoden 2021 loppupuolella, sillä tautitapausten määrän voimakas kasvu vuoden 2021 keväällä luo edelleen epävarmuutta taloudenpitäjien toiminnalle. Kesää kohti kuljettaessa epidemian kausivaihtelu hillitsee tautia. Kun myös rokottaminen etenee nopeasti, epidemia taintuu ja liikkumiselle ja liiketoiminnalle asetetut rajoitukset voidaan purkaa. Julkisen talouden alijäämä pienenee vuonna 2022 voimakkaasti, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet päättyvät ja talous elpyy. Julkinen talous on 2020-luvun puolivälissä kuitenkin edelleen reippaasti alijäämäinen. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) jatkaa kasvuaan.”Talous näyttäisi palautuvan aika lailla normaaliin tilaan vuoden 2022 aikana. Valitettavasti julkisessa taloudenpidossa epidemian jälkeinen normaali tila tarkoittaa vähittäistä hivutusta, jota leimaavat vanheneva väestö, vaisu kasvunäkymä ja krooninen julkisen talouden alijäämä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantaloutta elvytetään voimakkaastiMaailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta taantumasta kuluvana vuonna mittavien elvytystoimien, rokotusten etenemisen sekä rajoitustoimien purkamisen seurauksena. Etenkin Yhdysvallat, mutta myös EU, toimeenpanevat mittavia talouden elvytystoimia. On odotettavissa, että riskiryhmien ohella myös työikäinen väestö on rokotettu keskeisissä talousmaissa syksyyn mennessä. Pandemian hellittäessä rajoitustoimia puretaan.Koronavuoden säästöt kasvattavat kulutusta epidemian laantuessaYksityinen kulutus kasvaa tulojen kasvua nopeammin, kun kotitaloudet alkavat kuluttaa koronapandemian aikana kertyneitä säästöjään lähivuosina. Kulutuksen kasvu näkyy jo tavaroiden kulutuksessa. Ulkomaanmatkailuun sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumiin liittyvien palveluiden odotetaan lähtevän kasvuun kulutuseristä viimeisimpinä.Maailmanlaajuiset elvytystoimet pyrkivät tukemaan kulutusta ja investointeja, mikä tukee myös Suomen vientiä. Yksityiset investoinnit vähenevät kuitenkin vielä vuonna 2021 rakennusinvestointien vähentyessä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan näkyy elpymisen merkkejä maailmantalouden kohentuneiden kasvunäkymien vuoksi. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä lisätään tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä uudistetaan energiainfrastruktuuria. Talouden elpyminen kiihdyttää työllisten määrän kasvua. Työllisten määrä ylittää vuoden 2019 tason vasta vuonna 2023, jolloin työllisyysaste nousee runsaaseen 73 prosenttiin. Työttömyysaste kääntyy selvään laskuun ja lähestyy rakenteellisen työttömyyden tasoa. Tämä kiihdyttää ansiotason nousua vuosina 2022 ja 2023. Inflaatiopaineet nousevat ennustejaksolla kysynnän palautuessa.Julkinen talous jää epidemian hellitettyäkin alijäämäiseksiJulkisen talouden alijäämä eli menojen ja tulojen välinen epätasapaino pysyy tänä vuonna suurena, kun koronaepidemian vuoksi päätetyt tukitoimet ja epidemian aikana kertyneen niin kutsutun palvelu- ja hoitovelan purkaminen pitävät julkiset menot korkeina. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, kun tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä.Vuosina 2023–2025 julkisen talouden alijäämä pienenee vähitellen lähemmäs epidemiaa edeltäneen ajan tasoa. Julkisten menojen ja tulojen välille jää kuitenkin koronaepidemian hellitettyäkin huomattava epätasapaino. Alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä 1,6 prosenttia suhteessa BKT:hen eli 4,6 miljardia euroa. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka on kasvattanut julkisia menoja jo pitkään. Myös talouden kasvunäkymät ovat 2020-luvun puoliväliä lähestyttäessä vaimeat. Niitä heikentää työikäisen väestön määrän väheneminen.Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa nykyisestä vajaasta 70 prosentista yli 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Velkasuhde on tällöin noin 16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Velkasuhteen kasvun arvioidaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Pitkällä aikavälillä julkisten menojen ja tulojen välillä on epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen eli noin 8 miljardia euroa vuoden 2025 tasossa.Talouden elpyminen voi olla ennustettua ripeämpääMittavan globaalin elvytyksen myötä maailmantalous ja Suomen vienti sekä investoinnit voivat kasvaa jopa ennustettua nopeammin. Ennusteen riskit kytkeytyvät kysymykseen siitä, onko epidemiatilanne hallinnassa vuoden 2021 kolmannella kvartaalilla. Hallinnalla tarkoitetaan sitä, että on voitu palata uuteen normaaliin ilman, että epidemia tai sen hillintätoimet merkittävästi rajoittavat arkea tai elinkeinoelämän toimintaa. Talouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi vuoden 2021 syksyllä uudestaan Suomessa tai meille tärkeillä vientialueilla. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään. Suomessa epidemian pitkittyminen vaikuttaisi kotimaiseen talouteen erityisesti yksityisen kulutuksen kautta ja merkittävimmin palveluiden kysynnän kautta.
NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea käsitteli kokouksessaan 10.5.2021 kaikkia määrittelemiään sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia.Sosiaaliturvakomitea ja sen jaostot ovat koonneet sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista raportit, joiden luonnokset olivat komitean käsiteltävinä yhtä aikaa nyt ensimmäistä kertaa. Ongelmaraportit perustuvat komitealta kesällä 2020 kerättyyn ongelmien listaukseen. Sosiaaliturvakomitean jaostot ovat konkretisoineet kokonaisuuksia komitean johdolla syksyn, talven ja kevään ajan. Kesän ja syksyn 2021 aikana sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto, jaostot ja niiden sihteeristöt käyvät komitean johdolla läpi raporttien väliset yhdyspinnat ja läpileikkaavat teemat. Kokonaisuutta hiotaan yhtenäiseksi. Raportteja työstetään komiteassa ja sen jaostoissa vuoden 2021 loppupuolelle saakka.– Raportit ovat luettavissa jo niiden luonnoksina koko valmistelun ajan. Avoimuus on valmistelussa keskeistä, koska sosiaaliturvauudistus on tarkoitus toteuttaa laajan yhteiskunnallisen keskustelun kautta. Kyse ei ole valmiista raporteista, vaan luonnoksista, korostaa sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio. – Komitea on keskittynyt työnsä alkuvaiheessa sosiaaliturvan ongelmiin. Huolellisesti tehdyt ongelmakuvaukset pohjustavat keskustelua muutostarpeista ja niiden ratkaisuista. Ongelmaraporteissa ei siis ole kyse sosiaaliturvan koko kuvasta. Sosiaaliturvajärjestelmässämme on myös paljon hyvää ja säilyttämisen arvoista, Moisio jatkaa.Sosiaaliturvakomitea keskusteli kokouksessa muun muassa pitkän ja lyhyen aikavälin muutosten suhteesta toisiinsa ja niiden roolista sosiaaliturvauudistuksessa. Keskustelussa tuotiin esiin myös lainsäädäntömuutosten suhde kevyempiin sosiaaliturvan kehittämisen tapoihin, esimerkiksi hakumenettelyjen sujuvoittamiseen ja neuvonnan kehittämiseen. Sosiaaliturvakomitea kiitti jaostoja, puheenjohtajistoa ja sihteeristöjä tehdystä työstä. Sosiaaliturvan ongelmaraporttien luonnoksetSosiaaliturvan monimutkaisuuden ongelmaraportissa otetaan esiin muun muassa erilaisten etuuksien määrä, minkä seurauksena myös etuuskohtaisia määräytymisperusteita on paljon. Eroja on etuuksien tulokäsitteessä, perhekäsitteessä sekä haku- ja maksuajankohdissa. Esiin otetaan myös asiointipalvelujen hajanaisuus ja tiedonkulun haasteet sekä toimeenpanon yksinkertaistaminen, etenkin digitalisaatiota hyödyntäen. Toimeenpanon yksinkertaistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi hakemisprosessin yksinkertaistamista.Lue raportin luonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuusAnsiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmaraportti käsittelee muun muassa työelämän muutosta, yrittäjyyttä ja sosiaaliturvaa, sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuutta, opiskelua opintotuella, työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia ja osittaista työskentelyä sekä muita kannustinloukkuteemoja. Tarkastelu koskee samanaikaista palkka- ja yrittäjätulon ja sosiaaliturvan saantia. Lue raportin luonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenViimesijainen turva, perusturva ja asuminen -ongelmaraportti käsittelee asumismenojen tukemista asumistukien ja toimeentulotuen kautta kautta ja asumisen tukemisen vaikutuksia. Raportti käsittelee myös viimesijaista turvaa perusturvan täydentäjänä ja korvaajana. Lue raportin luonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminenPalvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen ongelmaraportti käsittelee muun muassa palvelujen ja etuuksien tarkoitusten, tavoitteiden ja toimintalogiikoiden eroja. Se käsittelee myös yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sosiaaliturvajärjestelmässä sekä sen prosesseissa ja toimintatavoissa tunnistettuja haasteita. Näitä ovat mm. toimimattomat etuus- ja palvelupolut sekä yksilöiden ja organisaatioiden tavoitteiden ja toiminnan kohtaamattomuus.Lue raportin luonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenSosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet koskevat kaikkia sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia. Ne kootaan komitean työssä yhdeksi kokonaisuudeksi, josta rakentuu sosiaaliturvan viides raportti. Raportti kuvaa keskeisinä perusvalintoina sosiaaliturvan velvoittavuuden, sosiaaliturvan tason, yksilö- tai perhekohtaisuuden sekä syyperusteisuuden. Perusvalintojen ohella viides raportti luo yleiskatsauksen Suomen sosiaaliturvan historialliseen kehitykseen sekä sosiaaliturvan perus- ja ihmisoikeusperustaan. Raportissa on myös lyhyt katsaus tulevaisuuden väestökehitykseen.Lue raportin luonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet Sosiaaliturvauudistuksessa ratkaistavat ongelmatSosiaaliturvakomitean työ seuraava vaihe on valita keskeiset ongelmat, jotka sosiaaliturvauudistuksessa pyritään ratkaisemaan. Komitea tuottaa kustakin valitsemastaan ongelmasta kannanoton, jossa se kuvaa ongelman ratkaisun tavoitteet ja suuntaviivat. Komitean työn pohjana toimii puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi. Luonnokseen on koottu ongelmaraporteista esiin nousevat sosiaaliturvan keskeiset ongelmat. Komitea voi nostaa kannanottoihin myös muita asioita. Komitean keskustelussa mahdollisina lisättävinä kannanottojen teemoina nousivat esiin muun muassa sosiaaliturvan rahoitus ja lasten näkökulma. Lue puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksiSosiaaliturvakomitean raportit ja kannanotot muodostavat pohjan hallituskauden lopussa valmistuvalle välimietinnölle eli sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tiekartalle. Komitea aloittaa tiekartan toteutuksen seuraavalla hallituskaudella.—Sosiaaliturvakomitea kokoontuu 24.5.2021 työkokoukseen jatkamaan raporttien ja kannanottojen työstämistä. Komitean seuraava varsinainen kokous pidetään 6.9.2021. Syksyn ensimmäisessä kokouksessa keskustellaan muun muassa sosiaaliturvan rahoituksesta. Liitteet:KokouskutsuLiite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (22.3.2021)Liite 2 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan monimutkaisuus Liite 3 Raporttiluonnos: Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenLiite 4 Raporttiluonnos: Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen Liite 5 Raporttiluonnos: Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminenLiite 6 Raporttiluonnos: Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet Liite 7 Puheenjohtajiston luonnos kannanottojen rakenteeksi Liite 8 Diaesitys
