NordenBladet — Hallitus esittää 28.10.2021 muutoksia yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettuun lakiin. Kustannustukea jatketaan kohdistamalla tuki erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille. Tuen myöntää Valtiokonttori. Hakukausi alkaisi joulukuussa 2021Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin tai jonka merkittävään asiakaskuntaan on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus. Pelkkää viranomaisen suositusta ei pidetä rajoituksena.
Lain tavoitteena on koronapandemiasta erityisesti kärsineiden toimialojen ja rajoituksista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lain voimassaolon jatkumisesta 31.12.2021 jälkeen annetaan erillinen hallituksen esitys.
NordenBladet — EU tarjoaa uusia aseita mikrobilääkeresistenssin vastaiseen taisteluun, ja eläinlääke- ja lääkerehumääräykset pätevät kaikissa EU-jäsenvaltioissa. Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden tammikuun lopussa.Hallitus esittää 28.10. eduskunnalle, että eläinten lääkitsemisestä annetun lain, eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annetun lain sekä rehulain muuttamiseksi annettavilla lakiesityksillä toimeenpannaan Euroopan unionin eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevat asetukset. Päivitettyjen lakien on tarkoitus tulla voimaan 28.1.2022 yhtäaikaisesti EU-asetusten soveltamisen alkaessa.Eläinlääkäreiden oikeus saada apteekkien tavoin keskeytymättömästi lääkkeitä tukkukauppiailta turvataan. Eläinlääkäreiden oikeudet luovuttaa eläinlääkkeitä pysyisivät lakimuutoksen jälkeen ennallaan, eli eläinlääkärit eivät jatkossakaan toimisi apteekkien kaltaisesti lääkkeiden vähittäismyyjinä.Tietyt kriittiset mikrobilääkkeet varataan ainoastaan ihmisille ja eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden käyttöä rajoitetaan. Lain tultua voimaan aloitetaan tiedonkeruu eläimille käytetyistä mikrobilääkkeistä. Jatkossa eläinlääkemääräykset ja lääkerehumääräykset tunnustetaan koko unionin alueella.Lääkerehun valmistuksen ja sisämarkkinakaupan ilmoitusvelvollisuutta yksinkertaistetaanRehulakia koskevan hallituksen esityksen mukaisesti lääkerehuihin liittyvät säännökset pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Lääkerehun valmistukseen käytetään lääkemuodoltaan esisekoitteita. Tilarehustamot sekä hyväksytyt tilasekoittajat saavat mahdollisuuden valmistaa lääkerehua tilan omille eläimille lain tultua voimaan. Lääkerehun valmistukseen ja sisämarkkinakauppaan liittyvää ilmoitusvelvollisuutta harvennetaan ja yhdenmukaistetaan, ja tiedot ilmoitetaan jatkossa vuosittain Ruokavirastolle.Lääkerehuasetuksen tavoitteena on rehu- ja elintarviketurvallisuuden varmistaminen sekä ympäristön suojelu ja mikrobilääkeresistenssin rajoittaminen. Samalla tuetaan sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa, mahdollistetaan innovaatioita sekä yhdenmukaistetaan rehualan toimijoiden toimintaedellytyksiä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 28.10.2021 nimittänyt Esa Pulkkisen puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan ajaksi 1.1.2022-31.7.2025.Ylijohtaja Esa Ilmari Pulkkinen (s. 1957) on toiminut puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkönä vuodesta 2020. Aikaisemmin hän on toiminut samassa tehtävässä vuosina 2011-2016. Vuosina 2016-2020 Pulkkinen työskenteli Euroopan unionin sotilasesikunnan päällikkönä Brysselissä. Aikaisemmin urallaan hän on toiminut muun muassa Puolustusvoimissa apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja Jääkäriprikaatin komentajana, sekä EU:n sotilasesikunnassa osastopäällikkönä ja kansallisena asiantuntijana. Koulutukseltaan Pulkkinen on yleisesikuntaupseeri.
Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies, joka ministerin apuna johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön strategista suunnittelua, sovittaa yhteen sen toimeenpanoa, vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta ja osallistuu ministerin tukena laajakantoisten asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta.
NordenBladet — EU-maiden valtiovarainministerit ilmoittivat torstaina 28. lokakuuta olevansa tyytyväisiä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman arviointiin. Suomea edusti videoneuvottelussa valtiovarainministeri Annika Saarikko.”Olen tyytyväinen Suomen saamaan positiiviseen palautteeseen. Elpymissuunnitelma osaltaan auttaa meitä tekemään suomalaista vastuullista talouspolitiikkaa, jossa kestävä taloudenpito ja vihreät investoinnit kulkevat käsi kädessä,” ministeri Saarikko sanoo.Suomi linjaa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan, miten käyttää EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Elpymissuunnitelma sisältää nykyhinnoin 2,1 miljardia euroa rahoitusta uudistuksiin ja investointeihin. Suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.Uudistukset ja investoinnit jakautuvat neljälle pilarille:vihreä siirtymädigitalisaatiotyöllisyys ja osaaminensosiaali- ja terveyspalvelut.Neuvosto hyväksyy suunnitelman lähipäivinäEuroopan komissio julkisti myönteisen arvion Suomen suunnitelmasta 4. lokakuuta. Valtiovarainministerit keskustelivat videoneuvottelussaan arvioinnista, mutta muodollisesti EU:n neuvosto hyväksyy suunnitelman täytäntöönpanopäätöksellä kirjallisessa menettelyssä lähipäivinä. Täytäntöönpanopäätös sisältää muun muassa välitavoitteet ja tavoitteet Suomen suunnitelmalle.Hyväksynnän jälkeen Suomi saa käyttöönsä 13 prosenttia elpymissuunnitelman EU-rahoituksesta eli 271 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Eduskunta on hyväksynyt kolmannen lisätalousarvion, joka linjaa rahoituksen käyttöä tänä vuonna. Ensi vuoden EU-rahoitus sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen. Ministeriöt ja muut organisaatiot viestivät vastuualueidensa rahoitushauista.
NordenBladet — Suomi on sijoittunut viidenneksi sukupuolten tasa-arvovertailussa Euroopan unionissa. Vertailussa mitattiin tasa-arvoa useilla eri osa-alueilla kuten työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja vallankäytössä.Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE julkaisi kuudennen sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin 28. lokakuuta 2021. Indeksillä mitataan tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. Lisäksi raportissa on mukana erityinen teema, joka tänä vuonna on terveys, erityisesti koronan terveysvaikutukset, mielenterveys sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys. Suurin osa nyt julkaistun indeksin tiedoista on vuodelta 2019, vallan alueella käytetään suurimmaksi osaksi keskiarvoja vuosilta 2018–2020.Kokonaisvertailussa nousu on voimakkainta vallan alueella ja taloudellisessa päätöksenteossaIndeksin kokonaisluku EU:ssa on nyt tasan 68, kun täydellistä tasa-arvoa kuvaava luku on 100. Nousua edellisestä mittauksesta on 0,6 pistettä ja 4,9 pistettä vuodesta 2010. Raportissa kiinnitetäänkin huomiota kehityksen hitauteen. Nykyisellä nopeudella tasa-arvon saavuttamisen arvioidaan kestävän lähes kolme sukupolvea. Koronpandemia ja sen kielteiset tasa-arvovaikutukset uhkaavat hidastaa vauhtia.Korkeimmat pisteet EU:n yhteispisteissä ovat terveyden alueella (87,8) ja matalimmat vallan (55,0) ja tiedon (62,7) alueilla. Näistä taloudellisessa päätöksenteossa ja koulutuksen segregaatiossa pisteet ovat kaikkein matalimmat (48,8/54,1). Sukupuolen mukainen segregaatio on merkittävä ongelma EU:ssa sekä työmarkkinoilla että koulutuksessa. Koulutuksen osalta pisteet ovat pysyneet lähes samoina viime vuosina, varsinkin segregaation osalta.Eniten pisteet ovat nousseet vallankäytössä, edellisestä mittauksesta nousua on 1,9 pistettä ja vuodesta 2010 reilu 13 pistettä. Nousu vallan alueella vastaa lähes kahta kolmasosaa koko indeksin pisteiden noususta vuodesta 2010. Erityisen paljon tilanne on parantunut taloudellisessa päätöksenteossa.Suomi EU:n keskiarvon yläpuolellaSuomen kokonaisteet ovat 75,3 ollen reilu seitsemän pistettä yli EU:n keskiarvon. Nousua viime vuodesta on 0,6 pistettä. Vuodesta 2010 indeksiluku on noussut 2,2 pisteellä. Suomi kuuluu EIGEn luokituksessa ryhmään, jossa kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta pisteet ovat nousseet EU:n keskiarvoa hitaammin.
