NordenBladet — Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) haki keväällä 2021 valtionavustusta kansallisen koronapandemiaan liittyvän palvelun (FINENTRY) toteuttamisesta, kehittämisestä ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää HUS:lle 4,6 miljoonaa euroa valtionavustusta.Finentry-palvelun tavoitteena on ehkäistä tartuntojen leviämistä Suomeen kohdistuvassa rajat ylittävässä liikenteessä. Palvelu nopeuttaa maahantulijoiden asiointia rajanylityspaikoilla ja säästää ammattilaisten resursseja antamalla matkustajille henkilökohtaiset ohjeet jatkotoimenpiteistä maahan saapuessa sekä mahdollistamalla ajanvarauksen tekemisen covid-19-testiin. Palvelu sisältää sekä matkustajille tarjotun palvelun että terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille suunnatut osiot. Avustuksella rahoitettava toiminta palvelee koko SuomeaHUS vastaa palvelun toteuttamisesta ja sen kehittämistä ohjaa hankkeen ohjausryhmä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä rajanylityspaikoilla toimivien kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa.Valtionavustus myönnetään Finentryn toteuttamisesta, kehittämisestä ja käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. HUS:n on tarjottava palvelua muiden sairaanhoitopiirien käyttöön. Palvelun käyttö tulee olla maksutonta muille sairaanhoitopiireille ja HUS:n on tuettavat alueellista käyttöönottoa asiantuntemuksellaan. HUS:n on avustettavassa toiminnassa noudatettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen covid-19-pandemiaan liittyviä ohjeita ja suosituksia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Perhonjoen Pirttikoskelle aiotaan rakentaa kalatie tai vaihtoehtoisesti luopua kosken vesivoimatoiminnasta kokonaan. Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma on sitoutunut kattamaan puolet lunastussummasta, jos neuvotteluissa päädytään voimalaitoksen lunastamiseen ja kosken ennallistamiseen.– Pirttikosken vaellusyhteyden palauttaminen avaisi vaelluskaloille pääsyn Perhonjoen ylävirran laajoille koskialueille. Lisäksi Pirttikoskelle saataisiin lohille runsaasti lisääntymis- ja poikasalueita. Muutos toisi uusia kalastus-, virkistys- ja luontomatkailumahdollisuuksia Kaustisille ja koko Perhonjoen vesistöalueelle, kertoo maa- ja metsätalousministeriön projektikoordinaattori Matti Vaittinen.Pirttikosken vesivoimalaitoksen nykyinen omistaja Killin Voima Oy on sitoutunut rakentamaan kalatien voimalaitoksen yhteyteen. Yhtiö on jo teettänyt esiselvityksen kahdesta eri vaihtoehdosta, joista toinen on tekninen kalatie voimalaitoksen länsipuolelle ja toinen luonnonmukainen ohitusuoma voimalaitoksen itäpuolelle. Näistä luonnonmukainen kalatie on ensisijainen vaihtoehto. Valtio ja Killin Voima Oy ovat neuvotelleet Perhonjoen Pirttikosken tulevaisuudesta kuluvan vuoden ajan. Valtion tuki edellyttää vastinrahoituksen, jolla katetaan kauppasumman toinen puoli. Yhtiö on valmis luopumaan Pirttikosken voimalaitoksesta, jos sopiva ostajataho löytyy. – Tässä tapauksessa luopuminen on varteenotettava vaihtoehto, sillä Pirttikosken voimalaitos on kooltaan ja tuotannoltaan pieni yhtiön muuhun vesivoimatuotantoon verrattuna. Yhtiö jatkaa neuvotteluja voimalaitoksesta luopumiseksi hyvässä yhteistyössä ministeriön ja viranomaisten kanssa, kertoo Killin Voima Oy:n toimitusjohtaja Anu Rantala. Kosken kunnostuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.– Tavoitteena on, että kunnostusten aikana pystytään säilyttämään Kaustisen kuntakeskustan kohdalla nykyinen veden korkeus. Uuden kosken yläosa rakennetaan riittävän leveäksi, jotta tulviva vesi ei aiheuta haittaa alueella.  Alivirtaamien aikaan vesi ohjautuu ennallistetun kosken syvimpien uomien kautta alavirtaan, jolloin turvataan vesieliöiden liikkuminen alueella, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.  Vastinrahoituksen keräämisessä käännytään esimerkiksi alueen kuntien puoleen. Hanketta aikoo mahdollisesti rahoittaa myös WWF. NOUSU-ohjelma parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli Suomen koronatilanteesta ja rajoituksista 13. syyskuuta. Ministeriryhmä esittää ravitsemisliikkeiden rajoituksiin kevennyksiä, joista päätetään valtioneuvoston ylimääräisessä istunnossa 14. syyskuuta.Asetus tulisi voimaan torstaina 16.9.2021 ja se olisi voimassa 31.10.2021 asti.Ministeriryhmä päätti esittää rajoitusten keventämistä seuraavastiPerustasolla ei enää vaadittaisi jokaiselle asiakkaalle omaa istumapaikkaa.Kiihtymisvaiheen alueilla ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-01.Aukiolo olisi sallittu klo 05-02.Leviämisvaiheen alueilla ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikaa tulisi laajentaa.Anniskelu olisi sallittu klo 07-23.Aukiolo olisi sallittu 05-24.Lisäksi parantuneen epidemiatilanteen johdosta Pohjois-Karjalassa otettaisiin käyttöön perustason rajoitukset ravitsemisliikkeille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vanhusasiavaltuutetun virkaa haki määräaikaan mennessä 17 henkilöä. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on uusi, ja se täytetään marraskuun alusta alkaen viiden vuoden määräajaksi.Määräaikaan mennessä hakemuksensa jättivät seuraavat henkilöt:Virpi DufvaKatariina JuholaTimo KoponenHenna NikumaaAleksi NiskanenAnita Näslindh-YlispangarRuut-Päivikki PylvänäinenSoile RidanpääPäivi TopoMarjukka TurunenSirkku WallinLauri VettenrantaVexi VirtanenNeljä hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista, seuraa lainsäädäntöä ja päätöksentekoa ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sysmäläinen suomenhevonen, tamma Tähden Piirros on geeniperimmiltään liki maailman tarkimmin tutkittu. 14-vuotiaan hevosen geenit on tutkittu Yhdysvalloissa. Yhtä tarkka tutkimus on tehty aiemmin vain yhdelle amerikkalaiselle hevoselle.Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen esitteli maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tuloksia maanantaina Sysmän Nuoramoisten kylässä Tepoon tilalla, jossa hevosen omistaja Kauko Tuominen pitää ja harjoituttaa työhevoseksi erikoistunutta Tähden Piirrosta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikkuvat-ohjelmat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen terveysliikunnan kokonaisuus, jolla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsee Liikkuvat-ohjelmista Liikkuva perhe, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja -ohjelmien ansioituneita toimijoita.Ohjelman toimijana ja palkinnon hakijana voi olla kunta, järjestö tai joku muu rekisteröity taho. Jokainen ohjelma palkitsee vähintään yhden ansioituneen toimijan ohjelman tavoitteita edistävästä toiminnasta. Hakuaika on 13.9–1.10.2021. Palkittavien kesken jaettava palkintosumma on 21 000 €. Palkitsemistilaisuus järjestetään 2.12.2021 kello 10 Säätytalolla Helsingissä. Palkitsemiskriteerit ovat ohjelmakohtaisia Liikkuva perhe -ohjelma painottaa valinnassaan matalan kynnyksen ohjattua tai omaehtoista perheliikuntaa, jota toimija on konkreettisesti mahdollistanut tai kehittänyt. Erityisesti arjessa tapahtuvan, eri-ikäisten ihmisten fyysisesti aktiivisen yhdessäolon toteutuminen on ohjelman tavoitteiden keskiössä.Liikkuva aikuinen-ohjelma painottaa valinnassaan innovatiivisella otteella liikunnan yhteistyöverkostojen luomista, työikäisen väestön liikuntaneuvonnan palveluketjuun liittyvää toimintaa ja pitkäjänteistä työtä liikunnan aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Ikiliikkuja-ohjelma painottaa valinnassaan ikäihmisten terveysliikunnan toimintamallien innovatiivista käyttöönottoa, levittämistä tai juurtumista. Toiminnassa on voitu kehittää uusia toimintamuotoja, saatu mukaan uusia liikunnan harrastajia, kehitetty vapaaehtoistoimintaa tai kehitetty toimintaa iäkkäiden itsensä ideoimana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön mukaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kansallinen CAP-suunnitelma antaa mahdollisuuksia ympäristölle ja ilmastolle suotuisten toimien toteuttamiseksi. Suunnitelman ympäristö- ja ilmastotavoitteita tulisi kuitenkin tarkentaa ja toimien määrää lisätä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöministeriö on antanut lausuntonsa CAP-suunnitelman (2023-2027) luonnoksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kansalliseen CAP-suunnitelmaluonnokseen saatiin lausuntokierroksella 2.7.-10.9. yli 330 lausuntoa. Lausunnot koskivat kaikkia suunnitelman osia, mutta pääpaino oli ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma toimitetaan Euroopan komissiolle joulukuussa 2021.CAP-suunnitelma kattaa sekä maataloustukirahastosta rahoitettaviin suoriin tukiin liittyvät toimet että maaseuturahastosta rahoitettavat maaseudun kehittämisen toimet. Suunnitelman luonnos valmisteltiin maa- ja metsätalousministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Suunnitelman sisältöä kehitetään lausuntojen perusteella. Asiakirjan esitystapa ja yksityiskohdat täsmentyvät vielä syksyn kuluessa sen jälkeen, kun parlamentin ja neuvoston asetukset ja komission toimeenpanoasetukset on lopullisesti hyväksytty.Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen CAP-suunnitelma toimitetaan joulukuussa 2021 Euroopan komissiolle, jonka jälkeen hyväksymisneuvottelut alkavat. Uuden tukikauden on määrä alkaa 1.1.2023. Ahvenanmaan hallintoviranomainen järjestää syksyn kuluessa kansallisesta CAP-suunnitelmasta vielä oman lausuntokierroksensa. Lausunnolla ollut CAP-suunnitelmaluonnos
