NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) ministerikokouksen Kirkkonummen Majvikissa 9.-10.11.2021. Kokoukseen osallistuvat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit. Ministerit keskustelevat Suomen puheenjohtajakauden tuloksista, työn etenemisestä kuluvan vuoden aikana ja alueellisesta turvallisuustilanteesta. Puolustusministereiden on myös määrä käydä tutustumassa Rannikkoprikaatin toimintaan Upinniemessä. Puolustusministeri Kaikkosella on lisäksi kahdenvälinen kokous Norjan uuden puolustusministerin, Odd Roger Enoksenin kanssa. Lisätietoa kokouksista antaa puolustusministeriössä erityisasiantuntijat Anton Staffans (Nordefco), puh. 0295 140 053, ja Johanna Hämäläinen (Suomi-Norja-yhteistyö), puh. 0295 140 086, sekä kokouksen viestintään liittyen viestintäpäällikkö Kristian Vakkuri, puh. 0295 140 123.
NordenBladet — Suomi ja Belgia toimivat Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän rinnakkaispuheenjohtajina tulevat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus antaa Suomelle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa humanitaarisen avun käytäntöihin aikana, jolloin avun tarve on historiallisen suuri.Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmä (Good Humanitarian Donorship, GHD) on yksi merkittävimmistä humanitaaristen rahoittajien yhteistyöfoorumeista. Epäviralliseen ryhmään kuuluu 42 rahoittajamaata ja muun muassa EU, joiden osuus globaalista humanitaarisesta rahoituksesta on yhteensä yli 80 prosenttia. Ryhmä vaalii humanitaarisen avun puolueettomuutta ja tasapuolisuutta sekä hakee parhaita käytäntöjä tehokkaaseen ja vastuulliseen avunantoon.”Humanitaariseen apuun kohdistuu yhä voimakkaampia vaatimuksia. Toimintaympäristö on aseellisten konfliktien, terrorismin ja ilmastonmuutoksen myötä muuttunut yhä vaikeammaksi. Rahoittajamailla on suuri vastuu siitä, miten humanitaarinen järjestelmä toimii ja parhaiten tavoittaa hätäapua tarvitsevat ihmiset. Suomella ja Belgialla on nyt tärkeä ja ainutlaatuinen rooli näiden keskustelujen luotsaajana”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Ryhmän merkitys korostuu vallitsevassa humanitaarisessa tilanteessa: avun tarpeet ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi, mutta rahoitus ei ole pysynyt tarpeiden tahdissa. Myös siksi avun tehokkuutta ja avunantajien yhteistyötä on jatkuvasti tarve parantaa. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet 24 periaatteeseen, joiden tarkoituksena on ohjata virallista humanitaarista apua, vahvistaa rahoittajien vastuuta avun saajia kohtaan ja lisätä avunantajapolitiikan yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Periaatteissa muun muassa korostetaan humanitaarisen avun tarpeeseen perustuvaa, epäpoliittista luonnetta ja avunsaajien roolia sekä vahvistetaan avun vähimmäisvaatimuksia ja rahoittajamaiden velvollisuutta myöntää rahoitusta tehokkaasti sekä seurata ja arvioida sen tuloksia.Suomen ja Belgian puheenjohtajakaudella pyritään löytämään parempia käytäntöjä erityisesti vammaisten henkilöiden huomioimiseen, seksuaalisen häirinnän kitkemiseen sekä siihen, miten terrorisminvastaisten toimien haitallisia vaikutuksia humanitaariseen apuun voitaisiin ehkäistä ja vähentää. Suomi muun muassa toteuttaa tutkimuksen siitä, miten humanitaarista apua antavien järjestöjen tulisi huomioida sekä budjetoinnissaan että toiminnassaan vammaisten henkilöiden tarpeet. Puheenjohtajakausi käynnistyy marraskuussa. Ensimmäisissä kokouksissa käsitellään humanitaariseen apuun vaikuttavia systeemisiä muutostekijöitä, muun muassa koronapandemian vaikutuksia avunantoon, valtasuhteita rahoittajamaiden ja paikallisten humanitaaristen toimijoiden välillä sekä humanitaarisen avun ympäristövaikutusten pienentämistä. Ympäristöteema oli keskiössä myös Suomen edellisellä GHD-puheenjohtajakaudella vuonna 2013.
NordenBladet — Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon oikeusministeriölle U-kirjelmästä, joka koskee direktiiviehdotusta kuluttajaluotoista. Arviointineuvosto pitää esitystä melko hyvin valmisteltuna, mutta vaikutukset kuluttajiin, luotonantajiin ja luotonantoon jäivät liian yleiselle tasolle.Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että U-kirjelmässä kuluttajaluotoista on selostettu tiiviisti ja ymmärrettävästi direktiiviehdotuksen keskeiset esitykset sekä todennäköiset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Myös Suomen kannat on kuvattu selkeästi. Arviointineuvosto kiinnittää huomiota, että kuluttajaluottojen kansallista nykytilaa ja kipupisteitä ei kuvata U-kirjelmässä. Tämä vaikeuttaa direktiiviehdotuksen vaikutusten arviointia, kun muutosta ei voi verrata kansallisen lainsäädännön kokonaisuuteen. Lyhytkin kuvaus kuluttajaluottojen nykytilasta, muun muassa pikavipeistä, auttaisi arvioimaan uuden direktiiviehdotuksen merkitystä Suomelle.Asian jatkovalmistelussa tulisi arvioida vaikutuksia erilaisille kuluttajille. Onko esityksellä vaikutuksia esimerkiksi sellaisille kotitalouksille, joilla ei ole mahdollisuutta saada luottokorttia ja joilla on lyhytkestoisia rahoitustarpeita. Jos ilman korkoja ja maksuja olevien luottojen tarjonta vähenisi, mitä vaikutuksia tällä olisi arjen hankintojen tekemiseen.Vaikutuksia luotonantajille tulisi myös tarkentaa. Kuinka suurta joukkoa luotonantajia uusi sääntely koskee ja millaisia vaikutuksia seuraa erilaisille toimijoille?Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotukseen kuluttajaluotoista, josta oikeusministeriö on antanut U-kirjelmän (U 38/ 2021 vp) eduskunnalle. Arviointineuvosto katsoo, että U-kirjelmän perusteella saa hyvän käsityksen direktiiviehdotuksesta ja Suomen kannoista, mutta vaikutusarvioita tulisi syventää ja ehdotuksen merkitystä Suomelle tulisi selventää käsittelyn edetessä. Arviointineuvosto suosittelee, että edellä esitetyt kehittämis-ehdotukset otetaan huomioon asian jatkovalmistelussa.
NordenBladet — YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Iso-Britannian Glasgow’ssa 31.10.-12.11. Yksi ilmastokokouksen keskeisistä teemoista on sopeutuminen ja sen rahoittaminen erityisesti kehittyvissä maissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten vähiten kehittyneet maat ja köyhimmät ihmiset, vaikka näiden vaikutus ilmastonmuutokseen on kaikkein pienin.Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari osallistuu videotervehdyksillä Sopeutumisrahasto Adaptation Fundin sekä REAP:in (Risk-informed Early Action Partnership) sivutapahtumiin. COP26:ssa Suomi julkistaa 30 miljoonan euron rahoituspaketin uusille hankkeille kehittyvien maiden sää- ja ennakkovaroituspalvelujen kehittämiseen. Yhteistyö meteorologian alalla on tärkeä osa Suomen sopeutumisrahoitusta. Käynnissä olevat hankkeet hyödyttävät välillisesti lähes 300 miljoonaa ihmistä parantamalla sää- ja ennakkovaroituspalveluita.Adaptation Fundin sivutapahtumassa julkistetaan Suomen seitsemän miljoonan euron tuki rahastolle. Rahasto on YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) alainen virallinen rahoitusmekanismi, joka rahoittaa kehitysmaiden haavoittuvien yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen. Yli 31 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä hyötynyt sen rahoittamista hankkeista, jotka keskittyvät mm. ilmastokestävään maatalouteen, ruokaturvaan, vesivarojen hallintaan ja metsiin. Uusia välineitä ovat innovaatiorahoitusikkunat, joilla tuetaan uusia, kaupallisiakin, sopeutumisinnovaatioita.Lisäksi ministeri Skinnari osallistui Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin uuden HIPCA-rahaston lanseeraukseen. HIPCA (High Impact Partnership on Climate Action) on monenkeskinen, usean rahoittajan rahasto, jonka tarkoituksena on ohjata varoja hankkeisiin, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kohdemaissa sekä kasvattavat niiden ilmastokestävyyttä. Suomi sijoittaa rahastoon noin 40 miljoonaa euroa ja lisäksi myöntää sille kahden miljoonan euron lahjarahan.YK:n yleiskokouksessa syyskuussa lanseerattu Champions Group on Adaptation Finance järjestää oman sivutapahtuman sopeutumisrahoituksesta. Ryhmän muodostavat Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Iso-Britannia sekä Saksa. Tapahtumassa keskustellaan ryhmän jatkoaskelista COP26 jälkeen ja kutsutaan