NordenBladet — Poliisi on tutkinut Oulun normaalikouluun kohdistunutta koulu-uhkausta ja tavoittanut uhkauksen tekijän.Poliisin tietoon tuli Oulun normaalikouluun kohdistettu koulu-uhkaus keskiviikkoiltana 31. elokuuta 2022. Uhkaus oli esitetty Jodel-sovelluksessa. Poliisi on tavoittanut uhkauksen tekijän, hän on alaikäinen. Konkreettista vaaraa ei ole ollut; poliisi tutkii tapausta perättömänä vaaranilmoituksena.
Poliisi on tutkinut Oulun normaalikouluun kohdistunutta koulu-uhkausta ja tavoittanut uhkauksen tekijän.
Poliisin tietoon tuli Oulun normaalikouluun kohdistettu koulu-uhkaus keskiviikkoiltana 31. elokuuta 2022. Uhkaus oli esitetty Jodel-sovelluksessa. Poliisi on tavoittanut uhkauksen tekijän, hän on alaikäinen. Konkreettista vaaraa ei ole ollut; poliisi tutkii tapausta perättömänä vaaranilmoituksena.
Poliisi on ollut torstaiaamupäivänä turvaamassa koulupäivän sujumista Oulun normaalikoulun toimipisteissä.
Oulun normaalikouluun kohdistunut uhkaus oli jo kolmas poliisin tietoon tullut koulu-uhkaus Oulun seudulla viikon sisällä. Ylikomisario Jyrki Kivirinta muistuttaa, että poliisi ottaa koulu-uhkaukset aina tosissaan ja saa tekijän henkilöllisyyden pääsääntöisesti selvitettyä.
– Uhkauksesta tulee seuraamuksia, vaikka tekijä olisi alaikäinen. Uhkaus ei tuo tekijälleen sankarin viittaa, vaan seuraukset ovat päinvastaiset uhkauksen tekijälle ja uhkauksen kohteena olevalle kouluyhteisölle, ylikomisario Kivirinta toteaa.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Vihdin DNA-liikkeessä 1.9. tapahtunutta ryöstöä.Teko tapahtui torstaina 1.9. kello 10 aamulla. Ryöstön tapahtumapaikka oli DNA-liike Vihdin Nummelassa osoitteessa Tuusankaari 1.Kolme miestä saapui paikalle punaisella Audi A3-autolla. Henkilöt ovat noin 30-40-vuotiaita ja vartaloltaan rotevia. Heillä oli yllään tummat vaatteet ja kasvoilla kirurginmaskit.Miehet poistuivat mahdollisesti 2-tien suuntaan.Havaintoja tapahtuneesta tai tietoja epäillyistä tai ajoneuvosta pyydetään 1.9. kello 15.30 saakka numeroon 0295 436 048. Tämän jälkeen havainnot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai puhelinnumeroon 0295 413 031 (vastaaja).Poliisi tutkii asiaa ryöstönä. Asiasta ei tiedoteta tällä hetkellä enempää.
Länsi-Uudenmaan poliisi tutkii Vihdin DNA-liikkeessä 1.9. tapahtunutta ryöstöä.
Teko tapahtui torstaina 1.9. kello 10 aamulla. Ryöstön tapahtumapaikka oli DNA-liike Vihdin Nummelassa osoitteessa Tuusankaari 1.
Kolme miestä saapui paikalle punaisella Audi A3-autolla. Henkilöt ovat noin 30-40-vuotiaita ja vartaloltaan rotevia. Heillä oli yllään tummat vaatteet ja kasvoilla kirurginmaskit.
Miehet poistuivat mahdollisesti 2-tien suuntaan.
Havaintoja tapahtuneesta tai tietoja epäillyistä tai ajoneuvosta pyydetään 1.9. kello 15.30 saakka numeroon 0295 436 048. Tämän jälkeen havainnot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi tai puhelinnumeroon 0295 413 031 (vastaaja).
