NordenBladet — Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Hankkeessa täydennetään niin kaivannaisjätesääntelyä kuin kaivoksilta ympäristönsuojelulain nojalla vaadittavia vakuuksia. Samalla sääntelyä kaivosten ympäristönsuojelua ohjaavista suunnitelmista uudistetaan.Kansallinen kaivannaisjätesääntely ei täysin vastaa EU:n kaivannaisjätedirektiivin vaatimuksia. Puutteita on erityisesti kaivannaistoimintaa koskevissa suunnitelmissa: kaivannaisjätteiden jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmissa ja suunnitelmien sisällön säännöllisessä tarkistamisessa. Myös kaivannaisjätteitä koskevia lupahakemuksen sisältövaatimuksia ja lupapäätöksen määräysten sääntelyä on tarpeen täydentää kaivosten ympäristölupaharkkinnan sujuvoittamiseksi. Pitkäaikaisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi kaivosten toiminta ja jätehuolto tulee suunnitella sulkeminen huomioiden niin, että jätehuolto- ja sulkemissuunnitelmat laaditaan jo toiminnan suunnitteluvaiheesta alkaen mahdollisimman kattaviksi ja niitä päivitetään säännöllisesti toiminnan edetessä. Koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten näkökulmasta keskeisiä ovat myös vesienhallintasuunnitelma ja tarkkailusuunnitelma.Ympäristönsuojelulaki vaatii kaivoksilta jätteenkäsittelyn vakuutta. Jätevakuudella katetaan kaivosten jätehuoltovelvoitteista, kuten rikastushiekka-altaiden ja sivukivialueiden sulkemisesta ja sen jälkeisestä suotovesien käsittelystä ja tarkkailusta sekä jätealueiden vaikutusalueen kunnostamisesta aiheutuvat kustannukset. Vakuus ei kuitenkaan kata kaikkia kaivosten ympäristöturvalliseen sulkemiseen ja jälkihoitoon kuuluvia vesien hallinnan ja käsittelyn toimia, koko kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostamista ja maisemointia sekä seurantaa ja tarkkailua toiminnan päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus selvittää, mikä sääntelyssä mahdollisesti estää tai rajoittaa kaivannaisjätteiden hyödyntämistä ja tuotteistamisesta ja miten sääntelyllä voitaisiin edistää kaivannaisjätteiden ympäristöturvallista kiertotaloutta.Hanke kestää vuoden 2025 kevääseen saakka, jolloin valtioneuvoston on tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnalle. Valmistelutyö tehdään ympäristöministeriön ilmasto- ja ympäristönsuojeluosastolla virkatyönä, ja sidosryhmiä kuullaan eri tavoin työn edetessä.Valmistelussa hyödynnetään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan osana syksyllä 2022 julkaistua selvitystä ”Kaivosten jätevakuuden alan laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus ja kustannukset” sekä hankkeen aikana tehtäviä vaikutusarvioita. Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.Eduskunta edellytti kaivoslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä 20.2.2023 lausumassaan, että työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö yhteistyössä selvittävät, tulevatko kaivannaisjäteasetuksen mukaiseen jätehuoltosuunnitelmaan sisältyvät toimet riittävästi huomioiduksi jätevakuudessa ja miten jätehuoltosuunnitelma voidaan paremmin huomioida kaivoslupaprosessissa. Lisäksi lain muutosta koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 41/2022 vp) valiokunta piti tärkeänä, että kaivannaisjätteiden sääntely ja kaivostoimintaa koskevaa vakuusjärjestelmää arvioidaan kattavasti.Kaivoksia koskevaa vakuussääntelyä on viime aikoina kehitetty niin juuri muutetussa kaivoslaissa kuin ympäristönsuojelulaissa, kun jätteenkäsittelyn vakuussääntelyä tarkistettiin vuonna 2022.
Ympäristöministeriön uudella säädösvalmisteluhankkeella halutaan parantaa kaivosten koko elinkaaren aikaista ympäristönsuojelun tasoa. Tarkoitus on muun muassa ehkäistä ja vähentää toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia ja varmistaa, että kaivosten ympäristönsuojelusta huolehditaan kaikissa tilanteissa. 
Lähde: ym.fi