NordenBladet — Hallitus on myöntänyt 16.12.2021 Jämsän äkilliseen rakennemuutostilanteeseen 4 miljoonaa euroa ja Utsjoen tilanteeseen 300 000 euroa. Rahoituksella tuetaan alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa.4 miljoonaa euroa Jämsään uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksiJämsän seudulle myönnetty rahoitus on tarkoitettu UPM Kymmenen Kaipolan tehtaan sulkemisesta aiheutuvan rakennemuutoksen hoitoon. Rahoitus kohdistetaan rakennemuutostilanteen koordinaatioon ja toimintaympäristön kehittämiseen, jotta alueella syntyisi uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Keski-Suomen liitolle myönnetyt 4 miljoonaa euroa ovat loppuerä syksyn 2020 budjettiriihessä sovitusta noin 8,7 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta. Keski-Suomen liitolle on myönnetty syksyllä 2020 yritystukivaltuutta ja aluekehitysrahaa yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.”Jämsän näkymät ovat muuttuneet merkittävästi tehdasalueen kaupan ja alueella viriävän uuden aktiivisuuden myötä. Keskeistä on saada kiinnostus aluetta kohtaan muunnettua käytännön toimenpiteiksi. Juuri tätä kehitystä ja alueen uudistumista rahoituksella tuetaan”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.300 000 euroa Utsjoelle kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseenLapin liitolle myönnetty rahoitus on tarkoitettu Utsjoen kalastuskiellosta aiheutuneen paikallisen elinkeinoelämän muutostilanteen hoitamiseen ja koordinaation sekä kestävän elinkeinotoiminnan edistämiseen. Suomi ja Norja ovat yhdessä tehneet poikkeuksellisen päätöksen Tenojoen määräaikaisesta kalastuskiellosta, joka kattaa koko Tenon lohen elinkierron alueen mereltä joelle. Rajoituksen syynä on Tenon lohikantojen nopeasti heikentynyt tila. Päätöksen tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuudet ja elinvoimaiset lohikannat Tenolla tulevaisuudessa. Lohenkalastuksen kielto kuitenkin heikentää Tenojokilaakson taloutta. Erityisesti matkailuelinkeino ja osakaskunnat kärsivät matkailu- ja kalastuslupatulojen vähentymisestä. Alueen matkailu on rakentunut vahvasti kalastuksen ympärille ja rajoituksilla on kalastusmatkailuun merkittävät välilliset vaikutukset. Poikkeustilanteen työllisyysvaikutukset kohdistuvat suoraan matkailuun ja palvelun tuottajiin ja välillisesti kuntaan ja muihin palvelujen tuottajiin. Lohen kalastuksella on alueella voimakas kulttuurinen perinne, ja muuttuneen tilanteen vaikutuksia ei voida arvioida pelkästään taloudellisin perustein. Vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat erityisesti väestöltään pienen kunnan elinvoimaisuuteen.”Lohikantojen turvaaminen kestävälle tasolle on tärkeää. Olennaista on myös elinkeinotoiminnan ja matkailun kehittäminen sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä kestävällä tavalla. Tarvitaan myös uusia avauksia paikallisen yritystoiminnan elvyttämiseksi ja muuttuneeseen tilanteeseen vastaamiseksi. Valtion rahoituksella voidaan varmistaa toimenpiteiden alueellinen koordinaatio ja esimerkiksi analyysit uuden yritystoiminnan käynnistämiseksi”, ministeri Lintilä toteaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi pyrkii houkuttelemaan tuntuvasti lisää kansainvälisiä osaajia. Eduskunnalle annettu hallituksen esitys mahdollistaisi, että ulkomailta saapuvat opiskelijat saisivat jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Uusi laki parantaisi myös mahdollisuuksia hakea töitä opintojen jälkeen.   Hallituksen esitys opiskelijoiden oleskelulupiin liittyvistä muutoksista helpottaisi opintojen suorittamista, kun opiskelija saisi jatkossa oleskeluluvan koko opintojensa ajaksi. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeutta tehdä töitä opintojensa rinnalla parannettaisiin. Korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden lupalaji muutetaan uuden lain mukaan tilapäisestä (B) jatkuvaksi (A), mikä helpottaa pysyvän oleskeluluvan saamista. Myös heidän perheenjäsenensä saavat lakiuudistuksen mukaan A-luvan. Valmistuneet voivat hakea helpommin töitäTutkinnon suorittaneille opiskelijoille ja tutkimuksensa loppuun saaneille tutkijoille myönnettävän oleskeluluvan eli niin sanotun työnhakuluvan voimassaoloaika pidennettäisiin lakiuudistuksessa kahteen vuoteen. Lupaa ei tarvitse käyttää heti, vaan sitä voi hakea viiden vuoden kuluessa oleskeluluvan voimassaolon päättymisestä. Lisäksi mahdollisuutta myöntää väitöskirjatutkijoille pidempi oleskelulupa selvitetään vuonna 2022. Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen vielä tällä hallituskaudella.”Hallitus haluaa helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden jäämistä Suomeen sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Uusi laki mahdollistaa nykyistä paremmin opiskelleiden työnhaun täällä ja lisää varmasti myös Suomen houkuttelevuutta kilpailussa kansainvälisistä osaajista”, sanoo työministeri Tuula Haatainen. Opiskelija vastaa yhä omasta toimeentulostaan Opiskelijalta vaadittaisiin edelleen selvitys turvatusta toimeentulosta mutta vain yhdeltä vuodelta. Opiskelijan pitäisi kuitenkin pystyä vastaamaan toimeentulostaan koko oleskelunsa ajan. Toimeentuloon liittyvää vaatimusta myös valvotaan oleskeluluvan voimassaolon aikana.Muutos ei vaikuttaisi myöskään velvollisuuteen maksaa lukukausimaksuja, joita edelleen perittäisiin Suomeen kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta.  Uusi laki vastaa paremmin elinkeinoelämän tarpeisiinEsityksen mukaan samantyyppiset oleskeluluvat koottaisiin laissa yhteen. Koska osa oleskelulupien sääntelystä pohjautuu EU-säännöksiin, uudessa laissa säädettäisiin kansallisesti opiskelijoiden, tutkijoiden, harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten luvista niin, että laki vastaisi paremmin elinkeinoelämän ja koulutuksen tarpeita. Turvapaikanhakijat voisivat taas hakea oleskelulupaa opintojen perusteella. Valtioneuvosto käsitteli istunnossaan 16.12. esityksen oleskelulupiin tulevista muutoksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2022.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kaupparekisterilakiin ja yritys- ja yhteisötietolakiin on tulossa muutoksia ensi vuoden elokuussa. Muutoksilla lait päivitetään vastaamaan kahteen EU-direktiiviin. Tulevaisuudessa kaupparekisteritiedot liikkuvat helpommin EU:n jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi sähköinen kaupparekisteriote muuttuu asetusmuutoksella maksuttomaksi.Tasavallan presidentti vahvisti 16.12.2021 kaupparekisterilain ja yritys- ja yhteisötietolain muutokset, jotka vaikuttavat konkreettisesti Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaan, tarkemmin sanottuna PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2022. Lakimuutokset ovat seurausta kahdesta EU-direktiivistä: yritysrekistereitä koskevasta digitalisointidirektiivistä ja rahanpesudirektiivistä.Yritysten ei jatkossa tarvitse ilmoittaa samoja tietoja useille eri rekisteriviranomaisilleElokuussa voimaan astuvat muutokset helpottavat yritysrekistereissä olevan tiedon liikkumista eri EU-maiden rekisteriviranomaisten välillä. Jos esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöt vaihtuvat, tieto muutoksista kulkeutuu myös siihen maahan, jossa osakeyhtiön rekisteröity sivuliike toimii. Lisäksi rahanpesudirektiivin tarkoittamia tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot ovat aiempaa helpommin saatavilla jäsenmaiden välillä, ja sähköisesti jätetty osakeyhtiön perustamisilmoitus tulee jatkossa käsitellä viidessä arkipäivässä.Digitalisointidirektiivi edellyttää, että tietyt osakeyhtiötä koskevat tiedot ovat jatkossa maksuttomia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi osakeyhtiön vastuuhenkilöitä koskevat rekisterimerkinnät. Kaupparekisteritietojen maksuttomuus toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön 2.12.2021 antamalla PRH:n maksuasetuksella EU-direktiivin edellyttämää tasoa laajemmin. Kaikkien kaupparekisteriin merkittyjen yritysten sähköiset kaupparekisteriotteet muuttuvat maksuttomiksi 1.8.2022 alkaen. Tosiasiallisia edunsaajia koskevat tiedot pysyvät jatkossakin maksullisina.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi lahjoittaa EU-yhteistyön kautta toisen erän ennakkoon ostamiaan ja Suomessa käyttämättömäksi jääviä koronarokotteita. Lahjoitettava erä ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa. Suomen COVID-rokotelahjoitus ja tuki rokoteallianssi Gaville lisäävät globaalia rokotuskattavuutta ja ehkäisevät uusien muunnosten syntymistä.Valtioneuvosto päätti tänään pidetyssä istunnossaan lahjoittaa erän Johnson & Johnsonin rokoteannoksia kehittyville maille. Rokotteiden arvo on 12,6 miljoonaa euroa. Lahjoitus on sidottu rokoteannoksiin, jotka Suomella jäävät käyttämättä  EU:n rokotehankintojen kokonaisuudesta. Lahjoitus ei hidasta rokotusten etenemistä Suomessa. Tämä on toinen lahjoituserä syyskuussa 2021 tehtyjen 10 miljoonan arvoisten AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden lahjoitusten jälkeen. ”COVID-pandemia on tuonut esiin sen, miten maailmanlaajuiset ongelmat vaikuttavat nopeasti hyvinvointiin ja talouteen Suomessa. Pandemia voidaan voittaa, mutta siihen tarvitaan lisää resursseja ja keskinäistä solidaarisuutta”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Suomi on sitoutunut kansainväliseen rokotesolidaarisuuteen ja osallistuu EU:n ponnistuksiin COVID-rokotteiden saatavuuden lisäämiseksi. Kolmansien maiden tukeminen rokotteiden saatavuudessa on välttämätöntä paitsi solidaarisuuden, mutta myös Suomen ja EU:n oman terveysturvallisuuden ja talouden näkökulmasta. Samalla Suomi tukee 15,2 miljoonalla eurolla rokoteallianssi Gavi:a, joka on keskeinen toimija koronapandemiaan vastaamisessa. Gavi toimii COVAX-mekanismin kautta yhteistyössä maailman terveysjärjestö WHO:n, epidemiavalmiusinnovaatiokoalitio CEPI:n ja YK:n lastenrahasto UNICEF:n kanssa. COVAX on pääasiallinen kanava kansainväliselle yhteistyölle COVID-rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja myös EU:n rokotesolidaarisuuden toteuttamiselle.COVAX:n AMC-mekanismi (Advanced Market Commitment) tukee erityisesti matalan ja keskitulotason maiden rokotteiden saatavuutta. COVAX AMC:n tukeminen on tärkeää globaalin rokotuskattavuuden lisäämiseksi ja uusien tautimuunnosten syntymisen ja leviämisen hillitsemiseksi. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 16.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta osana laajaa 55-ilmastopakettiaan. Ehdotus sisältää sekä nykyisten energiatehokkuustoimien tehostamista että uusia avauksia. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.”Komission ehdotus osoittaa, että EU haluaa rakennetun ympäristön ratkaisut täysillä mukaan ilmastotyöhön. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. Myös asukkaat hyötyvät, sillä energiatehokkaat rakennukset lisäävät asumismukavuutta ja hillitsevät asumiskustannusten nousua”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Komission mukaan EU:n rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava merkittävästi. Komissio ehdottaa nykyistä parempaa energiatehokkuuden tasoa sekä olemassa oleville että uusille rakennuksille tiukentamalla nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia.Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava nollapäästörakennuksia vuodesta 2030 lähtien, julkisten rakennusten jo 2027 alkaen. Käytännössä esimerkiksi rakennusten hyvin vähäinen energiantarve olisi katettava mahdollisimman pitkälle uusiutuvalla energialla, ja energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.Olemassa oleville rakennuksille komissio ehdottaa EU-tasoisia energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia, joita jäsenmaiden tulisi noudattaa. Jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F. Muille kuin asuinrakennuksille tavoiteaika on vuoden 2027 alussa ja asuinrakennuksille 2030 alussa.Jäsenmaiden olisi laadittava kansalliset korjausrakentamisen toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on rakennuskannan korjaaminen energiatehokkuudeltaan nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä.Komission ehdotus sisältää myös useita täsmennyksiä ja laajennuksia rakennusten energiatodistuksiin sekä sähköautojen latauspisteitä ja rakennusten automaatiojärjestelmiä koskeviin säädöksiin. Jäsenmaiden olisi myös kannustettava energiakorjauksiin rahoituksella ja muilla tukikeinoilla.Mitä seuraavaksi?Seuraavaksi ympäristöministeriö käynnistää työn Suomen kantojen muodostamiseksi yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Valtioneuvoston ehdotus Suomen kannaksi, eli niin sanottu U-kirje, toimitetaan eduskunnan käsiteltäväksi helmikuun 2022 aikana.Komission 15.12.2021 julkaisemaa ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Neuvottelujen odotetaan kestävän jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty.”Suomessa on tehty jo paljon töitä rakennuskannan energiatehokkuuden eteen. Komissioon ehdotuksilla olisi toteutuessaan kuitenkin mittavia vaikutuksia myös meillä. Nyt on tärkeää perehtyä komission esitykseen perin pohjin ja laatia Suomen perusteltu vastaus. Tästä neuvottelut EU:ssa vasta alkavat”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.EU-komission tiedote 15.12.2021: European Green Deal: Commission proposes to boost renovation and decarbonisation of buildings

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 16.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna-Mari Kaila, maa- ja metsätalousministeriö
– Suomen esitykseen Suomen CAP-suunnitelmaksi 2023 – 2027 liittyvä lausumaehdotus hyväksyttiin valtioneuvoston lausumaksi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtionavustushaku ruotsinkielisten ja saamenkielisten palveluiden kehittämisen tukemiseen tai kaksikielisten hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen koordinoimiseen on avattu 16.12.2021. Hakuaika päättyy 10.1.2022 ja päätökset tehdään vuoden 2022 alussa.Avustushaun pohjana on hallituksen esitykseen ( HE 241/2021) sisältyvä laki, jonka mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tehtävänä on tukea ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa. Lapin hyvinvointialueen tehtävänä on tukea saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä koko maassa.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus, jolla turvataan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Varsinais-Suomen hyvinvointialue vastaa kyseisen yhteistyösopimuksen laatimisen koordinoimisesta.Valtionavustuksen hakijoina voivat olla säädösten mukaan Lapin, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.( Hakuilmoitus viedään soteuudistus.fi–sivustolle.) Liitteet:Liite 1. Valtionavustuksen hakuilmoitus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on antanut asetuksen Maahanmuuttoviraston maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2022.Hakemusten käsittelymaksut kannustavat sähköiseen asiointiinOsaan Maahanmuuttoviraston maksullisista suoritteista tehdään maltillisia hintamuutoksia vuoden 2022 alussa. Oleskelulupahakemusten ja kansalaisuusilmoitusten käsittelymaksut laskevat hieman vuoden 2022 alussa. Esimerkiksi pysyvän oleskeluluvan käsittelymaksu on vuoden alusta alkaen 160 euroa (ennen 190 euroa). Paperisen kansalaisuusilmoituksen maksuksi tulee 160 euroa (ennen 200 euroa) ja sähköisen kansalaisuusilmoituksen maksuksi 120 euroa (ennen 150 euroa).Joidenkin paperisten hakemusten käsittelymaksut nousevat. Esimerkiksi määräaikaisen oleskeluluvan jatkaminen paperihakemuksella maksaa jatkossa 430 euroa (ennen 330 euroa), ja paperisen kausityötodistusta koskevan hakemuksen maksu nousee 250 euroon (ennen 175 euroa). EU-kansalaisten rekisteröintien sekä Britannian kansalaisten oleskelulupakorttien maksut nousevat 49 eurosta 54 euroon. Käsittelymaksut seuraavat kansallisesta henkilökortista perittävää maksua, joka on vuonna 2022 on 54 euroa.Muihin sähköisen asioinnin maksuihin ei esitetä korotuksia, koska Maahanmuuttovirasto voi käsitellä sähköiset hakemukset pienemmin kustannuksin. Sähköinen asiointi on myös asiakkaalle helpompaa. Lupamaksuilla halutaankin kannustaa hakijoita yhä enenevissä määrin siirtymään sähköiseen asiointiin.Maksut vastaavat käsittelyn kulujaMaksujen lähtökohtana on, että ne vastaavat hakemusten käsittelystä aiheutuvia kustannuksia Maahanmuuttovirastossa. Käsittelymaksut varmistavat osaltaan Maahanmuuttoviraston riittävät resurssit, mikä tukee myös käsittelyaikatavoitteiden toteutumista.Kustannuksia edullisempi käsittelymaksu on kuitenkin sosiaalisista ja humanitaarisista syistä esimerkiksi ensimmäisillä oleskelulupahakemuksilla (pois lukien työntekijän, yrittäjän ja kasvuyrittäjän luvat) sekä alaikäisen ja opiskelijan määräaikaisilla oleskelulupahakemuksilla. Kansainvälisen suojelun hakeminen on maksutonta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi