NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikon asettaman asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on selvittää negatiivisen tuloveron käyttöönottoa Suomen verojärjestelmässä. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki. Lisäksi selvitetään edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun käynnistämiseen.Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aikaisiin ja keikkatöihin. Työtulotuki ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa. ”Pidän negatiivisen tuloveron selvittämistä tärkeänä osana kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen. Työnteon täytyy olla aina kannattavaa. Olisi hyvä, että verojärjestelmäkin voisi tätä tavoitetta tukea entistä paremmin”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko.Työryhmä tarkastelee myös edellytyksiä työtulotukea koskevan kokeilun toteuttamiseen. Kokeilun on tarkoitus alkaa vuoden 2023 alusta. Kokeilussa hyödynnetään vuosina 2017–2018 toteutetun perustulokokeilun kokemuksia. Selvitystyö perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjauksiin. Työryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Verohallinnosta. Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.8.2021. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2022. Hallituksen on tarkoitus tehdä linjaukset negatiivisen tuloveron käyttöönotosta kesällä 2022.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli keskiviikkona EU:n Fit for 55 –valmiuspaketista, jossa esitetään keinot, jolla EU vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.Pyöreän pöydän jäsenet pitivät 55-pakettia merkittävänä ja tarpeellisena. Sen nähtiin myös tukevan Suomea oman hiilineutraaliustavoitteemme saavuttamisessa ja tuovan mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Paketin toimeenpano lisää kestävien ratkaisujen kysyntää, mikä hyödyttää Suomea korkean osaamisen ja teknologian maana.Pyöreä pöytä korosti kuitenkin myös haasteita, jotka liittyvät paketin laajuuteen ja ylipäätään ilmastopolitiikan monimutkaisuuteen. Kokonaisuuden hallinta ja yhteisvaikutusten tunnistaminen on vaativaa, ja hallinnonalat ylittävää tiivistä dialogia ja jatkuvaa vaikutustenarviointia tarvitaan.Fit for 55 –lainsäädäntöpaketin ehdotukset koskevat päästökaupan kiristämistä ja laajentamista, maiden välistä taakanjakoa, sosiaalirahastoa, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta, ajoneuvojen päästörajoja, maankäyttösektorin roolia sekä hiilitulleja ja energiaverotusta. Hallitus muodostaa kantansa ehdotuksiin yhteistyössä eduskunnan kanssa syksyn aikana, ja pyöreän pöydän keskustelu evästi myös kannanmuodostusta.Päästökaupan vahvistamista ja laajentamista pidettiin ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä tärkeänä ja tervetulleena. Hiilen vahvempi hinnoittelu luo ennustettavuutta ja varmistaa päästöjen vähentämisen. Suomelle maiden välisessä taakanjaossa asetettua päästövähennystavoitetta pidettiin yhtä aikaa haasteellisena, mutta kuitenkin täysin mahdollisena ja tarpeellisena. Varauksellista tukea sai myös sosiaalisen ilmastorahaston perustaminen. Rahasto tukisi heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja puhtaaseen liikkumiseen. Keskustelussa nousivat esiin myös Suomen erityiskysymykset, jotka liittyvät muun muassa talvimerenkulkuun ja biomassan hyödyntämiseen.Pyöreässä pöydässä korostettiin sitä, että toimien kustannuksia arvioidessa on tärkeää huomioida myös se, minkälaiset olisivat toimettomuuden kustannukset. EU-kansalaisten ja kuluttajien näkökulmasta oikeudenmukaista politiikkaa on sellainen politiikka, joka auttaa jokaista vähentämään omia päästöjään. Oikeudenmukaisuutta EU-maiden välillä lisää se, että EU:n ilmastotoimet ulottuvat entistä useampiin järjestelmiin.
NordenBladet — Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan Suomessa laaja-alaisesti ja näin ollen ne vaikuttavat suuresti vesistöihin ja Itämereen. Käytännössä ainut asia mitä tarvitaan, on yhteinen halu pelastaa Itämeri, sanoo MMM:n vesitalousasiantuntija Olle Häggblom.Kaikki mitä maalla tehdään, vaikuttaa myös enemmän tai vähemmän vesiin, sanoo vesitalousasiantuntija Olle Häggblom. Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan Suomessa laaja-alaisesti ja näin ollen ne vaikuttavat suuresti vesistöihin ja Itämereen. Vesistövaikutuksia pyritään vähentämään kestävän vesienhallinnan keinoin.
NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksilla on viime vuonna ohjattu suurimpien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehittymistä entistä kestävämmäksi. Helsingin kaupunkiseutu ja valtio ovat tarkastelleet ensimmäisen MAL-vuoden tuloksia. Sopimuskauden alussa näyttää siltä, että tavoitteet ihmisten ja ilmaston kannalta fiksusta yhdyskuntarakenteesta voidaan saavuttaa. Kaavoitus, asuntotuotanto ja liikenteen toimet ovat edenneet pääosin suunnitellusti.Vuonna 2020 valmistunut asuntotuotanto sijoittui kestävästi saavutettaville alueille, joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kunnat kaavoittivat hieman alle sopimuksen vuosittaisen tavoitteen 1,5 miljoonaa kerrosneliötä rakennusoikeutta asumiselle. Asumiseen tarkoitettua kerrosalaa tuli voimaan miljoonaa kerrosneliötä.”Voimme olla hyvin tyytyväisiä, että sopimus osoittaa toimivuutensa ja on heti alkanut näkyä uusina asuntoina ja vähäpäästöisen liikkumisen edellytyksiä on voitu parantaa. Tässä lajissa yhteistyö osoittaa voimansa. Hyötyjiä ovat seudun asukkaat sekä ilmastotavoitteemme, jotka saavat vauhtia MAL-sopimuksista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kiittelee.Asuntoja valmistui reilusti yli vuosittaisen 16 500 asunnon tavoitteen, yli 18 200 asuntoa. ”Asuntorakentamisen vilkkaus on hieno asia etenkin korona-aikana, jonka vaikutuksia oli etukäteen vaikea ennakoida. Hinnat ovat nousseet, mutta valmistuneet uudet asunnot ovat helpottaneet tilannetta. Sopimuskauden edetessä on tarkasteltava, että myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä pysyy tavoitellulla tasolla koko seudulla, ja että asunnottomuuden väheneminen jatkuu”, ministeri Mikkonen toteaa.Asuntojen kysyntä on säilynyt kovana, hinnat nousivat ja erityisesti suurempien asuntojen suosio kasvoi. ”Pandemian poikkeusolot ovat vaikuttaneet kysyntään, mutta on selvää, että jatkossa myös MAL-sopimusten seurannassa on uusien asuntojen määrän ohella seurattava enemmän laatutekijöitä: Auttavatko sopimukset tuottamaan asuntoja erilaisiin tarpeisiin ja sujuvaa arkea”, ministeri Mikkonen peräänkuuluttaa.Liikenteen ratkaisut tukevat sujuvaa arkeaValtio myönsi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen tarkoitettua avustusta Helsingin seudulla 16 hankkeelle ja yhteensä 13 miljoonaa euroa. ”Luomme edellytyksiä kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle. Aktiivista arkiliikuntaa edistetään parhaiten liikenteen ratkaisuilla”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka toteaa.Joukkoliikenteen tilanne on ollut koronapandemian ja sen aiheuttaman matkustajamäärien ja lipputulojen romahduksen takia erittäin vaikea. Valtio on myöntänyt avustuksia vuodelle 2020 ja 2021 julkisen henkilöliikenteen palveluiden järjestämiseen niin MAL-sopimuksen mukaisesti kuin erillisellä, historiallisen mittavalla joukkoliikennetuella. Näin on turvattu ihmisten pääsyä muun muassa töihin ja palveluihin koronan kaikissa vaiheissa.”Nyt meidän sopimuskumppanien tärkeä tehtävä on palauttaa luottamus joukkoliikenteeseen, lisätä käyttäjämääriä ja taata tasokas palvelu”, ministeri Harakka kannustaa.MAL-sopimukseen kuuluvat suuret raideliikennehankkeet, kuten Espoon kaupunkirata ja pääradan Pasila-Riihimäki seuraava vaihe, ovat nytkähtäneet sujuvasti liikkeelle. Ne tulevat olemaan merkittäviä rakennushankkeita lähivuosina ja vaativat osapuolilta paljon yhteistyötä jatkossakin. Hankkeet parantavat niin asuntotuotannon, kestävän yhdyskuntakehityksen kuin joukkoliikenteen edellytyksiä. Seudullisissa toimenpiteissä, kuten lähijunaliikenteen varikoiden ja raskaan liikenteen taukopaikkojen löytämisessä, on kuitenkin vielä haasteita. ”Junavarikoille on löydyttävä sijainti, jotta lähijunaliikennettä voidaan lisätä riittävästi”, ministeri Harakka muistuttaa.”Olemme Helsingissä tyytyväisiä, että näiden sopimusten tuloksilla on helpotettu ihmisten arkea ja päästy lähemmäs Helsingin seudun ja koko Suomen ilmastotavoitteita. On tärkeää, että kaupunkiseudut ja valtio jatkavat kunnianhimoista työtä maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi”, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki sanoo.”Kaupungit toivovat, että valtio tulevaisuudessa lisää rahallista panostustaan kestävän kasvun investointeihin. Pääkaupunkiseutu on kasvanut viime vuodet voimakkaasti ja on siksi merkityksellistä, että nykyisen hallituksen kunnianhimo kaupunkien raidejoukkoliikenteen suhteen on aiempaa korkeampi”, Sinnemäki jatkaa.Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen sopimus on vuosille 2020-2031, ja käytännön toimet koskevat ensimmäistä neljää vuotta.MAL-sopimukset ja seuranta-aineisto ympäristöministeriön verkkopalvelussa
NordenBladet — Vuonna 2019 voimaan tullut nuohousuudistus ei ole nostanut nuohouksen hintoja merkittävästi. Sen sijaan nuohousvälit ovat pidentyneet hieman. Tiedot käyvät ilmi sisäministeriön Itä-Suomen yliopistolta tilaamasta selvityksestä.– Nyt valmistuneen selvityksen tulokset ja sisäministeriön asettaman nuohousuudistuksen seurantaryhmän tekemät havainnot tukevat toisiaan ja ovat saman suuntaisia, kertoo yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriöstä.Itä-Suomen yliopisto selvitti miten nuohouksen säädösmuutokset ovat vaikuttaneet nuohousmarkkinoiden toimivuuteen ja kuluttajahintoihin sekä kiinteistöjen nuohousvelvoitteen toteutumiseen. Selvityshankkeessa Itä-Suomen yliopisto analysoi nuohousyritysten verkkosivujen sisältöä ja rakennuspalojen kehitystä sekä toteutti kyselyt sekä nuohousyrityksille että pelastuslaitoksille.-Selvityshankkeen mukaan nuohousuudistuksen toimeenpano on sujunut melko hyvin, eikä yllättäviä vaikutuksia ole syntynyt, toteaa professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta.Nuohouspalvelut vapautuivat kilpailulle vuonna 2019Nuohouspalvelut uudistuivat vuoden 2019 alussa, kun piirinuohousjärjestelmä ja siihen liittynyt hintasääntely loppuivat. Nuohouspalvelujen vapaa tarjonta tarkoittaa sitä, että nuohousyrittäjät voivat nykyään tarjota palvelujaan ilman maantieteellisiä rajoituksia tai hintasääntelyä. Rakennuksen omistaja tai haltija voi tilata nuohouspalvelun haluamaltaan yrittäjältä ja vertailla alueensa nuohouspalveluja muun muassa hinnan osalta. Nuohousyrittäjien on noudatettava nuohouspalvelujen markkinoinnissa kuluttajasuojalain säännöksiä.Lainsäädäntöuudistuksen kaikki vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä, mutta selvityksen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että rakennusten nuohousten toteutuminen on hieman heikentynyt. Käytännössä tämä näkyy nuohousvälien pidentymisenä. Tulisijoihin ja savuhormeihin liittyvien tulipalojen lukumäärät ovat pysyneet kuitenkin aikaisemmalla tasolla. Nuohousyritykset ilmoittavat aikaisempaa harvemmin tulisijoissa ja hormeissa havaitsemistaan vioista pelastuslaitoksille, vaikka ilmoittamisvelvoitteen sääntely ei ole muuttunut.Nuohouksen hintataso ei ole noussut merkittävästi lainsäädäntöuudistuksen jälkeen, kun huomioidaan yleinen inflaatio. Toisaalta nuohousyritysten palveluhinnastot eivät välttämättä ole esillä verkkosivuilla, vaikka kuluttajan on hyvä olla tietoinen nuohouspalvelun hinnasta jo ennen palvelutapahtumaa.Nuohousyritysten välinen kilpailu lisääntynyt tiheästi asutuilla alueillaPiirinuohouksen päättymisen jälkeen alalle on tullut uusia yrityksiä. Monesti uusi yrittäjä on toiminut aiemmin nuohousyrityksen työntekijänä. Nuohousyritysten välinen kilpailu on lisääntynyt eniten tiheästi asutuilla alueilla. Nuohousyritykset ovat edelleen pieniä, mutta nuohousyritysten toiminta-alueet ovat laajentuneet. Lainsäädäntöuudistuksen myötä osa yrityksistä on lisännyt nuohouspalvelujensa markkinointia.Nuohousyritysten mielipiteet säädösmuutosten onnistumisesta jakaantuvat. Etenkin nuohoojat