NordenBladet —Varhaiskasvatuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa yksityisen päiväkotitoiminnan harjoittaminen edellyttäisi lupaviranomaisen hyväksyntää nykyisen ilmoitusmenettelyn sijaan. Valtioneuvosto antoi torstaina 25.11. asiaa koskevan hallituksen esityksen.Yksityinen perhepäivähoito jää jatkossakin ilmoitusmenettelyn piiriin. -Laadukas varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen oppimista ja kasvua. Yksityisen varhaiskasvatustoiminnan luvanvaraisuus turvaa toiminnan laatua nykyistä paremmin ja varmistaa osaltaan jokaisen lapsen oikeutta hyvään varhaiskasvatukseen, sanoo opetusministeri Li Andersson.Esityksen taustalla on pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus: Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Varhaiskasvatuslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
NordenBladet —Ulkoministeriö on antanut asetuksen ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022 annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen muutos tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.12.2022 saakka.Asetusmuutoksella muutetaan ulkoministeriössä ja edustustoissa myönnettävien passien ja henkilökorttien maksuja. Poikkeuksen korotuksiin muodostavat Suomen sotiin osallistuneille myönnettävien passien maksut, joihin ei esitetä muutoksia.Henkilökortin hinta nousee kuudella eurolla 1.1.2022 alkaen. Henkilökortin maksun muutoksen taustalla on Euroopan Unionin ID-asetus.Henkilökorttien maksujen korotukset johtuvat siitä, että Euroopan Unionin ID-asetuksen johdosta henkilökorttilakiin on tehty täydentäviä muutoksia. Henkilökortin siruun talletetaan hakijan kasvokuva ja sormenjäljet. Säädösmuutoksista aiheutuvat lisämenot kohdentuvat ulkoasiainhallinnon maksulliseen toimintaan ja ne tulee valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti kattaa täysimääräisesti suoritteista perittävillä lupatuotoilla. Passin hinta nousee 35 eurolla 1.1.2022 alkaen Passin hinta nousee 35 eurolla lukuun ottamatta Suomen sotiin osallistuneille myönnettäviä passeja. Passin maksu on ollut vuodesta 2014 lähtien 140 euroa. Passin nykyinen hinta ei enää vastaa sen omakustannusarvoa. Lain mukaan perittävän maksun tulee vastata suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Passien maksuja korotetaan kustannusvastaavuuden parantamiseksi. Passien hinnan korotusesitystä kohtuullistettiin lausuntokierroksen jälkeen ja uudet maksut ovat passin omakustannusarvoa alempia valtion maksuperustelain 6 §:n 3 momentin perusteella. Asetusmuutoksella muutetaan ulkoministeriössä ja edustustoissa myönnettävien passien ja henkilökorttien maksuja.
NordenBladet —Valtioneuvosto hyväksyi torstaina 25. marraskuuta yleisistunnossaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman vuodelle 2022.Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimussuunnitelman tavoitteena on varmistaa vahva ja horisontaalinen tietopohja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Suunnitelmalla ohjataan selvitys- ja tutkimustoimintaa pääministeri Marinin hallitusohjelman toimeenpanon kannalta keskeisille painopistealueille.Suunnitelman sisältämät tietotarpeet on tunnistettu ministeriöissä, ja lisäksi joidenkin tietotarpeiden tarkemmassa määrittelyssä on hyödynnetty avointa yhteiskehittämistä.Suunnitelma koostuu yhdeksästä osakokonaisuudesta ja niille valituista selvitys- ja tutkimusteemoista sekä varauksista muihin myöhemmin määriteltäviin tietotarpeisiin:Kestävän talouden SuomiHiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi sekä asuntopolitiikkaSuomi kokoaan suurempi maailmallaTurvallinen oikeusvaltio Suomi, sen kehittäminen ja puolustuspolitiikkaElinvoimainen Suomi, liikenneverkot ja maatalousLuottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden SuomiOikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava SuomiOsaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden SuomiOhjaustavatMuut tietotarpeetSuunnitelman toimeenpanosta vastaavat valtioneuvoston kanslia ja teemojen vastuuministeriöt yhteistyössä valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivan työryhmän kanssa. Suunnitelman toimeenpanoon osoitetaan 9 miljoonan euron määräraha. Suunnitelma sisältää tutkimus- ja selvitystoiminnan painopisteet ja teemat kustannusarvioineen sekä asiaan kuuluvat valmistelu- ja ohjausvastuut.Selvitykset ja tutkimukset tilataan avoimilla hauilla. Tilattavan tutkimuksen valintakriteereitä ovat relevanssi ja hyödynnettävyys, hankkeen laatu, hankkeen toteuttajien asiantuntijuus ja resurssien riittävyys, sekä viestintä ja tiedonhallinta. Haku avataan 30.11.2021 ja siitä tiedotetaan erikseen.
NordenBladet —Valtioneuvosto määräsi yleisistunnossaan 25. marraskuuta 2021 ulkoasiainneuvos Jukka Salovaaran ulkoministeriön valtiosihteeriksi kansliapäällikkönä 1. toukokuuta 2022 alkaen.Salovaaran tehtävä on määräaikainen ja päättyy 31. elokuuta 2026. Valtioneuvosto määräsi samassa istunnossa ulkoministeriön nykyisen valtiosihteerin, ulkoasiainneuvos Matti Anttosen jatkamaan tehtävässään 30. huhtikuuta 2022 asti.
NordenBladet —Uudistuksen tavoitteena on tarjota työnhakijoille ja työnantajille digitaaliset palvelut, jotka vastaavat entistä paremmin heidän tarpeisiinsa ja tekevät asioinnista sujuvampaa. Osana kokonaisuudistusta luodaan uusi palvelualusta, joka edistää töiden ja tekijöiden parempaa kohtaantoa ja tehostaa työnvälitystä.Hallitus antoi eduskunnalle 25.11.2021 esityksen, joka mahdollistaa uuden digitaalisen palvelualustan käyttöönoton TE-palveluissa.”Sujuvat digitaaliset asiointipalvelut ovat tätä päivää. Moderni työnhaku edellyttää toimivia digitaalisia palveluja. Tämän uudistuksen myötä työnhakijoiden ja työnantajien palvelut paranevat. Uudistuksella pystymme myös paremmin vastaamaan kohtaanto-ongelmaan. Tekoälyä hyödyntämällä työt ja tekijät löytävät helpommin toisensa”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Uudet digitaaliset palvelut edistäisivät työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa Uusilla digitaalisilla TE-palveluilla korvattaisiin vaiheittain nykyisin käytössä olevat asiakkaiden ja asiantuntijoiden asiointipalvelut (TE-verkkopalvelut) ja TE-toimistojen asiakastietojärjestelmä. Henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden asiointipalvelut löytyisivät jatkossa Työmarkkinatori-palvelualustalta.Työmarkkinatori-palvelualustalla hyödynnettäisiin muun muassa tekoälyä, jotta työnhakijat ja työnantajat löytäisivät toisensa entistä nopeammin ja paremmin. Työmarkkinatorilla uutena toiminnallisuutena olisi työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisumahdollisuus. Uudet digipalvelut käyttöön vaiheittain toukokuusta 2022 alkaenUudistuksen tavoitteena on myös selkeyttää ja ajantasaistaa julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. Esitys sisältää työnhakuprofiilien tietojen käsittelyä ja julkaistujen työnhakuprofiilien tietojen hakemista koskevia säännöksiä sekä tarkistuksia henkilötietojen käsittelyyn liittyviin toimijoiden rooleihin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 2.5.2022. Uusien digitaalisten palvelujen käyttöönotto tulee tapahtumaan vaiheittain. Työmarkkinatori otetaan käyttöön toukokuussa 2022. Muilta osin asiakkaiden ja asiantuntijoiden uudistetut palvelut otetaan käyttöön syksystä 2022 alkaen. Uudistetut tietojärjestelmäpalvelut olisivat kokonaisuudessaan otettu käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä.Työmarkkinatorin kokeiluversiota voi testata jo nyt.
