NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto tapaa Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičsin Helsingissä 9. marraskuuta.Ministerit keskustelevat kahdenvälisistä suhteista, koronavirustilanteesta, alueellisista kysymyksistä sekä kansainvälisistä aiheista, kuten transatlanttisista suhteista ja Afganistanista. ”On tärkeää vaihtaa näkemyksiä ajankohtaisista kysymyksistä läheisen naapurimme Latvian kanssa”, toteaa ministeri Haavisto.Latvian ulkoministeri tapaa Suomen vierailullaan myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen.
NordenBladet — Oikeusministeriö on selvittänyt kielilain mukaisia velvoitteita ja kielellisten oikeuksien toteutumista yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista tehtävistä. Selvityksen on tehnyt professori Kirsi Kuusikko Lapin yliopistosta.Selvityksen mukaan, kun palveluita hankitaan yksityiseltä palveluntuottajalta, kielellisen palvelun toteutumisen pitäisi olla selkeästi hankinnan kriteerinä palvelua hankkivan julkisyhteisön kielilain velvoitteiden mukaisesti.Hankinnasta vastuussa olevalla pitäisi myös olla kokonaiskuva kielilain velvoitteiden toteutumisesta palvelua tarjottaessa. Professori Kirsi Kuusikon mukaan kokonaiskuvan saamiseksi kielellisistä palveluista viranomaiset ovat pyrkineet tekemään muun muassa erilaisia kielellisiä palvelusuunnitelmia.– Myös yhdenvertaisuussuunnitelmia voisi kehittää niin, että kielinäkökulma olisi selkeämmin osa toiminnan ohjausta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa voisi esimerkiksi määritellä tarkemmin, mitä laadullisia vaatimuksia kielilainsäädäntö asettaa toiminnalle, toteaa Kuusikko.Perustuslakivaliokunta on pyytänyt hallitusta arvioimaan sitä, miten kielelliset oikeudet toteutuvat yksityisen toimijan huolehtiessa julkisista hallintotehtävistä. Tehdyn selvityksen tavoitteena oli selvittää kielilain 25 § pykälän mahdolliset tulkintaongelmat ja mistä ne johtuvat.Selvitys tehtiin, jotta mahdollinen säännöksen uudistamistarve voitaisiin tunnistaa, ja jotta säännös olisi helpommin sovellettavissa ja seurattavissa yksityisten tuottaessa palveluja. Tavoitteena oli myös saada lisätietoa kielilain 25 §:n huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään yksityisten kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Kielilain 25 § mukaan jos julkinen hallintotehtävä on lailla tai lain nojalla säädetty yksityiselle, sitä koskee sen hoitaessa tehtävää, mitä kielilaissa säädetään viranomaisesta. Jos tehtävän vastaanottaja määräytyy viranomaisen päätöksen, muun toimenpiteen tai viranomaisen ja vastaanottajan välisen sopimuksen perusteella, viranomaisen on varmistettava, että tehtävää hoidettaessa annetaan kielilain mukaista kielellistä palvelua. Tämä tulee myös varmistaa viranomaisen antaessa muun kuin julkisen hallintotehtävän yksityisen hoidettavaksi, jos kielilain edellyttämän palvelutason ylläpitäminen sitä vaatii.
NordenBladet — Hallitus haluaa ulottaa peltojen kipsikäsittelyn nykyistä laajemmille rannikkoalueille Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kipsikäsittely kohdennetaan soveltuville peltolohkoille Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden valuma-alueilla. Suomen rannikkovesien rehevöityminen on edelleen vesiensuojelun suurin yksittäinen haaste, jonka torjuntaan tarvitaan tehokkaita ja laaja-alaisia toimia.Peltojen kipsikäsittely on tehokas kiertotalousratkaisu, joka vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen ja edistää peltomaan hiilivarannon säilymistä. Kipsin teho on osoitettu laajamittaisilla peltokokeilla Suomessa viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kipsi parhaimmillaan puolittaa fosforin huuhtoutumisen pelloilta vesistöön. Suomessa käytetty maanparannuskipsi syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena ja täyttää asetetut puhtausvaatimukset.Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitetään parhaillaan Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä yhteistyössä viljelijöiden kanssa vuosina 2020–2023. Tähän mennessä alueen pelloista noin 16 000 hehtaaria on käsitelty kipsillä.Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Kipsituen viljelijöille myöntää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka kilpailuttaa kipsin hankinnan ja toimituksen pelloille. Kipsikäsittelytuki myönnetään palveluna viljelijän hakemuksesta. Alueelliset ELY-keskukset tarjoavat oman toimialueen viljelijöille tietoa ensi kevään 2022 kipsihausta.Suomessa on kartoitettu kipsikäsittelyyn soveltuvat pellot. Nyt käynnissä olevassa vesiensuojelun tehostamisohjelmassa 2019-2023 on tavoitteena käsitellä noin 65 000 hehtaaria peltoa Saaristomeren valuma-alueella. Ensi vuoden talousarvioesityksessä oleva määräraha mahdollistaa peltojen kipsikäsittelyn muilla rannikkoalueilla noin 35 000 hehtaarilla peltoa.Kipsin hyödyistä kerrotaan ”Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – uutta tietoa ympäristöhyödyistä” -seminaarissa 8.12.2021 klo 9-11. Seminaarissa kerrotaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan kuuluvien Kipsi-, Rakennekalkki- ja kuitu-hankkeiden tuloksista.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tulevista hyödyistä ja kustannuksista on saatu entistä tarkempaa tietoa. Osana järjestelmän määrittelyä laadittu selvitys ennakoi, minkälaisia hyötyjä uudistuksesta voidaan saada. Toinen valmistunut selvitys kartoitti uudistuksen vaikutuksia kuntien myyntituloihin. Selvitysten avulla voidaan varmistua siitä, että uudistus tuottaa hyötyjä järjestelmän käyttäjille. Ne auttavat myös arvioimaan mittavan investoinnin hyötyjä suhteessa kustannuksiin.Ramboll Oy:n Heikki Rannikon laatima selvitys osoittaa, että uuden valtakunnallisen tietojärjestelmän hyödyt ovat suuremmat kuin sen kustannukset. Näin on erityisesti pidemmällä aikavälillä, sillä tietojärjestelmä tulee täydentymään uusilla tiedoilla ja toiminnallisuuksilla. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen version on tarkoitus avautua käyttöön vuonna 2024. Välittömiä säästöjä tulee jo lyhyellä aikavälillä siitä, että viranomaisten toimintaa voidaan tehostaa.Selvityksessä käytettiin aikaisempia muutos- ja hyötyanalyyseja, joiden lisäksi pureuduttiin tarkemmin muutamaan viranomaisprosessiin. Digimuutoksen hyötypotentiaalia tarkasteltiin osana Verohallinnon kiinteistöverotusta, Pelastustustoimen tehtäviä, aluevastuumuseoiden kaavalausuntoa sekä ympäristöluvan myöntämistä ja Metsäkeskuksen päätöksiä. Esimerkkien avulla päästiin kiinni siihen, miten prosessi tulisi muuttumaan, mikä siinä voisi sujuvoitua, ja kuinka paljon työaikaa tiedon entistä parempi saatavuus voi säästää. Prosesseihin käytettyä työaikaa ei ollut saatavina valmiina, mistä syystä perattiin läpi valitut esimerkit.Viranomaisprosesseissa koituvat tehokkuushyödyt ovat selvityksen mukaan varovaisesti arvioituna noin kymmenen miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Hyödyt kasvavat, kun useampia tehtäviä saadaan mukaan tietojärjestelmän täydentyessä. Lopulta vuotuiseksi säästöpotentiaaliksi on arvioitu valtion tehtävissä kaksi miljoonaa euroa ja kunnissa 32 miljoonaa euroa.Kartoitus kuntien myyntituloista valmistuiMuutostuuli Oy:n ympäristöministeriön tilaamana tehty selvitys puolestaan kartoitti, minkälaisia tuloja kunnat saavat myydessään rakennusvalvonnan asiakirjoja ja paikkatietoaineistoja. Toni Saarikosken tekemä tarkastelu ei koskenut rakennuslupien käsittelyn tuloja. Tavoitteena oli selvittää paitsi liikkuvia euroja, myös myyntikäytänteitä.Selvitys tehtiin käymällä läpi tilanne 13 eri puolilla Suomea sijaitsevassa ja erikokoisessa kunnassa. Näistä yleistettynä lasketaan, että Suomen kunnissa kertyy vuosittain 3,8 – 4,9 miljoonaa euroa myyntituloa. Menoista selvitys ei saanut kyllin kattavaa tietoa. Toimitusmäärät vaihtelivat luonnollisesti kunnan koon mukaan. Rakennusvalvonnan asiakirjavolyymi on joitakin satoja tuhansia kappaleita vuodessa ja paikkatietotuotteiden volyymi on joitakin kymmeniä tuhansia kappaleita vuodessa. Erityisesti isoimmissa kunnissa on käytössä erilaisia verkkokauppoja tietotuotteiden myyntiin. Tietoa tuotteiden hinnoista oli hyvin saatavilla.Suomen ympäristökeskus SYKE hyödyntää molempia selvityksiä osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelytyötä, joka valmistuu vuodenvaihteessa.Esitys kustannuksista ja hyödyistä Ryhti-infossa 26.10. ja 2.11.Esitys kuntien myyntituloista Ryhti-infoissa 26.10. ja 2.11.