mukaan uusia jäseniä. Suomea keskustelussa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Tapahtumassa julkistetaan Suomen fasilitoimat Lahti Adaptation Finance Dialogue -keskustelut, joissa ilmastorahoittajat, vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot keskustelevat sopeutumisrahoituksesta.Naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet ilmastotoimissa esilläUlkoministeri Pekka Haavisto osallistuu panelistina Glasgow’n ilmastokokouksen virtuaaliseen sivutapahtumaan Sustainability, Equality, Peace: Integrating Climate Change & Women, Peace and Security Agendas. Paneelissa käsitellään ilmastonmuutoksen ja konfliktien vaikutusta naisten oikeuksien toteutumiseen.Ilmastosuurlähettiläs Jan Wahlberg osallistuu ilmastokokoukseen paikan päällä Glasgow’ssa. Wahlbergin ohjelmaan kuuluu useita kahdenvälisiä tapaamisia ja puheenvuoroja Suomelle keskeisistä ilmastoteemoista. Wahlbergia kuullaan keynote-puhujana vammaisten henkilöiden oikeuksia ilmastotoimissa edistävässä sivutapahtumassa. Wahlberg tapaa Maailman luonnonvarainstituutin Afrikan aluejohtajan Wanjira Mathain sekä Etelä-Korean ilmastosuurlähettiläs Kim Hyo-eunin.“Korostamme edelleen, miten tärkeää on varmistaa vammaisten ja heitä edustavien organisaatioiden osallisuus ilmastotyössä sekä ottaa huomioon heidän oikeutensa ilmastotoimissa”, Wahlberg sanoo. Suomen ilmasto-osaaminen näkyväksi Until We Act -alustallaIlmastokokouksen aikana lanseerattiin myös Until We Act -alusta, joka esittelee suomalaista ilmasto-osaamista kansainväliselle yleisölle. Alustasta vastaa ulkoministeriön maakuvayksikkö, joka toimii maakuvatyötä koordinoivan Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Kansainvälisen ilmastoviestinnän tarkoituksena on nostaa Suomen ilmastoprofiilia maailmalla ja kertoa suomalaisten osaamisesta ja ratkaisukeskeisyydestä ilmastotyössä.Ilmastoviestinnän pääviestit kuuluivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön pitämässä puheenvuorossa ilmastokokouksen valtionpäämiestason huippukokouksessa. Presidentti Niinistö korosti, että sitoumukset yksin eivät enää riitä kansainvälisessä ilmastoyhteistyössä: ”Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain kunnes alamme toimia.”Until We Act -alustaan voi tutustua osoitteessa https://untilweact.fi/
NordenBladet — Suomen työelämä on eriytynyt voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja eri tehtävissä. Eriytyminen eli segregaatio pitää yllä ahtaita sukupuolistereotypioita, estää osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen, vaikuttaa haitallisesti työmarkkinoiden toimintaan ja heijastuu myös palkkaeroihin ja sitä kautta eläkkeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt laajan yhteistyöhankkeen, jossa kehitetään uudenlaisia työkaluja tilanteen parantamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on lieventää työelämän segregaatiota ja vahvistaa kaikkien sukupuolten tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa ja jokaisen todellisia mahdollisuuksia suuntautua mille tahansa alalle sukupuoleen liitetyistä oletuksista ja odotuksista riippumatta.Hanke toimii alueellisesti yhteistyössä pilottityöpaikkojen ja muiden työelämätoimijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Verkostoyhteistyön vahvistamiseksi hanke kokoaa olemassa olevia työelämän ja koulutuksen verkostoja sekä toimintansa kehittämisestä kiinnostuneita työpaikkoja pilottiorganisaatioiksi. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa pysyvä malli segregaation purkamiseksi. Hanke kartoittaa lisäksi segregaation purkamisen toimivia käytäntöjä tutkimuskirjallisuudesta, tasa-arvohankkeista ja työpaikoilta sekä laatii poliittisille päättäjille suositukset segregaation purkamisen pysyvämmistä keinoista. Hankkeen tuotoksena on työpaikoille ja oppilaitoksille suunnattu työkalupakki, joka julkaistaan THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivustolla. Työkalupakkia levitetään laajasti työpaikkojen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten käyttöön.Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanke toteutetaan vuosina 2021–2023 ja se on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Hanke perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa on sitouduttu kaventamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja useilla eri keinoilla, muun muassa purkamalla työelämän segregaatiota.
NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelee EU:n globaalista roolista 9. marraskuuta Helsingin Tiedekulmassa. Tilaisuudessa halutaan kuulla kansalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Tilaisuus on osa Eurooppa olemme me -ministerikiertuetta.Ministeri keskustelee EU:n globaalista roolista yleisön kanssa tiistaina 9. marraskuuta klo 9.00 –10.30 Helsingin Tiedekulmassa, Yliopistonkatu 4. Keskustelemassa ovat myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Inka Sylgren. Tiedekulmaan voi saapua paikanpäälle esittämään kysymyksiä ja näkökantoja. Tilaisuutta voi seurata myös etänä verkkolähetyksen kautta, jossa voi myös esittää kysymyksiä ja kommentteja. Suomalaisministerit kiertävät syksyllä ja talvella Suomea kuuntelemassa suomalaisten ajatuksia ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta. Kansalaisten viestit välitetään osaksi EU-tason pohdintaa siitä, millaista Eurooppaa haluamme rakentaa. Eurooppa olemme me –keskustelu on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia.Lisätietoa ulkoministerin ”Vahvempi EU globaalisti” -tilaisuudesta Helsingin Tiedekulmassa löydät kiertuesivuilta ja Facebook-tapahtumasta. Tilaisuutta voit seurata ja kommentoida myös suoratoiston välityksellä.
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen arviomuistiosta, jonka ministeriön poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä on valmistellut kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanosta. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Virkamiestyöryhmän valmistelu liittyy tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, päästökauppa voisi tulla mukaan kolmannessa vaiheessa. Arviomuistio on selvitys päästökauppajärjestelmän ominaisuuksista ja vaikutuksista.Lausunnoissa toivotaan erityisesti näkemyksiä kansallisen mallin tarkoituksenmukaisuudesta, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisista kompensaatiomalleista.Euroopan komissio julkisti 14.7.2021 säädösehdotuspaketin (Fit for 55) ilmastotoimista. Työryhmän työssä on otettu huomioon Euroopan komission ehdotus.Siihen sisältyy esitys vuonna 2026 alkavasta EU:n kattavasta tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupasta. Kansallinen tieliikenteen päästökauppa on vaihtoehto, jos EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa ei toteutuisi. Lisäksi siirtymävaiheessa voitaisiin tarvittaessa harkita kevennettyä kansallista päästökauppaa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan valmistelu on lisännyt tietopohjaa ja osaltaan auttanut arvioimaan komission esityksen tarkoituksenmukaisuutta ja tarvetta vaikutusarvioille. Työryhmä on kuullut sidosryhmiä valmistelun aikana.Mikä on päästökauppa?Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille.Tieliikenteen päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan.Päästökaupan etuna muihin sääntelykeinoihin on, että se varmistaa päästötavoitteen toteutumisen, koska myytävien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa vastaamaan päästökattoa.Kansallisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönotolle ei tarvetta tällä hetkelläArviomuistiossa luonnosteltu kansallinen järjestelmä ja Euroopan komission esittämä EU-tasoinen järjestelmä muistuttavat huomattavasti toisiaan.Kansallisen järjestelmän etuna EU-päästökauppaan verrattuna olisi kansallisiin päästövähennystavoitteisiin pääseminen nimenomaan tieliikenteen sektorilla. Lisäksi aikataulu olisi kansallisesti sovittavissa.EU:n laajuisen päästökaupan merkittävänä etuna on, että se ohjaisi päästövähennyksiin kaikkialla EU:n alueella. Sama EU:n laajuinen hintavaikutus ei heikentäisi suomalaisen elinkeinoelämän suhteellista kilpailukykyä muuhun unioniin verrattuna.Tieliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän odotettua nopeammin. Kesällä 2021 päivitetyn tieliikenteen perusennusteen mukaisen päästövähenemää koskevan ennusteen perusteella tilanne ei vaikuta edellyttävän kansallisen tieliikenteen päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, mikäli kansalliset ja EU-tason toimet toteutuvat suunnitellusti.Kansallisesti tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että EU:n päästökauppa myöhästyy tai jää kokonaan toteutumatta.Mitä seuraavaksi? Arviomuistiosta voi antaa lausuntoja osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja yksityishenkilöt. Lausuntoaika päättyy 3.12.2021.Valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen virkatyönä.Kansallista päästökauppaa valmistelevan työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2021.