NordenBladet —Aluevaalien äänestyspaikka määräytyy äänestäjän asuinpaikan perusteella. Tammikuun aluevaalien äänioikeusrekisteri poimitaan väestötietojärjestelmästä 3.12.2021.Äänioikeutetun asuinpaikka määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokkaita hän voi äänestää ja missä vaalipäivän äänestyspaikassa hän voi äänestää. Aluevaalien vaalipäivänä 23.1.2022 voi äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka mainitaan äänioikeutetulle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Ennakkoäänestysaikana äänestyspaikan voi valita vapaasti.Mikäli äänioikeutettu muuttaa 3.12. jälkeen, vaalipiiri ja äänestyspaikka määräytyvät aiemman asuinpaikan mukaisesti.Äänioikeusilmoitus lähetetään postitse tai suomi.fi-palveluunÄänioikeutetuille postitetaan joulukuun aikana ilmoitus äänioikeusta. Jos äänioikeutettu on ilmoittanut vastaanottavansa viranomaistiedotteet sähköisesti, ilmoitus äänioikeudesta lähetetään hänelle Suomi.fi-palveluun. Kuntavaaleissa 2021 sähköinen äänioikeusilmoitus lähetettiin noin 580 000 äänioikeutetulle.Tietoa aluevaaleista ja äänestämisestä www.vaalit.fiAluevaalien yleiset ennakkoäänestyspaikat
NordenBladet —Oikeusministeriö järjestää torstaina 9. joulukuuta korruptionvastaisen päivän seminaarin, jossa pureudutaan korruption torjunnan keinoihin. Verkkoseminaarissa kuullaan muun muassa, miten korruptiota torjutaan Suomessa ja miten väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelua vahvistetaan.Seminaarissa oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki kertoo valtioneuvoston korruptionvastaisesta strategiasta ja toimenpideohjelmasta. Neuvotteleva virkamies Juha Keränen puolestaan avaa, mitä tuleva ilmoittajansuojelulaki pitää sisällään. Lisäksi Saana Rikkilä ja Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta esittelevät tuloksia selvityksestä, jossa on kartoitettu mahdollisuuksia korruption ja rahanpesun torjunnan käytäntöjen yhdenmukaistamiseen.Lahjonnanvastaisen sääntelyn kansainvälisiä esikuvia ja vertailevaa näkökulmaa ulkomaisen virkamiehen lahjontaan tarjoilevat Minna Kimpimäki ja Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Tilaisuudessa kuullan myös Markus Kiviahon katsaus kunnallishallinnon korruption riskialueista ja ilmenemismuodoista.Tilaisuus järjestetään verkkoseminaarina torstaina 9. joulukuuta kello 12–16. Ilmoittautumiset 3.12.2021 kello 18:aan mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/korruptionvastainenpaiva2021Lähetämme osallistujille linkin ennen tapahtumaa.
NordenBladet —Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu 25. marraskuuta 2021 pidettävään konferenssiin Torshavnissa Färsaarilla. Konferenssi käsittelee kokemuksia Pohjoismaiden kriisinhoidosta koronapandemian aikana ja tulevaisuuden pohjoismaista varautumisyhteistyötä. Tämä on tärkeä painopiste Suomen puheenjohtajakaudella Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2021.Konferenssi on Färsaarten hallituksen isännöimä ja sen tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden yhteistä analyysiä siitä, minkälaisia oppeja pandemia-ajan pohjoismaisesta yhteistyöstä voidaan kerätä ja miten yhteistyötä tulisi kehittää tulevaisuuden kriisien varalta.”On tärkeää, että yhdessä keskustelemme koronapandemian opetuksista. Suljettuihin rajoihin Pohjoismaiden välillä on kiinnitetty paljon huomiota – ja tämä syystä. Vapaa liikkuvuus on yksi pohjoismaisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden kulmakivistä, ja rajojen sulkeminen on iskenyt erityisen voimakkaasti rajaseutujemme kansalaisiin. Pohjoismaiden kansalaisten on voitava luottaa siihen, että pohjoismainen rajat ylittävä arki toimii”, sanoo ministeri Blomqvist.Ministeri Blomqvist osallistuu paneelikeskusteluun, joka käsittelee seurauksia ja oppeja koronakriisistä. Ministeri vetää myös yhteen konferenssin keskustelut Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluvan vuoden puheenjohtajan ominaisuudessa.”Olemme Suomen puheenjohtajuuskaudella keskittyneet katsomaan eteenpäin ja oppimaan koronakriisistä. Pandemia on ollut muistutus siitä, että me kaikki hyödymme yhteistyöstä. Pohjoismaat ovat yksinkertaisesti vahvempia yhdessä. Tämä on se oivallus, jota meidän on hyödynnettävä ja konkretisoitava entistä syvempään ja tiiviimpään yhteistyöhön”, toteaa ministeri Blomqvist. Kokoukseen osallistuu muun muassa muiden Pohjoismaiden yhteistyöministereitä, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki sekä terveysalan asiantuntijoita, kuten Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell ja virtuaaliyhteydellä mukana oleva WHO:n Eurooppa-johtaja Hans Kluge. Konferenssiin osallistuu myös entinen ministeri Jan-Erik Enestam, joka kertoo Pohjoismaiden ministerineuvoston häneltä tilaaman kriisiajan yhteistyötä käsittelevän selvityksen tuloksista.Kokouksen ohjelma verkossa.