Suurinta nousu myös Suomessa on vallan alueella, jonka tulos on nyt 74,3. Eroa edelliseen mittaukseen on 2,4 pistettä. Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa. Lyhyellä aikavälillä suurin nousu on ollut poliittisessa päätöksenteossa (6,5), pitkällä aikavälillä taloudellisessa (8,3). Nousua on tuonut naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 sekä hallituksessa.Muilta osin muutokset ovat Suomen osalta olleet pieniä. Suomen korkeimmat pisteet ovat terveyden alueella 89,5 pistettä. Kärjessä vähän muutoksia – Alankomaat nousi kolmanneksiKolmen kärjen muodostavat Ruotsi, Tanska ja Alankomaat. Ranska on neljännellä sijalla ja Suomi viidennellä. Alankomaat ajoi Ranskan ja Suomen ohi kolmanneksi ja samalla pudotti nämä yhden sijan. Yhdeksän maata on yli 70 pisteen. Näistä ainoastaan Ruotsi sai yli 80 pistettä. Alankomaiden ja Ranskan pisteet ovat nousseet viime vuosina erityisesti päätöksenteon alueella, Ranskassa melkein 30 pistettä vuodesta 2010. Tähän keskeisenä syynä ovat Ranskassa sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa käytössä olevat kiintiöt. Alankomaiden pisteet nousivat viime vuodesta erityisesti taloudellisessa päätöksenteossa. Terveydentilassa ja terveyskäyttäytymisessä selkeitä eroja sukupuolten välilläTänä vuonna erityisteemana on terveys. Kokonaistuloksissa naiset raportoivat keskimäärin huonommasta terveydentilasta kuin miehet, mielenterveys mukaan lukien kaikissa ikäryhmissä. Naisista 66 % ja miehistä 71 % kertoo terveydentilansa olevan hyvä tai erittäin hyvä. Naiset myös raportoivat alhaisemmasta psyykkisestä hyvinvoinnista riippumatta perheen kokoonpanosta, iästä, tuloista, syntymämaasta tai vammaisuudesta.Terveyttä edistävässä käyttäytymisessä, kuten terveellisessä syömisessä ja liikunnassa, on pysyviä sukupuolten välisiä eroja; miehet esimerkiksi tupakoivat ja käyttävät enemmän alkoholia kuin naiset. Toisaalta miehet saavuttavat naisia useammin viikoittaisen liikuntatavoitteen. Käyttäytymismallit näkyvät jo nuoruudessa, ja miesten ja naisten välinen kuilu laajenee iän myötä. Koronapandemia heikentänyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuttaMonet väestöryhmät, kuten yksinhuoltajat, iäkkäät ihmiset, maahanmuuttajat ja vammaiset, ja näissä ryhmissä erityisesti naiset, ovat suuremmassa riskissä jäädä syrjään terveydenhuollon palveluiden piiristä. Terveyspalveluiden saatavuutta voivat estää esimerkiksi kustannukset ja syrjinnän kokemukset. Suuret kustannukset ovat pääsyn esteenä etenkin 65-vuotiailla ja sitä vanhemman väestön parissa.Koronapandemia on entisestään lisännyt terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden esteitä EU:ssa joko lääketieteellisten toimenpiteiden lykkäämisen tai tartunnan pelon vuoksi. Noin viidennekseltä on pandemian aikana jäänyt väliin hoito tai lääkärintarkastus. Miehillä suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin – naiset altistuvat taudille useamminMiehillä on suurempi riski sairastua vakavaan tautiin ja heillä on suurempi riski kuolla tautiin. Naiset puolestaan altistuvat useammin koronatartunnalle ja työikäisten naisten koronatartunnat ovat yleisempiä verrattuna työikäisiin miehiin, mikä on liitetty naisten tekemään hoivatyöhön ja erityisesti työskentelyyn terveydenhuollossa.Erityisesti hoitoalalla työskentelevillä on havaittu koronan vakavia vaikutuksia myös mielenterveyteen.
NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa tehdään esiselvitys ulkomaalaislain muutostarpeista ja uudistuksen toteuttamistavasta.Esiselvityksessä on tarkoitus arvioida ulkomaalaislain nykyisen sisällön ja rakenteen toimivuus ja tunnistaa keskeiset kehittämistarpeet, jotka johtuvat oikeuskäytännön ja toimintaympäristön muutoksesta. Toimintaympäristöön on vaikuttanut erityisesti teknologian kehitys, kuten digitaalisen asioinnin ja biometristen tunnisteiden käyttöönotto.Esiselvityksen pohjalta hankkeessa laaditaan suunnitelma kokonaisuudistuksesta. Suunnitelmassa annetaan ehdotus ulkomaalaislain tulevasta rakenteesta ja uudistuksen toteuttamistavasta sekä arvioidaan työn henkilöstötarpeet ja aikataulu.Varsinainen uudistustyö aloitettaisiin erillisessä hankkeessa seuraavalla hallituskaudella. Kokonaisuudistusta koskeva kirjaus on tarkoitus sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan. Hankkeessa kootaan näkemyksiä ulkomaalaislain käytettävyydestäEsiselvitys valmistellaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. Pohjana hyödynnetään vertailevaa tutkimustietoa EU-maiden ulkomaalaislainsäädännön rakenteesta. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan työssä hyödynnetään myös ulkopuolisia selvityksiä sekä valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN TEAS). Esiselvityksessä kuullaan lakia soveltavia viranomaisia sekä muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä erityisesti lain käytettävyydestä ja toimivuudesta. Samanaikaisesti ministeriössä on vireillä hanke, jonka tehtävänä on määritellä pitkän aikavälin tavoitteet Suomen kokonaisvaltaiselle maahanmuuttopolitiikalle. Esiselvityshankkeelle asetetaan poikkihallinnollinen seurantaryhmä. Siihen kutsutaan jäsenet ulkoministeriöstä, oikeusministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, tuomioistuinlaitoksesta, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkijayhteisöstä. Hankkeen toimikausi päättyy 31.3.2023.Muutokset ovat tehneet laista vaikeasti hahmotettavanUlkomaalaislaissa säädetään muun muassa maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksistä, matkustusasiakirjoista, kansainvälisestä suojelusta ja oikeusturvasta. Joistakin lupatyypeistä on nykyisin omat lakinsa, mutta ulkomaalaislaissa määritellään myös näiden lupien yleiset edellytykset.Nykyinen ulkomaalaislaki tuli voimaan vuonna 2004. Laajassa laissa on noin 300 pykälää, joissa on yli 1 000 säännöstä. Voimaantulonsa jälkeen lakia on muutettu kaikkiaan noin 90 kertaa. Ulkomaalaislain säännöksillä on myös saatettu voimaan yli 20 EU-direktiiviä. Lukuisten muutosten johdosta lain rakenne on kärsinyt, ja laista on tullut vaikeasti hahmotettava. Ulkomaalaislaki on maahanmuuttopolitiikan väline, jonka avulla voidaan tukea kokonaisvaltaisen, johdonmukaisen ja selkeän maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Hallitus päätti toukokuun 2021 kehysriihessä, että ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön toimipaikka on 1.11.2021 lähtien Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 4. Ministeriö muuttaa vanhasta osoitteestaan Eteläesplanadi 16:sta remontin vuoksi. Muutto tapahtuu 28.-31.10.2021 aikana. Työskentely uusissa toimitiloissa alkaa marraskuun alussa. Muuton myötä ministeriön kaikki osastot ja yksiköt ovat jälleen samassa osoitteessa lähes kahden vuoden tauon jälkeen.Liikenne- ja viestintäministeriön yhteystiedot 1.11.2021 lähtien ovatMinisteriön käyntiosoite:Liikenne- ja viestintäministeriöEteläesplanadi 400130 HelsinkiMinisteriön postilokero-osoite:Liikenne- ja viestintäministeriöPL 3100023 ValtioneuvostoPuhelinvaihde: 0295 16001Kirjaamo:käyntiosoite: Ritarikatu 2, Helsinkisähköpostiosoite: [email protected]Internetsivut:www.lvm.fi
NordenBladet — Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 85 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 78 prosenttia kaksi rokoteannosta 27.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa marraskuun alussa, viikoilla 44 tai 45, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.Viikon aikana (21.–27.10.) ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut 0,5:llä prosenttiyksiköllä ja toisen annoksen kattavuus 1,5:llä prosenttiyksiköllä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille. Kolmannen rokoteannoksen on 27.10. mennessä saanut 88 774 henkilöä.Viikolla 42 erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 98 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisen viiden viikon aikana uusien erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on vaihdellut 79 ja 129 potilaan välillä. Tehohoitoon tuli viime viikolla 22 uutta koronaviruspotilasta, mikä on seitsemän potilasta vähemmän kuin edellisellä viikolla.Viime viikon lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 120 potilasta, joista 89 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 31 teho-osastoilla. Viikon 41 lopussa hoidossa oli yhteensä 148 potilasta, joten kuormitus on jonkin verran pienentynyt. Tautiin liittyviä kuolemia oli 27.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 150. Sairaalahoidon tarpeen jatkuva lasku edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä. Paikallisen tai alueellisen epidemiatilanteen heikentyessä tartuntojen leviämistä ja sen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan edelleen tehokkaasti estää ottamalla oikea-aikaisesti käyttöön hybridistrategian mukaisia toimenpiteitä kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella.Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on merkittävästi suurempi rokottamattomilla kuin kaksi kertaa rokotetuilla. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi erikoissairaanhoitoon 15 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Erikoissairaanhoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50-69-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, joilla riski on 52-kertainen verrattuna saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin. Uusia koronatartuntoja on ilmaantunut Suomessa kahden viimeisen viikon aikana 133 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on noin 6 prosenttia vähemmän kuin näitä edeltävien kahden viikon aikana (27.9.–10.10.), jolloin tartuntoja ilmaantui 141 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen todettujen koronatapausten määrä on pysynyt neljä viikkoa samalla tasolla, noin 3600–4000 tapausta viikoittain.Viikolla 42 koronavirustestejä tehtiin yli 74 000. Määrä on hieman pienempi kuin kolmella edellisellä viikolla, jolloin testejä tehtiin noin 79 000–81 000 viikoittain. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 4,9 prosenttia. Osuus on kasvanut hieman tätä edeltävästä viikosta, jolloin lukema oli 4,6 prosenttia. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.