Luonnoksesta annetut lausunnot

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma on käynnistänyt haun kuntien kokeiluhankkeille, jotka kehittävät kestävyyttä vahvistavaa vuorovaikutteista ja osallistavaa työtä.Käynnistyneessä haussa ympäristöministeriö avustaa kokeiluja, jotka testaavat ja kehittävät uusia ratkaisuja, jotka voivat jäädä pysyvästä käyttöön ja levitä muuallekin. Haussa etsitään hankkeita, jotka tavoittelevat pysyviä muutoksia kaupungeissa ja kunnissa. Kokeiluhanke voi pyrkiä esimerkiksi johonkin seuraavista tavoitteista:Kunnan kestävyystyö on asukaslähtöistä ja osallistavaaKunnan sisäinen kestävän kehityksen poikkihallinnollinen yhteistyö ja johtaminen vahvistuuKunnan kestävyystyö ja sen taloudelliset hyödyt on tehty näkyväksiKestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi nyt alkanut valtuustokausi on ratkaisevan tärkeä, ja valtaosaa tavoitteista toteutetaan kunnissa. Kestävä kaupunki -ohjelman ohjausryhmä linjasi avustushaun teeman. Erityisesti ohjausryhmän kuntaedustajien viesti oli selkeä: Asukaslähtöistä toimintaa ja aktivointia tarvitaan, jotta kaikki toimijat saadaan edistämään kestävää kehitystä ja tavoitteisiin päästään.Jaossa on yhteensä enintään noin 800 000 euroa. Hakijana voi olla kaupunki tai kunta. Kumppanina hankkeessa voi olla mikä tahansa toimija, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken on erittäin toivottavaa. Hankkeen tulee kytkeytyä vähintään kahteen Kestävä kaupunki -ohjelman teemoista: vähähiilisyys, älykkyys, sosiaalinen kestävyys, terveellisyys. Haku on käynnissä 3.11. asti.Ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki -ohjelma vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä yhteistyössä ministeriöiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelma on vahvistanut kuntien kestävyyden johtamista. Se on auttanut asettamaan tavoitteita kestävyydelle ja seuraamaan työn toteutumista. Ohjelmaan osallistuneet kunnat ovat ratkoneet yhteisiä haasteita liittyen esimerkiksi osallisuuteen, ympäristön hyvinvointivaikutuksiin ja sosiaalisesti kestävään kiertotalouteen. Tähän mennessä ohjelmassa on käynnistetty yli 40 kehittämishanketta, joihin on osallistunut noin 80 kuntaa ja 50 muuta toimijaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on avannut kyselyn, jolla ministeriö kerää tietoa asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon kannalta välttämättömien asiakirjojen säilytysajoista.Kysely liittyy arvonmääritysprojektiin, jossa selvitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen arvoa ensisijaisen käyttötarkoituksen näkökulmasta eli asiakkaan ja potilaan palvelun tai hoidon järjestämisen ja toteuttamisen kannalta.Taustalla hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnastaKyselyn taustalla vaikuttaa STM:n käynnistämä hankeohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Hanke on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on muodostaa yhtenäinen laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelylle.Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä päivitetään asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysajat. EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti tietoja saa säilyttää ainoastaan niin kauan, kuin se on tarpeen tietojen ensisijaista käyttötarkoitusta varten. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota asiakas- ja potilasasiakirjojen säilytysaikoihin. Lain uudistamisen yhteydessä on oleellista perustella, mihin säilytysaikojen kesto perustuu.Kyselyyn voi vastata 4.10.2021 astiKysely on rakennettu niin, että voit vastata koko kyselyyn tai vain sosiaalihuollon tai terveydenhuollon näkökulmasta. Toivomme, että perustelet vastauksesi lisätietokenttiin. Perustelut ovat erityisen arvokkaita säilytysaikoja määriteltäessä.Kyselyn tulokset analysoidaan lokakuun aikana ja niitä hyödynnetään lainsäädäntötyön yhteydessä. STM:n tavoitteena on, että lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2022.On ensiarvoisen tärkeää, että saamme mahdollisimman laajasti vastauksia. Kysely on avoin ja voit halutessasi välittää kyselyn linkkiä eteenpäin.Vastaajan taustatiedot ovat tärkeitä kyselyn tuloksien analysoinnissa. Vastaukset käsitellään anonyymisti.Kysely: Potilas- ja asiakasasiakirjojen säilytysaikakysely (webropolsurveys.com)Ruotsinkielinen kysely julkaistaan viimeistään 17.9.2021 Lisätietoaerityisasiantuntija Anna Kärkkäinen, p. 02951 63702, [email protected]
hallitusneuvos Joni Komulainen, p. 02951 63453, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi