NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että lyhyen aikavälin toimet energiakriisin ratkaisemiseksi eivät saa syrjäyttää pidemmän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetystrategian toteuttaminen, energiansäästö, EU-tason toimet sekä haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.Kansallisen ja EU:n energiamarkkinoiden tilannekuvasta alusti työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Petteri Kuuva, ja Suomen sähkömarkkinanäkymistä kuultiin alustus Fingridin verkkosuuunnittelun päälliköltä Mikko Heikkilältä. Toimista sähkön hinnan vaikutusten lieventämiseksi kertoi valtionvarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti keskustelussaan paitsi tarvetta vastata akuuttiin tilanteeseen myös politiikan ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden tärkeyttä. Pyöreä pöytä painotti, että oikein suunnattuna kriisiin liittyvät toimet nopeuttavat vihreää siirtymää. EU-tasolla esimerkiksi päästökauppaa heikentäviä toimia pidettiin haitallisina ja 55-valmiuspaketin toivottiin entisestään vahvistavan energiatehokkuutta tukevia toimia. Komission tällä viikolla esittämiä toimia pidettiin oikeansuuntaisina.Pyöreä pöytä totesi, että vihreä siirtymä perustuu pitkälti yhteiskunnan sähköistämiseen, joten sähkön hinnan nousu haastaa toimia lyhyellä aikavälillä. Puhtaiden ratkaisujen laadukkaista ja nopeista lupaprosesseista on huolehdittava ja haettava ratkaisuja merkittävän tuulivoiman lisäämisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseen. Vetystrategian toimeenpanoon – vedyn varastointiin, siirtoon ja vientimahdollisuuksiin – tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Investointien kannalta tärkeää on luottamus ilmasto- ja energiapolitiikan johdonmukaisuudesta pitkälle tulevaisuuteen.”Ainut kestävä tie ulos tästä kriisistä on lisätä puhdasta sähköntuotantoa ja vähentää energian kulutusta. Kaikkien kriisitoimien pitää tukea investointeja ja huolehtia siitä, että fossiilisen energian käyttö ei tukien vuoksi kasva. Samalla vauhditamme siirtymää kohti ilmastoneutraalia energiajärjestelmää”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi.Tuki ja neuvonta akuutissa tilanteessa tärkeääIlmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet korostivat, että kansalaisten ja yhteiskunnan resilienssistä on pidettävä huolta, ettei siemen yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymiselle pääse itämään. On tärkeää, että akuutissa tilanteessa hallitus tukee kansalaisia.Pyöreässä pöydässä korostettiin myös erilaisten tukien hyvää kohdentamista. Jäsenet muistuttivat, että kaikkien tukeminen voi johtaa siihen, että kannusteet energian säästöön heikkenevät. Pyöreä pöytä korosti myös energiansäästöneuvonnan tärkeyttä ja peräänkuulutti toimia sähkön kulutuspiikkien tasaamiseksi.LisätietojaJarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
p. 0295 250 185
[email protected]

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä korosti torstaina, että lyhyen aikavälin toimet energiakriisin ratkaisemiseksi eivät saa syrjäyttää pidemmän aikavälin toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, vetystrategian toteuttaminen, energiansäästö, EU-tason toimet sekä haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen. Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti torstaina 15.9. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista.”Ilmastolaki asettaa Suomen hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035. Työ tavoitteen saavuttamiseksi on lähtenyt käyntiin, mutta sitä pitää jatkaa myös hallituskausien yli. Se edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista ilmastotyöhön, jota parlamentaarisen seurantaryhmän olemassaolo osaltaan vahvistaa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.Seurantaryhmä käsittelee ja seuraa ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä suunnitelmia sekä niiden toimeenpanoa ja toimia. Lisäksi ryhmä keskustelee ilmastotieteen viesteistä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raporttien ja kansallisen Ilmastopaneelin työn pohjalta. Ryhmä ei tee päätöksiä vaan toimii kansallista toimeenpanoa ja valmistelua tukevana tahona.  Ryhmä voi kuulla työnsä edetessä tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä.Vaikka ilmastopolitiikan seurantaryhmän tehtävät ovat luonteeltaan pysyviä, se on tarkoituksenmukaista asettaa tässä vaiheessa hallituskauden loppuun. Ryhmän toimikausi päättyy 30.6.2023. Sen on tarkoitus kokoontua syksyn 2022 aikana kolme kertaa ja keväällä 2023 kerran tai kaksi. KokoonpanoPuheenjohtaja
Ympäristö-ja ilmastoministeri Maria Ohisalo

Valtioneuvosto asetti torstaina 15.9. eduskuntapuolueista koostuvan ryhmän seuraamaan kansallisen ilmastopolitiikan toteuttamista ja varmistamaan osaltaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden. Ryhmä keskustelee myös tulevaisuudessa tarvittavista ilmastopoliittisista linjauksista. Seurantaryhmässä on jäsen kaikista eduskuntapuolueista.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeinä komission ehdotuksen tavoitteita edistää rakennusalan kiertotaloutta ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tärkeää on myös, että rakennustuotteita on mahdollista käyttää uudelleen nykyistä laajemmin. Ehdotus ei ratkaise kaikkia nykyasetuksen ongelmia, vaan niihin on edelleen etsittävä kestäviä ratkaisuja.”Suomi on tehnyt paljon töitä sen eteen, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen EU:ssa helpottuvat. On hienoa nähdä, että rakennustuoteasetuksen uudistus nyt etenee. Kiertotalous tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin, ja se on myös suuri mahdollisuus rakennusalalle”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.Komission ehdottamia delegoituja säädöksiä voidaan pitää tarkoituksenmukaisina, jos standardisointityö ei etene. Delegoituja säädöksiä ei kuitenkaan tarvita esimerkiksi asioihin, joista tavallisesti päättävät valvontaviranomaiset.Valtioneuvosto ei pidä hyvänä merkittäviä muutoksia rakennustuoteasetuksen soveltamisalaanValtioneuvosto ilmaisee huolensa, että ehdotettu soveltamisalan muutos voi aiheuttaa rakennusalalle merkittäviä lisäkustannuksia. Komissio ehdottaa asetuksen soveltamisalan laajentamista muun muassa suoriin asennuksiin, tehdasvalmisteisiin omakotitaloihin sekä uudelleen käytettäviin, 3D-tulostettaviin ja rakennuspaikalla valmistettaviin rakennustuotteisiin. Komissio ehdottaa soveltamisalan ulkopuolelle jatkossa rajattavaksi esimerkiksi hissit, vesi- ja viemärilaitteet, saniteettilaitteet sekä liikenneopasteet.On tärkeää, että rakentamisen ja rakennustuotteen valmistamisen välinen ero on selkeä. Esimerkiksi rakennuspaikan luonnonmateriaaleista hyödynnettävien rakennusmateriaalien tai infrarakentamisen yhteydessä murskattavan kiviaineksen ei pitäisi kuulua asetuksen soveltamisalaan. Rakennustuotteiden valmistajia on kohdeltava tasapuolisesti riippumatta tuotantomenetelmästä. On yhä selvennettävä, milloin uudelleen käytettävät rakennustuotteet kuuluvat soveltamisalaan ja milloin eivät.Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että pk-sektorilla on mahdollisuus saattaa tuotteita markkinoille yksinkertaistetuilla menettelyillä, ja että suoritustasoilmoituksen laatimisesta voi tietyin edellytyksin vapautua. Valtioneuvosto pitää ehdotettua yli kahdenkymmenen vuoden siirtymäaikaa pitkänä ja haastavana rakennusalalle.Tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyyVaikka tuotekohtaisten ominaisuuksien ilmoittamistapa ehdotuksen mukaisesti yhdenmukaistettaisiin, tarve kansalliselle rakentamisen ohjaukselle säilyy. Vastuu kansalaistensa turvallisuudesta ja rakennuskohteen terveellisyydestä on jäsenvaltioilla.Valtioneuvosto pitää hyvänä mahdollisuutta säätää terveyteen, turvallisuuteen tai ympäristön, myös ilmaston, suojeluun liittyvien pakottavien syiden vuoksi kansallista lainsäädäntöä edellyttäen, että sillä ei rapauteta standardisointia sisämarkkinoiden toimivuuden perustana.Sääntelyssä ei saa syntyä päällekkäisyyksiä esimerkiksi ekosuunnitteluasetuksen, kemikaalisääntelyn tai yritysvastuusääntelyn kanssa. On myös tärkeä huolehtia, että ehdotuksen suhde EU:n markkinavalvonta-asetukseen on selkeä.Rakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden toimintaRakennustuoteasetuksella varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Euroopan komissio antoi ehdotuksensa rakennustuoteasetuksen muuttamisesta 30.3.2022.Suomi on ajanut aktiivisesti rakennustuoteasetuksen uudistamista siten, että rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen helpottuvat. Esimerkiksi Suomen EU:n neuvoston puheenjohtajuuskaudella valmisteltiin neuvoston päätelmät kiertotaloudesta rakennusalalla.​​​​​​​Valtioneuvoston U-kirjelmät eduskunnalle​​​​​​​Lisätiedot:​​​​​​​Kirsi Martinkauppi
​​​​​​​Hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeinä komission ehdotuksen tavoitteita edistää rakennusalan kiertotaloutta ja sisämarkkinoiden toimintaa. Tärkeää on myös, että rakennustuotteita on mahdollista käyttää uudelleen nykyistä laajemmin. Ehdotus ei ratkaise kaikkia nykyasetuksen ongelmia, vaan niihin on edelleen etsittävä kestäviä ratkaisuja.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.”Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen hyväksymä lakipaketti uudistaa rakentamista merkittävästi ja tukee hiilineutraalin Suomen rakentamista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen tuodaan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Tässä työssä hyödynnetään myös kiertotalouden ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.“Kyse on vuosia kestäneestä ja mittavasta uudistuksesta, johon on osallistunut virkakunnan lisäksi lukuisia sidosryhmiä. Olen iloinen, että se nyt etenee”, Ohisalo jatkaa.Ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöäRakentamislaki ohjaa rakentamista vähähiiliseksi, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rakentamislaissa annetaan uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin sisältyy myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Uusien rakennusten on täytettävä vaatimukset pitkäikäisyydestä ja muunneltavuudesta. Rakennuksille myös määritellään tavoitteelliset tekniset käyttöiät. Rakentamislaki kannustaa pitämään rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Uusista ja purettavista rakennuksista on rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa selvitettävä kaikki käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines sekä vaarallisten jätteiden määrä.Digitalisaatio lisää älyä rakentamiseen ja alueidenkäyttöönEsitettävät lakimuutokset antavat lainsäädännön pohjan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, jota monet organisaatiot ovat kehittäneet jo vuosikymmeniä. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien on siirtymäajan puitteissa julkaistava uudessa valtakunnallisessa tietojärjestelmässä. Samassa yhteydessä esitetään muutosta nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta.Muutokset parantavat tietojen saatavuutta, luotettavuutta ja digitaalista turvallisuutta. Valtakunnallinen investointi kehitettävään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään maksaa itsensä takaisin, kun tieto on paremmin saatavissa, tiedon laatu paranee ja tiedonhallinta kevenee.Asukkailla ja yrityksillä on nykyistä helpompi pääsy ajantasaiseen viranomaistietoon. Muutos aiheuttaa alkuun lisätyötä kunnissa, mutta pidemmällä aikavälillä työ helpottuu, manuaalinen tiedon käsittely vähenee, eikä kuntien täydy toimittaa samoja tietoja useaan kertaan valtion eri viranomaisille.Tarkempi tieto rakennusten ja alueidenkäytön vaikutuksista auttaa hillitsemään niiden taakkaa luonnolle ja ilmastopäästöjä. Valtakunnallisen tiedon avulla voidaan seurata yhdyskuntien kehittymistä ja siten tehdä mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia päätöksiä. Tiedon avulla voidaan kehittää myös rakennusmateriaalien ja -jätteiden kiertotalousmarkkinaa.Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys sujuvoittavat rakentamistaRakentamislain myötä rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkitaan samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset.Lupakynnys nousee siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä. Uudistuksen myötä rakentamislupien myöntäminen kunnissa yhdenmukaistuu, ja kuntien rakennusvalvontojen työtaakka kevenee.Rakentamisen laatua parannetaan varmistamalla, että työmaalla kaikki sujuu kuten pitääkin. Rakentamisen vastuukysymyksiä selkeytetään siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä nimeää rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Lakiin kirjataan myös, että hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Rakentamisen laatua parannetaan myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaetaan viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutki suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Rakentamista säätelee tällä hetkellä noin 20 vuotta vanha maankäyttö- ja rakennuslaki. Uuden rakentamislain voimaantulon yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut, ja jäljelle jäävän lain nimi muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislakiin ja lakiin rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä sisältyy useita siirtymäsäännöksiä.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään esitykset rakentamislaiksi, maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi sekä laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle jätelain muutosesityksen, jolla on tarkoitus panna täytäntöön tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä annettu direktiivi (2019/904/EU, ns. SUP-direktiivi). Muutosesityksellä pyritään vähentämään eräistä muovituotteista aiheutuvaa roskaantumista erityisesti rannoilla ja vesialueilla ja roskaantumisesta eliöstölle aiheutuvia haittoja.

Valtioneuvosto velvoittaisi eräiden kertakäyttöisten muovituotteiden tuottajat korvaamaan kunnille tuotteiden jätehuollosta ja roskien siivoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi valtioneuvoston tänään hyväksymässä esityksessä siirrettäisiin kalastusvälineiden jätehuolto tuottajien vastuulle. Muovituotteille tulisi uusia erilliskeräysvaatimuksia sekä juomapakkauksille uusia tuotevaatimuksia.

Lähde: ym.fi