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on vastaanottanut valituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä 18.3.2020, UUDELY/7320/2016. Päätöksellä ELY-keskus päätti olla suojelematta Espoon kulttuurikeskuksen alueen ja Marimekkotalon rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.Espoon kulttuuriseura ry:n valitusten (28.4.2020 ja 15.7.2021) johdosta ympäristöministeriö kuulee Espoon kulttuurikeskuksen alueella sijaitsevien rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ja haltijoita sekä viereisten ja vastapäätä olevien kiinteistöjen omistajia ja haltijoita rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisesti.Ympäristöministeriö varaa edellä mainituille rakennusperintölain 7 §:n 1 momentin mukaisille asianosaisille tilaisuuden tulla kuulluksi valituksen johdosta. Mielipiteet tulee toimittaa ympäristöministeriön kirjaamoon 17.12.2021 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai postitse osoitteeseen PL 35, 00023 Valtioneuvosto. Lähetyksessä tulee mainita ympäristöministeriön diaarinumero VN/10924/2020.Valitusasiakirjat liitteineen ovat nähtävillä virka-aikana 17.12.2021 saakka ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 7, 00100 Helsinki. Tiedoksiannon vastaanottaja voi myös erikseen pyytää asiakirjoja nähtäväkseen sähköpostitse tai puhelimitse ympäristöministeriön kirjaamosta. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta. Kokonaisharkinta suojeluesityksestä kuuluu asiaa hallintoviranomaisena käsittelevälle ELY-keskukselle. Ympäristöministeriö on asiassa valitusviranomainen, joka tarkastelee tehdyn päätöksen lainmukaisuutta.
NordenBladet — Valtionavustusten haku Eurooppa-tiedottamiseen on avattu kansalaisjärjestöille. Avustusten tavoitteena on EU-tietouden lisääminen. Haku jatkuu 3. joulukuuta 2021 saakka.Ulkoministeriö avaa haettavaksi valtionavustukset kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedottamiseen. Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta osoittaa vuoden 2022 valtion talousarviossa tähän varoja. Hakukierros on auki 3.12.2021 klo 16.15 saakka. Avustuksiin on vuoden 2022 talousarviossa esitetty 445 000 euroa. Avustusten tavoitteena on Euroopan unioniin liittyvän tietouden lisääminen sekä ajankohtaisen EU-keskustelun edistäminen. Vuoden 2022 hakukierroksen painopisteitä ovat • Nuorten EU • EU ihmisoikeustoimijana ja demokratian edistäjänä • EU:n kestävä tulevaisuus – digitaalinen ja vihreä siirtymä • EU:n globaali rooli, ulkosuhteet ja turvallisuuspolitiikkaAvustusten myöntämisessä, maksamisessa, käytössä ja käytön valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tukea voidaan myöntää suomalaisille, voittoa tavoittelemattomille kansalaisjärjestöille. Hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen verkkosivuilta.
NordenBladet — Tiedot tammikuun aluevaalien ennakkoäänestyspaikoista löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi. Sivuilta voi tarkistaa ennakkoäänestyspaikkojen osoitteet ja aukioloajat kotimaassa sekä ulkomailla.Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.Aluevaaleissa on kotimaassa yhteensä 900 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa. Ennakkoäänestyspaikat ovat pääosin kunnantaloilla, kirjastoissa tai kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja on 71 eri valtiossa yhteensä 96 toimipaikassa. Osa ennakkoäänestyspaikoista on avoinna vain joinakin ennakkoäänestyspäivinä.Ennakkoäänestysaikana ja vaalipäivänä ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat ennakkoäänestää myös kirjeitse ulkomailta. Ohjeet kirjeäänestykseen löytyvät oikeusministeriön vaalisivuilta.Vaalipäivän äänestyspaikkoja tammikuun vaaleissa on 1664. Kunnat tiedottavat äänestyspaikoistaan myös itse.Aluevaaleista lyhyestiAluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet sekä varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Aluevaltuustot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden ja pelastustoimen tehtävien järjestämisestä hyvinvointialueilla. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.