Poliisi tutkii asiaa ryöstönä. Asiasta ei tiedoteta tällä hetkellä enempää.
NordenBladet — Ampumatapaus sattui keskiviikkoiltana Huittisten keskustassa.Lounais-Suomen poliisi selvittää tapausta, jossa mies ampui luvattomalla käsiaseella ilmaan muutamia laukauksia Huittisten keskustassa.Poliisipartio löysi teosta epäillyn miehen Huittisista yksityisasunnosta, josta hänet otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ampuma-aserikokseen sekä vaaran aiheuttamiseen.Tähän mennessä suoritetun esitutkinnan perusteella kenellekään sivulliselle aiheutunut konkreettista vahinkoa tai vaaraa. Alkoholilla epäillään olleen osuutta henkilön käyttäytymiseen.
Ampumatapaus sattui keskiviikkoiltana Huittisten keskustassa.
Lounais-Suomen poliisi selvittää tapausta, jossa mies ampui luvattomalla käsiaseella ilmaan muutamia laukauksia Huittisten keskustassa.
Poliisipartio löysi teosta epäillyn miehen Huittisista yksityisasunnosta, josta hänet otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ampuma-aserikokseen sekä vaaran aiheuttamiseen.
Tähän mennessä suoritetun esitutkinnan perusteella kenellekään sivulliselle aiheutunut konkreettista vahinkoa tai vaaraa. Alkoholilla epäillään olleen osuutta henkilön käyttäytymiseen.
NordenBladet — Miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle järven jäällä viime kevättalvella. Tämän seurauksena loukkaantunut susi jouduttiin lopettamaan. Asia on siirtynyt syyttäjälaitokselle syyteharkintaan.Itä-Suomen poliisi on tutkinut tapausta, jossa noin 50-vuotiaan miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle Pohjois-Konneveden jäällä Rautalammin kunnan alueella kevättalvella 2022. Susi loukkaantui vakavasti yliajon seurauksena ja se lopetetiin myöhemmin SRVA:n toimesta. Ruokaviraston lausunnon mukaan kyseessä oli hyväkuntoinen urossusi. Tapausta on tutkittu törkeänä metsästysrikoksena ja törkeänä eläinsuojelurikoksena.Epäilty tekijä on ollut esitutkinnan aikana pidätettynä ja hän on esitutkinnassa suoritetuissa kuulusteluissa myöntänyt ajaneensa kyseisen suden päälle maastoautollaan Konneveden jäällä. Lisäksi epäillyltä löydettiin esitutkinnan aikana luvaton ampuma-ase. Luvattoman aseen osalta hänen epäillään syyllistyneen ampuma-aserikokseen.Asian esitutkinta on valmistunut ja se on siirtynyt Itä-Suomen syyttäjälaitokselle syyteharkintaan.
Miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle järven jäällä viime kevättalvella. Tämän seurauksena loukkaantunut susi jouduttiin lopettamaan. Asia on siirtynyt syyttäjälaitokselle syyteharkintaan.
Itä-Suomen poliisi on tutkinut tapausta, jossa noin 50-vuotiaan miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle Pohjois-Konneveden jäällä Rautalammin kunnan alueella kevättalvella 2022. Susi loukkaantui vakavasti yliajon seurauksena ja se lopetetiin myöhemmin SRVA:n toimesta. Ruokaviraston lausunnon mukaan kyseessä oli hyväkuntoinen urossusi. Tapausta on tutkittu törkeänä metsästysrikoksena ja törkeänä eläinsuojelurikoksena.
Epäilty tekijä on ollut esitutkinnan aikana pidätettynä ja hän on esitutkinnassa suoritetuissa kuulusteluissa myöntänyt ajaneensa kyseisen suden päälle maastoautollaan Konneveden jäällä. Lisäksi epäillyltä löydettiin esitutkinnan aikana luvaton ampuma-ase. Luvattoman aseen osalta hänen epäillään syyllistyneen ampuma-aserikokseen.
Asian esitutkinta on valmistunut ja se on siirtynyt Itä-Suomen syyttäjälaitokselle syyteharkintaan.
NordenBladet — Pohjois-Karjalassa vuosien 2012 ja 2022 välillä tehdyistä tuhotöistä epäillään kahta henkilöä. Esitutkinta asiasta on valmistunut ja siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.Itä-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa tutkittiin yhteensä 12 tuhotyötä aikavälillä 2012-2022. Poliisi aloitti esitutkinnan omien selvitysten ja asiasta saatujen vihjeiden perusteella. Epäillyt tuhotyöt ovat tapahtuneet kahden kunnan alueella Pohjois-Karjalan maakunnassa. Vanhimpia tuhotöitä on tutkittu jo aikaisemmin, mutta tällöin tekijää ei saatu selvitettyä. Poliisi epäilee teoista kahta henkilöä. Toista henkilöä epäillään kaikista 12 tuhotyöstä ja toista henkilöä epäillään tekijäkumppanina kolmesta tuhotyöstä. Tuhotöistä vaadittuja korvausvaatimuksia on toimitettu poliisille esitutkinnan aikana yli 840 000 euron arvosta.Epäilty rikossarja on siirtynyt viime viikolla syyttäjälle syyteharkintaan.
Pohjois-Karjalassa vuosien 2012 ja 2022 välillä tehdyistä tuhotöistä epäillään kahta henkilöä. Esitutkinta asiasta on valmistunut ja siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.
Itä-Suomen poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan, jossa tutkittiin yhteensä 12 tuhotyötä aikavälillä 2012-2022. Poliisi aloitti esitutkinnan omien selvitysten ja asiasta saatujen vihjeiden perusteella. Epäillyt tuhotyöt ovat tapahtuneet kahden kunnan alueella Pohjois-Karjalan maakunnassa. Vanhimpia tuhotöitä on tutkittu jo aikaisemmin, mutta tällöin tekijää ei saatu selvitettyä.
Poliisi epäilee teoista kahta henkilöä. Toista henkilöä epäillään kaikista 12 tuhotyöstä ja toista henkilöä epäillään tekijäkumppanina kolmesta tuhotyöstä. Tuhotöistä vaadittuja korvausvaatimuksia on toimitettu poliisille esitutkinnan aikana yli 840 000 euron arvosta.
Epäilty rikossarja on siirtynyt viime viikolla syyttäjälle syyteharkintaan.
NordenBladet — Rovaniemen poliisin tietoon on tullut tapauksia joissa vanhuksille on soittanut poliisiksi tekeytynyt henkilö ja pyytänyt heiltä verkkopankkitunnuksia. Valepoliisi sai huijattua vanhukselta Rovaniemellä huomattavan summan rahaa 26.8.2022. Vanhukselle soittanut henkilö oli esitellyt itsensä poliisiksi ja sanonut, että tilille on murtauduttu ja poliisi yrittää palauttaa rahat. Uhrilta saatiin huijattua verkkopankkitunnukset ja näin saatiin aiheutettua tuhansien eurojen vahinko. Toiselle uhrille valepoliisi soitti 31.8.2022 ja kertoi, että poliisi on ottanut kiinni rosvoja, joiden hallussa on ollut ns. skimmauslaitteet ja että uhrin tililtä on nostettu 9000 euroa. Uhri ei uskonut valepoliisia ja teko jäi yrityksen asteelle. Poliisi muistuttaa jälleen, että poliisi ei koskaan kysy verkkopankkitunnuksia tai avainlukulistan tunnuksia. Lisäksi pyydämme ikäihmisten omaisia ja läheisiä huolehtimaan siitä, että myös ikäihmisten pankki- ja luottokortteihin asetetaan sopivat turvarajat ostoille ja käteisnostoille. Turvarajat suojaavat kortteja väärinkäytön varalta.
Rovaniemen poliisin tietoon on tullut tapauksia joissa vanhuksille on soittanut poliisiksi tekeytynyt henkilö ja pyytänyt heiltä verkkopankkitunnuksia.
Valepoliisi sai huijattua vanhukselta Rovaniemellä huomattavan summan rahaa 26.8.2022. Vanhukselle soittanut henkilö oli esitellyt itsensä poliisiksi ja sanonut, että tilille on murtauduttu ja poliisi yrittää palauttaa rahat. Uhrilta saatiin huijattua verkkopankkitunnukset ja näin saatiin aiheutettua tuhansien eurojen vahinko.
Toiselle uhrille valepoliisi soitti 31.8.2022 ja kertoi, että poliisi on ottanut kiinni rosvoja, joiden hallussa on ollut ns. skimmauslaitteet ja että uhrin tililtä on nostettu 9000 euroa. Uhri ei uskonut valepoliisia ja teko jäi yrityksen asteelle.
Poliisi muistuttaa jälleen, että poliisi ei koskaan kysy verkkopankkitunnuksia tai avainlukulistan tunnuksia. Lisäksi pyydämme ikäihmisten omaisia ja läheisiä huolehtimaan siitä, että myös ikäihmisten pankki- ja luottokortteihin asetetaan sopivat turvarajat ostoille ja käteisnostoille. Turvarajat suojaavat kortteja väärinkäytön varalta.
NordenBladet — Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.Siirtoasiakirjaa on käytettävä seuraavien jätteiden kuljetuksessa: • vaaralliset jätteet • pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät jätteet • saostus- ja umpisäiliölietteet • rakennus- ja purkujätteet • pilaantuneet maa-aineksetSIIRTO-rekisteri löytyy osoitteesta www.siirtorekisteri.fi.Siirtoasiakirjat laadittava pääasiassa sähköisenäSiirtoasiakirjojen tietojen toimittaminen SIIRTO-rekisteriin tehdään pääasiassa rajapinnan avulla sähköisistä siirtoasiakirjoista. Markkinoilla on saatavissa tätä varten useita palveluja tai sähköistä siirtoasiakirjaa voidaan tarjota jätteen haltijalle osana jätehuoltopalvelua. Poikkeustapauksessa tiedot voi tuoda myös asiointikäyttöliittymän kautta paperisista siirtoasiakirjoista.Jätteen haltijan tai kuljettajan on hyvä sopia palveluntarjoajan kanssa siirtoasiakirjojen tietojen siirtämisestä SIIRTO-rekisteriin siirron päättymisen jälkeen rekisterin rajapinnan kautta. Siirtoasiakirjapalvelujen tarjoajia on tiedotettu rekisterin rajapinnasta. Mikäli tiedonsiirrosta on sovittu palveluntarjoajan kanssa, tietojen toimittaminen ei vaadi jätteen haltijalta tai kuljettajalta muita toimenpiteitä.Rekisteriin kirjautuminen ja tietojen tarkistaminenRekisteriin toimitetut tiedot on mahdollista tarkistaa rekisteristä kirjautumalla sen asiointikäyttöliittymään. Mikäli siirtoasiakirja on tehty poikkeustapauksissa paperisena, tulee jätteen haltijan tai kuljettajan tuoda itse siirtoasiakirjan tiedot rekisteriin kolmen kuukauden kuluessa siirron päättymisestä rekisterin asiointikäyttöliittymän kautta.Rekisteriin kirjaudutaan Suomi.fi -tunnistautumisella eli esimerkiksi pankkitunnusten avulla. Lisäksi käyttäjältä tarkistetaan tarvittavat asiointivaltuudet. Organisaatiot voivat antaa valtuudet etukäteen Suomi.fi –valtuuspalvelussa. Ympäristöviranomaiset voivat tarkastella SIIRTO-rekisteriin merkittyjä tietoja valvontatarkoituksessa.Halutessasi voit liittyä ympäristöministeriön jäte- ja tuotetietojärjestälmähankkeen sähköpostilistalle, jossa tiedotetaan mm. SIIRTO-rekisteriin liittyvistä uutisista ja tapahtumista: Jäte- ja tuotetietojärjestelmähankkeen sähköpostilistaRajapintaa käyttäville siirtoasiakirjapalveluntarjoajille perustetaan erillinen sähköpostilista. Postituslistalle voi liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen [email protected]SIIRTO-rekisterin käytöstä järjestetään koulutusta syksyn 2022 aikana. Seuraa ympäristöministeriön tapahtumakalenteria: Tapahtumakalenteri Usein kysyttyjä kysymyksiä SIIRTO-rekisteristäLisätietoa siirtoasiakirjavelvoitteesta: Sähköinen siirtoasiakirja ja tietojen toimittaminen rekisteriinYmpäristöministeriön muistio siirtoasiakirjojen käytöstä tiettyjen jätteiden kuljetuksessa 1.9.2022LisätietojaSIIRTO-rekisterin tuki [email protected]Joona Koskinen suunnittelija, Suomen ympäristökeskus (SYKE) [email protected]Laura Paloviita erityisasiantuntija, ympäristöministeriö [email protected]
Tiettyjen jätteiden kuljetuksessa vaadittavien siirtoasiakirjojen tiedot tulee viedä 1.9.2022 alkaen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään SIIRTO-rekisteriin. Siirtoasiakirja sisältää tiedot siitä, mitä jätettä kuljetetaan, mistä ja minne. Rekisterin tavoitteena on varmistaa, että jätteet luovutetaan asianmukaiseen käsittelyyn sekä parantaa ja tehostaa jätevirtojen seurantaa ja valvontaa.
NordenBladet — Hämeen poliisilla oli tehtävämäärällisesti rauhallinen vuorokausi. Poliisipartioilla oli tehtäviä hieman yli 150. Muutama rattijuoppo jäi kiinni ja yksi kannabiskasvattamo purettiin kerrostaloasunnosta.LAHTI. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän liittyen kannabiskasvattamoon keskiviikkona aamupäivällä. Partio teki asuntoon kotietsinnän, jonka yhteydessä asunnosta löytyi kaksi erillistä kasvatustelttaa. Teltoissa oli kasvamassa kannabiskasveja. Asiasta kirjattiin rikosilmoitus huumausainerikoksesta, josta epäillään parikymppistä kyseisen asunnon vuokraajaa.LAHTI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän hieman ennen kello yhtä torstain vastaisena yönä Lahden Saksalaan. Ilmoituksen mukaan Vanhanradankadulla seilaavasta traktorista. Partio tapasi kyseisen traktorin omakotitalon pihasta ja sen ohjaamossa oli mies. Partio puhallutti kuljettajana toimineen 1980-luvulla syntyneen miehen seulonta-alkometrillä, jonka tulos oli 0,87 mg/l. Lisäksi miehelle tehty huumepikatesti oli positiivinen.Mies kertoi poliisipartiolle ottaneensa traktorin käyttöön Jokimaalta. Partio löysi traktorin anastuspaikakan ja reitin, jota pitkin mies oli ajellut. Mies oli kolhinut anastuspaikalla muuta omaisuutta ja ajoreitille oli jäänyt tielana. Traktorilla oli törmätty myös liikennemerkkiin, joka oli katkennut. Miehen epäillään yrittäneen ottaa käyttöön toistakin traktoria.Kuljettaja otetiin kiinni epäiltynä törkeään rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, huumausaineen käyttörikokseen sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen ja sen yritykseen.LAHTI. Poliisipartio kirjoitti kolmekymppiselle miehelle sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta. Mies ajoi henkilöautolla alkoholin vaikutuksen alaisena keskiviikkoiltana Lahden Metsäpellossa. Hän puhalsi tarkkuusalkometriin 0,34 mg/l tuloksen.RIIHIMÄKI. Hätäkeskus ilmoitti mahdollisesta rattijuoposta keskiviikkona iltapäivällä Lopen Kantatiellä. Poliisipartio tavoitti kyseisen henkilöauton ja pysäytti sen. Kuljettajana ollut keski-ikäinen nainen puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 1.16 mg/l.Nainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon epäiltynä törkeään rattijuopumukseen.
Hämeen poliisilla oli tehtävämäärällisesti rauhallinen vuorokausi. Poliisipartioilla oli tehtäviä hieman yli 150. Muutama rattijuoppo jäi kiinni ja yksi kannabiskasvattamo purettiin kerrostaloasunnosta.
LAHTI. Poliisipartio sai hätäkeskukselta tehtävän liittyen kannabiskasvattamoon keskiviikkona aamupäivällä. Partio teki asuntoon kotietsinnän, jonka yhteydessä asunnosta löytyi kaksi erillistä kasvatustelttaa. Teltoissa oli kasvamassa kannabiskasveja. Asiasta kirjattiin rikosilmoitus huumausainerikoksesta, josta epäillään parikymppistä kyseisen asunnon vuokraajaa.
LAHTI. Hätäkeskus antoi poliisipartiolle tehtävän hieman ennen kello yhtä torstain vastaisena yönä Lahden Saksalaan. Ilmoituksen mukaan Vanhanradankadulla seilaavasta traktorista. Partio tapasi kyseisen traktorin omakotitalon pihasta ja sen ohjaamossa oli mies. Partio puhallutti kuljettajana toimineen 1980-luvulla syntyneen miehen seulonta-alkometrillä, jonka tulos oli 0,87 mg/l. Lisäksi miehelle tehty huumepikatesti oli positiivinen. Mies kertoi poliisipartiolle ottaneensa traktorin käyttöön Jokimaalta. Partio löysi traktorin anastuspaikakan ja reitin, jota pitkin mies oli ajellut. Mies oli kolhinut anastuspaikalla muuta omaisuutta ja ajoreitille oli jäänyt tielana. Traktorilla oli törmätty myös liikennemerkkiin, joka oli katkennut. Miehen epäillään yrittäneen ottaa käyttöön toistakin traktoria. Kuljettaja otetiin kiinni epäiltynä törkeään rattijuopumukseen, kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, huumausaineen käyttörikokseen sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauteen ja sen yritykseen.
LAHTI. Poliisipartio kirjoitti kolmekymppiselle miehelle sakkovaatimuksen rattijuopumuksesta. Mies ajoi henkilöautolla alkoholin vaikutuksen alaisena keskiviikkoiltana Lahden Metsäpellossa. Hän puhalsi tarkkuusalkometriin 0,34 mg/l tuloksen.
RIIHIMÄKI. Hätäkeskus ilmoitti mahdollisesta rattijuoposta keskiviikkona iltapäivällä Lopen Kantatiellä. Poliisipartio tavoitti kyseisen henkilöauton ja pysäytti sen. Kuljettajana ollut keski-ikäinen nainen puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Hänet vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 1.16 mg/l. Nainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon epäiltynä törkeään rattijuopumukseen.
NordenBladet — Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.Ryhti-hankkeen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvän lain valmistelun yhteydessä on tarkasteltu tiedon avoimuuden, hyödyntämisen ja sen omistamisen välistä suhdetta. Ryhti-hanke on keväällä teettänyt selvityksen viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta. Selvityksen toteutti oikeustieteen tohtori, varatuomari Juhana Riekkinen Lapin yliopistosta.– Halusimme saada kolmannen osapuolen näkemyksen tiedon omistamisesta ja hallinnasta. Selvitys tukee aikaisempaa lain tulkintaamme, että tietoa ei voi esineoikeudellisesti omistaa, Ryhti-hankkeen lainsäädäntöosiosta vastaava erityisasiantuntija Jaakko Rastas taustoittaa. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää on rakennettu tämän tulkinnan mukaan.Vaikka viranomainen ei voi toiminnassaan tuottamaa tietoa omistaa, se on lähtökohtaisesti tuottamansa tiedon haltija. Viranomainen ei voi kuitenkaan hallita sille kuuluvaa tietoa yhtä vapaasti kuin yksityinen tiedonhaltija. – Viranomaisen tietoa koskevia hallintaoikeuksia rajoittaa muun muassa perustuslakiin kirjattu julkisuusperiaate ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kaavoitus- ja rakentamistiedon osana voi olla myös muuta materiaalia, jota viranomainen ei voi vapaasti julkaista tai hyödyntää, kuten tekijänoikeudella suojattua materiaalia. Tiedon hyödyntämistä ja luovuttamista voivat rajoittaa myös asiakirjoissa olevat henkilötiedot, Rastas kuvailee.Uudistus ei muuta vastuita kaavoituksessa tai rakentamisen lupien myöntämisessä. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevalla lailla ei myöskään olla rajoittamassa tiedon hallintaoikeuksia tai mahdollisuuksia hyötyä tiedosta.– Tiedon hallintaoikeus säilyy edelleen kunnalla, vaikka tieto olisi siirretty rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Viranomaisen toiminnassaan tuottama tieto on kuitenkin luovutettava toiselle viranomaiselle tai kansalaiselle lähtökohtaisesti maksutta, Rastas kertoo.Avoimen datan direktiivi kiihdyttää digitalisaatiotaMyös EU-lainsäädäntö ohjaa julkisen tiedon maksuttomuuteen. Euroopan Unionin avoimen datan direktiivi on tullut Suomessa voimaan vuonna 2021. Siinä rajoitetaan viranomaisten oikeutta hyötyä tuottamastaan tiedosta taloudellisesti. Direktiiviin liittyvä EU:n Komission täytäntöönpanoasetus ollaan antamassa lähiaikoina.– EU:n avoimen datan direktiivin täytäntöönpanoasetuksen liitteessä kaava-aineistot määritellään avoimeksi dataksi. Eli direktiivin myötä julkinen data muuttuu avoimeksi, laajemmin hyödynnettävissä olevaksi dataksi, Rastas sanoo.Vanhat kaavat on direktiivin täytäntöönpanoasetuksen voimaan tultua muutettava tietomallimuotoon ja jaettava ajantasaisena versiona maksutta avointen rajapintojen tai niin kutsuttujen massalataus-palvelujen kautta. Komission odotetaan antavan täytäntöönpanoasetuksen jo tänä syksynä. Täytäntöönpanoasetuksen aikataulu on nopea, sillä siirtymäaikaa on täytäntöönpanoasetuksessa annettu vain kuusi kuukautta.Rastas muistuttaa lopuksi vielä, että tiedon julkisuus ei tarkoita sitä, että kaikki tieto on avointa tai saatavilla kaikille.– Esimerkiksi osana rakennetun ympäristön tietojärjestelmää olevassa julkisessa karttapalvelussa tulee olemaan kaikille saatavilla olevaa tietoa. Palvelussa ei kuitenkaan voi laajasti hakea tietoja, eikä karttapalvelun tai muun järjestelmän henkilötietoja saa käyttää minkäänlaiseen markkinointiin.Selvitys viranomaisen tiedon hallinnasta ja julkisuudesta on saatavilla Ryhti-hankkeen hankeikkunassa.Kysymyksiä ja vastauksia muun muassa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän tiedon avoimuudesta
Ryhti-hankkeen teettämän selvityksen mukaan viranomainen ei voi omistaa viranomaistoiminnassa tuottamaansa tietoa. EU:n avoimen datan direktiivi ottaa kantaa tietojen avoimuuteen ja kiihdyttää kaavatietojen muuttamista tietomallimuotoon jo ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.”Kansallispuistoverkoston laajentaminen palvelee suomalaisia ja suomalaista luontoa. Kansallispuistot ovat tärkeitä virkistysalueita, mutta ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta turvaavia keitaita. Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen loisi kansallispuistosta yhtenäisen ja yli 7400 hehtaarin laajuisen metsien ja soiden suojelukokonaisuuden. Tiilikkajärvellä suojellun pinta-alan määrä yli tuplaantuu”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.Laajennus toteutetaan vaiheittain, koska kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion maille. Ensimmäisessä vaiheessa Tiilikkajärven kansallispuistoa laajennettaisiin lailla jo valtion omistuksessa olevalle aluekokonaisuudelle. Tornator Oyj:n omistuksessa olevat maat pyrittäisiin hankkimaan valtiolle myöhemmin ja ne liitettäisiin hankintojen myötä osaksi kansallispuistoa. Neuvottelut yhtiön kanssa ovat alkaneet ja ne jatkuvat syksyn aikana.Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta tekivät ympäristöministeriölle aloitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta syksyllä 2020. Rautavaaran kunnan suunnitteluhankkeessa kartoitettiin tämän jälkeen laajennuksen aluerajausta ja arvioitiin sen vaikutuksia luonnolle, aluetaloudelle ja matkailulle. Rautavaaran kunta kuuli hankkeen aikana alueen asukkaita, yrittäjiä, yhdistys- ja seuratoimijoita sekä metsästystahoja. Laajennusta on valmisteltu ympäristöministeriön virkatyönä Rautavaaran kunnan suunnitelman pohjalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022 ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiesityksen kevätistuntokaudella 2023.Laajennusesitys sisältää vanhaa metsää, soita ja jälkiä jääkaudestaTiilikkajärven kansallispuistoon esitetyt laajennusalueet sijaitsevat Tiilikkajärven kansallispuiston viereisillä Tiilikan, Löytynsuon-Maamonsuon ja Pumpulikirkon Natura 2000 -alueilla sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella. Laajentamisen myötä kansallispuistoon liitettäisiin edustavia suoalueita Löytynsuon ympäristöstä sekä luonnontilaista, vanhaa kuusivaltaista metsää Pumpulikirkon alueelta. Myös geologisesti merkittävä Pumpulikirkon hiidenkirnu sisältyisi laajennusalueeseen. Laajennus edistäisi myös virkistyskäytöllisen yhteyden vahvistamista nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston, Pumpulikirkon metsien sekä Metsäkartanon välille.Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen toisi suojelun piiriin myös nykyisellään metsätalouskäytössä olevia alueita Pumpulikirkon alueelta sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolelta Nuorisokeskus Metsäkartanon ympäristöstä. Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston nykyiset rauhoitussäännökset laajenisivat koskemaan koko laajennusaluetta. Siten metsätalouskäyttö Pumpulikirkon Natura-alueella sekä Ylä-Keyritty -järven pohjoispuolella Metsäkartanon ympäristössä päättyisi. Myös metsästys rajoittuisi vain hirven ajoon kansallispuiston alueella.Anna lausunto LausuntopalvelussaSeuraa hanketta Hankeikkunassa
Ympäristöministeriö valmistelee Tiilikkajärven kansallispuistoon noin 4000 hehtaarin laajennusta. Kansallispuistoa laajennettaisiin ensivaiheessa lailla noin 2472 hehtaarin laajuiselle valtion maiden kokonaisuudelle sekä myöhemmin maahankinnoin noin 1500 hehtaarin Tornator Oyj:n omistamalle Löytynsuon alueelle. Laajennusehdotus perustuu Rautavaaran kunnan esitykseen ja paikallisten esittämiin toiveisiin. Tiilikkajärven kansallispuisto on nykyisellään 3450 hehtaarin laajuinen. Valtion maiden kokonaisuutta koskevasta lakiesityksestä pyydetään lausuntoja 29.9. mennessä.
