NordenBladet —Euroopan komissio on 22. joulukuuta antanut ehdotuksen neuvoston direktiiviksi, joka koskee suurten konsernien kansainvälistä minimiveroa. Direktiiviehdotuksen taustalla on talousjärjestö OECD:ssä käynnistetty kansainvälisen tuloverotuksen uudistamishanke.Valtiovarainministeriö on lähettänyt direktiiviehdotuksen lausuntokierrokselle. Lausuntoaika päättyy 10. tammikuuta 2022. Ministeriö julkaisee saapuneet lausunnot hankesivuilla. Uusi sääntely kohdistuu suurimpiin toimijoihinGlobaalin minimiverotason tavoitteena on varmistaa, että suuret konsernit maksavat kansainvälisesti tietyn minimimäärän veroa riippumatta siitä, missä valtiossa toimintaa harjoitetaan. Globaalin minimiverotason arvioinnissa käytettävä minimiverokanta on 15 prosenttia.Säännöt koskevat toimialasta riippumatta konserneja, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälisen meriliikenteen tulo on soveltamisalan ulkopuolella. Lisäksi sääntelyyn sisältyy eräitä muita poikkeuksia ja rajauksia sen soveltamiseen.
NordenBladet —Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun ajalle 22.12.2021-18.2.2022. Haku on osa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta maksettavaa kansallista tukea. Ensimmäisessä haussa jaettavissa oleva avustuksen enimmäismäärä on 47,5 miljoonaa euroa.Päätavoitteena on purkaa koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Elpymisvälineen rahoitusta voi käyttää muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien uudistamiseen sekä digipalvelujen ja johtamisen ratkaisujen kehittämiseen hyvinvointialueilla. Valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena ilman omarahoitusosuutta. Ensimmäisessä haussa hakijoina ovat kunnat ja kuntayhtymät, jotka hakevat rahoitusta yhdelle hankkeelle kullakin hyvinvointialueella. Valtionavustus on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka.Ensi vuodesta alkaen hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää hakemuksesta ja hankesuunnitelmasta vuosille 2023–2025.
NordenBladet —Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Sähköliitto ovat ilmoittaneet UPM:ää koskevista työnseisauksista 1.– 22. tammikuuta 2022 välisenä aikana.Osapuolten välisiin työriitoihin on haettu ratkaisua valtakunnansovittelijan johdolla. Osapuolten näkemykset työehtosopimusten tekemisestä ovat liian kaukana toisistaan, eikä ratkaisuja osapuolten kesken ole näin ollen löydettävissä ennen 1. tammikuuta 2022 alkavaa työnseisausta.
NordenBladet —Suomi vahvistaa rooliaan ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä uudella sijoituksella Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kautta. Rahoitettu työ painottuu erityisesti Pohjois-Afrikassa tehtävään ilmastotyöhön.Suomi tekee 39,73 miljoonan euron sijoituksen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin High Impact Partnership on Climate Action eli HIPCA-rahastoon. Sijoitus tehdään kehityspoliittisesta finanssisijoitusmäärärahasta. Sijoituksen lisäksi Suomi myöntää kaksi miljoonaa euroa rahaston hankkeisiin liittyvään tekniseen tukeen. Suomi painottaa rahoituksessa Pohjois-Afrikassa tehtävää ilmastotyötä.Suomi on Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, EBRD:n, pitkäaikainen tukija. Uudenlainen yhteistyömuoto HIPCA-rahastossa vahvistaa kumppanuutta. Rahaston kautta sijoitetaan hankkeisiin, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistavat ilmastokestävyyttä. Rahaston sijoituksilla voidaan muun muassa rakentaa uusiutuvaa energiaa, kehittää ilmastokestäviä ruokajärjestelmiä ja panostaa kaupunkiympäristöjen kehittämiseen, kuten joukkoliikenteeseen. Samalla vivutetaan yksityisen sektorin rahoitusta ilmastotyöhön. Muita rahaston alkuvaiheen rahoittajia ovat Alankomaat ja Taiwan.”Sijoitus on osa panostamme Afrikka-strategian toimeenpanoon ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumiseen. Rahaston kautta Suomen asema ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä vahvistuu ja näkyvyys lisääntyy. Rahoituksella on myös tarkoitus edistää suomalaisen yksityisen sektorin ja kehitysrahoituksen yhteyksiä maailmalla”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo.Suomen sijoitus HIPCA-rahastoon sidotaan hankkeisiin kuuden vuoden sijoitusikkunan aikana. Rahaston kautta edelleen lainattu pääoma ja lainan korot palautuvat Suomelle kerran vuodessa. Viimeiset palaumat tulevat Suomelle 20 vuotta sijoitusikkunan päättymisen jälkeen.
NordenBladet —Korona on vaikuttanut matkailuun monella tavoin ja voi aiheuttaa yllättäviä tilanteita kokeneellekin matkailijalle. Ennakoimalla ja selvittämällä asioita etukäteen, voit kuitenkin itse vaikuttaa matkan sujumiseen. Ulkoministeriön konsulipalveluiden kirjeestä löytyy monta vinkkiä matkaajille. Jokainen maa päättää itse matkailijoiden maahanpääsystä ja sen edellytyksistä. Myös lento- ja laivayhtiöillä voi olla omia säädöksiä ja rajoituksia matkailijoille.Tarkista tiedot aina ennen matkustamista.Hei matkailija,Koronatilanne vaihtelee eri puolella maailmaa ja variantteja tulee ja menee. Rajoituksia puretaan ja niitä otetaan uudelleen käyttöön – usein hyvinkin nopeasti ilman ennakkovaroituksia. Matkareitin varrella saattaa olla useampiakin maita ja eri maiden käytännöt voivat poiketa toisistaan. Myös lento- ja laivayhtiöillä voi olla omia säädöksiä ja rajoituksia matkailijoille. Miten matkailija ottaa säännöistä selkoa?Jokainen maa päättää itse matkailijoiden maahanpääsystä ja sen edellytyksistä. Se voi myös asettaa alueellaan erilaisia rajoituksia, joita kaikkien siellä oleskelevien – myös matkailijoiden – tulee noudattaa. Ohjeiden noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin tai muihin toimenpiteisiin.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö asetti 24.11.2021 työryhmän kehittämään Evon retkeilyalueen matkailu-, virkistys-, tutkimus- ja opetuskäyttöä. Työryhmän tehtävänä on toimeenpanna Evolle viime vuonna vahvistettua matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa niin, että kehitystyössä otetaan korostetusti huomioon Natura-verkostoon kuuluvat alueet sekä tutkimuksen ja koulutuksen tarpeet.Työ tulee toimeksiannon mukaan saada valmiiksi 30.6.2022 mennessä, ja siitä saatuja kokemuksia on tarkoitus sen jälkeen hyödyntää myös muiden valtion retkeilyalueiden kehittämisessä sekä mahdollisten uusien retkeilyalueiden suunnittelussa.Työryhmä aloitti 21.12.2021 työskentelyn. Ensimmäisessä kokouksessa perehdyttiin valtion retkeilyalueisiin ja niiden viimeaikaiseen kehittämistyöhön sekä niiden rooliin valtion maankäytössä mm. valmistelun loppuvaiheessa olevan kansallisen luonnon virkistyskäyttöstrategian näkökulmasta. Kokouksessa esiteltiin työryhmälle myös työryhmän asettamisessa todettua Evon alueen matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmaa sekä sovittiin työryhmän jatkotyöskentelystä. Tiedote työryhmän asettamisesta
NordenBladet —Valtion vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa kesäkuussa hyväksyttiin varautuminen Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamiseen. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi tänään vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista 400 miljoonalla eurolla.Pääomituksen määrä perustuu arvioon minimipääomitustarpeesta, ja siinä on otettu huomioon koronapandemian pitkittymisen aiheuttama epävarmuus. Pääomitus toteutetaan siirtämällä varat valtiontakuurahastoon työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä. Nyt toteutettavalla pääomituksella varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän mahdollisen tappiollisen tuloksen kattamiseen vuosina 2021‒2023. Finnvera arvioi tammi‒kesäkuun 2021 puolivuosikatsauksen mukaisesti, että vuoden 2021 tuloskehitykseen vaikuttaa edelleen olennaisesti koronapandemian aiheuttama epävarmuus ja Finnveran yksittäisten suurten riskin kohteiden tulevaisuuden näkymät. Finnvera vapautetaan lisäksi rahastopalautuksesta vientitakuu- ja erityistakaus-toiminnan mahdollisen voitollisen tuloksen perusteella siihen asti, kunnes varojen määrä on koronapandemiaa edeltävällä tasolla. Lopullisen päätöksen palautuksesta tekee Finnveran yhtiökokous keväällä 2022. Finnvera sai valtiontakuurahastolta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vuoden 2020 tappiollisen tuloksen perusteella rahastomaksua 349 miljoonaa euroa.
NordenBladet —Laki lääkelain muuttamisesta tulee voimaan 1.4.2022. Eräitä asioita koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen. Lääkelakiin tehdään lisäksi eräitä EU-oikeuden edellyttämiä muutoksia. Itsehoitolääkkeiden hintasääntelyn muutokset mahdollistavat hintakilpailun Itsehoitolääkkeiden vähittäismyyntihinta on jatkossa enintään lääketaksan mukainen vähittäismyyntihinta ja vähintään lääkkeen valtakunnallisesti käytössä oleva tukkuhinta. Hinnan on oltava sama apteekin kaikissa toimipisteissä ja verkkopalvelussa. Muutoksen johdosta syntyvän hintakilpailun myötä potilaat voivat saada itsehoitolääkkeitä nykyistä edullisemmin. Alennukset eivät koske lisäneuvontaa vaativia itsehoitolääkkeitä. Hintakilpailun piirissä olevia itsehoitolääkkeitä on myös mahdollista jälkikäteen rajoittaa, mikäli valtakunnallisesti yhtenäinen hinta on perusteltu lääkkeen käytön edellyttämän lääkeneuvonnan, lääkkeen mahdollisten haittavaikutusten tai kansanterveyden kannalta. Apteekkisääntelyyn muutoksia Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mahdollisuuksia päättää uusien apteekkien perustamisesta laajennetaan.Apteekkeja ja sivuapteekkeja voidaan jatkossa perustaa nykyistä helpommin myös sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden, kuten sairaaloiden, yhteyteen. Tarkoituksena on varmistaa terveydenhuollon yksiköistä kotiutuvien potilaiden lääkehuollon katkeamattomuus.Lääkelakiin lisätään säädös apteekkien noutolokerikoista. Lisäksi lakiin tehdään muun muassa eräitä sivuapteekkeja ja apteekin verkkopalvelutoimintaa selkeyttäviä säännösmuutoksia. Apteekkarin vaihdostilanteista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Rajattu lääkevarasto akuuttitilanteita varten sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihinSosiaalihuollon palveluasumisyksiköllä on jatkossa oikeus ylläpitää rajattua yhteiskäyttöön tarkoitettua lääkevarastoa asukkaiden ennakoimattomia tai äkillisiä lääkitystarpeita varten viranomaisten myöntämän luvan tai kunnan ilmoituksen turvin.
NordenBladet —Uuden vuosikymmenen Energiaviraston tulisi olla energia-alan visionäärinen kansallinen viranomainen, joka hoitaa puolueettomasti sille kuuluvan toimeenpano- ja valvontatehtävän, mutta tarjoaa myös aktiivisesti osaamistaan energia- ja ilmastopolitiikan uudistamisen tueksi.Tämä ehdotus sisältyy virastosta tehtyyn arviointiin, joka julkistettiin 22.12.2021. Energiaviraston toimintaa arvioitiin nyt ensimmäisen kerran. Ulkopuolinen arviointi tilattiin Frisky & Anjoy Oy:ltä.Arvion mukaan Energiavirasto on onnistunut toiminnassaan varsin hyvin. Osaaminen ja asiantuntemus ovat virastossa korkealla tasolla ja luottamus viraston puolueetonta toimintaa kohtaan on suurta valvottavien tai luvanvaraista toimintaa harjoittavien yritysten parissa.Arvioinnin perusteella virasto vaikuttaa kuitenkin jossain määrin passiiviselta ja reaktiiviselta. Tämän taustalla on osin puutteellinen ymmärrys viraston toimivallasta esimerkiksi sähkön siirtohinnoittelun kaltaisten asioiden suhteen. Osittain se kertoo kuitenkin myös viraston viestinnän ja toimintakulttuurin kehittämistarpeista. Energiamurros edellyttää siirtymistä ennakoivaan ohjaukseen ja viisaaseen sääntelyyn.”Energiavirastolla on tärkeä ja tunnustettu rooli itsenäisenä valvontaviranomaisena sekä ilmastotoimien edistäjänä. Sen vankkaa asiantuntemusta tulee hyödyntää niin politiikan valmistelussa kuin julkisessa keskustelussakin. Toteutettu kattava arviointi antaa oivan lähtökohdan viraston kehittämiselle”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.Energiavirasto on yksi keskeisistä toimijoista ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpanossa. Viraston tehtävänä on valvoa ja edistää energiamarkkinoita, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.Arvioitavana on ollut Energiaviraston toiminnan organisointi ja johtaminen, viraston suhde yhteiskuntaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön ja viraston välinen tulosohjaus ja muu yhteistyö.Arviointiraportti sisältää kahdeksan kehittämissuositusta. Niiden mukaan Energiavirastoa tulisi muun muassa kehittää nykyisten vahvuuksien pohjalta kohti uudenaikaista energia-alan asiantuntijavirastoa. Virasto voisi lisätä dialogia, kokeiluja ja yhteiskehittämistä toimialan järjestöjen, yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Lisäksi viraston viestintää tulisi vahvistaa ketterän asiantuntijaviraston toiminnan edellyttämällä tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi pyrkiä ohjaamaan viraston toimintaa tavalla, joka mahdollistaisi sen strategisen uudistumisen. Tehtävien samanaikainen toteuttaminen olisi mahdollista, jos esimerkiksi viraston toimintolähtöistä strategiaa ja organisaatiomallia kehitetään suuntaan, jossa valvonta- ja edistämistehtävät voidaan toiminnallisesti erottaa toisistaan ja luoda täydentävien kyvykkyyksien varaan perustuva nykyaikainen asiantuntijavirasto.TEM:n ja Energiaviraston on tarkoitus ryhtyä pohtimaan yhdessä, miten arvioinnin pohjalta voitaisiin kehittää viraston toimintaa ja tulosohjausta. Tämän työn tulokset näkyvät viimeistään syksyllä 2022 tehtävässä seuraavassa ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa.