NordenBladet — Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut alkoivat keskiviikkona 11. elokuuta.Neuvotteluja vetää valtiovarainministeri Annika Saarikko. Paikalla on ministeriön ylintä virkamiesjohtoa ja ministerin esikunta. Talouden näkymiä arvioivaan riihen alkuosaan osallistui myös kuntaministeri Sirpa Paatero.”Suomen talouden lyhyen aikavälin kuva on erittäin myönteinen. Katse on kuitenkin suunnattava pidemmälle. Hallituksen tärkein tehtävä on nostaa Suomi pitkäjänteisen, vahvan ja ympäristön kannalta kestävän kasvun tielle. Osaavan työvoiman saatavuus ja investointien vauhdittaminen ovat siksi syksyn budjettivalmistelun keskiössä”, ministeri Saarikko sanoo.Tiedotustilaisuus valtiovarainministerin budjettiehdotuksesta järjestetään torstaina 12. elokuuta. Tarkempi ajankohta tiedotetaan myöhemmin. Medialle lähetetään tilaisuudesta erillinen kutsu. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä osoitteessa vn.fi/live.
NordenBladet — Kansallisen lapsistrategian keskeisenä linjauksena on lisätä lapsivaikutusten arviointia Suomessa. Osana lapsistrategian toteuttamista on juuri julkaistu lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille.Lapsivaikutusten arviointi on päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa. ”Lapsivaikutusten arviointi lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta. Se myös lisää lasten oikeuksien toteutumista ja lapsen osallisuutta, sillä lapsivaikutusten arviointia ei voida tehdä ilman lapsia ja heidän näkemyksiään”, toteaa kansallisen lapsistrategian pääsihteeri Johanna Laisaari.Lapsivaikutusten arviointiin lainvalmistelussa on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomioita, kuten useissa hallitusohjelmissa on edellytetty. ”Käsikirjan tarkoituksena on antaa virkamiehille ohjeita lapsivaikutusten arvioinnin tueksi ja näin edistää lapsivaikutusten arvioinnin parempaa toteutumista Suomessa”, arvioi pääsihteeri Laisaari. Käsikirjaa varten toteutettiin sähköinen kysely ja teemahaastatteluja, joiden vastaukset osoittivat käsikirjan tarpeellisuuden. Osana lapsistrategian toimeenpanoa on tarkoitus julkaista lapsen oikeuksien toteutumista edistäviä käsikirjoja tukemaan mm. lainvalmistelijoiden työtä. Seuraava käsikirja julkaistaan syyskuussa 2021. Se käsittelee lasten ja nuorten osallisuutta lainvalmistelun näkökulmasta.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukityöryhmä ehdottaa muutoksia toimeentulotuen lainsäädäntöön ja toimeenpanoon. Keskeisenä tavoitteena on vastata haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tuen tarpeisiin nykyistä paremmin.Työryhmä ehdottaa, että perustoimeentulotuen asemaa selkeytetään, viranomaisten välistä tiedonvaihtoa parannetaan sekä tuen hakumenettelyjä ja toimeenpanoa koskevia säännöksiä kehitetään. Toimeentulotuki on viimesijainen harkinnanvarainen sosiaalihuollon tukimuoto, jonka toimeenpano jakautuu kahdelle eri viranomaiselle. Kela vastaa perustoimeentulotuesta ja kunnat täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Tuen viimesijaisuus asettaa erityisiä vaatimuksia tuen toimeenpanolle, jotta voitaisiin varmistaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen myös kaikkein eniten tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Työryhmä esittää, että toimeenpanossa laajennetaan yhteistyömallien käyttöä sekä painotetaan yksilöllistä asiakkaan asian käsittelyä ja kiinnitetään huomioita asiakkaiden neuvontaan ja ohjaamiseen. Toimeenpanijoita ohjeistetaan ja koulutetaan muun muassa tietojen vaihtoon liittyvissä kysymyksissä. Myös tietojärjestelmiä on kehitettävä.Työryhmä pitää ongelmallisena, että toimeentulotuesta on tullut perusturvaa säännönmukaisesti täydentävä tukimuoto. Työryhmän mielestä huomio olisi kohdistettava niihin seikkoihin, jotka aiheuttavat toimeentulotuen muodostumista ensisijaisia etuuksia täydentäväksi etuudeksi. Sosiaaliturvakomitean työssä ja muussa valmistelussa pitäisi pyrkiä tekemään sellaisia uudistuksia, joiden avulla vähennetään tarvetta turvautua toimeentulotukeen.Työryhmän ehdotuksia voi kommentoida syyskuun loppuunTyöryhmän tehtävänä oli ehdottaa toimeentulotuki- ja sosiaalihuollon lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, jotka vahvistavat toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus toimeentulotuen kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Työryhmän loppumietinnössä käydään läpi toimeentulotukilainsäädännön ja toimeenpanon nykytilaa, valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä sekä suhdetta sosiaalihuoltoon ja ensisijaisiin etuuksiin. Toimeentulotukilainsäädännön uudistamista jatketaan ministeriössä, ja eri toimijoita kuullaan hankkeen edetessä valmistelun eri vaiheissa. Mietintö laitetaan lausuntopalvelu.fi-sivustolle, jossa siitä voi esittää näkemyksensä 30.9.2021 asti.
NordenBladet — Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä kiinteistönmuodostamislain muuttamiseksi. Esityksellä mahdollistettaisiin etäosallistuminen kiinteistötoimituskokouksiin kuten lohkomisiin ja rajankäynteihin. Oikeat kiinteistörekisteritiedot ovat oleellisia omistuksen turvaamisen kannalta ja toimivan markkinatalouden yksi perusta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Jere Rajalin blogissaan.Lue koko blogi
NordenBladet — Itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien itämeren norppayksilöiden poistamista.Metsästysasetusmuutos astui voimaan 1.8. ja 9.8. tuli voimaan alueellinen kiintiö, joka sallii enintään 375 itämeren norpan metsästyksen Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella metsästysvuonna 2021–2022. Kiintiö on suuruudeltaan sama kuin edellisenä metsästysvuonna ja metsästysaika on 16.4–31.12. Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueille kiintiötä ei edelleenkään asetettu.Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa alueellisen kiintiön puitteissa saaliiksi saatavista norpista Suomen riistakeskukselle. Mikäli asetettu kiintiö täyttyy ennen metsästysvuoden loppumista, Suomen riistakeskuksen on määrättävä metsästys päättyneeksi kyseessä olevalla kannanhoitoalueella.Halli ja itämeren norppa aiheuttavat ammattikalastajille merkittäviä vahinkoja etenkin Perämerellä. – Muutoksella halutaan pienentää itämeren norpan aiheuttamaa sosiaalista konfliktia ja nostaa sen arvoa vahinkoeläimestä arvostetuksi riistalajiksi. EU-lainsäädännön mukainen hyljetuotekauppakielto aiheuttaa tosin sen, että pyydettyjä hylkeitä voi hyödyntää vain metsästäjien omassa taloudessa, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Metsästyskaudella 2020–2021 pyydettiin 273 itämeren norppaa Oma riista –palvelun saalisilmoitusten mukaan. Metsästyskaudella 2019–2020 pyydettiin 305 itämeren norppaa. Vuoteen 2015 saakka metsästys oli mahdollista ainoastaan vahinkoperusteisin poikkeusluvin. Vuonna 2015 sallittiin pyyntiluvilla metsästäminen ja tänä syksynä siirrytään samanlaiseen metsästysjärjestelyyn kuin hallilla. Itämeren norppa luokiteltiin viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi eli se ei ole enää uhanalainen. Norppien laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti vuosina 2013−2020. Norppakantaa arvioidaan lentäen eli jään päällä näkyvien norppien määrä arvioidaan ilmasta käsin. Tuoreen ruotsalaisen arvion mukaan Perämeren todellinen populaatiokoko voi olla jopa yli 20 000 itämeren norppaa. Tuloksessa on huomioitu, että itämeren norppakanta kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa ja se, että kahtena keväänä laskentakanta on ollut 16 000 – 17 000 norppaa. Arviossa huomioidaan se, että osa itämeren norpista on laskenta-aikaan poissa jäältä. AsetusMuistio
NordenBladet — Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 9.8. julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla.”IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin koostettu tutkimustieto osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle”, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoo.”Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita – sekä erityisesti toimia ja päätöksiä, joilla ne saavutetaan. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Arviot ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkentuneetIPCC arviointiraportti tarkastelee, miten päästöjen kehittyminen vaikuttaa ilmastoon. Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa.Edellisen vuonna 2013 ilmestyneen arviointiraportin jälkeen on käynyt selvemmäksi, että ihmistoiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, trooppisiin myrskyihin sekä niiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Esimerkiksi jotkin viime vuosikymmenellä mitatuista hyvin korkeista lämpötiloista olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.Raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon ja tukee näin riskien arviointia sekä päätöksentekoa. Ihmistoiminnan vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla, mutta vaikutukset eroavat alueellisesti. Ratkaisun avaimet tiedetään – toimia tarvitaan viipymättäKaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia. Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä.IPCC koostaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta IPCC:n 9.8.2021 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013. Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista. Raportin tuloksista on tehty infografiikoita, jotka julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi. Raportin yhteenveto päätöksentekijöille (Summary for Policymakers) käännetään myöhemmin myös suomeksi.
NordenBladet — Ehdotukset kotitalousvähennyksen korottamisesta öljylämmityksestä luopumisen osalta, vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamiseksi ja metsävähennyksen rajoittamiseksi metsärahastojen osalta ovat edenneet lausuntokierrokselle.Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja vuoden 2022 talousarvioesitykseen liittyvistä tuloverotusta koskevista ehdotuksista viimeistään 27. elokuuta. Ehdotuksilla viedään eteenpäin pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteita sekä toteutetaan kevään kehysriihen päätöksiä. Kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotettaisiin öljylämmityksestä luopumisen osalta. Enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon. Vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotettaisiin työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 25 prosenttiin. Muiden remonttien ja töiden osalta kotitalousvähennys säilyisi ennallaan.Öljylämmityksestä luopumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla rakennuskohtainen öljylämmitysjärjestelmä poistetaan ja tilalle korvaavaksi lämmitysjärjestelmäksi asennetaan muu lämmitysjärjestelmä, kuin fossiilisia polttoaineita käyttävä rakennuskohtainen lämmitysjärjestelmä. Kyseessä olisi väliaikainen muutos, joka olisi voimassa vuosina 2022–2027. Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla.Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan määräaikaisestiEhdotuksen mukaan työsuhdeauton verotusarvoa alennettaisiin 85 eurolla kuukaudessa, jos auton WLTP-menetelmällä mitatut ajonaikaiset hiilidioksidipäästöt ovat vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.Tavoitteena on lisätä ajon aikana vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Määräaikainen verotuki olisi voimassa vuosien 2022–2025 verotuksessa. Tuki koskisi autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuonna 2021 tai sen jälkeen.Muutoksen arvioidaan vähentävän verotuloja neljässä vuodessa yhteensä noin 24 miljoonalla eurolla. Metsävähennystä rajoitettaisiin metsärahastojen osalta Ehdotuksen mukaan metsävähennystä muutettaisiin siten, että jatkossa yhteismetsillä olisi metsävähennysoikeus vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien omistuksessa. Muutoksen vaikutukset verotuloihin olisivat vähäiset. Lausuntokierros jatkuu 27. elokuuta asti Valtiovarainministeriö lähetti lakiluonnokset lausuntokierrokselle perjantaina 6. elokuuta. Lausuntoaika päättyy perjantaina 27. elokuuta. Lausuntopyyntö ja -materiaali on julkaistu Hankeikkunassa.
NordenBladet — Puolustusministeriö valtuutti Puolustusvoimat tilaamaan varaosia Maavoimien ja kaikille puolustushaaroille yhteisiin järjestelmiin sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmiin (TVJ-järjestelmät) vuodelle 2022.Varaosat Puolustusvoimille toimittaa suomalainen Millog Oy.Hankinnan arvonlisäveroton arvioitu kokonaisarvo on 35 miljoonaa euroa, joka koostuu 19 miljoonan euron varaosatilauksesta ja 16 miljoonan euron suuruisesta optiosta.Varaosat käytetään Maavoimien ja kaikille puolustushaaroille yhteisten järjestelmien sekä TVJ-järjestelmien kunnossapitoon. Hankittavilla varaosilla ylläpidetään operatiivisessa käytössä olevia järjestelmiä.
NordenBladet — Tieturvallisuutta koskevan lakiesityksen tavoitteena on tieliikenneturvallisuuden parantaminen. Lakiesitysluonnos tähtää muun muassa tieturvallisuusarvioinnin kehittämiseen ja suojattomien tienkäyttäjien aseman parantamiseen. Esitysluonnoksella saatetaan uuden tieturvallisuusdirektiivin säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.Esitysluonnoksen vaikutusarviointi keskittyy lähinnä uudistuksen välittömiin vaikutuksiin, jotka olisivat esitysluonnoksen mukaan varsin pieniä. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi esittää nykyistä enemmän arvioita lakimuutoksen välillisistä vaikutuksista, koska ne ovat uudistuksen kannalta olennaisia. Arviointineuvosto katsoo myös, että eri tahoille suuntautuvia vaikutuksia tulisi kuvata tarkemmin esimerkiksi liikenteen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden sekä liikenneonnettomuuksien vähenemisten näkökulmista. Esitysluonnoksen arvioita viranomaisvaikutuksista tulisi esittää paitsi lyhyellä myös pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi tieliikenteen suunnitteluun, teiden rakentamiseen ja väylien käyttöönottoon liittyen.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
Yedidiya ja Semretemedhin osallistuvat oppitunneille radion välityksellä. Radion välityksellä annettava opetus on yksi Etiopian hallituksen tavoista tukea opiskelua kotoa käsin koulujen ollessa suljettuina ympäri maata. © UNICEF/Tesfaye