NordenBladet — 12. toukokuuta julkaistun selvityksen mukaan raskaan hyötyliikenteen siirtymä vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen vaatii määrätietoisia toimia. Tarvitaan kokeilu- ja pilottihankkeita käytännön kokemusten kartuttamiseksi sekä tutkimusta ja tiedon jakamista. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri on muutokselle välttämätön. Vähähiilisen liikenteen kokonaistaloudellisuuteen voidaan vaikuttaa sekä pääoma- että muuttuvien kustannusten kautta.Vaihtoehtoisten käyttövoimien, erityisesti sähköajoneuvojen tarjonta markkinoilla kehittyy tulevina vuosina vahvasti. Henkilöautojen osalta markkinatarjonta ja hankinnat ovat voimakkaassa murroksessa sähköistyksen suuntaan. Yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen rooli liikenteen energiankäytön ja päästöjen kokonaiskuvassa on merkittävä. Hyötyajoneuvot, linja-autot, kuorma-autot ja rekat sekä myös liikkuvat työkoneet käyttävät tällä hetkellä pääosin fossiilista dieseliä.Vähähiilisyyteen ja nollapäästöisyyteen etenemisen aikajänne vaihtelee paljon riippuen ajoneuvotyypistä ja sen käyttötavasta. Uusiutuvan dieselin lisäksi sähköistyksellä ja biokaasulla on hyvät mahdollisuudet laajentaa hiilineutraalia käyttövoimapohjaa. Kuorma-autojen kehitys on kokemassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa murroksen useampien vaihtoehtoisten käyttövoimien tullessa markkinoille eri segmentteihin. Jakeluautopuolella on jo tarjontaa sähkökuorma-autoista.Kestävää muutosta ajaville kaupungeille ja yrityksille on nyt tilaustaMerkittävä osuus raskaan kaluston liikenne- ja kuljetussuoritteesta tapahtuu melko lyhyillä ajomatkoilla. Maantiekuljetusten tilastojen pohjalta potentiaali sähköistämiselle on hyvä vaiheittain kasvavassa osassa suoritteita. Raskaan liikenteen sähköistys näyttäytyy omistajan kokonaiskustannuksilta kilpailukykyisenä parhaissa kohteissa jo nyt, erityisesti kaupunkiympäristöjen hyötyajoneuvoissa. Kaikissa käyttötapauksissa voidaan nähdä täyssähköisten ratkaisuiden suhteellisen kilpailukyvyn paranevan merkittävästi tulevan kymmenen vuoden aikana. Muutos edellyttää tukevan latausinfrastruktuurin toteuttamista.Kustannustehokkain tapa edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien osuutta ajoneuvokannassa on korottaa ajamisen kustannuksia saastuttavampien käyttövoimien osalta. Vaihtoehtoisten käyttövoimien, etenkin sähkön ja kaasun, osalta käytettävyyteen ja toteutettavuuteen vaikuttaa vielä voimakkaasti vaadittavan infrastruktuurin keskeneräisyys sekä markkinatarjonnan rajallisuus. Kehittyvän infrastruktuurin tukeminen on kustannustehokas tapa edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kaasu- ja latausinfrastruktuurin tukeminen julkisin varoin on perusteltua, jos tuki kohdennetaan oikein niille hankkeille, jotka eivät markkinaehtoisesti toteutuisi. Markkinaa avaavana toimena raskaan kaluston nollapäästöajoneuvojen määräaikainen hankintatuki toisi sähkön samalle viivalle kaasun kanssa. Kuljetusalan kannalta oleellista on, että tukea kohdistuu nimenomaan raskaamman kaluston tarpeisiin sekä joukkoliikennevälineille.VTT:n toteuttamassa hankkeessa analysoitiin mallintamalla eri ohjauskeinoja vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton tukemiseksi. Ajoneuvokannan koostumuksen kehitystä ohjaa usea tekijä, kuten pääomakustannukset, käytön muuttuvat kustannukset, infran riittävyys ja tiedon saatavuus. Mikään näistä ei kuitenkaan yksin takaa hyvää kehitystä. Fossiilittomuuden edistämiseksi ja muutoksen käynnistämiseksi kaikki toimenpiteet ja ohjauskeinot ovat suositeltavia käyttöön otettaviksi, jotta biokaasu ja sähkö tuotaisiin todellisiksi vaihtoehdoiksi matkalla kohti nollapäästöistä liikennettä.Hankkeen tulosten pohjalta suositeltuja toimenpiteitä:seurataan nykyisten ohjaustoimien vaikuttavuutta ja hienosäädetään niitä tarvittaessaedistetään nollapäästöisten ratkaisuiden kokeilu- ja pilottihankkeita kokemusperäisen tiedon keräämiseksi erityisesti raskaassa liikenteessäjatketaan panostuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuriinkehitetään säädöskehikkoa erityisesti työkoneillakartutetaan järjestelmällisesti tutkimustietoa väylä- ja tieverkon nollapäästöisten infraratkaisuiden vaihtoehdoistaotetaan käyttöön markkinaa käynnistäviä mutta vaiheittain poistuvia pääomakuluihin kohdistuvien ohjauskeinoja nollapäästöisille raskaille ajoneuvoillevaikutetaan liikenteen ja kuljetusten muuttuvien kustannusten rakenteeseen vaiheittain kiristyvästi päästöpohjaisestiJulkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
NordenBladet — Pohjoismaiset ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontuvat 12.5. keskustelemaan ratkaisuista luontokatoon. Kokouksen puheenjohtajana toimii Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Pohjoismaat valmistautuvat lokakuussa Kiinan Kunmingissa järjestettävään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokoukseen (COP15), jossa maailman maiden on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa 2020–21 hanketta, jonka tavoitteena on edistää nuorten osallistumista biodiversiteettisopimuksen vuoden 2020 jälkeisen tavoitteiden määrittämiseen. Nuoret esittelevät kannanottonsa ympäristö- ja ilmastoministereille.”Otamme nuorten viestit vakavasti. Nuorten osallisuus ilmasto- ja biodiversiteettisopimuksien neuvotteluprosesseissa on oikeudenmukaisuuskysymys. Pohjolan on oltava nuorten osallistamisen edelläkävijä. Toivon, että nuoret otetaan jatkossakin aktiivisesti mukaan toimenpiteisiin luontokadon pysäyttämiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Ministerit käsittelevät kokouksessaan myös julistusta meristä, ilmastosta ja biodiversiteetistä. Julistuksen viesti on, että ilmastonmuutos on otettava paremmin huomioon merten suojelussa, hoidossa ja hyödyntämisessä ja että siihen liittyvää tietopohja on parannettava. Aloitteella on tarkoitus myös viestiä yhteispohjoismaista näkökulmaa lokakuun Kunmingin CBD COP15 -kokoukseen. Pohjoismainen ympäristöministerikokous hyväksyi lokakuussa 2019 Oceans and Climate -julistuksen, joka vahvisti pohjoismaista yhteistyötä liittyen merien ja ilmaston väliseen kytkentään.Puheenjohtajamaa Suomen aloitteesta ministerit keskustelevat myös siitä, miten luonnon monimuotoisuus voitaisiin paremmin huomioida kansainvälisissä rahoitusjärjestelmissä. Ministerit vaihtavat kokemuksiaan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden valmiudesta sisällyttää monimuotoisuusnäkökohdat rahoitustoiminnassaan. Suomi ehdottaa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaisi selvityshanketta, joka tarkastelisi Pohjoismaiden rahoitusjärjestelmän valmuitta ja välineitä edistää biodiversiteetin suojelua. ”Luonto ei ole irrallinen osa taloutta. Luonnon parempi huomioiminen lisää myös talouden kestävyyttä. Suuntaamalla rahoitusta oikein, voimme vaikuttaa luonnon tilaan. Pohjoismaat voivat tehdä yhteistyötä rahoituksen suuntaamisessa siten, että luonto huomioitaisiin nykyistä huomattavasti paremmin”, sanoo ministeri Mikkonen.Lisäksi ministerien agendalla on valmistautuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen, pohjoismaisen ministerineuvoston visio vuoteen 2030, globaali muovisopimus (UNEA-5) sekä pohjoismaisen rahoituslaitos Nefcon strategia.Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021Suomi toimii vuoden 2021 pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana. Suomen puheenjohtajuusohjelma nojautuu Pohjoismaiden ministerineuvoston uuteen visioon, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja yhdentynein alue vuoteen 2030 mennessä. Ympäristöministeriön päävastuulla on kolmevuotinen hanke Rakentamisen kiertotalous, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakentamissektorilla, kehittää ja luoda uusia yhteistyöverkostoja ja viedä Pohjoismaiden hyviä käytäntöjä tehokkaasti käytäntöön. Muita ympäristöministeriön keskeisiä teemoja ovat Barentsin alueen metsäluonnon säilyttäminen sekä kansainvälisten ympäristö- ja ilmastoprosessien edistäminen.
NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt kaivoslain varausmekanismista selvityksen, jonka alustavista tuloksista kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä keskusteli 11.5.2021. Lisäksi kaivosveroa koskevan selvityksen alustavat tulokset olivat aiheena kokouksessa.Selvitys kaivoslain varausmekanismista julkaistaan kesäkuussaSuomessa voimassa oleva kaivoslainsäädäntö perustuu valtausjärjestelmään, jossa oikeus kaivosmineraaleja sisältävän esiintymän hyödyntämiseen on sen löytäjällä. Kaivoslain varausmekanismissa on kyse siitä, että yritys voi varata itselleen alueen kahdeksi vuodeksi tekemällä siitä ilmoituksen kaivosviranomaiselle eli Turvallisuus- ja kemikaaliviranomaiselle. Alueen varaajalle annetaan etuoikeus hakea varsinaista malminetsintälupaa varatulle alueelle.Varaus kuitenkin aiheuttaa muun muassa maanomistajille ja alueen asukkaille ja yrittäjille epävarmuutta alueen tulevasta käytöstä. Selvityksessä esitetään useita toimenpiteitä järjestelmän kehittämiseksi, mutta sen poistamista kokonaan selvityksessä ei ehdoteta. Seuraavaksi selvityksen tehnyt asianajotoimisto Hannes Snellman viimeistelee selvityksen työryhmän keskustelun pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee selvityksen viimeistään kesäkuussa.Työryhmä kuuli kaivosveroselvityksen alustavista tuloksistaKaivosveroselvityksen tavoitteena on ollut tutkia erillisen kaivosveron kohdentamis- ja toteuttamisvaihtoehtoja ja määritellä näistä toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Hankkeen toteuttamisesta ovat vastanneet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja KPMG Oy Ab, ja selvityksen ohjausryhmää vetää valtiovarainministeriö. Valtioneuvoston kanslia julkaisee lopullisen selvityksen toukokuun lopussa osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa.
NordenBladet — Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa lakimuutoksista. Ehdotusten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa. Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa.Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan ajalle 1.12.2020-15.5.2021. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtamassa toimikunnassa on ollut saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden edustajat. Toimikunnan jäsen Juha Joona (Kesk.) jätti eriävän mielipiteen erityisesti toimikunnan ehdottamaan 3 §:ään. Muilta osin mietintö on yksimielinen. Toimikunnan mietintö lähetetään seuraavaksi lausunnolle. Eduskunnalle annetaan ainoastaan sellainen esitys, jonka saamelaiskäräjien kokous hyväksyy. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Toimikunnan mietintö Hankesivu