NordenBladet — Uusi ministeriryhmä päätti Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta kevään 2022 aikana. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa 27. lokakuuta. Ministerit kuulivat myös katsauksen Suomen digitaalisesta tilanteesta ja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä.Digikompassi määrittelee yhteisen vision ja tavoitteetEuroopan unionin digitaalistrategian tavoitteena on valjastaa digitalisaatio palvelemaan ihmisiä ja yrityksiä sekä tukemaan tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tueksi Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen EU:n digitaalisesta kompassista syyskuussa 2021. Se on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.Suomen digikompassilla on tarkoitus laatia näille alueille kansalliset tavoitteet ja mittarit sekä luoda yhtenäinen digivisio. Työtä on tarkoitus tehdä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työhön kytketään nyt jo vireillä olevat hankkeet. Kompassi auttaa myös Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta keskeisten hankkeiden priorisoinnissa.– Digitaalinen kompassi on keskeinen työkalu yhteisen tavoitetilan luomiseksi vuoteen 2030 sekä tähän tarvittavien konkreettisten toimien määrittelemiseksi. Haluamme olla edelläkävijöitä ja olla ensimmäinen digikompassin laatinut EU-maa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Suomi on digitalisaation kärkeä, mutta tarkempaa tilannekuvaa tarvitaanMinisterit käsittelivät digitalisaation ja datatalouden tilannekuvaa. Sen mukaan Suomi on digimaailman kärkeä kansainvälisten mittausten perusteella. Kuitenkin tietyillä osa-alueilla, kuten verkkokaupassa, Suomi on jäämässä jälkeen.Digitalisaatioon, datatalouteen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä hankkeita on vireillä lukuisia ja ne ovat yhteensä satojen miljoonien eurojen arvoisia. Vahvempaa kokonaiskuvaa ja koordinaatiota tarvitaan, jotta hankkeilla saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri. Koordinaatiolla varmistetaan myös hankkeiden yhteentoimivuus ja se, että hankkeista saatavat opit ovat laajalti hyödynnettävissä.Hyvinvointialueiden valmistelut etenevät pääosin suunnitellustiMinisterityöryhmä kuuli tilannekatsauksen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisestä. Väliaikaisten valmistelutoimielinten toiminta on käynnissä kaikilla alueilla. Aluevaalit järjestetään 23.1.2022 ja aluevaltuustojen toimikausi käynnistyy maaliskuussa 2022.– Valmisteilla on Suomen historian suurin hallintouudistus. Pidän tärkeänä, että alueet ja väliaikaiset valmistelutoimielimet saavat työhönsä riittävästi tukea. Uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää hyvää yhteistyötä ja tiivistä yhteydenpitoa valtiovarainministeriön ja alueiden välillä, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.Hyvinvointialueiden valmistelurahoitus vuodelle 2021 on maksettu. Myös ICT-rahoituksesta on tehty ensimmäiset päätökset. Sote-ministeriryhmän linjauksen mukaisesti hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitustarvetta arvioidaan täytäntöönpanon edetessä, ja siihen varaudutaan lisätalousarvioesityksissä vuonna 2022.
NordenBladet — Oikeusministeriön yhteydessä toimivan Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan viran hakuaika päättyi tänään 27. lokakuuta. Virkaa haki kuusitoista henkilöä. Vakinainen virka täytetään 1.1.2022 alkaen.Hakijat ovat: Taisto HakalaJuha HakolaTapio HeiskanenHannamari HelkeMiikka HultMatti KinnunenJukka-Pekka KiuruKurt Kokko Jussi LaaksonenEki LamminmäkiJarno RuusunenArja ToolaKai ValonenJyri VilkoKaksi hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen.