kokevat, etteivät kiinteistöjen omistajat ole sisäistäneet omaa vastuutaan tilata nuohooja nuohoamaan tulisijat ja savuhormit säännöllisesti. Pelastuslaitokset pitivät uudistusta pääsääntöisesti onnistuneena.Kiinteistöjen nuohousvelvoitteesta pitää viestiä enemmänTulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota nuohousalan houkuttelevuuteen, jotta nuohoojia ja nuohouspalveluja olisi saatavilla kaikkialla myös tulevaisuudessa. Tieto nuohouksessa havaituista tulipalon vaaraa aiheuttavista vioista tulisi kulkea pelastuslaitoksille nykyistä paremmin. Kiinteistöjen nuohousvelvoitteesta on edelleen tarve viestiä tehostetusti.Sisäministeriö antaa eduskunnalle kirjallisen selvityksen säädösmuutosten toimeenpanosta ja jälkiseurannasta tämän vuoden loppuun mennessä. Eduskunnalle annettava selvitys perustuu Itä-Suomen yliopiston selvityksen tuloksiin sekä nuohousuudistuksen seurantaryhmän seurantahavaintoihin.
NordenBladet — Arviointineuvosto pitää rekrytointitukikokeilun koeasetelmaa esimerkillisenä. Kokeilun avulla saadaan luotettavaa tietoa rekrytointituen tuloksista. Kokeilun vaikutuksia työntekijöille on kuitenkin arvioitu niukasti.Rekrytointituen tavoitteena on madaltaa yritysten kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja siten edistää uusien työnantajayritysten syntymistä ja työllisyyttä. Kokeilun tavoitteena on hankkia tietoa siitä, onko tuella edellä mainittuja vaikutuksia. Kokeilun kohdejoukkona ovat yritykset, joilla ei ole ollut edeltävien 12 kuukauden aikana ulkopuolista palkattua työvoimaa ja joiden liikevaihto on ollut 15 000 – 1 000 000 euroa. Arviointineuvosto pitää esimerkillisenä koeasetelmaa, jossa toteutetaan satunnaistettu kontrolloitu koe luotettavan tiedon saamiseksi rekrytointikokeilun tuloksista. Esityksessä on kuvattu perusteellisesti ja selkeästi koeasetelmaa. On myönteistä, että tutkijoilta on pyydetty suunnitelma tieteellisesti luotettavan koeasetelman luomiseksi. Esityksessä ei juuri käsitellä kokeilun vaikutuksia työntekijöille. Esityksessä tulisi arvioida, millaisia työsuhteita ja työaikaratkaisuja rekrytointituki käytännössä mahdollistaa. Kokeilussa työllistyvien työntekijöiden määrä tulisi arvioida vaihteluvälillä, jos kokeiluun osallistuu tavoiteltu määrä yrityksiä.Arviointineuvosto on antanut lausunnon rekrytointitukea koskevasta hallituksen esityksestä. Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että esitysluonnosta täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Long covid –asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävänä on seurata ja analysoida kansallisesti ja kansainvälisesti kertyvää tietoa ja kokemusta pitkäkestoisesta koronataudista (long covid). Covid-19-infektion jälkeen on raportoitu monia erityyppisiä pitkäaikaisia oireita sekä työ- ja toimintakyvyttömyyttä. Ns. long covid –tautia koskeva tutkimuksellinen tieto ja kokemus karttuvat Suomessa ja kansainvälisesti koko ajan.Tutkimustieto ja asiantuntijanäkemys vaativat kansallista yhteensovittamista ja asiantuntijoiden yhteistä analyysiä, jotta asiaan pystytään reagoimaan ja tekemään toimenpiteitä oikeaan tietoon perustuen ja oikeasuhtaisesti.Asiantuntijaryhmän toimikausi on 1.9.2021-31.12.2022. Ryhmän puheenjohtajana toimii neurologian professori Risto O. Roine. Jäsenet on kutsuttu ryhmään suostumuksensa perusteella.Asiantuntijaryhmän jäsenet ja tehtävät (asettamispäätös)
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa aiempien päätösten lisäksi enintään 45 Suomen Kabulin suurlähetystön entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa myös uutena ryhmänä turva-alan työntekijöitä perheineen yhteensä enintään 83 henkilöä.Uusi päätös täydentää 13. ja 15. elokuuta tehtyjä päätöksiä yhteensä 170 henkilön ottamisesta Suomeen. Näiden kolmen päätöksen nojalla Suomeen voidaan tuoda Afganistanista yhteensä 298 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n humanitaarisen perusteen nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomeen otetaan enintään 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön kanssa työsuhteessa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana ollutta afganistanilaista työntekijää, mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Tämä yhteensä 45 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.Lisäksi Suomeen otetaan henkilöitä, jotka ovat olleet 13.8.2021 työsuhteessa Suomen Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneeseen Tahiri Protection Risk Management Consulting –yritykseen. Päätös on rajattu koskemaan yrityksen työntekijöitä, jotka ovat vastanneet Suomen suurlähetystön henkilökunnan turvallisuudesta. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Näitä henkilöitä perheineen otetaan Suomeen yhteensä enintään 83.Henkilöt pyritään siirtämään Suomeen valtion tilauslennolla. Maahanmuuttovirasto huolehtii ensivaiheessa maahantulijoiden vastaanotosta Suomessa. Heille myönnetään oleskelulupa.Valtioneuvoston päätös 24.8.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 24. elokuuta ylimääräisessä istunnossa, että Afganistanista Suomeen voidaan ottaa aiempien päätösten lisäksi enintään 45 Suomen Kabulin suurlähetystön entistä työntekijää mukaan lukien heidän perheensä. Suomeen voidaan ottaa myös uutena ryhmänä turva-alan työntekijöitä perheineen yhteensä enintään 83 henkilöä.Uusi päätös täydentää 13. ja 15. elokuuta tehtyjä päätöksiä yhteensä 170 henkilön ottamisesta Suomeen. Näiden kolmen päätöksen nojalla Suomeen voidaan tuoda Afganistanista yhteensä 298 henkilöä.Ulkomaalaislain 93 §:n humanitaarisen perusteen nojalla valtioneuvosto päätti, että Suomeen otetaan enintään 45 Suomen Kabulin-suurlähetystön kanssa työsuhteessa 1.1.2016 – 31.12.2020 välisenä aikana ollutta afganistanilaista työntekijää, mukaan lukien heidän perheensä. Kyse on henkilöistä, jotka ovat pyytäneet Suomelta maahanpääsyä. Tämä yhteensä 45 hengen kiintiö sisältää työntekijät sekä perheenjäsenet.
NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä valmistautui tiistaina hallituksen budjettineuvotteluihin, jotka pidetään 7.-8.9. Budjettiriihessä on määrä linjata lopuista hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennystoimista.Suomen tähän asti suunnittelemat toimet eivät vielä riitä Suomen hiilineutraaliustavoitteen 2035 saavuttamiseksi. Lisätoimia sisällytetään valmisteilla oleviin uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan. Ministerityöryhmä kuuli riihipäätösten pohjaksi alustukset valmistelun etenemisestä.”Hiilineutraaliustavoitteen ja päästövähennysten välinen kuilu on pienentynyt hallituskauden aikana, mutta tarvitsemme vielä päätöksiä, jotka vievät meidät sille polulle, että päästöt ja nielut ovat tasapainossa 14 vuoden kuluttua. Virkavalmistelussa on tehty pohjaksi arvokasta työtä, ja nyt hallituksen on linjattava valmistelun pohjalta, mitkä päästövähennystoimet otetaan käyttöön”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Lisäksi ministerityöryhmä keskusteli elokuun alussa julkaistun IPCC-raportista, joka kokoaa yhteen tiedeyhteisön näkemyksiä ilmaston nykytilasta ja sen tulevaisuudesta. Raportista alusti tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.Raportin mukaan maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 C esiteollisesta ajasta, ja ihmistoiminta aiheuttanut siitä lähes kaiken. Pohjoiset alueet, myös Suomi, lämpenevät selvästi nopeammin. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset ovat nopeita ja osin ennennäkemättömiä.IPCC:n mukaan lämpeneminen ylittää 1,5 asteen rajan jo 2030-luvulla, ja lämpeneminen voidaan rajoittaa alle kahden asteen vain skenaarioissa, joissa päästöt kääntyvät nopeasti laskuun. Jo aikaisemmat IPCC-raportit ovat osoittaneet, että kuluva vuosikymmen on ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta ratkaiseva.
