NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 26.-27. toukokuuta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Puheenjohtajavaltio Portugalin tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuspaketista maatalous- ja kalastusneuvoston kanssa samanaikaisesti järjestettävissä kolmikantaneuvotteluissa. Kolmikantaneuvottelut pidetään neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välillä. Useat neuvottelukysymykset, kuten CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimien ja tukien kohdentamisen kokonaisuudet ovat vielä auki, mutta monesta asiasta on jo päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Suomi katsoo, että kolmikantaneuvotteluissa tulisi pysyä pitkälti lähellä neuvoston yleisnäkemystä. Suomi on valmis tukemaan sellaista kokonaisratkaisua, joka toisaalta parantaa CAP:n vaikuttavuutta ympäristö- ja ilmastonäkökulmista sekä toisaalta takaa maataloustuotannon kannattavuuden ja kannustavuuden ja edistää tavoitetta tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä.Lisäksi neuvosto keskustelee kahdesta tutkimuksesta, jotka neuvosto pyysi komissiolta Suomen puheenjohtajakaudella. Ensimmäinen tutkimus koskee unionin vaihtoehtoja ajantasaistaa kasvien lisäysaineiston tuottamista ja kaupan pitämistä koskeva lainsäädäntö. Ministerit keskustelevat tutkimuksen havainnoista sekä komission esittämistä vaihtoehdoista lainsäädännön kehittämiseksi. Toinen tutkimus liittyy uusiin genominmuokkaustekniikoihin (NGT) ja osoittaa muun muassa, että NGT:t voivat edistää kestävämpää elintarvikejärjestelmää osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian tavoitteita. Tutkimuksessa todetaan, että nykyinen muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö ei sovellu näihin innovatiivisiin teknologioihin. Suomi pitää tutkimuksia tarpeellisena ja kannattaa molempien osalta komission jatkotoimia eli vaikutusarvioiden tekemistä, jotka pohjustavat tulevia lainsäädäntöehdotuksia.Maatalous- ja kalastusneuvoston on myös tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät EU:n prioriteeteista koskien YK:n ruokajärjestelmähuippukokousta. Suomi pitää päätelmäluonnosta tasapainoisena ehdotuksena ja tukee neuvoston päätelmien hyväksymistä ehdotetussa muodossa. Suomessa on valmistauduttu YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään valtionpäämiesten kokoukseen myös kansallisella dialogilla. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana Suomi järjestää Pohjoismaiden dialogin ruokajärjestelmistä ministerien kesäkokouksen yhteydessä.Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee myös komission toimintasuunnitelmasta luonnonmukaisen tuotannon edistämiseksi EU:ssa. Se keskittyy luomutuotteiden kysynnän lisäämiseen ja kuluttajien luottamuksen lujittamiseen, koko tuotantoketjun kehittämiseen ja luomun ympäristövaikutusten edelleen parantamiseen. Toimintasuunnitelman pohjana ovat Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategiat, joiden tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 25 prosenttia EU:n maatalousalasta on luomutuotannossa ja että luonnonmukaista vesiviljelyä lisätään merkittävästi. Suomi on tyytyväinen komission toimintasuunnitelmaan ja kannattaa siinä mainittuja toimenpiteitä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Nuorten metsäneuvosto -tapahtuma kokosi yhteen kolmekymmentä nuorta, jotka pääsivät kertomaan mielipiteensä Suomen metsäpolitiikasta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Tapahtuman päätilaisuus järjestettiin lauantaina 22.5.2021.Nuoret valmistelivat tapahtumassa kommenttipuheenvuorot viidestä Kansallista metsästrategiaa toteuttavasta hankkeesta. Hankkeiden aiheina olivat muun muassa ilmastokestävä metsätalous, luontoon perustuvat elinkeinot, metsätalouden resurssitehokkuus, luonnon monimuotoisuus sekä metsiin liittyvä vuorovaikutus ja viestintä.“Metsät ovat monella tavalla tärkeitä nuorille nyt ja tulevaisuudessa. Ne ovat työn, toimeentulon sekä virkistyksen lähde. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä metsät ovat ratkaisu. On tärkeää, että nuorten ääni kuuluu metsäkeskustelussa vahvasti”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Nuorten metsäneuvoston osallistujajoukko oli monipuolinen, sillä tavoitteena oli kuulla erilaisia mielipiteitä. Osallistujat olivat iältään 14–28-vuotiaita ja he tulivat yhteensä 14:sta eri maakunnasta.”Olen iloinen, että tapahtumaan osallistui niin erilaisia nuoria, ja että ministeri ja ministeriö olivat kiinnostuneita ajatuksistamme. Hain Nuorten metsäneuvostoon, koska metsät ovat minulle tärkeitä ja halusin päästä vaikuttamaan niiden tulevaisuuteen. Tapahtuma sai minut ajattelemaan metsiä myös uusista näkökulmista. Juuri tällaiset tapahtumat ja nuorten osallistaminen niihin on tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää”, kertoo tapahtumaan osallistunut 17-vuotias Bea Janhonen Kangasniemeltä.Tapahtuman järjestivät Suomen Partiolaiset ja Suomen 4H-liitto osana Nuorten osallisuus kansallisessa metsästrategiassa -hanketta. Nuorten kommenttipuheenvuoroissa esittämät mielipiteet otetaan maa- ja metsätalousministeriössä huomioon Kansallista metsästrategiaa ja sen toimeenpanoa kehitettäessä.Lue lisää tapahtumasta (Partiolaisten ja 4H:n Partiolaisten yhteistiedote 25.5.2021)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ministeri Sirpa Paatero on tänään hyväksynyt uuden matkustusstrategian linjaukset. Linjaukset ohjaavat pohtimaan eri tapoja virkatehtävien tehokkaan hoidon järjestämiseksi. Uudella strategialla tavoitellaan matkustamisen korvaamista digitalisaation mahdollistamilla uusilla yhteydenpidon tavoilla. Lisäksi strategia ohjaa kustannussäästöihin sekä ympäristökuormituksen vähentämiseen.”Uusi matkustusstrategia tulee hyvään tilanteeseen, kun koronaepidemia on osoittanut etätyöskentelyn ja monipaikkaisen työn potentiaalin. Uskon, että jo tällä vuosikymmenellä on mahdollista jopa puolittaa matkustaminen sekä siihen liittyvät kulut ja päästöt. Koronapandemian aikana valtion matkakulut laskivat yli puolella eli noin 105 miljoonalla eurolla,” sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Strategia koostuu seuraavista osa-alueista:Matkustustarpeen huolellinen arviointiYmpäristövastuullisuus ja päästövaikutuksetTyöhyvinvointiValtionhallinnon yhtenäiset matkustuspalvelutMatkustusturvallisuusKokous- ja tapahtumahallinnon sujuvoittaminen”Keskeinen muutos nimenomaan se, että matkustamisen vähentämiseen ja päästövähennyksiin pyritään entistä kunnianhimoisemmin. Esimerkiksi lentomatkustamista vähennetään alle 500 kilometrin matkoilla ja ylipäänsä tapaamisia sekä tapahtumia järjestetään entistä useammin etäyhteyksin. Pidän myös tärkeänä, että strategian toimeenpanon seurantaan on luotu selvät mittarit”, ministeri Paatero jatkaa.Virkamatkustus ja siihen liittyvä toimintaympäristö on viime vuosina muuttuneet voimakkaasti. Digitalisaatio on mahdollistanut työelämän uudistumisen monella tavalla. Etäyhteyksien tapahtuvat tapaamiset ja kokoukset ovat lisääntyneet, mikä on vähentänyt virkamatkustamista. Koronapandemian aikaisten kokemusten perusteella voidaan arvioida, että matkustusvolyymit eivät tule palaamaan koronapandemiaa edeltävään aikaan, koska sekä halukkuus että osaaminen etäyhteyksin tapahtuviin tapaamisiin ja kokouksiin on lisääntynyt.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista tartuntatautilain ja rikoslain väliaikaisiksi muutoksiksi. Esityksessä ehdotetuilla tartuntatautilain muutoksilla pyritään ehkäisemään ulkomaista alkuperää olevien covid-19-tartuntojen leviäminen Suomeen. Lausuntoaika päättyy 31.5.2021.Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian ja olisivat voimassa 31.5.2022 asti.Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytettäisiin luotettavaa todistusta sairastetusta covid-19-taudista, saadusta hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta tai ennen Suomeen saapumista tehdystä negatiivisen tuloksen osoittavasta covid-19-testistä.Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei olisi esittää covid-19-testitodistusta, hänen pitäisi käydä testissä Suomeen saavuttuaan. Lisäksi henkilöiden, joilla ei olisi rokotustodistusta tai todistusta sairastetusta taudista, pitäisi käydä toisessa testissä 3-5 vuorokautta maahantulon jälkeen. Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi tartuntatautilakiin virka-apua täydentävää sääntelyä.
Lisäksi rikoslakiin ehdotetaan muutosta, jolla säädettäisiin rangaistavaksi se, jos henkilö ei osallistuisi edellä mainittuihin covid-19-testeihin.Esityksessä useita väliaikaisia pykäliäTartuntatautilakiin lisättäisiin väliaikaisesti uusi 16 a-g § ja 89 a § eduskunnan päätöksen mukaisesti. Näistä 16 a § koskee covid-19-tautia koskevaa todistusta Suomeen saavuttaessa, 16 b § koronatestiä Suomeen saavuttaessa ja 16 c § edellisiä pykäliä koskevia poikkeuksia. Uusi 16 d § koskisi covid-19-testiä maahan tulon jälkeen, 16 e § tartuntatautiviranomaisten neuvontavelvollisuutta, 16 f § saamelaisia koskevia poikkeuksia ja 16 g § covid-19-tautia koskevaa luotettavaa todistusta. Virka-apua koskevat täsmennykset tulisivat tartuntatautilain väliaikaiseen 89 a §:ään. Covid-19-testin laiminlyönti säädettäisiin rangaistavaksi lisäämällä rikoslain 44 lukuun uusi 2 a §.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu kahdeksan kehittämisehdotusta. Lisäksi esitetään monialaisen toimeenpanoryhmän perustamista niiden toteuttamiseksi.Valtiovarainministeriön valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa selvitettiin, millaisia valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta myönnetään ja minkälaisia valtionavustuskäytäntöjä siihen liittyy. Selvityksen mukaan valtionapuviranomaiset voisivat kohdentaa valtionavustuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa entistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin. Selvityksen laatinut työryhmä esittää myös uusia keinoja valtionavustusten harkintaa ja myöntämistä varten. Selvityksen valmistelua johti oikeusministeriö, joka vastaa kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämisestä.”Järjestöillä on tärkeä tehtävä suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Valtionavustukset vahvistavat merkittävästi järjestöjen talouden ja toiminnan edellytyksiä. Sen vuoksi valtionavustustoiminnasta halutaan tehdä entistä läpinäkyvämpää, sujuvampaa ja vaikuttavampaa yhdessä järjestöjen kanssa”, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa.Selvityksen ja sen perusteella tehtyjen ehdotusten valmisteluun osallistui lisäksi kolme ministeriötä, jotka myöntävät järjestöille valtionavustuksia rahapelitoiminnan tuotosta. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää valtionavustuksia esimerkiksi hevosalan keskusjärjestöille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksia muun muassa liikuntaa edistäville järjestöille, nuorisoalan järjestöille sekä taide- ja kulttuurialan järjestöille. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää valtionavustuksia sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Kehittämisehdotusten valmisteluun osallistui myös kuusi valtakunnallista kattojärjestöä. Anna palautetta kehittämisehdotuksistaEhdotukset järjestöjä koskevien valtionavustuskäytäntöjen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on valmisteltu avoimesti ja yhteistyössä valtionavustusten hakijoiden ja myöntäjien kanssa. Nyt julkaistuista ehdotuksista toivotaan myös avointa, laajaa ja kantaa ottavaa keskustelua.”Ehdotuksilla halutaan tukea järjestöjen talouden ja toiminnan ennakoitavuutta sekä osallisuutta valtionavustustoiminnassa. Yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, kun ehdotuksia aletaan toteuttaa ja järjestöjen julkista rahoitusta uudistaa hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukaisesti tulevina vuosina”, kuntaministeri Sirpa Paatero toteaa. Valtiovarainministeriö lähetti ehdotukset lausuntokierrokselle tiistaina 25. toukokuuta. Lausuntoaika päättyy 6. elokuuta. Ehdotuksista voi antaa palautetta Lausuntopalvelu.fissä. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeessa perustetaan monialainen työryhmä, joka alkaa valmistella ehdotusten toteuttamista lausuntojen perusteella.   

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut asetuksen Omakanta-palvelusta saatavista koronatodistuksista. Asetuksella säädetään siitä, että henkilölle voidaan antaa Omakanta-palvelun kautta todistus annetuista rokotuksista, laboratoriotutkimuksien tuloksista sekä sairastetusta koronavirustaudista. Asetus tulee voimaan 25.5.2021.Omakanta-palvelun koronatodistus otetaan käyttöön vaiheittain. Toukokuun 26. päivä käyttöön otetaan kansallinen todistus koronarokotuksesta, joka sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Kansallisessa koronarokotustodistuksessa on tiedot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Heinäkuussa otetaan käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus (EU Digital Covid Certificate), joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Myös EU:n yhteisen koronatodistuksen saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tavoitteena on, että jatkossa Omakannasta voi saada todistuksen myös kaikista muista rokotuksista sekä laboratoriotutkimusten tuloksista.Asetuksessa ei säädetä koronatodistusten käyttötarkoituksistaAsetuksessa ei säädetä koronatodistusten käyttötarkoituksista. Henkilö voi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttää. Omakannan koronatodistukset ovat maksuttomia.Toukokuussa käyttöön otettavan kansallisen koronarokotustodistuksen saa ainoastaan Omakannasta, josta sen voi näyttää sähköisesti tai itse tulostaa paperiseksi versioksi. Lisäksi toisen henkilön voi valtuuttaa käyttämään Omakantaa omasta puolestaan.Tällä hetkellä ja jatkossakin henkilö voi saada muun paperisen todistuksen koronarokotuksesta terveydenhuollosta. Tämä todistus ei kuitenkaan ole sama kuin Omakannan kansallinen koronarokotustodistus. Heinäkuussa Omakantaan käyttöön tulevasta EU:n yhteisestä koronatodistuksesta saa halutessaan myös paperisen version maksutta suoraan julkisesta terveydenhuollosta.Terveydenhuollon ammattilainen tallentaa rokotustiedot sekä muut tutkimustiedot Omakantaan rokottamisen ja testien jälkeen ja vastaa siitä, että tiedot ovat Omakannassa oikein. Yksittäinen henkilö saa todistukset Omakannasta sen jälkeen, kun tiedot ovat oikeassa muodossa Omakannassa.STM:n asetus ei tuo terveydenhuollon ammattilaisille uusia velvoitteita laissa jo nykyisin säädettyjen velvoitteiden lisäksi.Lausunnoissa tuettiin asetustaAsetus oli julkisella lausuntokierroksella 19.3.–9.4.2021. Lähes kaikissa lausunnoissa tuettiin asetusta. Lausunnoissa tuotiin esiin, että myös muiden kuin sähköisiä palveluja käyttävien on saatava todistukset. Lisäksi lausunnoissa tuotiin esiin, että esitys asettaisi potilaat eriarvoiseen asemaan, jos Omakannasta saatava todistus olisi maksuton, mutta terveydenhuollosta saatava todistus maksullinen.Matkustamista syytä välttääVaikka jatkossa Omannasta on saatavilla koronatodistuksia, matkustamista on yhä syytä välttää, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.Lisätietoahallitussihteeri Outi Äyräs-Blumberg, [email protected] (asiakastietolakia tarkentava asetus)
johtaja Minna Saario, [email protected] (yleiset kysymykset)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Kiinan kauppaministeri Wang Wentao keskustelevat videoyhteyden välityksellä 25.5.2021. Keskustelussa käydään läpi maiden välisen kaupan ja investointien tilannetta, innovatiivisen liiketoiminnan komitean yhteistyötä sekä ajankohtaisia yritysten liiketoimintaympäristön muutoksia. Tavoitteena on vauhdittaa Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä kaupassa ja taloudessa.Ministerit keskustelevat muun muassa siitä, kuinka maiden välistä kauppaa voidaan edistää koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Ministeri Wang on aloittanut tehtävässään joulukuussa 2020, ja tämä on hänen ensimmäinen ministerikeskustelunsa Suomen kanssa.– Koronapandemia on aiheuttanut haasteita maidemme väliselle kaupalle. Meidän on tuettava yritystemme yhteistyötä ja oltava valmiita hyödyntämään kaupallistaloudelliseen yhteistyöhömme sisältyvä potentiaali pandemian jälkeen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Suomella ja Kiinalla yhteistyömahdollisuuksia vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessaSuomen ja Kiinan välillä on yhteistyön mahdollisuuksia muun muassa vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja hyvinvointiin liittyvissä teknologioissa. Kiina on ilmoittanut tavoittelevansa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä vuodesta 2030 alkaen ja hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Uudessa viisivuotissuunnitelmassa Kiina painottaa innovaatioiden merkitystä. Tämä on mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille.Suomen ja Kiinan välinen innovatiivisen liiketoiminnan komitea perustettiin vuonna 2017 elinkeinoministeri Lintilän ja Kiinan kauppaministerin yhteisjulistuksella. Yritysvetoisen komitean tavoitteena on edistää kaupallisia yhteishankkeita Suomen ja Kiinan välillä. Ministerit haluavat tukea yritysten aktiivista vuoropuhelua ja ratkaisujen etsimistä yhteisiin haasteisiin kaupan ja investointien vauhdittamiseksi.Yritysten liiketoimintaympäristön muutokset ovat korostuneet koronapandemian aikana. Muun muassa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuudelle on asetettu erityisiä rajoituksia. Ministerit vaihtavat tietoja ja näkemyksiä liiketoimintaympäristön kehittämisestä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Selvityksen mukaan veronalennukset lisäisivät kiinnostusta erilaisten hiilineutraaliutta edistävien ratkaisujen laajempaan käyttöönottoon. Kaukolämmön hintaan muutoksella ei arvioida olevan juurikaan vaikutusta.Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Hallitusohjelman mukaan polttoon perustumattomia uusia kaukolämmön tuotantotapoja edistetään ja sähköveron veroluokkaan II siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit. Selvityksen mukaan yhtenä keinona polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistämiseksi erityisesti taajamissa tunnistetaan kaukolämpöverkkoon kytkettyjen lämpöpumppujen, ja sähkökattiloiden sekä energiatehokkaiden konesalien sähköveron alentaminen teollisuuden sähköveroluokkaan.Selvityksen mukaan veronalennus olisi perusteltua myöntää kaukolämpöverkkoon liitetyille lämpöpumpuille sekä lisäksi tehorajaan perustuen kaukolämpöverkon ulkopuolisille lämpöpumpuille. Selvityksessä ei ole esitetty yksittäistä tehorajaa, vaan ainoastaan rajausta teollisen kokoluokan lämpöpumppuihin.Konesalien energiatehokkuusvaatimusten määrittäminen edellyttää jatkoselvitystä Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voidaan siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja.Konesalien osalta selvityksessä suositellaan veroedun piiriin pääsemiseksi energiatehokkuusvaatimusta, jonka määrittelyssä hyödynnettäisiin energiatehokkuuslukuja. Energiatehokkuuslukujen yksityiskohtainen määrittäminen ei ollut tässä selvityksessä mahdollista ja se edellyttää vielä jatkoselvitystä.Selvityksessä suositellaan myös kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien sähkökattiloiden siirtämistä alempaan veroluokkaan. Tätä tukee tarve varastoida yhä suuremmissä määrin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä myös lämmöksi.Lisäksi selvityksessä ehdotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) verotuksen muuttamista siten, ettei lämpöpumppujen tuottama lämpö kiristäisi yhteistuotannon verotusta. Selvityksen toteutti valtiovarainministeriön tilauksesta suunnittelu- ja konsultointiyhtiö Management Consulting Oy AFRY. Tavoitteena on, että asiaa koskeva lainsäädäntö saataisiin voimaan 2022 alusta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin ja lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille. Lisätalousarvio laittaa liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit.Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 2,2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Merkittävä osa tästä aiheutuu takaus- ja pääomittamistarpeista.Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussa maanantaina 24. toukokuuta, ja se annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta.     Investointien rahoitusta aikaistetaanLisätalousarviossa aikaistetaan vuodelle 2021 eräitä hallituksen jo aiemmin päättämiä investointeja.Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan ehdotetaan 120 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen hankintaa varten.  Suomen Malminjalostus Oy:n omistajaohjaus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä valtioneuvoston kanslialle 1.6. alkaen. Siirtoon liittyen valtioneuvoston kanslialle siirretään ja uudelleenbudjetoidaan yhteensä 420 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Sote-uudistukseen liittyviin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 miljoonaa euroa jo vuodelle 2021. Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä 37,9 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 337 miljoonaa euroa, josta valtio ja Helsingin kaupunki kustantavat yhtä suuret osuudet. Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi. Uusien liikennehankkeiden eli Digiradan, Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistyksen sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hesselundin siltojen uusimiselle ehdotetaan yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle.  Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja eritystakuutoiminnan pääomittamiseksi. Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamiseksi ehdotetaan 257 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Kaasuverkko Oy:n pankkilainojen takaisinmaksun rahoittamiseksi. Yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varataan 40 miljoonan euron valtuus ja akkuarvoketjun valtuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemisen valtuuteen kohdistetaan 6 miljoonan euron lisäys.Talven 2019–2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Elinkeinokalatalouden elpymisen nopeuttamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi aiemmin koronatoimiin osoitettujen määrärahojen käyttöä laajennetaan.Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkoon ajalle 1.7.–30.9. ehdotetaan 48 miljoonaa euroa ja lisäksi työttömyysturvan jatkoon samalle ajanjaksolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa.Tuloarvion muutos Tuloarviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 185 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloveroennusteen alentuminen 87 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua heikompi. Huojennetun maksujärjestelyn jatkaminen vuonna 2021 alentaa ansio- ja pääomaverotuloennustetta 20 miljoonalla eurolla sekä yhteisöverotuloennustetta 5 miljoonalla eurolla. Vastaavasti energiaverotuloennustetta on nostettu 3 miljoonalla eurolla johtuen lämpöpumppujen edullisempaan sähköveroluokkaan siirtämisen viivästymisestä.Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla. Merkittävin tekijä ehdotuksen taustalla on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020 liittyvä 50 miljoonan euron Euroopan maaseudunkehittämisen maatalousrahaston elpymisvälineen lisärahoitus, joka on kokonaan EU-rahoitteinen. Panostukset lasten ja nuorten tukemiseksi sekä oppimisvajeen paikkaamiseksiLisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. Päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen 16 miljoonaa euroa. Myös poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan kokonaisuuteen ehdotetaan 3 miljoonaa euroa. Koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä lähes 600 miljoonaa Lisätalousarviossa on noin 590 miljoonaa suoraan koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä. Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan yhteensä 233,5 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa Euroopan unionin vuoden 2022 rokotteiden yhteishankintaan osallistumisesta sekä erinäiset virusmuunnokset huomioon ottavien rokote-erien hankinnasta. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 10 miljoonan euron lisäystä muun muassa testauskapasiteetin ylläpitoon ja uusien viruskantojen sekvensointiin sekä 1 miljoonaa perustoiminnan vahvistamiseen. Muita koronaviruksesta suoraan aiheutuvia menoja ovat muun muassa kuntavaalien siirtämisen kustannukset, sisärajavalvonnan kustannukset, lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tuki, henkilöjunaliikenteen ostot ja julkisen liikenteen ostot. Yritysten kustannustuen IV hakukierroksen määrärahatarpeisiin ehdotetaan 200 miljoonaa euroa. Yrittäjien työmarkkinatukioikeutta ja työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan 1.7.–30.9.Elinkeinopoliittisia ja kasvua vauhdittavia toimiaLisätalousarviossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koronasta yrityksille aiheutuvien haittojen lievittäminen. Näiden kokonaissumma on noin 1 miljardi. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn jatko vuonna 2021 vähentää valtion verotuloja noin 249 miljoonalla eurolla. Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan pääomittamiseksi.Turvealan murrokseen vastaaminenTurveyrittäjien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa, jolla tuetaan turvealasta luopuvia yrittäjiä sekä oikeudenmukaista siirtymää. Tukea kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla muun muassa turveyritysten koneiden ja laitteiden romuttamista koskevaan avustusjärjestelmään, yritysten kehittämispalveluihin ja -avustuksiin sekä uudelleentyöllistymisen ja kouluttautumisen tukeen. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tukea kohdennetaan turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä koskevaan selvitykseen ja metsitystukeen. Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpano käynnistyyVuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan 117 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.  Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä), josta vuodelle 2021 kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.Rahoitus jakautuu neljään pilariin:
•    vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (pilari 1)
•    digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta (pilari 2)
•    työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi (pilari 3) 
•    sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen (pilari 4). Vihreän siirtymän (pilari1) investointeja käynnistetään 48,5 miljoonalla eurolla, joista vuoden 2021 määrärahojen osuus on 31,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta osoitetaan keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, öljylämmitysjärjestelmien vaihtamiseen sekä latausinfrastruktuurin edistämiseen.  Digitalisaation ja datatalouden edistämiseen (pilari 2) ehdotetaan yhteensä 9,5 miljoonaa euroa rahanpesun estämiseen, yritysten digitalouteen sekä huoneistotietojärjestelmän kehittämiseen, digiratakehitystyön aloittamiseen sekä kyberturvallisuuteen.Työllisyyttä ja osaamista edistäviin uudistuksiin (pilari 3) ehdotetaan yhteensä 134,9 miljoonaa euroa, josta vuoden 2021 määrärahavaikutus on 30,9 miljoonaa euroa. Mittavimmat määrärahat kohdistuvat Suomen Akatemialle (45 miljoonan euron valtuudet) kansallisiin infrastruktuureihin sekä vihreää siirtymää tukevaan avainalojen vauhdittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Rahoituksella aloitetaan myös jatkuvan oppimisen uudistukset sekä nuoria tukevien ohjaamojen monialaisuuden vahvistaminen. Elinkeinojen uudistumista vauhdittavat Business Finlandin myöntämisvaltuudet avainaloille, veturihankkeisiin ja innovatiivisille kasvuyrityksille (62 miljoonaa euroa). Koronakriisistä kärsineitä aloja auttavat luovien alojen rakennetuki sekä kestävän matkailun tuki. Sote-kokonaisuudessa (pilari 4) edistetään hoitotakuuta, digitalisaatiota sekä palvelu- ja hoitovelan purkua yhteensä 45 miljoonalla eurolla vuodelle 2021. Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan Euroopan unionin rahoittama.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenMäärärahojen lisäys vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on noin 2,2 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 185 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tämän vuoden osalta noin 2,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan noin 139,3 miljardia euroa vuoden 2021 lopussa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia vuodelle 2021 varataan ylimääräinen 500 miljoonan euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja muun muassa siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edellä mainittu kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen kehysvarausta korotetaan 1 350 miljoonalla eurolla yhteensä 1 850 miljoonan euron tasolle. Tästä 1 350 miljoonan euron korotuksesta 650 miljoonaa euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin. Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 27. toukokuuta klo 10 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma on reilun kahden vuoden aikana osoittautunut tärkeäksi yhteistyön luojaksi ja käytännön kestävyysmuutosten vauhdittajaksi. Ohjelmasta on tehty väliarviointi, jonka avulla vuoteen 2023 jatkuvaa ohjelmaa kehitetään entistä paremmin eri kokoisten kaupunkien tarpeita palvelevaksi. Jatkossa ohjelma panostaa aiempaa vahvemmin vaikutuksiin ja viestintään.Owal Group Oy:n tekemän arvioinnin mukaan ohjelma on käsitellyt kestävyyttä laaja-alaisesti ja onnistunut kehittämään toimintaa niin kaupunkien johtamisessa kuin käytännön kehittämisen tasolla. Ohjelman toteutus on vastannut tarpeeseen, ja suhteessa resursseihin on saavutettu paljon tuloksia. Motivoivaa tekemisen asennetta on kiitelty laajasti. Ohjelma on kasvattanut tietoisuutta siitä, mitä kestävä kaupunkikehittäminen on käytännössä, vauhdittanut kehitystä ja rakentanut konkreettista yhteistyötä sekä kaupunkien kesken että kaupunkien ja valtion välillä.Väliarviointi näkee, että ohjelma tuo luontevasti kuntien eri toimialoja yhteen. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat merkittävässä roolissa kestävyysajattelun leviämisessä. Ohjelmassa on kehitetty uusia ratkaisuja, verkostoja ja osaamista sekä onnistuttu aktivoimaan kuntia niiden omista tarpeista lähtien.Yhteistyön rakentaminen on keskeistä, koska kestävyysteemat eivät ole kunnissa vain yhden toimialan vastuulla. Usein kestävyys mielletään teknisen tai ympäristötoimen asiaksi, jolloin huomio kiinnittyy lähinnä ekologiseen kestävyyteen. Kestävä kaupunki -ohjelma saa sidosryhmiltä kiitosta siitä, että sosiaalinen kestävyys on siinä vahvasti mukana.”Jatkossakin pidämme ohjelman laaja-alaisena ja panostamme pysyvien vaikutusten aikaansaamiseen kaupunkien ja valtion yhteistyönä”, ohjelmapäällikkö Virve Hokkanen summaa. ”Kestävyystavoitteiden toteutumista on vaikea toisinaan mitata, mutta arvioinnin perusteella vahvistuu käsitys siitä, että tuloksia syntyy nimenomaan laajan ja monialaisen yhteistyön seurauksena”, Hokkanen jatkaa.Kestävyyttä kehittämällä saadaan aikaan myös taloudellisia hyötyjä, joiden esiin nostamista arviointi toivoo vahvistettavan. Jatkossa on myös tunnistettava paremmin eri kokoisten kuntien erilaiset tukitarpeet. Lisäksi on vahvistettava tietoisuutta ohjelmasta sekä viestintää, mikä auttaisi levittämään ja vakiinnuttamaan aikaansaatuja tuloksia.Kestävä kaupunki -ohjelman kehittävän väliarvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa ohjelman ensimmäisen kahden vuoden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tukea toiminnan suuntaamista loppukaudella. Arvioinnissa hyödynnettiin kirjallisten aineistojen lisäksi asiantuntijahaastatteluja ja osallistavia työpajoja, joissa kuultiin keskeisiä toteuttajia ja sidosryhmiä.Kestävä kaupunki -ohjelmaYmpäristöministeriön koordinoima viisivuotinen Kestävä kaupunki -ohjelma (2019-2023) vauhdittaa kestävää kaupunkikehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä noin 80 kuntaa ja noin 50 muuta organisaatiota. Toiminnan pääteemat ovat vähähiilisyys, älykkyys, terveellisyys ja sosiaalinen kestävyys, ja uusia ratkaisuja etsitään erityisesti teemoja läpileikkaaviin kysymyksiin. Ohjelmassa muun muassa ratkotaan kaupunkien yhteisiä kestävyyshaasteita, kehitetään uusia ratkaisuja käytännön kokeiluissa ja kehittämishankkeissa, edistetään hyvien käytäntöjen leviämistä ja laajentamista sekä vahvistetaan kansainvälistä kokemusten vaihtoa.Ohjelman ensimmäisen puoliskon aikana on esimerkiksi tuotettu tietopaketteja kestävyyden johtamiseen ja kaupunkien kestävyystyöhön sekä testattu ratkaisuja, joilla ympäristö voi tukea hyvinvointia. Ohjelmaan varattu valtion rahoitus on 4,4 miljoonaa euroa ja kokonaisbudjetti muiden rahoittajien osuudet mukaan lukien noin 6 miljoonaa euroa.Kestävä kaupunki -ohjelman verkkosivut

Lähde: Valtioneuvosto.fi