NordenBladet — Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että Suomi ja Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) ovat päässeet yhteisymmärrykseen kahden EPPOn puolesta Suomessa toimivan suomalaisen syyttäjän nimeämisestä. Virasto aloitti toimintansa tiistaina.– Euroopan syyttäjänviraston toiminnan käynnistyminen on merkittävä virstanpylväs EU:ssa. Se auttaa suojaamaan EU:n varoja petoksilta ja korruptiolta. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä tärkeä eurooppalainen virasto pääsee aloittamaan toimintansa tehokkaasti myös Suomessa, ministeri Henriksson sanoo.
EPPOn tehtäviä jäsenvaltioissa hoitavat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Suomen on määrä saada valtuutettujen syyttäjien nimeäminen päätökseen mahdollisimman pian. Viraston toiminnan alkuvaiheessa toinen suomalaisista syyttäjistä toimii yksinomaan EPPO-syyttäjänä. Toinen syyttäjä hoitaa pääosin kansallisia syyttäjäntehtäviä. Etusija on kuitenkin aina EPPOn tehtävillä.
– EPPOn toimialaan kuuluvia rikoksia arvioidaan tapahtuvan Suomessa vain muutamia vuodessa. Jotta syyttäjille olisi riittävästi töitä, ja jotta he voisivat myös ylläpitää talousrikososaamistaan, on hyvä, että he voivat työskennellä myös kansallisesti, mikäli EPPO-asioita ei ole tarpeeksi, ministeri Henriksson sanoo.
EPPOn tehtävänä on tutkia EU:n rahoitukseen kohdistuvia rikoksia ja asettaa rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Kyseessä olevat rikokset ovat lähinnä EU-avustusten väärinkäyttöä, tulliveropetoksia ja niihin liittyviä korruptio- ja rahanpesurikoksia.
NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 4. kesäkuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä, joista päätöksiä tehtäisiin valtioneuvostossa mahdollisimman pian ensi viikolla.Koronaepidemiatilanne on selvästi parantunut viimeksi kuluneen viikon aikana. Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten keventämistä seuraavastiPerustasolla ravintoloiden anniskelu tulisi sallia klo 07-01 ja ravitsemisliikkeet saisivat olla auki ravintola-asiakkaille klo 05-02.Perustasolta tulisi poistaa erillinen ns. karaoke- ja tanssikielto. Perustasolla voitaisiin poistaa ns. istuma- ja pöytäpaikkavaatimus ulkona tapahtuvassa ravitsemistoiminnassa. Tällä mahdollistetaan erityisesti yleisötapahtumissa tapahtuvaa ravintolatoimintaa.Kiihtymisvaiheen alueilta poistettaisiin erillinen ns. karaoke- ja tanssikielto.Leviämisvaiheen alueilla niiden ravintoloiden, joiden pääasiallisena tarkoituksena on muu kuin alkoholin tarjoilu, aukioloaikaa ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-20.Aukiolo olisi sallittu 05-21.Jatkossakin alueiden epidemiatilanteen mukaiset muutokset ravitsemisliikkeiden rajoituksiin tehdään viikoittain valtioneuvoston istunnossa. Epidemiatilanteen salliessa seuraava rajoitusten laajempi kokonaistarkastelu toteutetaan viikolla 25. Jos epidemiatilanne sallii, niin viikolla 25 arvioidaan myös mahdollisuus poistaa kiihtymisvaiheen alueilla ns. istuma- ja pöytäpaikkavaatimus ulkona tapahtuvassa ravitsemustoiminnassa. Ministeriryhmän linjausten pohjalta päätökset tehdään valtioneuvostossa mahdollisimman nopeasti ensi viikolla.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta asetukseksi rakennuksen ilmastoselvityksestä sekä sitä tukevasta ohjeesta. Asetus edistäisi siirtymistä vähähiiliseen rakentamiseen ja mahdollistaisi hiilibudjettien asettamisen uusille rakennuksille vuoteen 2025 mennessä. Lausuntoja voi antaa 27.8.2021 saakka.”Olemme valmistelleet vähähiilisen rakentamisen säädösohjausta yhdessä rakennusalan kanssa viitisen vuotta. Arvokasta näkemystä on kerätty yli sadassa tilaisuudessa ja kirjallisella kommentointikierroksella. Erityinen kiitos kuuluu arviointimenetelmän pilotointiin osallistuneelle yli 40 yritykselle. Tämä vuorovaikutus tiivistyy lausunnoilla olevaan ehdotukseen, johon toivomme jälleen runsaasti palautetta”, sanoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.Ilmastoselvityksellä tehtäisiin näkyväksi uuden rakennuksen koko elinkaaren ja laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjauksen ja sen jälkeisen ajan ilmastovaikutukset. Selvitys olisi esitettävä rakentamislupaa haettaessa.Haitallisia ilmastovaikutuksia kuvattaisiin hiilijalanjäljellä. Siihen lukeutuisivat esimerkiksi rakennustuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta, rakennuksen energian käytöstä sekä rakennus- ja purkumateriaalien käsittelystä ja loppusijoituksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.Hiilikädenjäljellä kuvattaisiin ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman rakennusta. Näitä olisivat muun muassa purkamisen jälkeen uudelleenkäytettävät tuotteet ja kierrätettävät materiaalit sekä pitkäaikaiset hiilivarastot ja rakennuksen tuottama ylimääräinen uusiutuva energia.”Rakennukset voivat tehdä ilmastolle hallaa tai hyvää. Haitat tunnetaan jo melko hyvin, mutta hyödyt jäävät vielä usein pimentoon. Siksi ehdotamme, että vakiintuneet tavat arvioida rakennusten ilmastohyötyjä laskettaisiin yhteen hiilikädenjäljeksi. Tämä kannustaisi kehittämään lisää ilmastoviisaita ratkaisuja”, kertoo Kuittinen.Ilmastovaikutukset selvitettäisiin rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Menetelmä on materiaali- ja teknologianeutraali, ja se noudattaa yhteiseurooppalaisia EN- ja EN ISO -standardeja. Laskennassa tarvittavat rakennusmateriaalien ja -prosessien hiilijalan- ja kädenjälkitiedot tulisi poimia Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä rakentamisen päästötietokannasta tai ympäristöselosteista.”Vähähiilinen rakennus voidaan saavuttaa monia eri reittiä. Poluista on valittava tilanteeseen sopivin niin rakennuksen, sen käyttäjän kuin maapallon kannalta. Tämän tuleva lainsäädäntö mahdollistaa”, toteaa Kuittinen.Tavoitteena on, että eräiden uusien rakennusten ilmastopäästöjä ohjattaisiin lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä lisäämällä rakentamismääräyksiin hiilijalanjäljelle raja-arvot. Nyt esitetty ilmastoselvitys olisi tämän käytännössä mahdollistava työkalu. Esityksen mukaan hiilikädenjälki olisi selvitettävä, mutta sille ei asetettaisi raja-arvoja.Asetusluonnos liittyy maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön (MRL) kokonaisuudistukseen, jonka lakiluonnos saatetaan lausunnoille myöhemmin. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös perussäännös olennaisesta teknisestä vaatimuksesta rakennuksen vähähiilisyydelle sekä siihen liittyvät asetuksenantovaltuudet.Lausuntopalvelu.fi: Lausuntomateriaalit
NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut porovahinkolautakunnan toimikaudelle, joka päättyy 2.6.2025. Poronvahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin, jonka maa- ja metsätalousministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla.Porovahinkolautakunnan puheenjohtajaksi nimettiin käräjätuomari Ahti Kontturi ja varapuheenjohtajaksi tutkija Rauno Kuha. Lautakunnan muiksi jäseniksi nimettiin saamelaiskäräjien toinen puheenjohtaja Leo Aikio, maaseutusihteeri Markku Heikkilä, varadekaani Ilari Hovila, tutkija Juha Joona, projektipäällikkö Juha Järvenpää ja pormestari Harri Peltola.Porovahinkolautakunta asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja mm. siitä, mikä on paliskunnan poronhoitolaissa tarkoitettu aitaamisvelvollisuus ja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista koskevien riitojen osapuolille. Porovahinkolautakunnan asettaminen lakkauttaa nykyiset kuntakohtaiset arvioimislautakunnat.
NordenBladet — EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvosto kokoontuu 7.–8. kesäkuuta Luxemburgissa. Kokouksessa keskustellaan muun muassa laittoman verkkosisällön torjumisesta ja hyväksytään neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintaedellytysten parantamiseen tähtäävästä ehdotuksesta. Kokouksessa Suomea edustaa pysyvä edustaja, suurlähettiläs Marja Rislakki.Oikeusministereiden kokouksessa keskustellaan digitaalisia palveluja koskevasta asetusehdotuksesta, jonka komissio antoi joulukuussa. Säädösehdotuksen tavoitteena on lisätä verkkokäyttäjien turvallisuutta ja nykyaikaistaa digitaalisia palveluja koskevia sääntöjä. Oikeusministerikokouksessa keskustellaan erityisesti laittoman verkkosisällön torjumiseen liittyvistä kysymyksistä.Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä myös neuvoston yleisnäkemys Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta. Muutosten tarkoituksena on lisätä viraston tehokkuutta ja vahvistaa sen mahdollisuuksia toimia myös EU:ssa tapahtuvan poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön aloilla.Suomesta kaksi syyttäjää Euroopan syyttäjänvirastoonLisäksi kokouksessa kuullaan tilannekatsaus juuri toimintansa aloittaneen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta. Suomi pääsi eilen torstaina EPPOn pääsyyttäjän kanssa yhteisymmärrykseen kahden suomalaisen valtuutetun syyttäjän nimeämisestä. Ainakin toiminnan alkuvaiheessa toinen suomalaisista syyttäjistä toimii kokopäiväisenä EPPO-syyttäjänä, ja toinen syyttäjä hoitaa pääosin kansallisia syyttäjäntehtäviä. Etusija on kuitenkin aina EPPOn tehtävillä. Valtuutettujen syyttäjien valintamenettely saatetaan päätökseen mahdollisimman pian.Kokouksessa on tarkoitus myös muun muassa hyväksyä yleisnäkemys saatavien siirtoa koskevasta asetuksesta sekä rajat ylittävää sähköistä oikeudenkäyttöä tehostavan järjestelmän perustamista koskevasta asetuksesta. Lisäksi tarkoituksena on hyväksyä päätelmät haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta EU:ssa.
NordenBladet — Suomi ja Norja neuvottelivat Tenojoen lohenkalastuksen rajoituksista kevään aikana. Lohikannan heikon tilan vuoksi maat päätyivät kieltämään lohen kalastuksen Tenon pääuomassa ja sivuvesistöissä. Vastaavasti Norja kielsi lohenkalastuksen Tenovuonossa sekä ulkorannikolla Tenonvuonon molemmin puolin. Tällä viikolla Norja päätti peruuttaa koukkuverkon käyttökiellon muualla Finnmarkin merialueella vuodeksi 2021. Päätös tuli Suomen viranomaisille yllätyksenä.Lohet käyttävät merialuetta syönnösalueenaan ennen nousua jokialueelle kutemaan. Lohikannan taantuman merkittäväksi syyksi arvellaan sitä, että merialueen olosuhteet ovat muuttuneet. Yksittäisiä syitä ei kuitenkaan toistaiseksi ole pystytty tarkemmin selvittämään. Jo ennen maiden välisten neuvotteluiden päättymistä Norja oli kieltänyt merialueellaan lohen kalastuksessa yleisesti käytetyn koukkuverkon käytön. Norjan päätös kuuluu sen kansalliseen päätösvaltaan eikä suoraan rikkonut Suomen ja Norjan välistä sopimusta vuoden 2021 Tenojoen kalastuksesta. Sopimusta neuvoteltaessa Suomella oli kuitenkin käsitys siitä, että koukkuverkon kielto on voimassa myös Finnmarkin alueella ja täydentää muita merkittäviä toimia lohikannan suojelemiseksi.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tänään lähettänyt aiheesta kirjeen Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatnille. Kirjeessä pyydetään Norjalta tarkempia perusteluja ja selvitystä kiellon perumiseen johtaneista syistä. Suomella on hyvä neuvotteluyhteys Norjan kanssa, ja molemmat maat jakavat huolen Tenojoen lohen taantuvista kannoista. Parhaillaan neuvotellaan Tenojoen kalastussopimusta tarkentavan kalastussäännön uusimisesta seuraavan seitsemän vuoden ajaksi.