NordenBladet — Ympäristöministeriö ja Motiva ovat myöntäneet Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Kunniamaininta jaettiin nyt ensimmäistä kertaa.Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat”Lämpimät onnitteluni Tampereelle! Kaupungin vahva tahto rakentaa enemmän puusta on toteutunut vaikuttavana ja näkyvänä uuden ajan puurakentamisena. Kunnilla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja Tampere on hyvä esimerkki, että kunnista löytyy halua ja osaamista tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa. Uskon, että Tampere inspiroi tässä myös muita kuntia”, sanoi ministeri Mikkonen onnittelupuheessaan.Onnistunutta yhteistyötä puukerrostalorakentamisen lisäämiseksiErityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Puukerrostalojen markkinaosuus on koko Suomessa tällä hetkellä 4–5 prosenttia.Tampere on myös tarjonnut hyvän alustan puurakentamisen laaja-alaiselle kehittämiselle. Rakentamisen ohjauskeinojen monipuolinen käyttö on kannustanut ja ohjannut monimuotoiseen puurakentamiseen. Suuren kaupungin selkeä suunta on myös tukenut alan yritystoiminnan vahvistumista. Kaupungille kertynyt tietotaito julkisen puurakentamisen vauhdittamisesta hyödyttää koko Pirkanmaata. Tampereen kaupungin laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisännyt puurakentamiseen liittyvää tietoa, taitoa ja osaamista muodostaen vahvan tuen puurakentamisen yleistymiselle Suomessa.”Puurakentamisen edistäminen on tärkeä osa Hiilineutraali Tampere -tiekarttaa. Työtä on tehty pitkäjänteisesti muun muassa maankäytön suunnittelun ja maapolitiikan avulla. Erilaiset kannustimet ovat myös tärkeässä roolissa”, toteaa Tampereen kaupunkiympäristön kehittämisen palvelualueen johtaja Mikko Nurminen.Kunnat puurakentamisen veturinaKansallinen tavoite julkiselle puurakentamiselle on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025. Ympäristöministeriö julkisti sidosryhmien kanssa laaditut tavoitteet julkiselle puurakentamiselle syksyllä 2020.”Puun käytön edistämisen työkalut ovat kunnissa. Kuntakentällä on jo hyvin suurta kiinnostusta pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja edistää kiertotaloutta. Nyt on oikea aika edetä puurakentamisessa puheista tekoihin, kuten Tampereella on ansiokkaasti tehty”, sanoo Puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö ja tuomariston jäsen Petri Heino ympäristöministeriöstä.Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnalla halutaan nostaa esiin tärkeää ja ansiokasta toimintaa, jota julkinen sektori tekee puurakentamisen edistämiseksi. Puurakentaminen on tärkeä osa rakentamisen vähähiilistä tulevaisuutta ja julkinen sektori on rakennuttajana merkittävässä suunnannäyttäjän roolissa koko alalle.Kunniamaininnan tuomaristoon kuuluivat Petri Heino ympäristöministeriöstä, Harri Heinaro Motivasta, Anu Turunen Puuinfosta, Jussi Niemi Kuntaliitosta ja Timo Nyyssölä Metsäkeskuksesta.
NordenBladet — Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli elämän loppuvaiheen hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän ehdottamista toimenpiteistä 4. marraskuuta.Elämän loppuvaiheen hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän ehdottamia toimenpiteitä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi sekä potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi arvioidaan valmistelussa tarkemmin määrittyvässä aikataulussa. Ensimmäisenä tulevat arvioitaviksi potilaan hoitotahdon vahvistamista koskevat lainsäädäntötarpeet sekä palliatiivisten keskusten toiminnan laajentaminen kaikille hyvinvointialueille.Asiantuntijoista koostuva itsenäinen työryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmän luovutti loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle elokuussa 2021.Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksenä on, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saatavuutta sekä osaamista lisätä. Laadukasta palliatiivista hoitoa tulisi olla saatavilla kaikkialla Suomessa. Pelkät suositukset eivät työryhmän näkemyksen mukaan riitä puutteiden korjaamiseksi, vaan muutoksia tarvitaan myös lainsäädäntöön. Loppuraportissa työryhmä esittää alustavia ehdotuksia muutoksiksi potilaslakiin, terveydenhuoltolakiin ja sairausvakuutuslakiin. Selvitys sääntelytarpeista ja työryhmän näkemyksiä lainsäädännön muuttamisesta: Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti
NordenBladet — Koronan iskiessä päälle keväällä 2020 talouden taivaalla seilasi synkkiä pilviä ja ennusteet povasivat Suomelle erityisen kehnoa tulevaisuutta. Vaikka kotimaan epidemia- ja taloustilanne olivat siedettäviä, globaalin kriisin uskottiin heijastuvan Suomeen rajusti ja pitkään, kuten oli käynyt aiemmin muun muassa finanssikriisissä.Aikaisemmista kriiseistä poiketen Suomen talouden kohtaama ulkoinen shokki näyttää kuitenkin koronakriisissä jääneen monia kilpailijamaita pienemmäksi. Osin juuri tästä syystä kriisin alkuvaiheessa laaditut synkät ennusteet menivät Suomen kohdalta pahasti pieleen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan talousneuvostolle laatimassa tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan, miksi näin kävi – ainakin osaksi kysymys oli hyvästä onnesta.Mihin Suomen hyvä tuuri perustui ja mitä johtopäätöksiä tutkimuksen perusteella voidaan tehdä? Talousneuvoston pääsihteeri Pekka Sinko kommentoi Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa julkaistussa kirjoituksessaan Etlan tutkimusta ja pohtii, miten talouden kriisinkestävyyttä voitaisiin edelleen vahvistaa.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön sivuakkreditointiSisäministeriöSeppo Sivula, poliisitarkastaja, esittelijä p. 0295 488 591 – Kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroista hyväksymistä koskevalla sopimuksella perustetun pysyvän komission (C.I.P.) päätösten XXXV-36 – XXXV-46 hyväksyminenOpetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Lamberg, hallitusneuvos p. 0295 330 397 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 113/2021 vp; EV 139/2021 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöKatja Viertävä, hallitusneuvos p. 0295 342 612 – Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII lukuun liittyvään vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevaan säännöstöön (IMDG-säännöstö) tehtyjen muutosten hyväksyminenKirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 342 570 – Tieliikennettä koskevan yleissopimuksen 1 artiklan muuttamisen ja 34 bis artiklan lisäämisen hyväksyminenHelinä Teittinen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 342 017 – Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminenSosiaali- ja terveysministeriöHenna Huhtamäki, hallitusneuvos p. 0295 163 072 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta (HE 103/2021 vp; EV 137/2021 vp)Mari Leinonen, hallitussihteeri p. 0295 163 509 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain, eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 94/2021 vp; EV 138/2021vp)YmpäristöministeriöOili Rahnasto, hallitusneuvos p. 0295 250 244 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain, jätelain ja EU-ympäristömerkistä annetun lain sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 153/2021 vp; EV 136/2021 vp)Anu Karjalainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 067 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 32 ja 89 §:n muuttamisestaPekka Virkamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 073 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 121/2021 vp, EV 144/2021 vp)
NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Suomen kansallisen ikääntymispolitiikkaa tarkastelevan ja arvioivan Madridin ikääntymistä koskevan kansainvälisen toimintasuunnitelman seurantaraportin. Raportissa avataan Suomessa tehtyä kehittämistyötä ja liitetään se osaksi kansainvälistä kontekstia.Suomessa toteutettu ikääntymispolitiikka, sen tavoitteet ja sisällöt, ovat pitkälti yhteneväisiä YK:ssa asetettujen tavoitteiden kanssa. Raportin laadinnassa YK:n Euroopan talouskomissio UNECE kannustaa jäsenvaltioita osallistavaan ”alhaalta ylös” -lähestymistapaan, joka ottaa mukaan kansalaisyhteiskunnan ja iäkkäät itsensä. Tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita saamaan palautetta toteuttamastaan politiikasta ja ohjelmista. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi seurantaraportista lausuntoja eri ministeriöiltä ja asiantuntijajärjestöiltä sekä kuntasektorin, kansalaisjärjestöjen, eturyhmien ja työmarkkinajärjestöjen edustajilta. Lausuntopyynnön vastaanottaneista 31 organisaatioista 26 antoi lausunnon.Kansalliset raportit ovat tärkeä osa ikääntymispolitiikan tarkastelua ja arviointia, ja ne antavat perustan alueelliselle yhteenvetoraportille toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Kansallisen tason tarkastelun ja arvioinnin jälkeen YK:n alueelliset toimikunnat koordinoivat tietojen yhdistämistä omalla alueellaan. Tarkastus- ja arviointiprosessit huipentuvat YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CSocD) yleiskatsaukseen.Seurantaraportin taustalla on Madridissa huhtikuussa 2002 pidetyn toisen ikääntymistä käsittelevän maailmankokouksen hyväksymä Madridin kansainvälinen ikääntymistä koskeva toimintasuunnitelma (MIPAA). Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden toteutumiseksi toteutetaan viiden vuoden välein kansallinen raportointikierros, jossa tarkistetaan ja arvioidaan kansallista ikääntymispolitiikkaa. Toimintasuunnitelman toteutusta seurataan YK:n Euroopan talouskomissiossa (UNECE).