NordenBladet — Valtioneuvoston kanslia on tänään 4. kesäkuuta saanut Verohallinnon vastauksen lausuntopyyntöönsä pääministerin virka-asunnon ravitsemispalveluiden veronalaisuudesta. Kanslia pyysi 31. toukokuuta Verohallinnolta kantaa valtioneuvoston kanslian tulkintaan, jonka mukaan pääministerin virka-asuntoon liittyvä ravitsemispalvelu ei ole veronalaista siten kuin tuloverolaissa 70 §:n 3 momentissa säädetään.Verohallinnon lausunnon mukaan pääministerin ateriaetu on veronalaista.Valtioneuvoston kanslia laatii uuden ohjeistuksen pääministerin virka-asunnon ravitsemispalveluista Kanslia laatii Verohallinnon lausunnon perusteella uuden ohjeistuksen asumisen palveluista ja muuttaa aikaisemman käytännön. Valtioneuvoston kanslia on viimeksi tarkentanut pääministerin virka-asuntoa Kesärantaa koskevia palveluita niitä koskevassa, käytäntöä kuvaavassa ohjeistuksessa kesäkuussa vuonna 2019. Siinä täsmennetään muun muassa Kesärannassa asumiseen liittyviä palveluja, mukaan lukien ravitsemispalveluja. Ohjeen on antanut alivaltiosihteeri Timo Lankinen. Sitä aiempi ohje on vuodelta 2010.Pääministeri Sanna Marin korjaa vuoden 2020 esitäytettyä veroilmoitustaan verohallinnon lausunnon mukaisesti.
NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen vierailee Jyväskylässä ja Tikkakoskella 7.6.2021.Vierailullaan ministeri Kaikkonen perehtyy Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen toimintaan. Lisäksi ministeri tutustuu Tikkakoskella sijaitsevaan Suomen Ilmavoimamuseoon.
NordenBladet — Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään sakon täytäntöönpanosta annetun lain muutostarpeita.Sakon täytäntöönpanosta annettu laki on ollut voimassa lähes 20 vuotta ja nyt asetetun työryhmän tehtävänä on selvittää perintämenettelyn muutostarpeet sekä valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainmuutoksiksi. Tavoitteena on, että ensimmäiset muutokset saataisiin voimaan vuoden 2023 alkupuolella.Lain nojalla perittävät saatavat käsitellään Oikeusrekisterikeskuksen perintäjärjestelmässä, jonka tietojärjestelmä on tulossa käyttöikänsä päähän. Oikeusrekisterikeskuksessa valmistellaan tietojärjestelmän korvaamista uudella ja samassa yhteydessä halutaan arvioida lainsäädännön uudistamistarpeet. Perintämenettelyä tehostamalla on myös mahdollista saavuttaa kustannushyötyjä yhdessä tietojärjestelmäuudistuksen kanssa. Työryhmän toimikausi on 1.6.2021-31.12.2023. Oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen lisäksi työryhmässä on jäseniä valtiovarainministeriöstä, Ulosottolaitoksesta, Poliisihallituksesta, Syyttäjälaitoksesta, Tuomioistuinvirastosta sekä Rikosseuraamuslaitoksesta.
NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 4. kesäkuuta 2021 puolustusselonteon valmistelusta.
